18 vuotias kotona asuva ja kotityöt

Vierailija kirjoitti:

Ihan nuoren omaksi parhaaksi kannattaa vaatia tekemään kotitöitä. Oikeesti. Jos ei vaadi, niin ei se nuori opi kuin taikaiskusta itse tekemään kun lopulta omilleen muuttaa. Pyykinpesu ei edes vie juurikaan aikaa, mutta on tärkeää opettaa miten pyykki lajitellaan, ripustetaan kuivumaan, noudatetaan pesulapun merkintöjä, viikataan kaappiin jne. Myös muut kotityöt pitää opettaa ja vaatia edes sen verran että oikeasti myös osaa. Perus ruoanlaitto taidot on tärkeitä, ja siivoaminen myös. Myös harvemmin tehtävät siivousjutut, kuten vaikka suihkun lattiakaivon puhdistaminen. Eihän se nuori muuten ehkä edes tule ajatelleeksi että sekin pitää joskus tehdä. Jotain on ihan hyvä vaatia tekemään säännöllisesti että muodostuu rutiini ja ymmärrys siitä, että kotityöt kasaantuvat jos ei tee. Myös erilainen asioiden hoitaminen kuten virastoissa asioiminen ja laskujen maksaminen pitää opettaa. Ja niinkin yksinkertainen asia kuin puhelinkäyttäytyminen. Ei ole selvää että nykynuoret osaa sitäkään.

Mä ratkaisin tän ongelmallisuuden Junnuna hommaamalla lähinnä tummia puuvilla 60c vaatteita.  Voi länttää kaikki samaan koneeseen. Ja toinen juttu oli, että tavaramäärä ja astiamäärä yms minimiin ja tiskikone johon aina käytetyt laitoin. Tää siis omillani / yksin asuessa.  Pysy kaikki helposti järkässä. Eikä se imurointi kerran viikkoon ollu iso urakka sekään 33m2 yksiössä. Laskut ja asioinnit toki oli omat sirkuksensa jotka piti opetella kun ne nyt muutenkin muuttuu ajan virrassa koko ajan. 

Joo ja kiitos + näkemiin ja huomenta on tosiaan hyvä opettaa

M45

Anna kulkea paskaisissa vaatteissa sitten. Hän on aikuinen ja käy töissä.

Maaseudulla tuon ikäisenä piti hoitaa pikkusisaruksia, auttaa ruoanlaitossa kolmen sukupolven taloudelle, auttaa maatilan pihatyöt, hoitaa puulämmitys ja askareet pyykinpesusta silittämiseen jne. Kun sai kortin piti alkaa hoitaa autolla sisarusten hakemisia ja juoksevia asioita.  Vuokraa ei tarvinnut maksaa, mutta ei kyllä ollut omaa huonettakaan.

Haluan että oppii pyykkihuollon ennen omaan kotiinsa muuttamista

1. Onko se rakettitiedettä, jota ei pysty oppimaan, jos äiti/isä ei opeta?

2. Olisit voinut opettaa sen jo vuosia sitten, jos niin tärkeää on. 

Ai niin, unohtui:

3. Jos hän ei opi pyykkihuoltoa ennen muuttamista, joudutko pöpilään?

Vierailija kirjoitti:

En ole koskaan ymmärtänyt, miksi pyykkien pesua pitää eriyttää, ellei ole erikseen pestäviä vaatteita, joita ei voi pestä yhdessä muiden mukana. Kun vaatteet lajitellaan värin mukaan pyykkikoreihin, niin itse pesun hoitaminen ei vie kuin muutaman minuutin. Jos jokainen pesee omat vaatteena, niin pesukonetta joutuisi käyttämään lähes tyhjänä useita kertoja peräkkäin.

Sama. Meillä on iso pesukone, ei ole mitään järkeä pyörittää sitä vajaana.

Meillä 20v opiskelija. 

Pesee pyykkiään jos tulee kone täyteen; muuten lajittelee ja minä pesen. 
Tyhjentää tiskikoneen, vanhemmat täyttää.

Hoitaa huoneensa lisäksi kokonaan toisen kylpyhuoneen siivouksen.

Joskus harvoin pyydän imuroimaan koko asunnon tms. 
Käy kaupassa joskus. Me maksamme ruoat.

Musta sulla on tosi hyvä linja, että nuori oppii pyykkihuollon ennen kotoa muuttamista. Samasta syystä kannatan ylipäänsä kotitöiden vaatimista, että oppii siivoamaan vessan ja keittiön, valmistamaan pari ruokalajia joista lähtee nälkä ja katsomaan kaupassa kilohintoja. Ihan tällaisia aikuisten perusjuttuja. 

Tuossa iässä minä siivosin ja laitoin ruokaa melkein enemmän kuin äitini, kun asuin kotona. Laskuistakin maksoin noin puolet. En kylläkään opiskellut mitään, vaan vetelehdin joutilaana työttömyyskorvauksen varassa. 

Meillä lukiolaiset ovat pitäneet oman huoneensa siistinä (tai kaaoksessa, sama se minulle on) ja tyhjentäneet tiskikonetta. Kukaan ei ole pessyt kotona pyykkiä kotona asuessaan mutta kuin ihmeen kaupalla ovat osanneet tuon vaativan toimenpiteen kotoa muutettuaan itsenäisesti. Ovat ihan normaaliälyisiä. Ruokaakin ovat opetelleet laittamaan muutettuaan pois.

