Lue keskustelun säännöt.
Hoidetaan vanhuksemme samoin periaattein, kuin he ovat kasvattaneet meidät.
18.10.2026 |
Millaisen hoivan sun vanhemmat tai appivanhemmat saa?
Mun äiti saa aika hyvä, mutta jonkin verran ehdollisen hoivan. Muistutan, kuinka naapurin Marjatta kykenee vielä siihen ja tuohon ja huokailen syvään, jos asiat ei mene kuten haluan.
Isän jätän heitteille.
Appivanhemmat eristetään muusta maailmasta ja kaikkiin heidän pyyntöihin suhtaudutaam pilkallisesti.
Mutta kukaan ei saa piiskaa tai tukistuksia. Kaikki saa ruokaa ja lämpöä. Kunnioitusta ja arvostusta saa mun äiti, ei muut.
Mites teillä?
Kommentit (138)
Jaaa... Että lestadiolaisten tyttäret raizkaisivat isiään ?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tulen töistä kotiin kapakan kautta, joka ilta. Kun tupakat loppuu, saa vanhus heti lähteä ostamaan kioskilta askin. Karkkiin en anna rahaa. Ruokaa on niukasti ja kaikki raha menee alkoholiin, tupakkaan ja lottoon. Mihinkään en heitä vie. Voivat pyytää jos naapurin Pentti ottaisi mukaan johonkin kivaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on kivaa, kun yrittää kantaa vastuuta omasta elämästään ja hoitaa kaltoinkohtelusta tullutta kehityksellistä traumaa terapiassa, niin on sitten "vahvempien" ihmisten silmissä luuseri ja heikko joka "juoksee" kallonkutistajalla märehtimässä ja vatvomassa olemattomia, kun voisi jo vaan "antaa olla" ja mennä eteen päin,,jämpti on näim,,
Luulet siis, että sulla on joku etuoikeus kostaa koko maailmalle? Et edes halua olla sosiaalinen tai edes siedettävä ihminen. koska sulla on "kokemuksia" ja yksityisoikeus märehtiä
Ootko oikeasti noin tyhmä?
Vierailija kirjoitti:
Olen psyykkisesti terve ja empaattinen.
Vanhuksista huolehditaan hyvin.
Se on helppoa kun on ollut hyvä lapsuus ja terveet vanhemmat.
Vierailija kirjoitti:
Anopille huokailen, että voivoi kun teillä on raskasta ja "mä sanon suoraan, että mä en kyllä jaksa auttaa". Omia vanhempiani painan alas henkisesti, jos he eivät tee mitä kulloinkin haluan.
Olisi kauhea tehdä omalle äidille vanhainkotiin muuton yhteydessä mitä tämä teki itselleni kun muutin omilleni. Ensin pitäisi ilmoittaa, että saa tulla kylään, mutta on parempi imuroida ja auttaa ruoanlaitossa kun on kerran saman katon alla. Sitten ilmoittaisin, että on vähän raskasta kun aina soitellaan vain kun tarvitaan jotain. Sitten sanoisin, että ei kyllä ole aikaa rupatella muuten vaan myöskään. Sitten jos alkaisi tulla vaikeuksia uudessa asuinpaikassa, ilmoittaisin, että ihan itse päätit sinne muuttaa, täällä saisit olla saman katon alla kyllä auttelemassa ihan ilmaiseksi. Sitten ilmoittaisin, että nyt on selvästi niin vaikeaa siellä uudessa kodissa, että on parempi katkaista yhteys kokonaan. Sitten loukkaantuisin, ettei vanhus pidä mitään yhteyttä ja on selvästi vain rahan perässä. Kun vanhukselle tulisi tämän seurauksena hoitojakso psykiatriselle tai päihdeongelma, ilmoittaisin, että kyllä se aina oli tuollainen, paras olisi kun pois kuolisi niin helpommalla pääsisi.
Surullisinta on, että joissain perheissä voi olla oikeastikin niin, että jos sukupolvet vuoronperään käyttää toisiaan vain hyväksi, vanhukset oikeasti hylätään, koska niistä ei ole enää apua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Silmä silmästä.
