Lue keskustelun säännöt.
Älykkyys ja koulutus ovat eri asioita. Se, että on pitkälle kouluttautunut, ei tarkoita, että ihminen on älykäs.
Kommentit (392)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En muuten jaksa lukea koko ketjua. Ainakin 6 ensimmäistä sivua on typerää jankkausta.
Ette ole päässeet sellaiseen oivallukseen, että älykäs voi olla sairas ja työkyvytön, ja siksi käynyt vaan jonkun paskakoulun jossa vaan masentunut lisää.
Itse olin nuorena todella näköalaton, nujerrettu, lytätty, ja täysillä uskoin olevani tyhmä ja huono.
Vasta aikuisena tehtiin Wais-testit ja olenkin keskimääräistä älykkäämpi.
Nyt on vähän myöhäistäkin se kouluttautuminen, rahoituksen ja tukien takia, ja alaa ei oikein löydy semmoista järkevää ja itselle sopivaa.
Itse olen hyvin, hyvin akateemisen ja korkeasti koulutetun suvun musta lammas. Miksi? Vanhempani olivat työssäkäyviä ja menestyneitä alkkiksia ja vaikka elämä näytti ulospäin loisteliaalta, niin kotona olikin sitten hel vet ti irrallaan. Ei vaan ollut koskaan voimia oikein mihinkään sen jälkeen. Ihan ok elämää silti elän, kun sain itseni edes jotenkin jaloilleni.
Ihmisellä ei välttämättä ole voimia opiskella, mutta se ei tarkoita että olisi tyhmä.
Tyhmät ihmiset olettaa, että jokaisella on samat voimavarat ja jaksaminen. Se kun ei näy päälle päin mitä taakkaa toinen voi kantaa, ja mitä selviytymistaistelua käy.
Ihmisen vointi voi olla vaihtelevaa, ja ihminen voi yrittää nousta jaloilleen monta kertaa, vain tullakseen paiskatuksi uudelleen maahan.
Kun viimein on kursinut itsensä kasaan, niin juna menikin jo ja kaikki paikat on jo varatut.
Osittain totta kyllä, mutta toisaalta mielestäni älykkyyteen kuuluu myös se, että osaa hakea apua ja hyödyntää erilaisia selviytymiskeinoja mahdollisimman hyvin. Esimerkiksi vastoinkäymisten yhteydessä ihminen voi analysoida tilannettaan, tunnistaa omat toimintatapansa, oppia kokemuksistaan ja etsiä uusia ratkaisuja ongelmiinsa. Älykäs ihminen ymmärtää hakea apua oikeista paikoista, hyödyntää itsehoitokeinoja, tunnistaa omat rajansa ja mukauttaa toimintaansa tilanteen vaatimalla tavalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Itse asiassa eivät ole. C:n paperit tarkoittavat keskivertosuoriutumista ylioppilaskokeissa. Kokeisiin osallistuu kuitenkin valikoitunut joukko, koska suurin osa oppilaista, joilla on mahdollisuus peruskoulun arvosanojen perusteella päästä lukioon, menevät lukioon (tietenkin poikkeuksiakin on). Koska n. puolet peruskoululaisista menee lukioon, voi arvioida, että keskivertolukiolainen on huomattavasti älykkäämpi kuin ikäluokkansa keskiarvo."
C:n paperit ovat sitä 7, jos käytetään ala-asteiden arvoasteikkoja, ja on suht heikko suoritus. M:n on sitä keskiarvoa eli 8, E on 9 ja L on 10, eli paras.
C on sitä heikoimmassa päässä olevaa.
Ei ole. Arvosanat annetaan prosenttien mukaan.
Tavoitteellinen arvosanajakauma (suunnitelma)
• Laudatur (L): n. 5 % parhaista
• Eximia (E): n. 15 %
• Magna (M): n. 20 %
• Cum laude (C): n. 24 %
• Lubenter (B): n. 20 %
• Approbatur (A): n. 11 %
• Improbatur (I): n. 5 %
C:n paperit ovat kirjoittaneista keskiluokkaa. Ja lukioon tosiaan on jo valikoitunut älykkäämpiä enemmän, joten C:n kirjoittaneet ovat keskimääräistä älykkäämpiä.
