Älykkyys ja koulutus ovat eri asioita. Se, että on pitkälle kouluttautunut, ei tarkoita, että ihminen on älykäs.

"C:n paperit ovat sitä 7, jos käytetään ala-asteiden arvoasteikkoja, ja on suht heikko suoritus. M:n on sitä keskiarvoa eli 8, E on 9 ja L on 10, eli paras.

C on sitä heikoimmassa päässä olevaa."

Tuo vertaus on harhaanjohtava, sillä ylioppilaskokeiden arvosanoja ei voi suoraan rinnastaa peruskoulun numeroihin. C ei tarkoita heikkoa suoritusta, vaan arvosana määräytyy kokeen pisteytyksen ja kyseisen tutkintokerran arvosanarajojen perusteella. Ylioppilaskokeissa arvosanat jaetaan Gaussin käyrän mukaan, jolloin C on täsmälleen asteikon keskimmäinen arvosana (~24 % kokelaista). Peruskouluasteikolla (4–10) se vastaa arvosanaa 8 (hyvä/keskiverto). M ei ole keskiarvo, vaan sijoittuu jo parhaaseen kolmannekseen (vastaa 8,5–9 tasoa). Heikompaa päätä edustavat vasta B (tyydyttävä ~6–7), A (välttävä ~5–6) ja I (hylätty/4). C on siis täysin normaali keskitason suoritus, ei heikko.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi älykäs jättäisi kouluttautumatta?

Jos olisit tarpeeksi älykäs niin et edes kysyisi näin tyhmiä

Älykäs ihminen kykenee vastaamaan tyhmemmän kysymykseen, mutta tyhmempi ei kykene vastaamaan älykkäämmän, paitsi kuin piikittelemällä ja pyrkimällä halveksimaan

sivustaseurannut

Älykäs ihminen myös ymmärtää että tyhmän kanssa on turha väitellä. Se on kuin pelaisi shakkia pulun kanssa. Pulu lentää shakkilaudalle, kaataa kaikki nappulat ja väittää voittaneensa. Paskantaa vielä laudalle lähtiessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Itse asiassa eivät ole. C:n paperit tarkoittavat keskivertosuoriutumista ylioppilaskokeissa. Kokeisiin osallistuu kuitenkin valikoitunut joukko, koska suurin osa oppilaista, joilla on mahdollisuus peruskoulun arvosanojen perusteella päästä lukioon, menevät lukioon (tietenkin poikkeuksiakin on). Koska n. puolet peruskoululaisista menee lukioon, voi arvioida, että keskivertolukiolainen on huomattavasti älykkäämpi kuin ikäluokkansa keskiarvo."

C:n paperit ovat sitä 7, jos käytetään ala-asteiden arvoasteikkoja, ja on suht heikko suoritus. M:n on sitä keskiarvoa eli 8, E on 9 ja L on 10, eli paras.

C on sitä heikoimmassa päässä olevaa.

Olin yo-kirjoitusten aikaan aika huonossa jamassa henkisesti syystä x ja kirjoitukset meni miten meni. Tietty olisi voinut käydä myöhemmin korottamassa, mutta ei kiinnostanut,  ja olin löytänyt työn, josta olin innostunut. Piti pitää vain välivuosi, mutta yksi asia johti toiseen ja sillä tiellä edelleen. Ai niin, Mensan testissä 118.

Olet älyn suhteen onnekas. Juuri tuollaisilla tuloksilla yksilö on yleensä menestynyt urallaan ja muutenkin elämässä. Kun älykkyyttä on liikaa, tulee mukana myös yleensä jotain problematiikkaa. Itselläni valitettavati näin. Toki siitä on hyötyäkin. M52

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi älykäs jättäisi kouluttautumatta?

