Lue keskustelun säännöt.
Naimisissa ja kaksi pientä lasta, mutta olen rakastunut toiseen naiseen
11.10.2026 |
Vaimon kanssa ei ole ollut seksiä yli 3 kuukauteen. Meillä 1v ja 3v lapset. Olen rakastunut korviani myöten yhteen 22v työkaveriini, joka on avoimesti flirttaillut kanssani ja osoittanut olevansa kiinnostunut.
Onko tässä muuta tehtävissä kuin ero? En halua kuolinvuoteellani miettiä, että olisinpa silloin nuorempana lähtenyt sen toisen naisen matkaan. Vai onko kipinä vielä sytytettävissä vaimon kanssa?
M33
Kommentit (252)
Vierailija kirjoitti:
Niin, ja kappas kummaa. Tottakai halujesi kohde on nuorempi, lapseton nainen. Ja sitten kymmenen vuoden kuluttua. Olet taas samassa tilanteessa. Mutta lapsia on jo neljä.
Täl miehellä 10 vuoden kuluttua lapsia on vähintään kuusi ainakin kolmelle eri naiselle. Aina löytyy uusi, kun edellinen käy liian arkiseksi. Tämä mies on TYHJÄ sisältä ja etsii tyhjyyden täyttäjää itsensä ulkopuolelta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mene terapiaan. Etsit vain helppoa ulospääsyä. Ja aiot tuhota perheesi.
Vierailija kirjoitti:
Sori vaan mikä idiootti. Olet pökkinyt kaksi lasta vaimollesi, mutta nyt pitäisi vaihtaa naista. Olisit edes käyttänyt ehkäisyä.
Siitä vaan ratsasta auringonlaskuun nuorikon kanssa, pane sekin paksuksi - sit sulla vetää elarit kahteen suuntaan ja duunissakin alkaa kuumottaa kaiken sen itseaiheutetun nolouden vuoksi.
Tuskin nuorikko edes haluaa vanhaa miestä, jolla on jo lapsia. Todennäköisesti hakee vaan piristystä tylsiin työpäiviin.
AP nyt vaan luulee liikoja.
Nainen on 22v. Jos mietin mitä itse etsin 22v. niin kevyttä miesseuraa enkä mitään vakavaa. Halusin bilettää ja tavata monia eri miehiä. Ei mitään pitkiä juttuja vaan treffailua ja hauskanpitoa. Eli oletko valmis vaihtamaan jo saavutetun perhe-elämän johonkin 20 kymmpisen tytön hetken huumaan? Luulen, että hänen puoleltaan ei ole kyse vakavammasta. Kannattaisi varmasti ensin puhua tytön kanssa mitä hän etsii ja ajattelee tulevaisuudesta (lähteekö opiskelemaan toiselle paikkakunnalke ym.) ennenkuin lähdet tästä liitosta?
Nainen86
Vierailija kirjoitti:
Nainen on 22v. Jos mietin mitä itse etsin 22v. niin kevyttä miesseuraa enkä mitään vakavaa. Halusin bilettää ja tavata monia eri miehiä. Ei mitään pitkiä juttuja vaan treffailua ja hauskanpitoa. Eli oletko valmis vaihtamaan jo saavutetun perhe-elämän johonkin 20 kymmpisen tytön hetken huumaan? Luulen, että hänen puoleltaan ei ole kyse vakavammasta. Kannattaisi varmasti ensin puhua tytön kanssa mitä hän etsii ja ajattelee tulevaisuudesta (lähteekö opiskelemaan toiselle paikkakunnalke ym.) ennenkuin lähdet tästä liitosta?
Nainen86
Eikö miehen kannattaisi joka tapauksessa lähteä liitosta, jos sitoutumisen taso on tuo? Vaikka provohan tämä, mutta jos leikitään hetki, että ei ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos nyt ihan ensimmäisenä lopettaisit ajattelemasta omalla alapäälläsi ja ottaisit vastuun perheestäsi kuten miehen kuuluu. Teillä on kaksi pientä lasta ja vaimonkin hormonitoiminta jäissä. Miksei näistä asioista enemmän puhuta, että kun naisella on pieniä lapsia, hormonitoiminta muuttuu ja tunne-elämä suuntautuu huolenpitoon lapsista. Näin sen kuuluukin mennä. Miehen tehtävä tässä vaiheessa on tukea vaimon äitiyttä ja olla niin paljon läsnä perheelleen kuin mahdollista, ei todellakaan hylätä lapsensa äitiä!
Naiset kunnioittaa ja rakastaa miehiä, joista näkyy tekojen tasolla rakkaus ja selkärankaisuus. Kyllä se kahdenkeskiken kipinäkin palaa ajallaan.
Kun kuluu 5-8 vuotta eteenpäin niin tarinan nainen lähdössä lennosta uuden matkaan. Silloin kaikki vain kannustavat?
