Voiko pettäjä todella muuttua?

Ei muutu. Kierrä ne kaukaa.

Älä tee h.rin. Älä himoitse toisen omaa.

Kohtele muita niinkuin haluaisit itseäsi kohdeltavan.

Kunnioita toisia ihmisiä.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä voi. Itse olin nuorempana melkoinen hulivili. Ensin kaipasin uusia kokemuksia ja jännitystä. Sitten olin tyytymätön parisuhteeseeni ja täytin tyhjiötä pettämisellä. Lopulta löysin sen oikean ihmisen minulle, eikä ole tullut mieleenkään enää pettää. Kahdeksan vuotta on oltu onnellisesti yhdessä.

Minulla täysin sama. Sillä erolla, että olen ollut nykyisessä suhteessa jo yli 25 vuotta.

Ei todellakaan voi, kuin vasta silloin kun ei enää kykene.

Vierailija kirjoitti:

Impotentin on helppo olla uskollinen.

Kovin miehistä ajatella, että vain sillä vehkeellä on väliä. Enemmän on väliä sillä, kenessä se roikkuu.

Silloin kun olin sinkku eikä kunnollista miestä löytynyt, niin olisin kelpuuttanut jonkun ukkomiehen lipsuttamaan, jos ei olisi tarvinnut vastapalveluksia tehdä.

Ei voi. Ei halua.

- Mies 61v.

Vierailija kirjoitti:

Pettämistäkin on monenlaista ja monenlaisessa tilanteessa. Joskus käy niin, että päätyy pettämään, kun rakastuu toiseen. 

tiedä sarjapettäjästä mutta aiemmassa parisuhteessani, ainoassa vakavassa siihen saakka, petin reilu parikymppisenä ja heti perään 35 vuotiaana rakastuin toiseen. Tunnepuolen vaikeuksia oli muutenkin pitkin matkaa. Nykyistä en voi ajatella koskaan pettäväni, ja samoin asiat lie exäni kanssa, joka petti minua myös, mutta tuskin nykyistään

Vierailija kirjoitti:

Ei. Jos henkilön moraali sallii pettämisen, se sallii sen. Kyse on vain ajasta, paikasta, oman parisuhteen tilanteesta ja niin edelleen. Jos/kun olosuhteet ovat taas uudestaan suotuisat, eli vaikkapa se oma parisuhde voi huonosti, töissä on uusi työkaveri joka antaa ymmärtää että on ihastunut jne. niin sen se vain vatii.

Pettäjän, tai kenenkään moraali ei enää aikuisiällä muutu. Tappaja on tappaja ja pettäjä on pettäjä. Se vaatii vain oikeat olosuhteet ja tilanteen. 

kyllä. 2-5% uusii henkirikoksen vapauduttuaan vankilasta. Suhde lie aika sama pettäjillä jotka ovat vapautuneet viimein  kuristavan pakottavasta, velvottavasta, suhteesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos kumppani on ihan kauhea käytökseltään tai itse joku ei aluksi kiintynyt tai lopahti tunteet, voi joku etsiä pelastusta muualta. Mutta kun yrittää sanoa erosta, toinen ei kuuntele.

ei sitten sano, eroaa vain.

Se eroaminenkin on vähän monimutkaisempi asia. 

joo ei se ole. Jos toinen sanoo, että tappaa itsensä, niin pitää vaan kylmettää itsensä. "sit sun pitää varmaan tehdä niin". Sanoo että ottaa lapset mukaansa, "no se on sinun päätöksesi". Mustaa maineesi kaikkialla, "teepä niin". Sitten nuo asiat joko tapahtuu tai ei tapahdu. Onhan sekin aina mahdollista että uhoaa vaan. Hätähän sillä ihmisellä on kun se toimii noin, mutta sellaista se on. Ei se säälimällä parane.

Vierailija kirjoitti:

Miksi sinkkunainen pyörit näiden pettäjämiesten karuselleissa? Se ei ole edes sinulle millään tavalla kannattavaa.

Minua on tapaillut kymmenet naiset siinä uskossa että olen sinkku

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos kumppani on ihan kauhea käytökseltään tai itse joku ei aluksi kiintynyt tai lopahti tunteet, voi joku etsiä pelastusta muualta. Mutta kun yrittää sanoa erosta, toinen ei kuuntele.

ei sitten sano, eroaa vain.

