Ihmettelen jatkuvaa (esi)vaihdevuosista vouhottamista nykyään

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joka tapauksessa osalla ns. kaikki johtuu vaihdevuosista, vaikka kaikilla ei johdukaan. Ja kohkataan siksi, että on kuitenkin aika uusi asia nähdä ja tunnistaa tämä - pitkään ajatus oli, että normaalia naisen elämää, mitä siitä numeroa nostamaan, ja aika moni nainen vaan kärsi asioista, joista ei olisi tarvinnut kärsiä ainakaan niin isosti.
Ruokavalion vaikutus on kyllä kiinnostava moneen asiaan, tässä tapauksessa niin vaihdevuosiin kuin autoimmuunisairauksiinkin. Voisiko aloittaja ystävällisesti vähän avata, mistä ja miten hän ruokavalionsa rakentaa? Autoimmuuninkin voi tarkemmin nimetä, jos tahtoo.

Autoimmuunisairaus on SLE, vaikka aluksi epäiltiin Sjögrenin syndroomaa.

Ruokavaliossa ei ole ollenkaan lisättyä sokeria, näin yksinkertainen muutos poisti minulta valtaosan oireista. Maitotuotteet jäivät pois allergian takia, mutta niiden mukana lähti myös nivelkivut ja iho-oireet. Gluteeni oli jo valmiiksi pois keliakian takia. (Ne kerrat, kun olen vahingossa saanut gluteenia, ovat muuten aiheuttaneet todella pahoja "vaihdevuosimaisia" oireita, esim. sellaista yöhikoilua, että sänky on ollut ihan märkä. Näitä tuli jo parikymppisenä.)

En toki väitä, että kaikilla olisi samat allergiat ja yliherkkyydet, mutta yleisesti ottaen uskon kyllä siihen, että suoliston hyvinvointi vaikuttaa kaikkeen hyvinvointiin.

Kiitos vastauksesta. Minulla on ollut lisätty sokeri pannassa jo pari vuosikymmentä kuten ylipäänsä nopeat hiilihydraatit, mutta siitä huolimatta vaihdevuodet tuli päälle kuin pommikone eikä se ole yli 30 vuotta sairastamaani autoimmuunisairauteenkaan tuonut toivomaani helpotusta. Viljoja en käytä, mutta maitotuotteet voisin tietysti vielä laktovegenä kokeilla jättää pois. Ehkä puhdas sokeritietoinen veganismi voisi olla kokeilemisen arvoinen asia.

Minä en ole vegaani kyllä, olen jättänyt vain maitotuotteet pois. Mutta täytyy sanoa, että siitä oli todennäköisesti suurempi hyöty kuin pelkän sokerin jättämisestä. Maitotuotteista seuraa heti liuta ongelmia, vatsaongelmien ja ihottuman lisäksi tulehtuu nivelet ja pahimmillaan tulee SLE:n neurologiset oireet. Ja minähän en siis kauan uskonut, että maito olisi ongelma, vaan pahensin oloni ihan karmeaksi syömällä itsepäisesti maitotuotteita. Nyt jälkeenpäin on vaikea uskoa, miten kamalassa olossa elin päivästä toiseen - säryissä, turvotuksessa, aivosumussa - ja pidin sitä uutena normaalina.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen minäkin. Ja eniten sitä, että kaikenlainen väsymys ja vtutus on esivaihdevuosioireita eikä suinkaan seurausta siitä, että elää ihan vääränlaista elämää.

Mä elän ihan oikeanlaista elämää, mutta silti olen tosi väsynyt ja v-tuuntunut muihin ihmisiin.

Mä taas en ole yhtään väsynyt tai vttuuntunut muihin ihmisiin, koska olen onnellinen ja tasapainoinen. Jostain se ärtymys johtuu ja harvemmin sen aiheuttaja on esivaihdevuodet. Ihmisillä on ihan valtava määrä käsittelemättömiä traumoja, kaunaa, katkeruutta ja haitallisia toiminta- ja reagointimalleja, joita ei edes tiedosteta. Ja vielä useampi alkaa oireilemaan juuri nelikymppisenä sitä, että on aivan hukassa elämässään.