Nämä kaksoisstandardit ovat todella syvässä.No eihän se silloin ole mikään kaksoisstandardi, jos nainen on ensin hoitanut lapsia 5-8 vuotta ja sitten vasta häipyy jättäen isän vuorostaan vastuuseen lapsista. Sehän on ihan toinen asia kuin tämä vuoden isukki, joka häipyisi maisemista, vaikka ei ole vielä tehnyt omaa tasapuolista osuuttaan.
Tuossa iässä toisen vanhemman lähtö on lapselle paljon pahempaa kuin vauva/taaperoiässä. 1-vuotias ei edes muista jonkin ajan kuluttua.
Vierailija kirjoitti:
Rakastunut? Puutteessa olet ja kiimaisena!
Harmi että vaimo päästi hyvän miehen menemään. Kukaan ei opettanut olemaan hyvä vaimo. Löydät paremman naisen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkä sitä seksiä ei ole jos pienten lasten kanssa on niin väsynyt, ettri jaksa kun kaatua väsyneenä sänkyyn illalla. Kuinka paljon osallistut lasten hoitamiseen? Ja todellakaan 22 v. sun kanssa mitään muuta halua kun muutaman kuukauden panosuhteen. Mikäli haluaa muutakin niin oletko valmis hankkimaan myös hänen kanssaan lapsen? Sitten sulla on taas synnyttanyt nainen kotona ja sama tilanne. Ja tosiaan eronneen pienten lasten isät ei oo kovin haluttuja deittimaailmassa.
Älä tee hätäiltyjä päätöksiä. Paneskele 22-vuotiaan kanssa ja tutkiskele muutama vuosi miltä tuntuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Varmasti teillä menee muutenkin huonosti, jos vaimo ei ole halunnut 3kuukauteen seksiä. Yleensä seksihaluttomuus naisilla johtuu siitä, että kumppani ei osallistu tarpeeksi lasten hoitoon ja talouden pyörittämiseen ja kaikki kaatuu naisen kontolle. Kumppani alkaa siksi lakata kiinnostamasta.
Jos puoliso on ihana ja tasavertainen, niin nainen haluaa seksiä ihan yhtälailla, kuin mieskin.
Että ole hyvä ja eroa vaan. Mutta en usko hetkeäkään, että se 22v alkaa jotain 33v perheen iskää kattelemaan yhtään pidempään.
Näköjään miehet iästä riippumatta kuvittelee, että kivasti juttelu on flirttailua. Ap, ei se nuori nainen flirttaile, se on vain kiva sulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eroa, mutta eroa niin että jätät kaiken vanhan paskan taakse ja aloitat uuden elämän.
Ei mitään viikonloppuisä juttuja vaan ero on ero, kaikesta. Se on oikeutesi miehenä.
Näin voit aloittaa uuden, onnellisen elämän seuraavan naisen kanssa.
Luulisi vaimon ymmärtävän hoitaa miehensä seksuaaliset tarpeet vaikka väsynyt olisikin. Luulenpa, että nyt kun lapset on tehty, vaimosi ei enää vaan tarvitse sinua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Näköjään miehet iästä riippumatta kuvittelee, että kivasti juttelu on flirttailua. Ap, ei se nuori nainen flirttaile, se on vain kiva sulle.
Jep. Olisi jo komedialeffan/tragedialeffan aihe, että taaperoiden isukki eroaisi lemmenkipeänä mielikuvituksessaan kehitetyn työpaikkaromanssin takia. Neidin ilme olisì tonnin setelin arvoinen, kun sinkkukodin oveen koputtaisi toiveikas mies vauva sylissään ja taapero rattaissa. ;D
Vierailija kirjoitti:
Jos nyt ihan ensimmäisenä lopettaisit ajattelemasta omalla alapäälläsi ja ottaisit vastuun perheestäsi kuten miehen kuuluu. Teillä on kaksi pientä lasta ja vaimonkin hormonitoiminta jäissä. Miksei näistä asioista enemmän puhuta, että kun naisella on pieniä lapsia, hormonitoiminta muuttuu ja tunne-elämä suuntautuu huolenpitoon lapsista. Näin sen kuuluukin mennä. Miehen tehtävä tässä vaiheessa on tukea vaimon äitiyttä ja olla niin paljon läsnä perheelleen kuin mahdollista, ei todellakaan hylätä lapsensa äitiä!
Naiset kunnioittaa ja rakastaa miehiä, joista näkyy tekojen tasolla rakkaus ja selkärankaisuus. Kyllä se kahdenkeskiken kipinäkin palaa ajallaan.
"Naiset kunnioittaa ja rakastaa miehiä, joista näkyy tekojen tasolla rakkaus ja selkärankaisuus. Kyllä se kahdenkeskiken kipinäkin palaa ajallaan"
Ap:n provoilu sikseen, ei välttämättä palaa. Erotilastot puhuvat karua kieltään, ja moni roikkuu kuolleessa suhteessa, koska lapset, raha ja kulissit.
Olin ja olen edelleen molemmille lapsilleni läsnä, ja suhtauduin heihin alusta alkaen yhteisenä projektina. Hoidin varmasti enemmän neuvola- ja leikkipuistokäyntejä kuin ex-vaimoni.