Jos olisit tarpeeksi älykäs niin et edes kysyisi näin tyhmiä

Älykäs ihminen kykenee vastaamaan tyhmemmän kysymykseen, mutta tyhmempi ei kykene vastaamaan älykkäämmän, paitsi kuin piikittelemällä ja pyrkimällä halveksimaan

sivustaseurannut

Jos sinulla on niin rajallinen äly että et keksi edes yhtä asiaa miksi, niin keskustelua on turha jatkaa. Sanon sen verran että ihmisillä on erilaiset elämän arvot ja kiinnostuksen kohteet, kaikki ei halua/jaksa opiskella esim. vaikka siksi koska koko elämä ei pyöri sen uran ympärillä. Onko vielä tyhmiä kysymyksiä heittää?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Itse asiassa eivät ole. C:n paperit tarkoittavat keskivertosuoriutumista ylioppilaskokeissa. Kokeisiin osallistuu kuitenkin valikoitunut joukko, koska suurin osa oppilaista, joilla on mahdollisuus peruskoulun arvosanojen perusteella päästä lukioon, menevät lukioon (tietenkin poikkeuksiakin on). Koska n. puolet peruskoululaisista menee lukioon, voi arvioida, että keskivertolukiolainen on huomattavasti älykkäämpi kuin ikäluokkansa keskiarvo."

C:n paperit ovat sitä 7, jos käytetään ala-asteiden arvoasteikkoja, ja on suht heikko suoritus. M:n on sitä keskiarvoa eli 8, E on 9 ja L on 10, eli paras.

C on sitä heikoimmassa päässä olevaa.

Olin yo-kirjoitusten aikaan aika huonossa jamassa henkisesti syystä x ja kirjoitukset meni miten meni. Tietty olisi voinut käydä myöhemmin korottamassa, mutta ei kiinnostanut,  ja olin löytänyt työn, josta olin innostunut. Piti pitää vain välivuosi, mutta yksi asia johti toiseen ja sillä tiellä edelleen. Ai niin, Mensan testissä 118.

Niin, eli keskivertoälykkyys.

On yli keskiverron. Tuo on ihanteellinen tulos yhteiskunnassa pärjäämisen kannalta. M52

Vierailija kirjoitti:

"Et sinä mitään tuollaista tässä todistanut. Tietysti mukana on poikkeuksia, mutta kyllä se C:n paperit kirjoittanut on jo keskiarvoa älykkäämpi keskimäärin."

C:n paperit ovat kylläkin keskivertoälykkyyttä alemmassa luokassa.

Ei ole. C:n paperit ovat keskiverto lukiossa, ja lukioon on jo valikoitunut skarppeja nuoria. 

Vierailija kirjoitti:

Heh. Olen työssäni paljon tekemisissä lääkiksopiskelijoiden kanssa. En epäile yhtään, etteivätkö olisi älykkäitä, mutta voi luoja, millaisia tomppeleita siinä porukassa on. Toivottavasti eivät ainakaan kliiniseen työhön ala...

Itse olen lääkiksen käynyt ja sanoisin, että kaikki siellä olivat kyllä akateemisessä mielessä älykkäitä, mutta ehkä n. 5% oli nepsyjä ja omasivat todella surkeat vuorovaikutustaidot. Muutama oli lähes varmasti narsisteja (tai olisiko jopa antisosiaalinen persoonallisuushäiriö kyseessä), mutta opinnoissa meni hyvin ja kirurgeja nykyään. Olivat todella pinnallisia ja muista ihmisistä piittaamattomia oman etunsa tavoittelijoita, mutta kyllä minä heidän leikattavakseen menisin anytime.

Lapsuuden kavereissa oli muutama ihan oikeasti matalan äo:n (tai noh, tyhmä) ihminen ja heille ihan jo peruskoulun suoritus oli lähes mahdotonta. Pidin joskus tukiopetusta heille matikasta ja ihan sellaiset normaalit yhtälöiden ratkaisut olivat mahdottomia, kun heillä ei ollut minkäänlaista abstraktia päättelykykyä. Ei heillä olisi ollut mitään tsäänssiä päästä läpi edes yo-kirjoituksia, saati akateemisista opinnoista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi älykäs jättäisi kouluttautumatta?

Jos olisit tarpeeksi älykäs niin et edes kysyisi näin tyhmiä

Älykäs ihminen kykenee vastaamaan tyhmemmän kysymykseen, mutta tyhmempi ei kykene vastaamaan älykkäämmän, paitsi kuin piikittelemällä ja pyrkimällä halveksimaan

sivustaseurannut

Älykäs ihminen myös ymmärtää että tyhmän kanssa on turha väitellä. Se on kuin pelaisi shakkia pulun kanssa. Pulu lentää shakkilaudalle, kaataa kaikki nappulat ja väittää voittaneensa. Paskantaa vielä laudalle lähtiessä.