Se eroaminenkin on vähän monimutkaisempi asia. 

Siksikö on "pakko" panna vierasta ensin?

ei vaan siksi, että selviää ne tunteet toista kohtaan kunnolla ennen kuin aloittaa kotona kolmannen maailmansodan. Ihan sama makaako vai ei, kun ero tulee ja sen perään uusi suhde niin petit joka tapauksessa tapahtui tai ei. Jos uudesta suhteesta ei rakentuisikaan sen ihmeempiä niin voisi rauhassa miettiä ne eroasiat ilman sitä riskiä, että joku kilahtaa kun tuli lennosta vaihdetuksi uuteen. Jos taas rakastuukin niin erolla on sitten jo vähän kiire.

Vierailija kirjoitti:

Tottakai voi.
Ainakin itse olen toiminut totaalisesti toisin.
Nuorempana petin kovasti, parhaimillaan mulla oli 4 tyttöystävää. Eräänä päivänä panin kolmea eri tyttöä.
Vaimoani en ole pettänyt kertaakaan. 31 vuotta,

M52
 

Tää oli hyvä vastaus, ja onkin ansainnut paljon suosionosoituksia mammoilta. Tässä on ne hyvän vastauksen vaaditut ainesosat: kirjoittaja myöntää olleensa peluri ja pettäjä, mutta kaiken hyvittää se, että hän kertoo, että pyhää vaimoa ei koskaan ole pettänyt. Pettäjä siis on aina pettäjä, paitsi silloin kun lipaisee vaimojen heiveröistä itsetuntoa ja silittää heidän maailmankuvaansa myötäkarvaan. Sitten ei enää olekaan "kerran pettäjä, aina pettäjä". Miksi niin moni nainen on noin mieltäpuuduttavan säälittävän riippuvainen miehestään.

Miksi mä niin tekisin?

Vierailija kirjoitti:

Voi olla, että pettämisajatukset tulevat ainakin mieleen, jos avioliitossa ei kaikki ole hyvin. Varsinkin, jos kokee olevansa yksinäinen ja henkisesti hylätty.  Etääntynyt liikaa puhumattomasta puolisostaan, joka pitää vain välineenä. Vaikea tilanne, jos elää kulissiliitossa ja moraali kieltää kuitenkin pettämisen käytännössä.   

Eihän tuossa ole mitään vaikeaa. Jos ei löydä keinoja saada liittoa toimimaan, aina voi erota.

Kyllä monelle tulee huonossa avioliitossa mieleen, että voi kun tuo typerä puoliso kuolla kupsahtaisi. Ei sitä kuolemaa silti ryhdytä edesauttamaan.

Pettäjä on ihminen, joka ei ymmärrä, että aina ei voi toimia omien mielihalujen mukaan. Ei voi samaan aikaan syödä ja säästää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tottakai voi.
Ainakin itse olen toiminut totaalisesti toisin.
Nuorempana petin kovasti, parhaimillaan mulla oli 4 tyttöystävää. Eräänä päivänä panin kolmea eri tyttöä.
Vaimoani en ole pettänyt kertaakaan. 31 vuotta,

M52
 

Tää oli hyvä vastaus, ja onkin ansainnut paljon suosionosoituksia mammoilta. Tässä on ne hyvän vastauksen vaaditut ainesosat: kirjoittaja myöntää olleensa peluri ja pettäjä, mutta kaiken hyvittää se, että hän kertoo, että pyhää vaimoa ei koskaan ole pettänyt. Pettäjä siis on aina pettäjä, paitsi silloin kun lipaisee vaimojen heiveröistä itsetuntoa ja silittää heidän maailmankuvaansa myötäkarvaan. Sitten ei enää olekaan "kerran pettäjä, aina pettäjä". Miksi niin moni nainen on noin mieltäpuuduttavan säälittävän riippuvainen miehestään.

Mistä tiedät, että peukkuja on tullut mammoilta? Minä luulen, että peukkuja on tullut pettäjiltä, jotka uskottelevat itselleen olevansa hyvinkin moraalisia henkilöitä, jotka eivät missään nimessä pettäisi, jos puoliso vain olisi toisenlainen. 

