Älykkyys ja koulutus ovat eri asioita. Se, että on pitkälle kouluttautunut, ei tarkoita, että ihminen on älykäs.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En muuten jaksa lukea koko ketjua. Ainakin 6 ensimmäistä sivua on typerää jankkausta.

Ette ole päässeet sellaiseen oivallukseen, että älykäs voi olla sairas ja työkyvytön, ja siksi käynyt vaan jonkun paskakoulun jossa vaan masentunut lisää. 

Itse olin nuorena todella näköalaton, nujerrettu, lytätty, ja täysillä uskoin olevani tyhmä ja huono.

Vasta aikuisena tehtiin Wais-testit ja olenkin keskimääräistä älykkäämpi.

Nyt on vähän myöhäistäkin se kouluttautuminen, rahoituksen ja tukien takia, ja alaa ei oikein löydy semmoista järkevää ja itselle sopivaa.

Itse olen hyvin, hyvin akateemisen ja korkeasti  koulutetun suvun musta lammas. Miksi? Vanhempani olivat työssäkäyviä ja menestyneitä alkkiksia ja vaikka elämä näytti ulospäin loisteliaalta, niin kotona olikin sitten hel vet ti irrallaan. Ei vaan ollut koskaan voimia oikein mihinkään sen jälkeen. Ihan ok elämää silti elän, kun sain itseni edes jotenkin jaloilleni. 

Ihmisellä ei välttämättä ole voimia opiskella, mutta se ei tarkoita että olisi tyhmä.

Tyhmät ihmiset olettaa, että jokaisella on samat voimavarat ja jaksaminen. Se kun ei näy päälle päin mitä taakkaa toinen voi kantaa, ja mitä selviytymistaistelua käy.

Ihmisen vointi voi olla vaihtelevaa, ja ihminen voi yrittää nousta jaloilleen monta kertaa, vain tullakseen paiskatuksi uudelleen maahan. 

Kun viimein on kursinut itsensä kasaan, niin juna menikin jo ja kaikki paikat on jo varatut.

Osittain totta kyllä, mutta toisaalta mielestäni älykkyyteen kuuluu myös se, että osaa hakea apua ja hyödyntää erilaisia selviytymiskeinoja mahdollisimman hyvin. Esimerkiksi vastoinkäymisten yhteydessä ihminen voi analysoida tilannettaan, tunnistaa omat toimintatapansa, oppia kokemuksistaan ja etsiä uusia ratkaisuja ongelmiinsa. Älykäs ihminen ymmärtää hakea apua oikeista paikoista, hyödyntää itsehoitokeinoja, tunnistaa omat rajansa ja mukauttaa toimintaansa tilanteen vaatimalla tavalla.

Luuletko etten ole hakenut apua jo teininä?

Luuletko etten ole yrittänyt mitään itse tehdä?

Luuletko että en ole yrittänyt ja yrittänyt?

Luuletko tietäväsi minua paremmin asiani?

Luuletko että avunsaanti on ollut aina helppoa ja Luuletko että joku lääkkeillä ihmisen lamauttaminen edes on mitään apua.

Luuletko tietäväsi millaista on yrittää sairaana taistella näissä byrokraattien ja lääketeollisuuden paskaverkoissa?

Ja olla kusipäiden sylkykuppina ja itseään tyhmempien kuvitelmia kuunnella, jossa he luulee että roolit on toisinpäin.

Joo kyllä olen katkera.

Joo ja en jaksa kuunnella hyväosaisten lässytystä.

No näin itsekin kroonisesti sairaana ymmärrän varsin hyvin. Ja jos olisin tyhmempi mitä olen niin taatusti mulla olisi vielä huomattavasti vaikeammin asiat.

Miksi sitten noin alentuva sävy kuin toinen olisi vaan tyhmä ja laiska?

Missä kohtaa olen puhunut alentavasti? Sanoin vain, että älykkyys voi auttaa selviytymään vaikeista tilanteista. En missään vaiheessa väittänyt, että kaikki vaikeuksissa olevat ihmiset olisivat vähemmän älykkäitä tai että älykkyys yksin välttämättä riittäisi selviytymiseen kaikissa tilanteissa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos nykyään korkeakoulutettujen määrä Suomessa on 40%, mutta korkeakoulun pääsee läpi vain he, joilla on yli 110 äö. Ja jos vain noin 15-20% ihmisillä on yli 110 äö... Niin miten Suomessa 40% on korkeakoulutettuja?

Tuossa 40 prosentissa on mukana ammattikorkeakoulut. Tässä keskustelussa on puhuttu lähinnä tiedekorkeakoulujen vaatimustasosta. Ammattikorkeakoulut on suunnattu vähän eri kohderyhmälle. 

Yliopistoon pääsee ihan C:n papereilla. Ihan samalla tasolla ovat, riippuen alasta. Ja vaikka ammattikorkeita otettaisiinkin pois, niin siltikään prosentit eivät täsmää, koska kaikki korkean älykkyyden omaavat henkilöt eivät mene yliopistoon.