Ap
Onko tullut mieleen, että nuo vanhukset on aikanaan lapsina kasvatettu kotonaan samanlailla kylmästi ja julmasti. Eivät ole muusta tienneet, niin siirtäneet sen vaan sitten lapsilleen kuvitellen, että niin kuuluu tehdä.
Täällä kirjoittelevat taas tiedostavat tuon, koska nykyaikana on informaatiota ja ollaan kehitytty, ja ovat kasvattaneet omat lapsensa lempeästi, toisella tavalla, kierteen katkaisten.
Jos hoidatte vanhukset nyt heidän huonojen periaatteidensa mukaan, se olisi heille jo toinen kerta elämässä. Eikö se olisi väärin ja kohtuutonta... mieluummin pistäisi hyvän kiertämään, se joka ymmärtää hyvästä.
Oman äidin mukaan hänen lapsuus oli suunnilleen maanpäällinen paratiisi. Epäilen sitä vahvasti. Itse voisi ikinä kohdella lapsiani kuten äitini kohteli minua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun lapsuudessani selkäsauna remmillä - tai jäntevällä risuoksalla oli normaalia lapsen kasvatusta. Kaikki pihan lapset itseäni lukuunottamatta saivat kunnolla selkäänsä aina ajoittain. Syitä oli tyyliin 10 min myöhästyminen kotiintuloajasta, tai että naapurin pentu oli valittanut ettei oltu otettu leikkeihin mukaan. Minä olinkin sitten pahin rasite ja huonon käytöksen aiheuttaja, koska kaikki pantiin syykseni vaikken ollut edes paikalla. Sallin sen, koska omat vanhempani eivät turvautuneet väkivaltaan lapsiaan rankaistakseen. He eivät myöskään vasikoineet kavereiden vanhemmille totuutta, vaikka tiesivät etten ollut mukana vaan että minulla oli alibi. Sitä vaan siis, että Suomi on pullollaan aikuisia, jotka vihaavat vanhempiaan ja tätä ikäluokkaa. Jos saisin tilaisuuden, kostaisin ala-asteen musiikkiluokan opettajalle jättämällä sänkyynsä mätänemään skeidat vaipoissaan: Itse kestin 9 vuotiaana kuin aikuinen, mutta luokkakaveri tippui ja pahasti. Hän joutui psykiatriseen lastensairaalaan sen naisen kohtelusta. Mutta kuollut on, onneksi! Poissa täältä happea hukkaamasta, mätänee maan alla ja on oman karmansa armoilla.
Sain osakseni rankkaa koulukiusaamista ala-aste-ikäisenä. Kotona pahoinpideltiin ja alistettiin eikä todellakaan opetettu pitämään puolia. Näin aikuisena yhden kiusaajista. Harmittaa kun näin aikuisena tietää että jos hakkaisin sen jauhelihaksi tulisi mulle siitä kauheat seuraamukset. Mieli tekisi.
Ymmärrän tunteen. Epäreilua että itseä on kohdeltu kaltoin jopa vuosia, joitakin vuosikymmeniä ilman mitään seuraamuksia kaltoinkohtelijoille. Mutta kun itse ratkeaisi ja kostaisi, saisi heti syytteet ja rangaistuksen kovimman mukaan ja vielä maineenmenetys päälle. Kiusaaja voittaa aina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Saavat kulkea liian pienissä kengissä. Likaisissa vaatteissa. Ruoaksi vähän perunaa. Jätän ne mökille keskenään, pärjätkööt miten taitavat.
Onneksi nyt on hyviä vanhempia. Ei olevpitkiä jonoja psykiatriseen hoitoon alle 10-vuotiailla, ei narkkarinuoria, vanhemmat eivät siirry suhteesta toiseen vaan pysyvät yhdessä
Lastensuojelu käynyt tarpeettomaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Karua olis saispa mastaa omaa lääkettään
Ehkä he onkin omassa lapsuudessaan kokeneet jotain yhtä karua. Mikä on se sukupolvi joka kierteen osaa ja uskaltaa katkaista? Itse yritän kovasti olla parempi vanhempi kuin omani oli. Aina ei kaikessa onnistu mutta ihana huomata että oma aikuinen lapsi on taas parempi vanhempi omille pienilleen. Kun jokainen aina muistaisi korjata edellisen virheet. Ollaan kaikki kuitenkin kokemusasiantuntijoita.