Eihän tämä ole lainkaan totta? Lukioon voi päästä ihan niillä 6 papereilla, joten ei se kerro siitä, että olisi keskivertoa älykkäämpi. Nykyään lukioon pääsee, jos sinne haluaa mennä, on sitten arvosanat mitkä tahansa.
Ja C:n papreilla ei pääse mihinkään kouluun, johon oikeasti älykkäät ihmiset hakeutuvat. Joten näin ollen C:n paperit eivät todellakaan ole keskimääräistä älykkäämmän paperit, vaan huonommat.
Lukioon valikoituu älykkäämpiä huomattavasti enemmän kuin amikseen. Ja C:n papereilla todellakin pääsee lukemaan aineita joiden opiskelijat ovat älykkäitä. Silloinhan pitkä matematiikka on se tärkein. Jos muut aineet eivät kovin kiinnosta, mutta saat hyvän arvosanan pitkästä matematiikasta niin silloin sinulla voi hyvinkin olla C:n paperit. Pitkä matematiikka on se, jolla on eniten merkitystä, jollain ruotsilla taas juuri ei. Lisäksi äidinkieli ja esimerkiksi fysiikka auttavat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap.Kouluttautumatta jättäytyvä älykäs ei ole juurikaan tyhmää kummempi. Se ettå pitää ”kynttilää vakan alla” kertonee loput.
Mulla ihan vaan amistutkinto, mutta, ehkä kiitos kotoa tulleiden oppien, olen rakentanut pala kerrallaan menestyneen elämän itselleni ja perheelleni. Olen opiskellut alaani paljon, mutta siinä ei edes voi suorittaa tutkintoja. En kait sitten ole tyhmää kummempi.
No opiskelu ja kouluttautuminen on toistensa synonyymejä. Sitäpaitsi, sanot, että olet opiskellut alaasi paljon tyytymättä vain koulussa opittuun. Sehän kielii juuri siitä että olet älykäs.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi älykäs jättäisi kouluttautumatta?
Jos olisit tarpeeksi älykäs niin et edes kysyisi näin tyhmiä
Älykäs ihminen kykenee vastaamaan tyhmemmän kysymykseen, mutta tyhmempi ei kykene vastaamaan älykkäämmän, paitsi kuin piikittelemällä ja pyrkimällä halveksimaan
sivustaseurannut
Älykäs ihminen myös ymmärtää että tyhmän kanssa on turha väitellä. Se on kuin pelaisi shakkia pulun kanssa. Pulu lentää shakkilaudalle, kaataa kaikki nappulat ja väittää voittaneensa. Paskantaa vielä laudalle lähtiessä.
Shakkilaudalle voi hyvin kaataa kaikki nappulat ja keskittyä johonkin merkitykselliseen. Shakki on kovasti yliarvostettu harrastus, jossa pelaamisen oppii melko helposti, strategiaakin viitsii hetken laatia, minkä jälkeen pitkäpiimäisyyteen ja pelin pelaamisen tuloksettomuuteen kyllästyy. Kun kaikki siirrot ovat ennalta määrättyjä ja alue vakio, älykäs ihminen nousee ajoissa pöydästä ja siirtyy kohti kehittävämpää tekemistä, kuten Vauvapalstalle kirjoitteluun. Täällä ei yllätykset lopu.
Vierailija kirjoitti:
Ap.Kouluttautumatta jättäytyvä älykäs ei ole juurikaan tyhmää kummempi. Se ettå pitää ”kynttilää vakan alla” kertonee loput.
Tyhmälle se voin näyttää siltä.
Viisaa ymmärtää asioita laajemmin ja asiat ei ole noin yksinkertaisia.