Joten kumarrus ja kiitos, näin helppoa se oli täälläkin todistaa, että väittämä yliopistolaisten korkeasta älykkyydestä ei vain päde ellei suomalaiset olisi ylipäätänsä älykkäämpiä, kuin mitä vanhanaikainen käyrä antaa olettaa.

Lues toi toinen lausees uudestaan. Sit ihmeellisesti vastaat väitteisiin, joita kukaan ei oo esittänyt.

Väitän että oot 110% homo. Se ylimääränen kybä on sun peräberberissä.

Täällä nimenomaan väitettiin, että yliopiston läpipääsemiseen tarvitaan reilusti yli perusälykkyyden, eli yli 110.

Nyt vaan tulee taas se perus paniikki, kun joku todistaa oman väittämän vääräksi.

Ei väitetty. Täällä sanottiin, että keskimäärin yliopistolta valmistuneet ovat keskivertoa älykkäämpiä. 

Niin, eli yli 110. Toistit sen mitä minä sanoin, mutta eri sanoin.

Keskivertoälykkyys yhäkin on sen 100. Normaaliksi älykkyydeksi luetaan 90-109.

Suomessa joo. 

Ei kaikkialla...

Aivan jokaisessa maassa keskiverto on 100.

Jokaisen maan 100 ei kuitenkaan ole sama asia. Jos esimerkiksi koko Eurooppa laitettaisiin yhteen pooliin, niin koko Euroopan keskiverto olisi taas se 100, mutta eri maat sijoittuisivat gaussin käyrälle eri paikkoihin. 

Minun älykkyys euroopanlaajuisesti olisi eri kuin Suomen laajuisesti. 

Niin se gaussin käyrä toimii. 100 on keskimmäinen aina. 

No tuo taas riippuu siitä, mitä populaatiota käytettään lähtökohtana. Globaalit tulokset voidaan myös poolata ja asettaa keskikohdaksi (ÄO 100) globaali keskiarvo, jolloin Suomen tulokseksi tulee 100-101 lähteestä riippuen. Kärjessä on Singapore keskiarvolla 107. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi älykäs jättäisi kouluttautumatta?

Kaikilla ei pää kestä

Tai kroppa. Joku voi sairastua vaikka syöpään ja kuolla. Tyhmää sellainen elämä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kouluttamaton voi olla älykäs, mutta pitkälle kouluttautunut ihminen on lähes varmasti älykäs, koska minkä tahansa maisterin tai tohtorin tutkinnon läpäiseminen vaatii keskivertoa korkeamman älykkyyden. 

Sitten on täysin eri asia, mitä mieltä on näiden henkilöiden mielipiteistä tai näkemyksistä. Esim. mielestäni Halla-aholla on idioottimaisia mielipiteitä, mutta hän on kiistatta älykäs ihminen. 

Ei välttämättä. Ollessani yliopistolla, tiesin monta, jotka saivat paperit vain hengaamalla professorien kanssa ja lahjomalla heitä esim viinalla. Tentissä käytiin tietäen, mitä kysytään. Ihan hyvin saa maisterin tutkinnon keskivertoa himmeämmilläkin valoilla. 

Muutenkin usein hyvä muisti on tärkeämpi kuin korkea äly. 

Tämä on siis kommentti vain ja ainoastaan tuohon "vaatii keskivertoa korkeamman älykkyyden"-kohtaan. 

Itse pääsin tohtoriksi kun join luennoitsijan sekä professorin pöydän alle. Ei tarvinut tehdä edes väitöskirjaa, (kirja jossa jankutetaan jostain asista). Se, että sekä mentori ja oppilas tykkäävät jostain asiasta... Rupeaa muuten etyylialkoholi vaikuttamaan. Sorry jos tulee jotain sopimatonta. Yritän pitkästä aikaa saattaa itseni oikeustoimikelvottomaan tilaan. Älkää te juoko. M52

Vierailija kirjoitti:

Tietenkin näin on. Olipa lähtökohtainen älykkyys mitä tahansa, kouluttautuminen kuitenkin muokkaa hermoratoja aina. Kouluttamaton älykäs olisi älykäs koulutettunakin edelleen, mutta hän olisi lisäksi jatkojalostanut älykkyyttään kohti korkeampia tasoja. Tyhmä ja koulutettu on samalla tavalla paremmin adaptoituva ja asioita hahmottava kuin kouluttamaton tyhmä. Koulutuksella on siis valtava merkitys, mutta älykkyyttä on tietenkin myös ilman sitä. Lisäksi älykkyys on moniulotteinen asia, eli älykkyydeltään heikko voi olla kykyprofiililtaan todella hyvä jossain asiassa, kuten vaikka tunteiden ymmärtämisessä jne. Silti yleisälykkyys kokonaisuutena katsottuna jää matalaksi. 