Onhan se hyvä, että nykyään puhutaan -asia on ollut hävettävä ja tabu niin pitkään. Mutta on totta, että on vaarallista laittaa vv-ikäisen naisen oireita pelkästään tämän piikkiin tutkimatta asiaa ja poissulkematta mahdollisia sairaustiloja. 

Vierailija kirjoitti:

Ap, katsotaan asiaa uudestaan 5-10 vuoden päästä. 

No joo, en minä tietääkseni ole väittänyt, että voisin jotenkin maagisesti välttää vaihdevuodet kokonaan.

Vierailija kirjoitti:

Olen 48 eikä vielä mitään oireita. Kierto sen samat 30 päivää kuin 13-vuotiaanakin. Ainoa muutos on ehkä se, että olen paljon aktiivisempi kaikilla elämän osa-alueilla kuin koskaan aiemmin. Saan paljon enemmän aikaan ja olen virkeämpi.

Vähän sinua nuorempi mutta samat kokemukset. Voin paremmin kuin koskaan.

Kansallisteatterin vakinäyttelijä Kirsti Kuosmanen on loistava.

Esim. Vsginamonologi haarat avoinna outies näkyvillä ja tyystin vaatteita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen minäkin. Ja eniten sitä, että kaikenlainen väsymys ja vtutus on esivaihdevuosioireita eikä suinkaan seurausta siitä, että elää ihan vääränlaista elämää.

Mä elän ihan oikeanlaista elämää, mutta silti olen tosi väsynyt ja v-tuuntunut muihin ihmisiin.

Mä taas en ole yhtään väsynyt tai vttuuntunut muihin ihmisiin, koska olen onnellinen ja tasapainoinen. Jostain se ärtymys johtuu ja harvemmin sen aiheuttaja on esivaihdevuodet. Ihmisillä on ihan valtava määrä käsittelemättömiä traumoja, kaunaa, katkeruutta ja haitallisia toiminta- ja reagointimalleja, joita ei edes tiedosteta. Ja vielä useampi alkaa oireilemaan juuri nelikymppisenä sitä, että on aivan hukassa elämässään.

No mulla se johtuu nimenomaan estrogeenivajeesta, sillä hormonilaastari poisti koko ongelman puolessa tunnissa. Minusta ei ole asiallista ruveta vähättelemään toisten oireita väittämällä, että teet vaan jotain väärin elämässäsi, tai että asenne on väärä. Osalla on ihan oikeat fysiologiset syyt taustalla, eivätkä ne häviä syyllistämällä.

Usein ensin syytetään ylipainoa ihan kaikesta, siksi onkin tärkeää pitää itsensä normaalipainoisena jottei kremppoja voida laittaa tämän piikkiin. Ja sitten ne estrogeenitasot voidaan nykyaikana mitata samoin kuin ferritiini jne, eli tarvittaessa nämä mittaukseen ja sitten sopiva hoito vaivaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen minäkin. Ja eniten sitä, että kaikenlainen väsymys ja vtutus on esivaihdevuosioireita eikä suinkaan seurausta siitä, että elää ihan vääränlaista elämää.

Mä elän ihan oikeanlaista elämää, mutta silti olen tosi väsynyt ja v-tuuntunut muihin ihmisiin.

Mä taas en ole yhtään väsynyt tai vttuuntunut muihin ihmisiin, koska olen onnellinen ja tasapainoinen. Jostain se ärtymys johtuu ja harvemmin sen aiheuttaja on esivaihdevuodet. Ihmisillä on ihan valtava määrä käsittelemättömiä traumoja, kaunaa, katkeruutta ja haitallisia toiminta- ja reagointimalleja, joita ei edes tiedosteta. Ja vielä useampi alkaa oireilemaan juuri nelikymppisenä sitä, että on aivan hukassa elämässään.

Öö, mihis tämä väite perustuu? Kun on ihan tieteellisesti tutkittu, että esivaihde ja vaihdevuosissa naisen estrogeenitasot alkaa heitellä ja laskea, joka aiheuttaa tyypillisesti esim. ärtyneisyyttä ja mielialanvaihteluita. Lisäksi se aiheuttaa monelle esim. unettomuutta, nivelkipuja, limakalvojen kuivumista, kuumia aaltoja jne. Jotka ei varmasti kenenkään olotilaa varsinaisesti paranna ja mieltä hilpeytä. 