Tämän argumentin ymmärtäisin, jos kyseessä ei olisi henkilö, joka ensiksi esittää väitteen ja sitten kieltäytyy perustelemasta omaa väitettään/argumenttia tai logiikkaansa.

Silloin on kylläkin kyse ihan siitä pulusta, joka luulee olevansa shakinpelaaja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos nykyään korkeakoulutettujen määrä Suomessa on 40%, mutta korkeakoulun pääsee läpi vain he, joilla on yli 110 äö. Ja jos vain noin 15-20% ihmisillä on yli 110 äö... Niin miten Suomessa 40% on korkeakoulutettuja?

Tuossa 40 prosentissa on mukana ammattikorkeakoulut. Tässä keskustelussa on puhuttu lähinnä tiedekorkeakoulujen vaatimustasosta. Ammattikorkeakoulut on suunnattu vähän eri kohderyhmälle. 

Yliopistoon pääsee ihan C:n papereilla. Ihan samalla tasolla ovat, riippuen alasta. Ja vaikka ammattikorkeita otettaisiinkin pois, niin siltikään prosentit eivät täsmää, koska kaikki korkean älykkyyden omaavat henkilöt eivät mene yliopistoon.

Joten kumarrus ja kiitos, näin helppoa se oli täälläkin todistaa, että väittämä yliopistolaisten korkeasta älykkyydestä ei vain päde ellei suomalaiset olisi ylipäätänsä älykkäämpiä, kuin mitä vanhanaikainen käyrä antaa olettaa.

Lues toi toinen lausees uudestaan. Sit ihmeellisesti vastaat väitteisiin, joita kukaan ei oo esittänyt.

Väitän että oot 110% homo. Se ylimääränen kybä on sun peräberberissä.

Täällä nimenomaan väitettiin, että yliopiston läpipääsemiseen tarvitaan reilusti yli perusälykkyyden, eli yli 110.

Nyt vaan tulee taas se perus paniikki, kun joku todistaa oman väittämän vääräksi.

Ei väitetty. Täällä sanottiin, että keskimäärin yliopistolta valmistuneet ovat keskivertoa älykkäämpiä. 

Niin, eli yli 110. Toistit sen mitä minä sanoin, mutta eri sanoin.

Keskivertoälykkyys yhäkin on sen 100. Normaaliksi älykkyydeksi luetaan 90-109.

Vierailija kirjoitti:

Miksi älykäs jättäisi kouluttautumatta?

Olosuhteiden vuoksi. Ei ole esim. varaa opiskella. M52

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos nykyään korkeakoulutettujen määrä Suomessa on 40%, mutta korkeakoulun pääsee läpi vain he, joilla on yli 110 äö. Ja jos vain noin 15-20% ihmisillä on yli 110 äö... Niin miten Suomessa 40% on korkeakoulutettuja?

Tuossa 40 prosentissa on mukana ammattikorkeakoulut. Tässä keskustelussa on puhuttu lähinnä tiedekorkeakoulujen vaatimustasosta. Ammattikorkeakoulut on suunnattu vähän eri kohderyhmälle. 

Yliopistoon pääsee ihan C:n papereilla. Ihan samalla tasolla ovat, riippuen alasta. Ja vaikka ammattikorkeita otettaisiinkin pois, niin siltikään prosentit eivät täsmää, koska kaikki korkean älykkyyden omaavat henkilöt eivät mene yliopistoon.

Joten kumarrus ja kiitos, näin helppoa se oli täälläkin todistaa, että väittämä yliopistolaisten korkeasta älykkyydestä ei vain päde ellei suomalaiset olisi ylipäätänsä älykkäämpiä, kuin mitä vanhanaikainen käyrä antaa olettaa.

Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaa n. 15 % suomalaisista. Jonkin verran suurempi osuus pääsee opiskelemaan yliopistoihin, mutta osa keskeyttää opintonsa syystä tai toisesta ennen maisteriksi valmistumista. 