Eikö matemaattinen lahjakkuus nyt sitten syrjäyttänytkään kaiken hömpäksi leimatun monimuotoisuudesta ja -ulottuvuudesta? Voiko matemaattinen lahjakkuus olla vain kykyprofiilin osa tai jopa koko kykyprofiili ja sillä sitten simuloidaan fiksua peittäen kaikki heikkoudet ja heikko yleisälykkyys?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin. Kaikki ovat aina tienneet että koulutus on oma valinta, se jota kiinnostaa opiskella opiskelee, se jota ei kiinnosta ei opiskele. Jota kiinnostaa hiihtää hän voi olla maailmanmestari. Moni jota ei hiihto kiinnosta voisi olla paljon kovempi hiihtämään jos haluaisi hiihtää. Tottakai 

Toki on mukava kuvitella, että pystyisi vaikka mihin, ei nyt vain satu huvittamaan.  

Yllättävän paljoon kykenee kun vaan tekee, eikä mieti liikoja ennen aloittamista. Aloituksen jälkeen on jo empiiristä aineistoa jonka pohjalta edetä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kouluttamaton voi olla älykäs, mutta pitkälle kouluttautunut ihminen on lähes varmasti älykäs, koska minkä tahansa maisterin tai tohtorin tutkinnon läpäiseminen vaatii keskivertoa korkeamman älykkyyden. 

Sitten on täysin eri asia, mitä mieltä on näiden henkilöiden mielipiteistä tai näkemyksistä. Esim. mielestäni Halla-aholla on idioottimaisia mielipiteitä, mutta hän on kiistatta älykäs ihminen. 

Ei välttämättä. Ollessani yliopistolla, tiesin monta, jotka saivat paperit vain hengaamalla professorien kanssa ja lahjomalla heitä esim viinalla. Tentissä käytiin tietäen, mitä kysytään. Ihan hyvin saa maisterin tutkinnon keskivertoa himmeämmilläkin valoilla. 

Muutenkin usein hyvä muisti on tärkeämpi kuin korkea äly. 

Tämä on siis kommentti vain ja ainoastaan tuohon "vaatii keskivertoa korkeamman älykkyyden"-kohtaan. 

Itse pääsin tohtoriksi kun join luennoitsijan sekä professorin pöydän alle. Ei tarvinut tehdä edes väitöskirjaa, (kirja jossa jankutetaan jostain asista). Se, että sekä mentori ja oppilas tykkäävät jostain asiasta... Rupeaa muuten etyylialkoholi vaikuttamaan. Sorry jos tulee jotain sopimatonta. Yritän pitkästä aikaa saattaa itseni oikeustoimikelvottomaan tilaan. Älkää te juoko. M52

Tohtorinväitöksistä on tullut sellainen kuva, että ne ovat aivan puhtaita jatkumoja cum laudelle ja pro gradulle, jossa vain jankutetaan entistä aukottomammin jostain asiasta, luomatta yhtään mitään lisäarvoa koko työllä, ellei omaa titteliä lasketa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kouluttamaton voi olla älykäs, mutta pitkälle kouluttautunut ihminen on lähes varmasti älykäs, koska minkä tahansa maisterin tai tohtorin tutkinnon läpäiseminen vaatii keskivertoa korkeamman älykkyyden. 

Sitten on täysin eri asia, mitä mieltä on näiden henkilöiden mielipiteistä tai näkemyksistä. Esim. mielestäni Halla-aholla on idioottimaisia mielipiteitä, mutta hän on kiistatta älykäs ihminen. 

Ei välttämättä. Ollessani yliopistolla, tiesin monta, jotka saivat paperit vain hengaamalla professorien kanssa ja lahjomalla heitä esim viinalla. Tentissä käytiin tietäen, mitä kysytään. Ihan hyvin saa maisterin tutkinnon keskivertoa himmeämmilläkin valoilla. 

Muutenkin usein hyvä muisti on tärkeämpi kuin korkea äly. 

Tämä on siis kommentti vain ja ainoastaan tuohon "vaatii keskivertoa korkeamman älykkyyden"-kohtaan. 

Itse pääsin tohtoriksi kun join luennoitsijan sekä professorin pöydän alle. Ei tarvinut tehdä edes väitöskirjaa, (kirja jossa jankutetaan jostain asista). Se, että sekä mentori ja oppilas tykkäävät jostain asiasta... Rupeaa muuten etyylialkoholi vaikuttamaan. Sorry jos tulee jotain sopimatonta. Yritän pitkästä aikaa saattaa itseni oikeustoimikelvottomaan tilaan. Älkää te juoko. M52

Tohtorinväitöksistä on tullut sellainen kuva, että ne ovat aivan puhtaita jatkumoja cum laudelle ja pro gradulle, jossa vain jankutetaan entistä aukottomammin jostain asiasta, luomatta yhtään mitään lisäarvoa koko työllä, ellei omaa titteliä lasketa. 

Nyt kuule ryypätään ja unohdetaan oppiarvot. Ollaan kuin vapaita lapsia. Kasarilla oli kyllä hyvä ja turvallinen lapsuus. Tuli nostalginen fiilis. M52

Vierailija kirjoitti:

Taiteilija ei voi koskaan olla älykäs, ainoastaan lahjakas.

Tästä hyvinä esimerkkeinä vaikkapa astrofysiikan tohtori Brian May ja molekyylibiologian tohtori Dexter Holland.