On olemassa erilaisia elämäntilanteita, elämänarvoja, terveydentila ja jaksaminen voi tehdä älykkyytensä hyödyntämisestä mahdotonta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Itse asiassa eivät ole. C:n paperit tarkoittavat keskivertosuoriutumista ylioppilaskokeissa. Kokeisiin osallistuu kuitenkin valikoitunut joukko, koska suurin osa oppilaista, joilla on mahdollisuus peruskoulun arvosanojen perusteella päästä lukioon, menevät lukioon (tietenkin poikkeuksiakin on). Koska n. puolet peruskoululaisista menee lukioon, voi arvioida, että keskivertolukiolainen on huomattavasti älykkäämpi kuin ikäluokkansa keskiarvo."
C:n paperit ovat sitä 7, jos käytetään ala-asteiden arvoasteikkoja, ja on suht heikko suoritus. M:n on sitä keskiarvoa eli 8, E on 9 ja L on 10, eli paras.
C on sitä heikoimmassa päässä olevaa.
Ei ole. Arvosanat annetaan prosenttien mukaan.
Tavoitteellinen arvosanajakauma (suunnitelma)
• Laudatur (L): n. 5 % parhaista
• Eximia (E): n. 15 %
• Magna (M): n. 20 %
• Cum laude (C): n. 24 %
• Lubenter (B): n. 20 %
• Approbatur (A): n. 11 %
• Improbatur (I): n. 5 %
C:n paperit ovat kirjoittaneista keskiluokkaa. Ja lukioon tosiaan on jo valikoitunut älykkäämpiä enemmän, joten C:n kirjoittaneet ovat keskimääräistä älykkäämpiä.
Eihän tämä ole lainkaan totta? Lukioon voi päästä ihan niillä 6 papereilla, joten ei se kerro siitä, että olisi keskivertoa älykkäämpi. Nykyään lukioon pääsee, jos sinne haluaa mennä, on sitten arvosanat mitkä tahansa.
Ja C:n papreilla ei pääse mihinkään kouluun, johon oikeasti älykkäät ihmiset hakeutuvat. Joten näin ollen C:n paperit eivät todellakaan ole keskimääräistä älykkäämmän paperit, vaan huonommat.
Kutosen keskiarvolla pääsi viime vuonna Suomessa 12 lukioon. Kaikki pienten muuttotappiokuntien lukioita, kuten Savukoski, Mustasaari, Pihtipudas, jotka yrittävät epätoivoisesti pitää koulua pystyssä vähenevästä nuorisomäärästä huolimatta päästämällä kaikki halukkaat sisään. Pääsääntöisesti keskiarvon pitää olla huomattavasti korkeampi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap.Kouluttautumatta jättäytyvä älykäs ei ole juurikaan tyhmää kummempi. Se ettå pitää ”kynttilää vakan alla” kertonee loput.
Ei välttämättä pidä paikkaansa. Älykäs osaa käyttää hyväkseen sitä, mitä hänellä on ja luoda sillä itselleen mielekkään elämän siinä, missä tyhmempi ei näe resurssejaan edes hiukan laadukkaampaan elämään. Kirjoituksesi muutenkin impikoi menestystä materiassa mitattuna, mutta tämähän ei ole mikään universaali totuus onnellisuudesta. Päinvastoin, usein älykkäät, ainakin oman kokemukseni mukaan, tavoittelevat elämässään muita arvoja, kuin materiassa mitattavia.
Tyhmille älykkyys usein näyttäytyy materian saavuttamisella, sen takia he päättelevät, että sillä on korrelaatio.
Älykäs ihminen ymmärtää, että varallisuus on väline, jolla voi saavuttaa paljon muutakin kuin materiaa: turvallisuutta, parempia elinolosuhteita, stressittömämpää arkea, parempaa terveyttä, henkilökohtaista ja taloudellista vapautta, mahdollisuuden kieltäytyä huonoista vaihtoehdoista, kokemuksia ja parempaa elämänlaatua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En muuten jaksa lukea koko ketjua. Ainakin 6 ensimmäistä sivua on typerää jankkausta.
Ette ole päässeet sellaiseen oivallukseen, että älykäs voi olla sairas ja työkyvytön, ja siksi käynyt vaan jonkun paskakoulun jossa vaan masentunut lisää.