Estrogeeni tekee naisista kärsivällisempiä, joustavampia ja empaattisempia. Se + kasvatuskulttuuri ja yhteiskunnan odotukset naisille aiheuttavat sen, että ekat 30-40 vuotta nainen tyypillisesti elää muille kuin itselleen, täyttäen kaikkien muiden tarpeita (omien vanhempien, lasten, puolison, työelämän joustot jne.. ). Siinä olet oikeassa, että ne jutut voi olla naiselle olleet ihan traumojakin aiheuttavia, esim. vaikeat parisuhteet. 

Sitten neljäkymppisenä meidän hormonitoiminta muuttuu samankaltaiseksi kuin miehillä ja kuppiskeikkaa, ei ollakkaan enää niin joustavia ja empaattisia kaikelle. Meistä tulee keskivertomiehiä. Ja sehän on monelle todella iso ongelma, kun nainen alkaa asettaa itsensä etusijalle eikä jaksa kuunnella enää kaikenlaista potaskaa muilta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen minäkin. Ja eniten sitä, että kaikenlainen väsymys ja vtutus on esivaihdevuosioireita eikä suinkaan seurausta siitä, että elää ihan vääränlaista elämää.

Mä elän ihan oikeanlaista elämää, mutta silti olen tosi väsynyt ja v-tuuntunut muihin ihmisiin.

Mä taas en ole yhtään väsynyt tai vttuuntunut muihin ihmisiin, koska olen onnellinen ja tasapainoinen. Jostain se ärtymys johtuu ja harvemmin sen aiheuttaja on esivaihdevuodet. Ihmisillä on ihan valtava määrä käsittelemättömiä traumoja, kaunaa, katkeruutta ja haitallisia toiminta- ja reagointimalleja, joita ei edes tiedosteta. Ja vielä useampi alkaa oireilemaan juuri nelikymppisenä sitä, että on aivan hukassa elämässään.

No mulla se johtuu nimenomaan estrogeenivajeesta, sillä hormonilaastari poisti koko ongelman puolessa tunnissa. Minusta ei ole asiallista ruveta vähättelemään toisten oireita väittämällä, että teet vaan jotain väärin elämässäsi, tai että asenne on väärä. Osalla on ihan oikeat fysiologiset syyt taustalla, eivätkä ne häviä syyllistämällä.

Hyvinpä näyttää hoito toimivan...

En sanonut, ettei kenenkään ärtyisyyden taustalla voisi koskaan olla hormonaalista syytä, ja juuri siksi käytin sanaa harvemmin.

Vierailija kirjoitti:

Usein ensin syytetään ylipainoa ihan kaikesta, siksi onkin tärkeää pitää itsensä normaalipainoisena jottei kremppoja voida laittaa tämän piikkiin. Ja sitten ne estrogeenitasot voidaan nykyaikana mitata samoin kuin ferritiini jne, eli tarvittaessa nämä mittaukseen ja sitten sopiva hoito vaivaan. 

Mun yhden hormonin taso oli 8,3 sellaisessa vaiheessa kiertoa, jossa sen olisi pitänyt olla enintään 8,1. Terveyskeskuslääkäri sanoi, että hormonikorvaushoitoa voidaan harkita siinä vaiheessa, kun tuon hormonin taso on yli 40. Eli ei saanut sieltä mitään apua, vaikka hormonitasot mitattiin. Yksityisellä sai reseptin kouraan heti, kun kertoi oireista ja pyysi sitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen minäkin. Ja eniten sitä, että kaikenlainen väsymys ja vtutus on esivaihdevuosioireita eikä suinkaan seurausta siitä, että elää ihan vääränlaista elämää.

Mä elän ihan oikeanlaista elämää, mutta silti olen tosi väsynyt ja v-tuuntunut muihin ihmisiin.

Mä taas en ole yhtään väsynyt tai vttuuntunut muihin ihmisiin, koska olen onnellinen ja tasapainoinen. Jostain se ärtymys johtuu ja harvemmin sen aiheuttaja on esivaihdevuodet. Ihmisillä on ihan valtava määrä käsittelemättömiä traumoja, kaunaa, katkeruutta ja haitallisia toiminta- ja reagointimalleja, joita ei edes tiedosteta. Ja vielä useampi alkaa oireilemaan juuri nelikymppisenä sitä, että on aivan hukassa elämässään.

