18 vuotias kotona asuva ja kotityöt
Mitä vaaditte heiltä?
Oma 18 vuotias lukiota käyvä käy palkkatyössä. Vaadin oman huoneen lisäksi 1 käytävän siivoamista sekä omien pyykkien pesemistä.
On pöyristynyt kun kuulemma kaveriensa ei tarvitse pestä pyykkejään kotona asuessaan. Joten, miten on. Miten muilla? Itse pidän kannastani kiinni. Haluan että oppii pyykkihuollon ennen omaan kotiinsa muuttamista. Olen tarjonnut siihen siis apua, ei halua eikä pese pyykkejään..
Kommentit (114)
Vierailija kirjoitti:
Ite oon taaperoista asti tehny kotityöt lasten kanssa yhdessä. Pikku hiljaa halusivat ihan ite siivota huoneensa ja pitää asunnon siistinä, vaikka en olis kotona. Iskostaa vaan pienestä asti "lihasmuistiin" tänkin asian, ni hyvä tulee.
Kuin miniäni ja poikani. Kiva on hoitaa lapsenlapsia täällä mummolassa, kun keräävät lelunsa ym. touhunsa automaattisesti pois lekin ymn lopuksi. Iso kiitos vanhemmille!
14 vuotiaasta lähtien tekevät samoja kotitöitä kuin aikuisetkin. Vuorotellaan.
Vierailija kirjoitti:
Siivoatte yhdessä koko perhe. Yksi imuroi, toinen pesee lattiat ja kolmas pyyhkii pölyt ja siivoaa jotain muuta.
Näin meillä aina tehty. Yhdessä siivotaan kerran viikossa, jaetaan työt. Mutta kyllä lukiolainen on se, joka niistä eniten valittaa. Kaksi yläkoululaista hoitavat reippaasti oman osuutensa.
Pahinta, mitä lapsille voi tehdä, niin tehdä lapsen puolesta kaikki.
Kun nuori muuttaa pois kotoa, niin yllätyksiä tiedossa. Missä puhtaat astiat ja vaatteet? Miksi WC on likainen? Miksi jääkaapissa ei ole..
Minäkään en ole oikein ymmärtänyt tuota omien pyykkien pesemistä silloin, kun kysymys ei ole käsin pestävästä pyykistä. Peseekö teillä teini jatkuvasti puolityhjiä koneellisia? Meillä ainakin koko perheen pyykit pestään samassa ja joskus nuori tekee sen.
Meillä lukiolaispoika pitää tietenkin oman huoneensa siistinä, tuo omat likaiset vaatteensa pyykkikoriin ja likaiset astiansa tiskipöydälle tai tiskikoneeseen, tyhjentää tiskikoneen silloin tällöin ja kokkaa ateruan koko perheelle pari kertaa kuukaudessa. Sen lisäksi hän ylimääräisenä vapaaehtoisena (maksan tästä erikseen) tiskaa joka ilta ne astiat, joita ei laiteta tiskikoneeseen (esim. paistinpannut) ja imuroi kodin yhteiset tilat kertan viikossa.
Omat on niin pieniä, että ne lähinnä siivoo lelunsa ja tuo tiskit tiskariin tms. Ja sekin lähinnä silloin kun asiasta huomaan muistuttaa... :D Joo pieleen on mennyt jo tässä vaiheessa ymmärrän.
Mutta silti. Mulla on haavekuva, että koitetaan kasvattaa noista sellaisia ihmisiä joita ei tarvii käskeä tehdä niitä kotitöitä. Vaan ne tekee ne koska haluavat osallistua ja auttaa. Todennäköisesti päädytytään AP:n tilanteeseen, koska emme ole olleet tarpeeksi suunnitelmallisia ja jämäköitä tässä toiminnan ohjauksessa ja vastuun antamisessa kekaroille.
Omassa nuoruudessani kun asuin lukioiässä kotona ja vielä armeijaiässäkin, niin koitin tehä noita kotitöitä ihan ite. Imuroin lähinnä ja kävin kaupassa. Ja polttopuut oli sellainen työmaa jossa nuoresta miehestä oli luultavasti apua. Niitä tein. Paljon... Lisäksi muita miesten töitä kuten lumenluontia ja rännien putsausta. Ja ruuanlaittoa ja tiskausta.. :D Meillä ei siis ollut tiskikonetta silloin.
Meidän 20v tytär makaa kotona kaiket päivät tekemättä mitään.
Vierailija kirjoitti:
Minäkään en ole oikein ymmärtänyt tuota omien pyykkien pesemistä silloin, kun kysymys ei ole käsin pestävästä pyykistä. Peseekö teillä teini jatkuvasti puolityhjiä koneellisia? Meillä ainakin koko perheen pyykit pestään samassa ja joskus nuori tekee sen.