En minä siirrä lapsilleni sitä lapsuutta, jonka olen saanut. Pidän täysin reiluna, että mua kohdellaan vanhana samoilla periaatteilla, joilla olen itse kasvattanut lapseni.
Vierailija kirjoitti:
Kiellän lempimusiikin ja elokuvat. Uunot on sovinistia ja rasistisia, samoin vanhat iskelmät. Kaikki uskonnollinen vasta sovinistista onkin. Kaikki, mistä pitäisivät on täynnä huonoja ja vaarallisia arvoja. Minun arvoni ovat oikeita ja mitään sen vastaista ei saa olla.
Minun käskettiin aina lukea Raamattua. Meikkaaminen oli äitini mielestä pahasta ja turhaa. Vanhemmiltani voisi kieltää Raamatun ja kaiken uskontoon viittaavan, musiikiksi pelkkää paheellista heviä. Äidille voimakkaat meikit naamaan. Lisäksi hänet voisi aika ajoin nolata vieraiden ihmisten kuullen puhumalla jostain hänen henkilökohtaisista asioistaan, mielellään sellaisista joita sanonut minulle luottamuksella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Karua olis saispa mastaa omaa lääkettään
Ehkä he onkin omassa lapsuudessaan kokeneet jotain yhtä karua. Mikä on se sukupolvi joka kierteen osaa ja uskaltaa katkaista? Itse yritän kovasti olla parempi vanhempi kuin omani oli. Aina ei kaikessa onnistu mutta ihana huomata että oma aikuinen lapsi on taas parempi vanhempi omille pienilleen. Kun jokainen aina muistaisi korjata edellisen virheet. Ollaan kaikki kuitenkin kokemusasiantuntijoita.
Itse aion todellakin katkaista tämän kierteen. Mutta omia lapsia en veisi äidilleni hoitoon ilman valvontaa. Itse olen tekemisissä äitini kanssa ja anteeksi antanut, mutta silti en sisimmässäni luottaisi häntä hoitamaan lapsia. Muistan omasta lapsuudestani edelleen hyvin kirkkaasti äidin ilkeät sanomiset ja muut edesottamukset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä tuollainen kostomentaliteetti? Itse tietenkin hoidan, ja autan kunnolla aina tarvittaessa.
Sama. Tällä palstalla huomaa, miten etuoikeutettu olen, kun sain kasvaa hyvän ja onnellisen lapsuuden.
Oma lapsuuteni ei ollut huono, mutta meitä ei kasvatettu ihan parhaimmalla mahdollisella tavalla.
Meillä kaikilla sisaruksilla on ollut samantapaisia ongelmia; sosiaalista ahdistusta, epävarmuutta, masennusta...
Toisilla sisaruksilla on ollut jotakin pelastavaa, ovat saaneet vahvistavia kokemuksia ennemmin tai myöhemmin kodin ulkopuolisilta ihmisiltä. Itselläni taas on enemmän negatiivisia muistoja. Olen vieläkin juuttunut peruskouluaikoihin, koska niiden jälkeen elämässä ei ole enää ollut mitään uutta sisältöä juurikaan, ei kavereita, ei uusia kokemuksia, ei uusia muistoja, vaikka opiskelemaan lähdinkin. Ainoastaan paljon yksin pohdiskelua, töitä ja jotain uusia, omia harrastuksia. Eniten tässä kaikessa järkyttää, että vanhat luokkakaverit ovat menneet elämässä eteenpäin, kun oma elämä on junnannut paikoillaan, sama rutiini jo vuosien ajan. En ole täysin se sama ihminen, mikä olin vuosia sitten, mutta ei se muutos dramaattinenkaan ole lähtökohtaan verrattuna. Joskus on ihan solmussa siitä, että mitä pitäisi tehdä. Niin monta asiaa, mitkä pitäisi korjata, enkä itsekään ole ihmisenä kaikista helpoin. Joskus sitä miettii, että jos olisin kasvatettu eri tavalla tai temperamentti olisi erilaisempi, ehkä oikeasti osaisin tulla toimeen ihmisten kanssa, enkä olisi yksin. Minulla saattaisi olla muita ongelmia siinä tapauksessa, mutta ainakaan ei olisi todennäköisesti tällaista samanlaista tylsistymistä, näköalattomuutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ruokin ja vaatetan molemmat. Kuulumisista, tunteista ja ajatuksista en kysele kummaltakaan. Isään pidän henkisesti suurta etäisyyttä, äidin pystymisiä ja ulkonäköä kommentoin välillä vähän naureskellen. Muistan kertoa aina, mitä kaikkea hienoa kavereideni vanhemmat ovat saavuttaneet. N42
"Miksi SINÄ olet tuommoinen?" "Ottaisit Sirkka-Liisasta mallia, hän on niin reipas ja iloinen"
Vierailija kirjoitti:
Onpa katkeraa porukkaa!