Nyt ei puhuttu ylemmästä korkeakoulututkinnosta.

No mistä sitten? 😂 

Yliopistostothan tässä ovat aiheena olleet. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi älykäs jättäisi kouluttautumatta?

Jos olisit tarpeeksi älykäs niin et edes kysyisi näin tyhmiä

Älykäs ihminen kykenee vastaamaan tyhmemmän kysymykseen, mutta tyhmempi ei kykene vastaamaan älykkäämmän, paitsi kuin piikittelemällä ja pyrkimällä halveksimaan

sivustaseurannut

Älykäs ihminen myös ymmärtää että tyhmän kanssa on turha väitellä. Se on kuin pelaisi shakkia pulun kanssa. Pulu lentää shakkilaudalle, kaataa kaikki nappulat ja väittää voittaneensa. Paskantaa vielä laudalle lähtiessä.

Tämä oli hauska ja osuva kuvaus. M52

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos nykyään korkeakoulutettujen määrä Suomessa on 40%, mutta korkeakoulun pääsee läpi vain he, joilla on yli 110 äö. Ja jos vain noin 15-20% ihmisillä on yli 110 äö... Niin miten Suomessa 40% on korkeakoulutettuja?

Tuossa 40 prosentissa on mukana ammattikorkeakoulut. Tässä keskustelussa on puhuttu lähinnä tiedekorkeakoulujen vaatimustasosta. Ammattikorkeakoulut on suunnattu vähän eri kohderyhmälle. 

Yliopistoon pääsee ihan C:n papereilla. Ihan samalla tasolla ovat, riippuen alasta. Ja vaikka ammattikorkeita otettaisiinkin pois, niin siltikään prosentit eivät täsmää, koska kaikki korkean älykkyyden omaavat henkilöt eivät mene yliopistoon.

Joten kumarrus ja kiitos, näin helppoa se oli täälläkin todistaa, että väittämä yliopistolaisten korkeasta älykkyydestä ei vain päde ellei suomalaiset olisi ylipäätänsä älykkäämpiä, kuin mitä vanhanaikainen käyrä antaa olettaa.

Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaa n. 15 % suomalaisista. Jonkin verran suurempi osuus pääsee opiskelemaan yliopistoihin, mutta osa keskeyttää opintonsa syystä tai toisesta ennen maisteriksi valmistumista. 

Nyt ei puhuttu ylemmästä korkeakoulututkinnosta.

No mistä sitten? 😂 

Yliopistostothan tässä ovat aiheena olleet. 

Et tiedä, ettei yliopisto tarkoita ylempää korkeakoulututkintoa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ai, tää on jatkoa siihen älykkyystestialoitukseen.

No, kuule, taas vedit mutkia suoraksi. Kyllä siihen koulujen käymiseenkin älykkyyttä tarvitaan. Katsos, kaikkea tässä maailmassa ei  pysty ihan omin avoin loogisella ajattelukyvyllään hoitamaan, koulutusta tarvitaan.

Ja se, että pystyy sen koulutuksen käymään loppuun, omaksumaan asioita, soveltamaan oppimaansa, edellyttää älykkyyttä. Koulutus edesauttaa, tiedon hankkimen edesauttaa älyn käyttämisessä.

 

Sinä vetelet mutkia suoraksi.

Lievästi kehitysvammaisetkin pääsevät ammattikouluja lävitse. Eivät ne ammattikorkeat tai yliopistot ole niin äärettömän vaikeampia noihin verrattuna. Kyllä ihan sillä keskivertoälykkyydellä kaikki nuo koulut menee helposti läpi.

Eli koska lievästi kehitysvammainen pääsee amiksesta läpi, niin myöskään korkeakoulututkinto ei vaadi älliä? 

Jos AP olisi käynyt muuta kuin sen äsken mainitun amiksen hän tietäisi että korkeakoulututkinto vaatii vain normaalilahjakkuutta ja kohtalaista tarmokkuutta.  Amis vaatii kumpaakin vähän vähemmän. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos nykyään korkeakoulutettujen määrä Suomessa on 40%, mutta korkeakoulun pääsee läpi vain he, joilla on yli 110 äö. Ja jos vain noin 15-20% ihmisillä on yli 110 äö... Niin miten Suomessa 40% on korkeakoulutettuja?