Toiseksi nuorin on vielä hetken kotona (19v) ja hän laittaa nyt ruokaa, leikkaa ruohoa, siivoilee kaappeja, ulkoiluttaa koiraa ja tekee ihan kaikkea mitä eteen sattuu. En ole mitään pyytänyt, on omatoiminen. Kaksi vanhempaa ei ollut. Paljon on luonteesta kiinni. 

Itsekään en pessyt koskaan kotona asuessani pyykkejä mutta opettelin sitten kun muutin. 

Vierailija kirjoitti:

Moni 18-vuotias asuu omillaan ja huolehtii kaikesta itse. Ei siis kovin kovat vaatimukset. Mielestäni oman huoneen siivous ja omat pyykit ovat aika minimi täysi-ikäiselle. 

No on. Omassa lapsuuskodissa (80-luvulla) me lapset osallistuimme joka viikko viikkosiivoukseen, eli pölyjen pyyhkimiseen, mattojen ulos&takaisin kantamiseen ja siinä välissä tamppaamiseen, imurointiin, tiskaus oli päivittäistä ja roskien vienti kun tarve oli, ei ollut traumatisoivaa tai hyväksikäyttöä vaan ihan yhteisestä kodista ja arjesta huolta pitämistä. Hommat alkoivat kun olimme alle kouluikäisiä ja pikkuhiljaa velvollisuudet kasvoivat kun ikää ja taitoja tuli. Emme saaneet noista rahallista korvausta, ei sitä saaneet äiti eikä isäkään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siivoaa oman huoneensa, tyhjentää ja täyttää välillä astianpesukonetta, vie välillä roskat, käy kaupassa, tekee ruokaa, pesee välillä pyykkiä. 

Välillä?

Kai sitä nyt aina välillä muutkin perheenjäsenet tekevät, eihän se yksin nuoren velvollisuus voi olla. Eri.

Muut sopii, mutta ei sisarusten vahtimista, jos ei itse halua. On kamalaa sen pienemmän näkökulmasta, jos hänen kanssaan on joku, jota ei homma kiinnosta. Tosin kuinka monella 18-vuotiaalla on sen ikäinen sisar, että hänestä pitäisi huolehtia?

Minunkin mielestä pyykinpesu olisi hyvä opetella ennen kuin muuttaa pois. Minulta ei sitä vaadittu, ja se oli huono asia. Tosin on outoa, että jotkut tekevät siitä niin ison numeron, että se olisi muka raskasta.

Meillä koneeseen laitetaan suoraan kylppärissä likaiset t paidat, sukat, kalsarit. Se pesee kuka kerkiää. En ole ikinä ymmärtänyt näitä "jokainen pesee omat pyykkinsä".

Poika 18v käy koulussa ja töissä. Se on enemmän kuin moni ikätoveri. Kotona tekee pyynnöstä mitä tarvitsee. 

Ei meillä varsinaisesti vastuualueita jaettu. Vaan sitä tehtiin, mikä pisti silmään. Välillä mä komensin kullekin kotityön. Pyykkejä pestiin kaikki, ettei tarvii vajaita koneita pestä.

Torstaisin oli viikkosiivouspäivä ja lakanan- ja pyyhkeiden vaihtopäivä. Aamusta lakanat ja pyyhkeet pesuun ennen lähtöä. Illalla viikkosiivouksen jälkeen pedataan sängyt.

Harrastusten ja muiden menojen mukaan kukin teki viikossa yhden ruuan. Pienestä pitäen. Eskarilainenkin osaa jo välipaloja ja iltapaloja valmistaa.

Omat huoneet siivosivat oman fiiliksen mukaan. Jos halusi asua läävässä, niin ovi oli pidettävä kiinni. Yksi pojista oli vähän laiskempi siivoamaan omaansa, yhteisellä alueella teki työnsä kyllä ja hoiti pyykkejä.

Mieheni aina kuvitteli että edellisestä avioliitosta peräisin oleva poikansa ehtii oppia kodinhoitoon liittyvät asiat itsekseen myöhemmin, kun on muuttanut omilleen. Ei muuten oppinut. On kolmikymppisenäkin edelleen täysin uusavuton nössö ja touhut ja sotku sen mukaisia.

Kannattaa opettaa perusasiat jo siinä vaiheessa kun lapsi vielä asuu kotona.

Vierailija kirjoitti:

Mieheni aina kuvitteli että edellisestä avioliitosta peräisin oleva poikansa ehtii oppia kodinhoitoon liittyvät asiat itsekseen myöhemmin, kun on muuttanut omilleen. Ei muuten oppinut. On kolmikymppisenäkin edelleen täysin uusavuton nössö ja touhut ja sotku sen mukaisia.

Kannattaa opettaa perusasiat jo siinä vaiheessa kun lapsi vielä asuu kotona.

Jos muuttaa kotoa. Nykyään on "lapsia", jotka eivät muuta. Eivät kyllä tee kotitöitäkään, eivät opiskele ammattia, eivätkä käy töissä. 

Meillä nuoriso siivoaa yläkerran. 

Mun 19 v ei käy töissä, juuri kirjoitti viimeiset aineet. Tyhjentää astianpesukoneen joka aamu. Siivoaa oman huoneensa ja kylppärin viikottain. Loput asunnosta imuroidaan vuoroviikoin. Pesi vuosia omat pyykkinsä, mutta nyt kun meitä on vain kaksi pesen molempien pyykit, että saan täysiä koneellisia. Mutta vain, jos hän tuo ne minulle. Tekee välillä ruokaa, pissattaa koirat päivällä, jos olen töissä. Olen tässä vähitellen lisännyt hänelle kotitöitä, että tottuu tekemään säännöllisesti ennen kuin muuttaa omilleen.