Itse olin nuorena todella näköalaton, nujerrettu, lytätty, ja täysillä uskoin olevani tyhmä ja huono.
Vasta aikuisena tehtiin Wais-testit ja olenkin keskimääräistä älykkäämpi.
Nyt on vähän myöhäistäkin se kouluttautuminen, rahoituksen ja tukien takia, ja alaa ei oikein löydy semmoista järkevää ja itselle sopivaa.
Itse olen hyvin, hyvin akateemisen ja korkeasti koulutetun suvun musta lammas. Miksi? Vanhempani olivat työssäkäyviä ja menestyneitä alkkiksia ja vaikka elämä näytti ulospäin loisteliaalta, niin kotona olikin sitten hel vet ti irrallaan. Ei vaan ollut koskaan voimia oikein mihinkään sen jälkeen. Ihan ok elämää silti elän, kun sain itseni edes jotenkin jaloilleni.
Ihmisellä ei välttämättä ole voimia opiskella, mutta se ei tarkoita että olisi tyhmä.
Tyhmät ihmiset olettaa, että jokaisella on samat voimavarat ja jaksaminen. Se kun ei näy päälle päin mitä taakkaa toinen voi kantaa, ja mitä selviytymistaistelua käy.
Ihmisen vointi voi olla vaihtelevaa, ja ihminen voi yrittää nousta jaloilleen monta kertaa, vain tullakseen paiskatuksi uudelleen maahan.
Kun viimein on kursinut itsensä kasaan, niin juna menikin jo ja kaikki paikat on jo varatut.
Osittain totta kyllä, mutta toisaalta mielestäni älykkyyteen kuuluu myös se, että osaa hakea apua ja hyödyntää erilaisia selviytymiskeinoja mahdollisimman hyvin. Esimerkiksi vastoinkäymisten yhteydessä ihminen voi analysoida tilannettaan, tunnistaa omat toimintatapansa, oppia kokemuksistaan ja etsiä uusia ratkaisuja ongelmiinsa. Älykäs ihminen ymmärtää hakea apua oikeista paikoista, hyödyntää itsehoitokeinoja, tunnistaa omat rajansa ja mukauttaa toimintaansa tilanteen vaatimalla tavalla.
Luuletko etten ole hakenut apua jo teininä?
Luuletko etten ole yrittänyt mitään itse tehdä?
Luuletko että en ole yrittänyt ja yrittänyt?
Luuletko tietäväsi minua paremmin asiani?
Luuletko että avunsaanti on ollut aina helppoa ja Luuletko että joku lääkkeillä ihmisen lamauttaminen edes on mitään apua.
Luuletko tietäväsi millaista on yrittää sairaana taistella näissä byrokraattien ja lääketeollisuuden paskaverkoissa?
Ja olla kusipäiden sylkykuppina ja itseään tyhmempien kuvitelmia kuunnella, jossa he luulee että roolit on toisinpäin.
Joo kyllä olen katkera.
Joo ja en jaksa kuunnella hyväosaisten lässytystä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Itse asiassa eivät ole. C:n paperit tarkoittavat keskivertosuoriutumista ylioppilaskokeissa. Kokeisiin osallistuu kuitenkin valikoitunut joukko, koska suurin osa oppilaista, joilla on mahdollisuus peruskoulun arvosanojen perusteella päästä lukioon, menevät lukioon (tietenkin poikkeuksiakin on). Koska n. puolet peruskoululaisista menee lukioon, voi arvioida, että keskivertolukiolainen on huomattavasti älykkäämpi kuin ikäluokkansa keskiarvo."
C:n paperit ovat sitä 7, jos käytetään ala-asteiden arvoasteikkoja, ja on suht heikko suoritus. M:n on sitä keskiarvoa eli 8, E on 9 ja L on 10, eli paras.
C on sitä heikoimmassa päässä olevaa.