Öö, mihis tämä väite perustuu? Kun on ihan tieteellisesti tutkittu, että esivaihde ja vaihdevuosissa naisen estrogeenitasot alkaa heitellä ja laskea, joka aiheuttaa tyypillisesti esim. ärtyneisyyttä ja mielialanvaihteluita. Lisäksi se aiheuttaa monelle esim. unettomuutta, nivelkipuja, limakalvojen kuivumista, kuumia aaltoja jne. Jotka ei varmasti kenenkään olotilaa varsinaisesti paranna ja mieltä hilpeytä. 

Estrogeeni tekee naisista kärsivällisempiä, joustavampia ja empaattisempia. Se + kasvatuskulttuuri ja yhteiskunnan odotukset naisille aiheuttavat sen, että ekat 30-40 vuotta nainen tyypillisesti elää muille kuin itselleen, täyttäen kaikkien muiden tarpeita (omien vanhempien, lasten, puolison, työelämän joustot jne.. ). Siinä olet oikeassa, että ne jutut voi olla naiselle olleet ihan traumojakin aiheuttavia, esim. vaikeat parisuhteet. 

Sitten neljäkymppisenä meidän hormonitoiminta muuttuu samankaltaiseksi kuin miehillä ja kuppiskeikkaa, ei ollakkaan enää niin joustavia ja empaattisia kaikelle. Meistä tulee keskivertomiehiä. Ja sehän on monelle todella iso ongelma, kun nainen alkaa asettaa itsensä etusijalle eikä jaksa kuunnella enää kaikenlaista potaskaa muilta. 

Miehetkö tyypillisesti siis ovat jatkuvasti äkäisiä, ärsyyntyvät siitä kun joku hengittää liian kovaäänisesti tai lajittelee roskat väärin? Mielestäni keskivertomies ei juurikaan välitä muiden ärsyttävyyksistä vaan keskittyy olennaiseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen minäkin. Ja eniten sitä, että kaikenlainen väsymys ja vtutus on esivaihdevuosioireita eikä suinkaan seurausta siitä, että elää ihan vääränlaista elämää.

Mä elän ihan oikeanlaista elämää, mutta silti olen tosi väsynyt ja v-tuuntunut muihin ihmisiin.

Mä taas en ole yhtään väsynyt tai vttuuntunut muihin ihmisiin, koska olen onnellinen ja tasapainoinen. Jostain se ärtymys johtuu ja harvemmin sen aiheuttaja on esivaihdevuodet. Ihmisillä on ihan valtava määrä käsittelemättömiä traumoja, kaunaa, katkeruutta ja haitallisia toiminta- ja reagointimalleja, joita ei edes tiedosteta. Ja vielä useampi alkaa oireilemaan juuri nelikymppisenä sitä, että on aivan hukassa elämässään.

No mulla se johtuu nimenomaan estrogeenivajeesta, sillä hormonilaastari poisti koko ongelman puolessa tunnissa. Minusta ei ole asiallista ruveta vähättelemään toisten oireita väittämällä, että teet vaan jotain väärin elämässäsi, tai että asenne on väärä. Osalla on ihan oikeat fysiologiset syyt taustalla, eivätkä ne häviä syyllistämällä.

Hyvinpä näyttää hoito toimivan...

En sanonut, ettei kenenkään ärtyisyyden taustalla voisi koskaan olla hormonaalista syytä, ja juuri siksi käytin sanaa harvemmin.

Minusta viestisi tarkoitus oli syyllistää oireista kärsiviä ja väittää, että syy löytyisi heidän omista valinnoistaan.

Lisäksi jouduin lopettamaan hormonikorvaushoidon sen sivuvaikutusten takia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo, Instagramissa lesoillaan oireilla.

Kuka muka?