Kaikesta huolimatta ex suoritti äitiyttä, ei halunnut enää ylläpitää parisuhdetta ja kipinä ei yrityksistä huolimatta palannut. 6 vuotta odotin toisen lapsen syntymän jälkeen seksittömässä ja rakkaudettomassa liitossa. Olisi pitänyt erota aikaisemmin. Melko ankeaa huomata olevansa parisuhteessa pelkkä siittäjä, työjuhta ja maksumies. Lapsille olin isä, ja olen edelleen.
Tämän kokeneena selvästi epätosi väitteesi tuntuu lähinnä loukkaukselta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos nyt ihan ensimmäisenä lopettaisit ajattelemasta omalla alapäälläsi ja ottaisit vastuun perheestäsi kuten miehen kuuluu. Teillä on kaksi pientä lasta ja vaimonkin hormonitoiminta jäissä. Miksei näistä asioista enemmän puhuta, että kun naisella on pieniä lapsia, hormonitoiminta muuttuu ja tunne-elämä suuntautuu huolenpitoon lapsista. Näin sen kuuluukin mennä. Miehen tehtävä tässä vaiheessa on tukea vaimon äitiyttä ja olla niin paljon läsnä perheelleen kuin mahdollista, ei todellakaan hylätä lapsensa äitiä!
Naiset kunnioittaa ja rakastaa miehiä, joista näkyy tekojen tasolla rakkaus ja selkärankaisuus. Kyllä se kahdenkeskiken kipinäkin palaa ajallaan.
Kun kuluu 5-8 vuotta eteenpäin niin tarinan nainen lähdössä lennosta uuden matkaan. Silloin kaikki vain kannustavat?
Nämä kaksoisstandardit ovat todella syvässä.No eihän se silloin ole mikään kaksoisstandardi, jos nainen on ensin hoitanut lapsia 5-8 vuotta ja sitten vasta häipyy jättäen isän vuorostaan vastuuseen lapsista. Sehän on ihan toinen asia kuin tämä vuoden isukki, joka häipyisi maisemista, vaikka ei ole vielä tehnyt omaa tasapuolista osuuttaan.
Tuossa iässä toisen vanhemman lähtö on lapselle paljon pahempaa kuin vauva/taaperoiässä. 1-vuotias ei edes muista jonkin ajan kuluttua.
Se aika josta ei muista mitään, on merkittävä kiintymyssuhteen kehittymiselle.
Aika heikosti menee jos jo silloin saa kokea merkityksellisen ihmisen hylkäämisen.
Vierailija kirjoitti:
90% pienten lasten isistä haluaa kuolinvuoteellaan miettiä mieluummin sitä, miten fiksua oli priorisoida omaa munaansa lastensa sijasta. Ero vaan ja kakarat vaihtamaan kotia eestaas, jotta muna voi hyvin. Yhteiskuntakin voi paremmin kun laitetaan ne lapset tärkeysjärjestyksessä sinne jonnekin sijoille 5-7.
Vauvavuosi on osittainen poikkeus ainakin ensimmäisen lapsen kohdalla, mutta perheessä parisuhteesta kannattaa pitää huolta. Silloin erojakaan ei tapahdu niin paljon, ja lapset voivat paremmin perheessä, jossa vanhemmat osoittavat hellyyttä ja rakkautta toisiaan kohtaan kuin perheessä, joka on vanhemmille kuin vankila.
Ja kyllä, tähän kuuluu myös munan ja pillun ajoittainen priorisointi puolin ja toisin. Ruuhkavuosina läheisyys kuolee, jos ei koskaan järjestä kahdenkeskistä aikaa. Niitä selviytymispäiviä tulee aivan tarpeeksi, jolloin arki on kauppareissujen, työkiireiden, norovirusten ja wilma-merkintöjen täyttämää.
Tuo on kavala alamäki, kun liitto luisuu rakkaussuhteesta kumppanuusvanhemmuudeksi ja kämppäkaveruudeksi, ja siitä pikkuhiljaa vastentahtoiseksi yhteiseloksi vieraan ihmisen kanssa, josta et oikein edes pidä. Harva menee avioon ajatuksella, että unohdamme tämän hempeilyn muutaman vuoden kuluttua, jonka jälkeen olemme tunteeton lasten tuotantolaitos nimeltä perhe oy.
Tietenkin se on lähes aina mies joka perheensä jättää, ällöttävää myös nuo naiset jotka haluaa hajottaa perheen vaikka tietää että toinen on naimisissa.
Älä hyvä mies eroa! Minäkin olen rakastunut useamman kerran 30 vuotisen liittoni aikana. Tunne on ohimenevää kutkutusta, ei sen vuoksi erota! Oma perhe on kuin ankkuri mikä pitää laivan aloillaan kun elämän aallot käy; älä lähde joka tuulenpuuskaa seuraamaan! Nauti rakastumisen tunteesta, ohi se pian kuitenkin menee!
Kyllä. Eroa. Vaimosi löytää kyllä uuden miehen!