Olin yo-kirjoitusten aikaan aika huonossa jamassa henkisesti syystä x ja kirjoitukset meni miten meni. Tietty olisi voinut käydä myöhemmin korottamassa, mutta ei kiinnostanut, ja olin löytänyt työn, josta olin innostunut. Piti pitää vain välivuosi, mutta yksi asia johti toiseen ja sillä tiellä edelleen. Ai niin, Mensan testissä 118.
Olet älyn suhteen onnekas. Juuri tuollaisilla tuloksilla yksilö on yleensä menestynyt urallaan ja muutenkin elämässä. Kun älykkyyttä on liikaa, tulee mukana myös yleensä jotain problematiikkaa. Itselläni valitettavati näin. Toki siitä on hyötyäkin. M52
Hämmästyn usein siitä, miten yksinkertaisilla ideoilla yrittäjät menestyvät. Se menestyminen ei ole helppoa, eikä tule itsestään, mutta itse liikeidea on enimmäkseen todella yksinkertainen, miksi se varmasti toimiikin.
Älykkyys ja koulutus kuitenkin korreloivat. On todennäköisempää, että korkeakoulutettu on älykäs kuin keskiverto-ÄO tai tyhmempi yksilö. Ja on vastaavasti hyvin epätodennäköistä, että tyhmä eli selvästi alle keskivertoälykkyyden omaava olisi korkeakoulutettu.
Onko koulutus sitten tae jostain poikkeavan korkeasta älykkyydestä, niin ei tietenkään. Lähinnä se kertoo siitä, ettei ihminen ole älyllisesti haasteellinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Itse asiassa eivät ole. C:n paperit tarkoittavat keskivertosuoriutumista ylioppilaskokeissa. Kokeisiin osallistuu kuitenkin valikoitunut joukko, koska suurin osa oppilaista, joilla on mahdollisuus peruskoulun arvosanojen perusteella päästä lukioon, menevät lukioon (tietenkin poikkeuksiakin on). Koska n. puolet peruskoululaisista menee lukioon, voi arvioida, että keskivertolukiolainen on huomattavasti älykkäämpi kuin ikäluokkansa keskiarvo."
C:n paperit ovat sitä 7, jos käytetään ala-asteiden arvoasteikkoja, ja on suht heikko suoritus. M:n on sitä keskiarvoa eli 8, E on 9 ja L on 10, eli paras.
C on sitä heikoimmassa päässä olevaa.
Olin yo-kirjoitusten aikaan aika huonossa jamassa henkisesti syystä x ja kirjoitukset meni miten meni. Tietty olisi voinut käydä myöhemmin korottamassa, mutta ei kiinnostanut, ja olin löytänyt työn, josta olin innostunut. Piti pitää vain välivuosi, mutta yksi asia johti toiseen ja sillä tiellä edelleen. Ai niin, Mensan testissä 118.
Olet älyn suhteen onnekas. Juuri tuollaisilla tuloksilla yksilö on yleensä menestynyt urallaan ja muutenkin elämässä. Kun älykkyyttä on liikaa, tulee mukana myös yleensä jotain problematiikkaa. Itselläni valitettavati näin. Toki siitä on hyötyäkin. M52
Hämmästyn usein siitä, miten yksinkertaisilla ideoilla yrittäjät menestyvät. Se menestyminen ei ole helppoa, eikä tule itsestään, mutta itse liikeidea on enimmäkseen todella yksinkertainen, miksi se varmasti toimiikin.
Idea voi olla yksinkertainen, mutta sen onnistunut toteuttaminen vaatiikin jo aivan eri asioita: kovaa työtä, osaamista, markkinointia, pitkäjänteisyyttä, riskinsietokykyä, oikeita päätöksiä ja kykyä ratkaista ongelmia. Vaikeinta on saada se toimimaan käytännössä, löytää asiakkaat, rakentaa kannattava liiketoiminta ja pärjätä kilpailussa.
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu, että kaikki eivät käsitä, mitä älykkyys tarkoittaa (ainakaan siinä merkityksessä kuin siitä on puhuttu pääasiassa tässä keskustelussa). Älykkyys on sitä raakaa prosessointitehoa aivoissa, jota voisi verrata tietokoneen prosessorin tehoon. Toisilla sitä on yksinkertaisesti enemmän kuin toisilla.