Meillä lukiolaispoika pitää tietenkin oman huoneensa siistinä, tuo omat likaiset vaatteensa pyykkikoriin ja likaiset astiansa tiskipöydälle tai tiskikoneeseen, tyhjentää tiskikoneen silloin tällöin ja kokkaa ateruan koko perheelle pari kertaa kuukaudessa. Sen lisäksi hän ylimääräisenä vapaaehtoisena (maksan tästä erikseen) tiskaa joka ilta ne astiat, joita ei laiteta tiskikoneeseen (esim. paistinpannut) ja imuroi kodin yhteiset tilat kertan viikossa.
Samoin. Ilmeisesti joissain perheissä pestään monta koneellista pyykkiä päivässä ihan vaan siksi, että jokainen hoitaa omansa. Nyt meillä tulee esim punaista pyykkiä yksi vajaa koneellinen viikossa. Jos jokainen pesisi omansa, niitä pestäisiin esim yksi t-paita kerrallaan tai odotettaisiin kuukausi koneen täyttymistä.
Vierailija kirjoitti:
Pahinta, mitä lapsille voi tehdä, niin tehdä lapsen puolesta kaikki.
Kun nuori muuttaa pois kotoa, niin yllätyksiä tiedossa. Missä puhtaat astiat ja vaatteet? Miksi WC on likainen? Miksi jääkaapissa ei ole..
Tein kaikki kotityöt ja lapsi teki vapaaehtoisesti kotityöt mitä halusi. Lapsi sai aina rahaa normaaliin elämiseen ilman ylimääräisiä sääntöjä. Kotityökiukkuja ja viikkorahakiukkuja tasan 0 minuuttia.
Lopputulos: Omaan kotiin muuttaessa elää sellaista elämää mihin rahat riittää, siisti koti, tekee hyvää ruokaa jne. ilman kiukkuja.
Bonuksena mallioppimisesta on monipuoliset liikuntaharrastukset ja liikunnan ilo. Sai aikoinaan myös sellaiset liikuntaharrastukset mitä halusi. Toki tarvittavat harrastevälineet tulee edelleen vanhemmalta automaattisesti, niin on helppo aikuisenakin harrastaa.
Omilla lapsilla suurin osa vaatteista oli tummia, joten niitä ei tarvinnut erotella. Ainakaan meidän pyykkikoneeseen ei mahtunut kerrallaan kovin monia farkkuja ja huppareita, joten t-paitojen ja alusvaatteiden kanssa yksi lapsi sai pestyä täyden koneellisen viikossa.
Miksi ne omat pyykit erikseen? Eikö olisi helpompaa jos pesee koko perheen pyykit sovitulla tiheydellä / Mikä nyt passaa?
Voisiko asiaa harkita jotta olisi vähän mielekkäämpää? Toki ei se nyt väärin ole noinkaan, mutta huomattavasti tehokkaampaa olisi pestä vaikka koko perheen hienopyykki/lakanapyykki /ulkovaatepyykkit / villapyykki tms kerralla. Minkä pyykkikasan vuoro nyt kulloinkin olisi.
Ja joo. Ei ole liikaa vaadittu. Mutta teinille myisin ajatuksen käskemisen sijaan vastuuttamisena, ja luottamuksen osoituksena, että hienoa kun osaat ja autat. Kiitos siitä. jne yms....
M45
Näitä tekstejä kun lukee niin alkaa selvitä se miksi nuoret (ja aikuiset) puhuvat toisilleen rumasti. Kyllä meilläkin välillä korotetaan ääntä ja saattaa kirosankin tulla mutta oikeasti! Se sitä ja se tätä ja se tuota, onko ihmiset niin sottapyttyjä kotona?
Nyt en muista linkkiä mutta jossain oli että lyhytaikainen "taantuminen", siis ei muista mitään, ei viitsi tai ei huvita, kuuluu nuoren kehitykseen. Tämän olen itsekin todistanut ja joskus nuoret myös myötäilevät "cooleja" kavereita. Aloittaja kovaan ääneen vaatii sitä ja vaatii tätä ja joku uhkailee jonkun hikisen viikkorahan menetyksellä.
Välillä on itsellekin tullut epätoivo kun tuntuu että nuorempana opitut ja sujuneet asiat ovat ylivoimaisia. Yritän kuitenkin ajatella edellisessä kappaleessa mainittuja juttuja ja muistaa ne asiat jotka nuori hoitaa hyvin. Vastauksena kysymykseen niin pyykinpesuun, siivoukseen, kaupassa käyntiin ja ruoanlaittoon osallistuu vaihtelevasti. Yläkoulussa tykkäsi kotsan tunneista mutta into on toisella asteella vähän hiipunut ja opittu vähän unohtunut. Toisaalta edelleen tulee vanhempien kanssa vaikka uimaan tai ulkoilemaan tai Heselle :)
Jos teillä on Varaa maksaa ylimääräistä vesilaskua siitä, vaan kun samalla kertaa Hän voisi pestä koko perheen pyykit, ja laittaa ne kuivumaan , Tuollainen teini pystyy tekee muitakin kotitehtävä.