Mutta eihän se niin mene. Pettäminen on pettäjän ominaisuus ja tapa, jolla ei ole mitään tekemistä petetyn kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi olla, että pettämisajatukset tulevat ainakin mieleen, jos avioliitossa ei kaikki ole hyvin. Varsinkin, jos kokee olevansa yksinäinen ja henkisesti hylätty.  Etääntynyt liikaa puhumattomasta puolisostaan, joka pitää vain välineenä. Vaikea tilanne, jos elää kulissiliitossa ja moraali kieltää kuitenkin pettämisen käytännössä.   

Eihän tuossa ole mitään vaikeaa. Jos ei löydä keinoja saada liittoa toimimaan, aina voi erota.

Kyllä monelle tulee huonossa avioliitossa mieleen, että voi kun tuo typerä puoliso kuolla kupsahtaisi. Ei sitä kuolemaa silti ryhdytä edesauttamaan.

Pettäjä on ihminen, joka ei ymmärrä, että aina ei voi toimia omien mielihalujen mukaan. Ei voi samaan aikaan syödä ja säästää.

Pettäjä on nimenomaan se henkilö, joka pitää puolisoaan välineenä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tottakai voi.
Ainakin itse olen toiminut totaalisesti toisin.
Nuorempana petin kovasti, parhaimillaan mulla oli 4 tyttöystävää. Eräänä päivänä panin kolmea eri tyttöä.
Vaimoani en ole pettänyt kertaakaan. 31 vuotta,

M52
 

Tää oli hyvä vastaus, ja onkin ansainnut paljon suosionosoituksia mammoilta. Tässä on ne hyvän vastauksen vaaditut ainesosat: kirjoittaja myöntää olleensa peluri ja pettäjä, mutta kaiken hyvittää se, että hän kertoo, että pyhää vaimoa ei koskaan ole pettänyt. Pettäjä siis on aina pettäjä, paitsi silloin kun lipaisee vaimojen heiveröistä itsetuntoa ja silittää heidän maailmankuvaansa myötäkarvaan. Sitten ei enää olekaan "kerran pettäjä, aina pettäjä". Miksi niin moni nainen on noin mieltäpuuduttavan säälittävän riippuvainen miehestään.

Mistä tiedät, että peukkuja on tullut mammoilta? Minä luulen, että peukkuja on tullut pettäjiltä, jotka uskottelevat itselleen olevansa hyvinkin moraalisia henkilöitä, jotka eivät missään nimessä pettäisi, jos puoliso vain olisi toisenlainen. 

Mutta eihän se niin mene. Pettäminen on pettäjän ominaisuus ja tapa, jolla ei ole mitään tekemistä petetyn kanssa.

Myös uskollisuus on sen uskollisen ominaisuus ja tapa, jolla ei ole mitään tekemistä puolison kanssa. Moni on uskollinen siiä huolimatta, että puoliso on petollinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei. Jos henkilön moraali sallii pettämisen, se sallii sen. Kyse on vain ajasta, paikasta, oman parisuhteen tilanteesta ja niin edelleen. Jos/kun olosuhteet ovat taas uudestaan suotuisat, eli vaikkapa se oma parisuhde voi huonosti, töissä on uusi työkaveri joka antaa ymmärtää että on ihastunut jne. niin sen se vain vatii.

Pettäjän, tai kenenkään moraali ei enää aikuisiällä muutu. Tappaja on tappaja ja pettäjä on pettäjä. Se vaatii vain oikeat olosuhteet ja tilanteen. 

kyllä. 2-5% uusii henkirikoksen vapauduttuaan vankilasta. Suhde lie aika sama pettäjillä jotka ovat vapautuneet viimein  kuristavan pakottavasta, velvottavasta, suhteesta.

Höpö höpö. Murhaaja on ikuisesti poliisin tarkkailussa, mutta pettäjä ei saa mitään rangaistusta. Hän hipsii hiljaa uuteen suhteeseen vinkuen kuinka edellinen suhde oli kuristavan pakottava ja velvoittava. Pahaa aavistamaton uusi puoliso sitten vielä säälii reppanaa, että kyllä sinulla raukalla olikin huono puoliso.

Kukaan ei pakota pettäjää olemaan suhteessa ja pilaamaan sen.