Sofia Zida ja Milla Puolakanaho, kaikki yksityiskohdat.seuraavaksi varmaan kuvaavat kuivuneet limakalvot.

https://www.instagram.com/reel/DePDOoGs1E7/?dlrf=MTNxYXM3cDYycmVqcg==

Monet joutuvat kuitenkin turhaan käymään läpi useita eri tutkimuksia ja lääkekokeiluja (jos nyt oireisiin edes lääkäri viitsii paneutua). Psyk. puolen lääkitystä, reumakokeita jne.
Käsittääkseni oireiden viitatessa vaihdevuosiin voi hormonikorvaushoitoa kokeilla. Jos siitä ei saa apua, niin miksi kukaan sitä jatkaisi siinä tapauksessa? 
Ja sitten voi alkaa perehtyä niihin muihin mahdollisiin oireiden aiheuttajiin. Eikä sitä korvaushoitoa kenellekään pakoteta, oma kokemus on päinvastainen. Hyvä, että asiasta puhutaan suuntaan jos toiseenkiin, on ainakin tietoa saatavilla. 
 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen minäkin. Ja eniten sitä, että kaikenlainen väsymys ja vtutus on esivaihdevuosioireita eikä suinkaan seurausta siitä, että elää ihan vääränlaista elämää.

Mä elän ihan oikeanlaista elämää, mutta silti olen tosi väsynyt ja v-tuuntunut muihin ihmisiin.

Mä taas en ole yhtään väsynyt tai vttuuntunut muihin ihmisiin, koska olen onnellinen ja tasapainoinen. Jostain se ärtymys johtuu ja harvemmin sen aiheuttaja on esivaihdevuodet. Ihmisillä on ihan valtava määrä käsittelemättömiä traumoja, kaunaa, katkeruutta ja haitallisia toiminta- ja reagointimalleja, joita ei edes tiedosteta. Ja vielä useampi alkaa oireilemaan juuri nelikymppisenä sitä, että on aivan hukassa elämässään.

Öö, mihis tämä väite perustuu? Kun on ihan tieteellisesti tutkittu, että esivaihde ja vaihdevuosissa naisen estrogeenitasot alkaa heitellä ja laskea, joka aiheuttaa tyypillisesti esim. ärtyneisyyttä ja mielialanvaihteluita. Lisäksi se aiheuttaa monelle esim. unettomuutta, nivelkipuja, limakalvojen kuivumista, kuumia aaltoja jne. Jotka ei varmasti kenenkään olotilaa varsinaisesti paranna ja mieltä hilpeytä. 

Estrogeeni tekee naisista kärsivällisempiä, joustavampia ja empaattisempia. Se + kasvatuskulttuuri ja yhteiskunnan odotukset naisille aiheuttavat sen, että ekat 30-40 vuotta nainen tyypillisesti elää muille kuin itselleen, täyttäen kaikkien muiden tarpeita (omien vanhempien, lasten, puolison, työelämän joustot jne.. ). Siinä olet oikeassa, että ne jutut voi olla naiselle olleet ihan traumojakin aiheuttavia, esim. vaikeat parisuhteet. 

Sitten neljäkymppisenä meidän hormonitoiminta muuttuu samankaltaiseksi kuin miehillä ja kuppiskeikkaa, ei ollakkaan enää niin joustavia ja empaattisia kaikelle. Meistä tulee keskivertomiehiä. Ja sehän on monelle todella iso ongelma, kun nainen alkaa asettaa itsensä etusijalle eikä jaksa kuunnella enää kaikenlaista potaskaa muilta. 

Miehetkö tyypillisesti siis ovat jatkuvasti äkäisiä, ärsyyntyvät siitä kun joku hengittää liian kovaäänisesti tai lajittelee roskat väärin? Mielestäni keskivertomies ei juurikaan välitä muiden ärsyttävyyksistä vaan keskittyy olennaiseen.

Siinä vaiheessa, kun testosteronitasot esimurrosiässä ja murrosiässä nousevat, niin kyllä ovat hyvinkin aggressiivisia. Sitten tottuvat ja oppivat elämään sen kanssa.

Naisilla hormonien määrät vaihtelevat koko ajan, kun kierron aikana estrogeeni ja keltarauhashormoni sahaavat ylös alas, joten naisten on vaikeampi tottua siihen. Kun munasarjat lopettavat, hormonitasot tasaantuvat ja silloin siihen ilmeisesti tottuu (en ole itse vielä siellä asti).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen minäkin. Ja eniten sitä, että kaikenlainen väsymys ja vtutus on esivaihdevuosioireita eikä suinkaan seurausta siitä, että elää ihan vääränlaista elämää.

Mä elän ihan oikeanlaista elämää, mutta silti olen tosi väsynyt ja v-tuuntunut muihin ihmisiin.