On aivan toinen keskustelu, mihin sitä älykkyyttä sitten käytetään. Älykkyydellä ei ole juurikaan tekemistä sellaisten ominaisuuksien kuin sosiaalisuus, empaattisuus tai luovuus kanssa, mutta nämä ominaisuudet voivat toimia yhdessä.
Jos vaikka älykkyys ja luovuus yhdistyvät, meillä on Elon Musk tyyppinen ihminen. Jos älykkyys ja empatian puute yhdistyvät, meillä on yhä edelleen Elon Musk tyyppinen ihminen.
Ihmiset voivat olla myös erittäin luovia, empaattisia ja sosiaalisia ihmisiä, vaikka heillä olisi matala älykkyys. Mä luulen, että kaikissa suvuissa on vähintään yksi herttainen ja sympaattinen täti, jonka aivoton höpötys käy todella nopeasti raskaaksi, jos sen viereen jämähtää sukujuhlissa.
On myös tärkeää muistaa, että älykkyys ei määritä meidän ihmisarvoamme. Se on ominaisuus, joka on äärimmäisen geneettinen ja johon voimme vaikuttaa vain rajallisesti.
"Älykkyys on sitä raakaa prosessointitehoa aivoissa, jota voisi verrata tietokoneen prosessorin tehoon. Toisilla sitä on yksinkertaisesti enemmän kuin toisilla."
Paitsi, ettei ole. Putkiaivoisuus ei korreloi älykkyyden kanssa, riippumatta siitä millainen viima putken läpi vetää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä tein kerran netissä älykkyystestin. Oli joku englanninkielinen sivusto.
Testin lopussa oli jokeritehtävä, joka varmisti äo:n olevan ilmeisen hyvällä tolalla, koska saadakseni testituloksen olisi pitänyt maksaa.
En tietenkään maksanut. Joku matalaotsaisempi olisi ehkä haksahtanut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AP on oikeassa sikäli, että kaikki älykkäät eivät kouluttaudu pitkälle. Kaikki pitkälle kouluttautuneet eivät ole huippuälykkäitä, mutta yleensä keskivertoa älykkäämpiä kyllä. Motivoituneet ja hyvän muistin omaavat keskivertoälyiset myös voivat hankkia akateemisen koulutuksen. Mutta tyhmä ei menesty koulussa. Pitkälle kouluttautunut ei siis voi olla tyhmä sikäli kun tyhmyydellä tarkoitetaan matalaa älykkyysosamäärä.
Kukaan ei kuitenkaan täällä osaa määritellä sitä, mikä tekee yhdestä älykkään. Mikä on älykkään ja keskivertoihmisen ero?
Jokainen on mielestään älykäs ja heidän mielestään kaikki muut ovat tyhmiä. Mutta jos jokainen on mielestään älykäs, niin silloin kaikki ovat älykkäitä eikä kukaan ole tyhmä.
Keskivertoälykäs kykenee kuitenkin kouluttautumaan jopa lääkäriksi, koska koulumenestys on enemmän sidoksissa vanhempien varallisuuteen kuin mihinkään muuhun.
Höpsis. Älykkyys on yhteydessä varallisuuteen, älykäs kerää helpommin ja todennäköisemmin varallisuutta. Ja älykkyys periytyy. Eli älykkäät vanhemmat päätyvät usein varakkaiksi ja saavat yleensä älykkäitä lapsia, jotka taas pystyvät esimerkiksi pääsemään lääkikseen ja suorittamaan lääkärin tutkinnon.
Geenit selittävät noin 20 % älykkyyseroista varhaislapsuudessa, mutta iän myötä ne selittävät 40-60 %. Eli käytännössä ns. paremmissa oloissa kasvaminen vaikuttaa aika paljon ÄO:lla mitattavaan älykkyyteen.
Puhut ristiin tuossa. Tuli varmaankin ajstuskatkos?