Tuossa 40 prosentissa on mukana ammattikorkeakoulut. Tässä keskustelussa on puhuttu lähinnä tiedekorkeakoulujen vaatimustasosta. Ammattikorkeakoulut on suunnattu vähän eri kohderyhmälle. 

Yliopistoon pääsee ihan C:n papereilla. Ihan samalla tasolla ovat, riippuen alasta. Ja vaikka ammattikorkeita otettaisiinkin pois, niin siltikään prosentit eivät täsmää, koska kaikki korkean älykkyyden omaavat henkilöt eivät mene yliopistoon.

Joten kumarrus ja kiitos, näin helppoa se oli täälläkin todistaa, että väittämä yliopistolaisten korkeasta älykkyydestä ei vain päde ellei suomalaiset olisi ylipäätänsä älykkäämpiä, kuin mitä vanhanaikainen käyrä antaa olettaa.

Lues toi toinen lausees uudestaan. Sit ihmeellisesti vastaat väitteisiin, joita kukaan ei oo esittänyt.

Väitän että oot 110% homo. Se ylimääränen kybä on sun peräberberissä.

Täällä nimenomaan väitettiin, että yliopiston läpipääsemiseen tarvitaan reilusti yli perusälykkyyden, eli yli 110.

Nyt vaan tulee taas se perus paniikki, kun joku todistaa oman väittämän vääräksi.

Ei väitetty. Täällä sanottiin, että keskimäärin yliopistolta valmistuneet ovat keskivertoa älykkäämpiä. 

Niin, eli yli 110. Toistit sen mitä minä sanoin, mutta eri sanoin.

Ei, vaan yli 100. 

100 on se keskiverto, ja sen yli olevat ovat keskivertoa älykkäämpiä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ai, tää on jatkoa siihen älykkyystestialoitukseen.

No, kuule, taas vedit mutkia suoraksi. Kyllä siihen koulujen käymiseenkin älykkyyttä tarvitaan. Katsos, kaikkea tässä maailmassa ei  pysty ihan omin avoin loogisella ajattelukyvyllään hoitamaan, koulutusta tarvitaan.

Ja se, että pystyy sen koulutuksen käymään loppuun, omaksumaan asioita, soveltamaan oppimaansa, edellyttää älykkyyttä. Koulutus edesauttaa, tiedon hankkimen edesauttaa älyn käyttämisessä.

 

Sinä vetelet mutkia suoraksi.

Lievästi kehitysvammaisetkin pääsevät ammattikouluja lävitse. Eivät ne ammattikorkeat tai yliopistot ole niin äärettömän vaikeampia noihin verrattuna. Kyllä ihan sillä keskivertoälykkyydellä kaikki nuo koulut menee helposti läpi.

Eli koska lievästi kehitysvammainen pääsee amiksesta läpi, niin myöskään korkeakoulututkinto ei vaadi älliä? 

 

Jos AP olisi käynyt muuta kuin sen äsken mainitun amiksen hän tietäisi että korkeakoulututkinto vaatii vain normaalilahjakkuutta ja kohtalaista tarmokkuutta.  Amis vaatii kumpaakin vähän vähemmän. 

Tarkoittaa, että korkeakoulututkintoon riittää keskivertoälykkyys.

Tuntuu, että kaikki eivät käsitä, mitä älykkyys tarkoittaa (ainakaan siinä merkityksessä kuin siitä on puhuttu pääasiassa tässä keskustelussa). Älykkyys on sitä raakaa prosessointitehoa aivoissa, jota voisi verrata tietokoneen prosessorin tehoon. Toisilla sitä on yksinkertaisesti enemmän kuin toisilla. 

On aivan toinen keskustelu, mihin sitä älykkyyttä sitten käytetään. Älykkyydellä ei ole juurikaan tekemistä sellaisten ominaisuuksien kuin sosiaalisuus, empaattisuus tai luovuus kanssa, mutta nämä ominaisuudet voivat toimia yhdessä.