Mä taas en ole yhtään väsynyt tai vttuuntunut muihin ihmisiin, koska olen onnellinen ja tasapainoinen. Jostain se ärtymys johtuu ja harvemmin sen aiheuttaja on esivaihdevuodet. Ihmisillä on ihan valtava määrä käsittelemättömiä traumoja, kaunaa, katkeruutta ja haitallisia toiminta- ja reagointimalleja, joita ei edes tiedosteta. Ja vielä useampi alkaa oireilemaan juuri nelikymppisenä sitä, että on aivan hukassa elämässään.

Öö, mihis tämä väite perustuu? Kun on ihan tieteellisesti tutkittu, että esivaihde ja vaihdevuosissa naisen estrogeenitasot alkaa heitellä ja laskea, joka aiheuttaa tyypillisesti esim. ärtyneisyyttä ja mielialanvaihteluita. Lisäksi se aiheuttaa monelle esim. unettomuutta, nivelkipuja, limakalvojen kuivumista, kuumia aaltoja jne. Jotka ei varmasti kenenkään olotilaa varsinaisesti paranna ja mieltä hilpeytä. 

Estrogeeni tekee naisista kärsivällisempiä, joustavampia ja empaattisempia. Se + kasvatuskulttuuri ja yhteiskunnan odotukset naisille aiheuttavat sen, että ekat 30-40 vuotta nainen tyypillisesti elää muille kuin itselleen, täyttäen kaikkien muiden tarpeita (omien vanhempien, lasten, puolison, työelämän joustot jne.. ). Siinä olet oikeassa, että ne jutut voi olla naiselle olleet ihan traumojakin aiheuttavia, esim. vaikeat parisuhteet. 

Sitten neljäkymppisenä meidän hormonitoiminta muuttuu samankaltaiseksi kuin miehillä ja kuppiskeikkaa, ei ollakkaan enää niin joustavia ja empaattisia kaikelle. Meistä tulee keskivertomiehiä. Ja sehän on monelle todella iso ongelma, kun nainen alkaa asettaa itsensä etusijalle eikä jaksa kuunnella enää kaikenlaista potaskaa muilta. 

Miehetkö tyypillisesti siis ovat jatkuvasti äkäisiä, ärsyyntyvät siitä kun joku hengittää liian kovaäänisesti tai lajittelee roskat väärin? Mielestäni keskivertomies ei juurikaan välitä muiden ärsyttävyyksistä vaan keskittyy olennaiseen.

Siinä vaiheessa, kun testosteronitasot esimurrosiässä ja murrosiässä nousevat, niin kyllä ovat hyvinkin aggressiivisia. Sitten tottuvat ja oppivat elämään sen kanssa.

Naisilla hormonien määrät vaihtelevat koko ajan, kun kierron aikana estrogeeni ja keltarauhashormoni sahaavat ylös alas, joten naisten on vaikeampi tottua siihen. Kun munasarjat lopettavat, hormonitasot tasaantuvat ja silloin siihen ilmeisesti tottuu (en ole itse vielä siellä asti).

Eli naiset eivät olekaan joustavia ja kärsivällisiä?

Täysin päinvastainen kokemus. Mulle on tullut yllärinä, että minkään ei oleteta olevan vaihdevuosiin kuuluva. Etenkin kuinka pihalla sairaanhoitohenkilökunta on vaihdevuosista ja ihmiset yleensäkin. Todella lapsen kengissä koko tietämys.

Onko se sitten niin, ettei naiset halua puhua vaivoistaan, kun pelkäävät leimaantuvansa valittajaksi tai vanhaksi, kun vaihdevuosista on kyse.

Mä olen ravannut erilaisilla lääkäreillä vaivojeni kanssa. Mä olen ollut erilaisisa tutkimuksissa nivelkipujeni kanssa.. Reumasairaalaa myöten. On otettu verta ja kuvattu ja poukittu.. Jutusteltu tunteja.

Loppupeleissä palstalta olen lukenut parhaat aiheeseen liittyvät jutut. Vertaistukea saanut ja sitä kautta lähtenyt itse tutkimaan asioita ja sitten lääkäreille ehdotellut, että voisko kyse olla tästä. Yleensä eivät ota kuuleviin korviin ensin, mutta seuraavalla kohtaamisella sitten ehdottaa tismalleen samaa, mitä mä olin jo sanonut. Ymmärrän, pitäähän asiaa tutkia ensin.