Oletpa tyhmä.
Äitelle huudan kurkku suorana, että kukaan ei voi susta koskaan välittää, kun on isoisänsä näköinen. En vie häntä hammaslääkäriin kun tarvitsee. Ostan vain vastakkaisen sukupuolen vaatteita hänelle ja jos pyytää naisten vaatteita, sanon, että ai jaa, sua siis kiinnostaa alkaa h0roksi?
Iskän suhteen - en toteuta mitään, mitä hän pyytää. Töllään hiljaisena tyhjyyteen ja totean ”jaaha” ja panen telkkarin kovalle. Menkööt pois pyytämästä mitään mua häiritsemästä, telkku (tai netti) ok tärkein.
Juuri kuulin vanhemman toivetta että saisi vahinkolapsen.
Eli varmaan häntäkin sitten hoitaa joku satunnainen tyyppi, vahingossa...
Välinpitämätön ja onnettomuuksia tervetulleeksi toivottava tyyppi on omanlaisensa väkivaltainen. Sitä kylvää mitä niittää ja jos ei huolehdi muista, niin...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Silmä silmästä.
Ap
Onko tullut mieleen, että nuo vanhukset on aikanaan lapsina kasvatettu kotonaan samanlailla kylmästi ja julmasti. Eivät ole muusta tienneet, niin siirtäneet sen vaan sitten lapsilleen kuvitellen, että niin kuuluu tehdä.
Täällä kirjoittelevat taas tiedostavat tuon, koska nykyaikana on informaatiota ja ollaan kehitytty, ja ovat kasvattaneet omat lapsensa lempeästi, toisella tavalla, kierteen katkaisten.
Jos hoidatte vanhukset nyt heidän huonojen periaatteidensa mukaan, se olisi heille jo toinen kerta elämässä. Eikö se olisi väärin ja kohtuutonta... mieluummin pistäisi hyvän kiertämään, se joka ymmärtää hyvästä.
Kyllä kaikki normaaliälyiset aikuiset tajuavat tekemänsä vääryyden. Kuitenkin monet valitsevat tehdä sen silti. Joku karu lapsuus on vain tekosyy sille perinteen jatkamiselle, joka on aina valinta. Joka päivä, joka kerta.
Vierailija kirjoitti:
Äitelle huudan kurkku suorana, että kukaan ei voi susta koskaan välittää, kun on isoisänsä näköinen. En vie häntä hammaslääkäriin kun tarvitsee. Ostan vain vastakkaisen sukupuolen vaatteita hänelle ja jos pyytää naisten vaatteita, sanon, että ai jaa, sua siis kiinnostaa alkaa h0roksi?
Iskän suhteen - en toteuta mitään, mitä hän pyytää. Töllään hiljaisena tyhjyyteen ja totean ”jaaha” ja panen telkkarin kovalle. Menkööt pois pyytämästä mitään mua häiritsemästä, telkku (tai netti) ok tärkein.
Olette ilmeisesti kasvaneet kouluhammaslääkärien aikaan vai vieläkö yli 60 v oppikoululaiset täällä vihaa vanhempiaan?
Sain osakseni rankkaa koulukiusaamista ala-aste-ikäisenä. Kotona pahoinpideltiin ja alistettiin eikä todellakaan opetettu pitämään puolia. Näin aikuisena yhden kiusaajista. Harmittaa kun näin aikuisena tietää että jos hakkaisin sen jauhelihaksi tulisi mulle siitä kauheat seuraamukset. Mieli tekisi.