Jos vaikka älykkyys ja luovuus yhdistyvät, meillä on Elon Musk tyyppinen ihminen. Jos älykkyys ja empatian puute yhdistyvät, meillä on yhä edelleen Elon Musk tyyppinen ihminen. 

Ihmiset voivat olla myös erittäin luovia, empaattisia ja sosiaalisia ihmisiä, vaikka heillä olisi matala älykkyys. Mä luulen, että kaikissa suvuissa on vähintään yksi herttainen ja sympaattinen täti, jonka aivoton höpötys käy todella nopeasti raskaaksi, jos sen viereen jämähtää sukujuhlissa. 

On myös tärkeää muistaa, että älykkyys ei määritä meidän ihmisarvoamme. Se on ominaisuus, joka on äärimmäisen geneettinen ja johon voimme vaikuttaa vain rajallisesti. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos nykyään korkeakoulutettujen määrä Suomessa on 40%, mutta korkeakoulun pääsee läpi vain he, joilla on yli 110 äö. Ja jos vain noin 15-20% ihmisillä on yli 110 äö... Niin miten Suomessa 40% on korkeakoulutettuja?

Tuossa 40 prosentissa on mukana ammattikorkeakoulut. Tässä keskustelussa on puhuttu lähinnä tiedekorkeakoulujen vaatimustasosta. Ammattikorkeakoulut on suunnattu vähän eri kohderyhmälle. 

Yliopistoon pääsee ihan C:n papereilla. Ihan samalla tasolla ovat, riippuen alasta. Ja vaikka ammattikorkeita otettaisiinkin pois, niin siltikään prosentit eivät täsmää, koska kaikki korkean älykkyyden omaavat henkilöt eivät mene yliopistoon.

Joten kumarrus ja kiitos, näin helppoa se oli täälläkin todistaa, että väittämä yliopistolaisten korkeasta älykkyydestä ei vain päde ellei suomalaiset olisi ylipäätänsä älykkäämpiä, kuin mitä vanhanaikainen käyrä antaa olettaa.

Lues toi toinen lausees uudestaan. Sit ihmeellisesti vastaat väitteisiin, joita kukaan ei oo esittänyt.

Väitän että oot 110% homo. Se ylimääränen kybä on sun peräberberissä.

Täällä nimenomaan väitettiin, että yliopiston läpipääsemiseen tarvitaan reilusti yli perusälykkyyden, eli yli 110.

Nyt vaan tulee taas se perus paniikki, kun joku todistaa oman väittämän vääräksi.

Ei väitetty. Täällä sanottiin, että keskimäärin yliopistolta valmistuneet ovat keskivertoa älykkäämpiä. 

Niin, eli yli 110. Toistit sen mitä minä sanoin, mutta eri sanoin.

Ei, vaan yli 100. 

100 on se keskiverto, ja sen yli olevat ovat keskivertoa älykkäämpiä. 

Ei, vaan keskivertoälykkyys päättyy siinä 110 kohdalla. Ei ole pelkästään 100.
En jaksa enää jankata tästä asiasta tämän enempää. Keskiveroälykkyys ei ole tasan 100, vaan se on siellä 90-110 suunnalla.

Korkean älykkyyden ja hulluuden raja on veteen piirretty

Kuule ap, se että ihminen on pitkästi kouluttautunut ei välttämättä ole kovin älykäs ei tarkoita sitä että kouluttutumatta jättänyt olisi kovin älykäs. 

Noin keskimäärin olettaisin että oppineempien joukossa on keskimäärin älykkäämpiä kuin ei-oppineiden.  

Nämä poikkeukset tuosta kaavasta on kieltämättä kiinnostavia. Muistan kouluvuosilta sen hiljaisen ja hyvin pidetyn kaverin jolla oli todistuksessa aina pelkkiä kymppejä, mutta joka siitä huolimtta nautti myös kovisten suosiota. Hän meni suoraan 15-vuotiaana töihin. 

Muistan myöskin pari melko rennosti koulussa ottanutta ihmistä jotka kiinnostuivat yliopisto-opiskelustsa siinä määrin että lukivat tohtoriksi. Toisen vaiheita en tiedä mutta toinen on professori.