On ollut päiviä, kun olen mielenterveyteni ollut hukata kokonaan. Ei todellakaan mikään puistossa kävely, eikä määränpäätä vieläkään näkyvissä. :(

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen minäkin. Ja eniten sitä, että kaikenlainen väsymys ja vtutus on esivaihdevuosioireita eikä suinkaan seurausta siitä, että elää ihan vääränlaista elämää.

Mä elän ihan oikeanlaista elämää, mutta silti olen tosi väsynyt ja v-tuuntunut muihin ihmisiin.

Mä taas en ole yhtään väsynyt tai vttuuntunut muihin ihmisiin, koska olen onnellinen ja tasapainoinen. Jostain se ärtymys johtuu ja harvemmin sen aiheuttaja on esivaihdevuodet. Ihmisillä on ihan valtava määrä käsittelemättömiä traumoja, kaunaa, katkeruutta ja haitallisia toiminta- ja reagointimalleja, joita ei edes tiedosteta. Ja vielä useampi alkaa oireilemaan juuri nelikymppisenä sitä, että on aivan hukassa elämässään.

Öö, mihis tämä väite perustuu? Kun on ihan tieteellisesti tutkittu, että esivaihde ja vaihdevuosissa naisen estrogeenitasot alkaa heitellä ja laskea, joka aiheuttaa tyypillisesti esim. ärtyneisyyttä ja mielialanvaihteluita. Lisäksi se aiheuttaa monelle esim. unettomuutta, nivelkipuja, limakalvojen kuivumista, kuumia aaltoja jne. Jotka ei varmasti kenenkään olotilaa varsinaisesti paranna ja mieltä hilpeytä. 

Estrogeeni tekee naisista kärsivällisempiä, joustavampia ja empaattisempia. Se + kasvatuskulttuuri ja yhteiskunnan odotukset naisille aiheuttavat sen, että ekat 30-40 vuotta nainen tyypillisesti elää muille kuin itselleen, täyttäen kaikkien muiden tarpeita (omien vanhempien, lasten, puolison, työelämän joustot jne.. ). Siinä olet oikeassa, että ne jutut voi olla naiselle olleet ihan traumojakin aiheuttavia, esim. vaikeat parisuhteet. 

Sitten neljäkymppisenä meidän hormonitoiminta muuttuu samankaltaiseksi kuin miehillä ja kuppiskeikkaa, ei ollakkaan enää niin joustavia ja empaattisia kaikelle. Meistä tulee keskivertomiehiä. Ja sehän on monelle todella iso ongelma, kun nainen alkaa asettaa itsensä etusijalle eikä jaksa kuunnella enää kaikenlaista potaskaa muilta. 

Miehetkö tyypillisesti siis ovat jatkuvasti äkäisiä, ärsyyntyvät siitä kun joku hengittää liian kovaäänisesti tai lajittelee roskat väärin? Mielestäni keskivertomies ei juurikaan välitä muiden ärsyttävyyksistä vaan keskittyy olennaiseen.

Siinä vaiheessa, kun testosteronitasot esimurrosiässä ja murrosiässä nousevat, niin kyllä ovat hyvinkin aggressiivisia. Sitten tottuvat ja oppivat elämään sen kanssa.

Naisilla hormonien määrät vaihtelevat koko ajan, kun kierron aikana estrogeeni ja keltarauhashormoni sahaavat ylös alas, joten naisten on vaikeampi tottua siihen. Kun munasarjat lopettavat, hormonitasot tasaantuvat ja silloin siihen ilmeisesti tottuu (en ole itse vielä siellä asti).

Eli naiset eivät olekaan joustavia ja kärsivällisiä?

20-40 -vuotiaina ovat, mutta kun munasarjojen tuotanto alkaa hiipua, joustavuus ja kärsivällisyys vähenee.

On kyllä ihan hyvä kysymys, että miksi nuo ominaisuudet eivät pomppaa esiin jokaisen kuukautiskierron aikana.

Lääkeyhtiöt haluavat, että kaikki ajattelevat kärsivänsä esivaihdevuosista, adhd:sta ja transsukupuolisuudesta, ja syövät näihin vaivoihin heidän lääkevalmisteitaan. Ja someinfluensserit määkivät yhdessä laumassa.