Ei, vaan kasvuympäristö vaikuttaa älykkyyden kehittymiseen. Tämä on todetty mm. kaksostutkimuksissa. Alkuperäinen teksti on suora lainaus Duodecim -sivustolta. Millä tavoin se on virheellinen?
Luehan tekstisi uudelleen.
"Geenit selittävät noin 20 % älykkyyseroista varhaislapsuudessa, mutta iän myötä ne selittävät 40-60 %. Eli käytännössä ns. paremmissa oloissa kasvaminen vaikuttaa aika paljon ÄO:lla mitattavaan älykkyyteen."
Sanot tuossa, että geenien vaikutus iän myötä kasvaa. Kasvuympäristön merkitys noiden lukujen valossa vähenee kun ikää tulee lisää.
Kyllä sinä tuossa ristiin puhut.
Pikaisella internetin tutkimisella konsensus sielläkin vaikuttaisi olevan, että sinun tekstisi on päinvastainen kuin mitä tutkimustulokset osoittavat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi älykäs jättäisi kouluttautumatta?
Leonardo da Vincillä ei ollut yliopistotutkintoa, mutta oli silti yksi kaikkien aikojen älykkäimmistä ihmisistä. Yleisnero Benjamin Franklin lopetti koulunkäynnin 10-vuotiaana. Yksi maailman tunnetuimmista keksijöistä, Thomas Edison, kävi koulua vain 2 kuukautta.
Riikkakin myi pari kuukautta hampurilaisia, ja ylennettiin valtiovarainministeriksi. Ei paha!
En aivan laittaisi Riikkaa samalle viivalle Da Vincin kanssa. M52
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihana keskustelu. Keskustellaan älykkyydestä, mutta vain siitä älykkyydestä, jota korkeasti koulutetut ilmentää. Hohhoijaa taas kerran 🥱
Joo ja terveet ja hyväosaiset.
Ei, vaan keskiarvot ja keskimääräisyydet. Yksilöistä ei tässä keskustelussa ole puhuttu, yksilö nyt voi olla mitä vain, tietysti. Yksilöistä nyt tällaisessa yhteydessä ei ole mitään järkeä jutella.
Vierailija kirjoitti:
Siskoni, joka on väitellyt, tapaa sanoa, että yliopistot on täynnä läksynsä hyvin lukeneita pässinpäitä.
Samainen sisko on muuten ollut koko elämänsä masentunut, bipolaarinen ja elämänhallintansa ollut hetkittäin täysin kadoksissa. Että sellainen esikuva älykkyydestä...
Siskosi masentui siitä, että niin moni vain keskittyi juhlimiseen, muodosti pareja ja muitakin vekkuleita yhdistelmiä, pitivät hauskaa ja valmistuivat siitä huolimatta. Yliopiston jälkeen kyseisillä ihmisillä on hyviä kontaktiverkkoja ja ystäviä, joilla mennä eteenpäin elämässä. Yliopisto on sillä matkalla vain yksi turhauttava etappi, aivan kuten armeijakin miehille. Pakko hoitaa alta pois jos haluaa jotain (helpolla).
Tie maisteripapereihin asti on valmiiksi viitoitettu, joten riittää kun pysyy tarpeeksi hyvin tiemerkintöjen välissä maaliin asti. Sen jälkeen on puhtaat paperit mihin hyvänsä hommaan, vaikka sellaiseen jonka kehittelee aivan itse. Koulutus tuo uskottavuutta heidän silmissä joille jotain myyt, olkoon se itsesi, tuotteesi, ideasi tai kaikki kolme.
Pedagogiikka = lasten opetus.
Andragogiikka = aikuisten oppiminen.
Noögogia = itseohjautuvien, erittäin motivoituneiden tai poikkeuksellisen kyvykkäiden oppijoiden oppiminen; joskus sitä kuvataan myös "nerojen koulutukseksi". Termi ei kuitenkaan ole yhtä vakiintunut kuin pedagogiikka tai andragogiikka.
-Autodidaktinen noögogi
Koska hän kuuluu alimpaan 12 prosenttiin ja kuvittelee itse olevansa keskiverto.