Pesemään pyykit ja laittaa ne kuivumaan osallistumasn ruoan laitossa, Jahas se rahapolitiikka, että antaisi rahaa ruokaan , juu juu opiskelija tarvitsee itse kyllä sitä Aikuiselta voi vaatia että antaa rahaa.
Vierailija kirjoitti:
Ite oon taaperoista asti tehny kotityöt lasten kanssa yhdessä. Pikku hiljaa halusivat ihan ite siivota huoneensa ja pitää asunnon siistinä, vaikka en olis kotona. Iskostaa vaan pienestä asti "lihasmuistiin" tänkin asian, ni hyvä tulee.
Lapseni halusi osallistua, keittiöjakkaralla seisten tiskata kolmevuotiaana astiat kolisten ja vesi loiskuen. Laittaa mytyssä pyykkejä telineeseen kuivumaan, kaikki toki tippuivat samantien. Haluaisin muuten nähdä sen teinin, joka vapaaehtoisesti siivoaa oman huoneensa :D
Kannattaa ehdottomasti opettaa tekemään kotitöitä, koska eihän niitä muualla opi. Ja jos ei halua tehdä niin ala kysymään korvaus aikuisen ihmisen passaamisesta. Kun jaksaa käydä töissä niin jaksaa varmasti pestä myös omat pyykkinsä. Itse autoin äitiäni jo kakarasta lähtien ja tykkäsin tiskata, teininä pidin sitä itsestäänselvyytenä että teen osan kotitöistä. Veljeni oli minua vanhempi eikä koskaan tehnyt mitään muuta kuin sotki. Sitten kun tapasi samanlaisen laiskan naisen alun ja muuttivat yhteen, niin voi helvata sitä siivoa missä ne asui. Kun eka lapsi syntyi heille, niin eivät viitsineet silloinkaan tehdä mitään ja me sitten vietettiin niillä ristiäisiä pyykkikaaojen ja tiskivuoren keskellä. Sellainen siitä tuli kun äitini passasi poikansa pilalle, älä sinä teet samaa virhettä. Kotityöt ja rahankäyttö kun on hallussa niin silloin pärjää ihan itse.
Pyykinpesu on äärimmäisen kevyt kotityö, joten kyllä voi hyvin edellyttää oman likapyykkinsä pesemistä. Varsinkin kun pyykinpesu ei ole edes mitään pesemistä, koska pesukone tekee puolesta sen pesuhomman. Enempi se käytävän siivoaminen tekemistä ja viitseliäisyyttä vaatii. Ihmettelenkin, että miksi hän sen sitten hoitaa mukisematta?
Ylipäänsä voisit häntä myös kehua, koska hän sekä opiskelee että käy töissä ja lisäksi osallistuu kotona hiukan siivoukseenkin. En minä ainakaan olisi viitsinyt ja jaksanut nuorena kaikkea tätä tehdä. Ahkera nuorihan sinulla on.
Vierailija kirjoitti:
Pahinta, mitä lapsille voi tehdä, niin tehdä lapsen puolesta kaikki.
Kun nuori muuttaa pois kotoa, niin yllätyksiä tiedossa. Missä puhtaat astiat ja vaatteet? Miksi WC on likainen? Miksi jääkaapissa ei ole..
Minua ei koskaa käsketty kotona tekemään jotain. Petasin petini ja pidin tavarat järjestyksessä omassa huoneessa omasta halustani, mutta kaikki muut kotityöt hoitivat vanhemmat, pääasiassa äiti. Joskus muistan äidin valittaneen, ettei kukaan auttanut häntä tiskaamisessa. Aikuisena olen silti omassa kodissani ollut aina siisti ja järjestelmällinen. Kyllä siis pelkkä esimerkkikin opettaa, vaikka ei olisi edellytetty mitään.
Aika töllykkä pitää olla, jos ei osaa siivota jälkiään! Ne hommat ovat vaan niin tylsiä, että mielellään jättää muiden tehtäväksi. Meitä on joka lähtöön, yksi viihtyy sikolätissä ja toinen ei siedä likaisuutta ja epäjärjestystä lainkaan!
Totta muuten, että kodin esimerkillä on kaikessa iso merkitys!
Ite oon taaperoista asti tehny kotityöt lasten kanssa yhdessä. Pikku hiljaa halusivat ihan ite siivota huoneensa ja pitää asunnon siistinä, vaikka en olis kotona. Iskostaa vaan pienestä asti "lihasmuistiin" tänkin asian, ni hyvä tulee.