Onko täällä muita pitkäaikaisesta stressistä vakavasti sairastuneita?
Itse sairastuin vakavaan verenpainetautiin. Paineet olivat pahimmillaan levossa 196/133 ja syke 126. Huomattiin vasta kun menin lääkäriin jatkuvan väsymyksen takia. Tämän seurauksena sydämen vasen haara, eli toinen ”sähköjohto” meni poikki. Takana oli siis noin traumaattinen elämäntilanne ja sen seurauksena jatkuva 30 vuoden stressi ja henkinen kuormitus.
Olen aivan rikki siitä ajatuksesta että yksinhuoltajana lapseni olivat vähällä jäädä ilman äitiään, ainoaa vanhempaansa.
Kommentit (41)
Höpö höpö Ap!! Tuollaisilla paineilla ei olla enää hengissä
Vierailija kirjoitti:
Höpö höpö Ap!! Tuollaisilla paineilla ei olla enää hengissä
Minäkin olen hengissä.
T.yks stressaaja
Vierailija kirjoitti:
Höpö höpö Ap!! Tuollaisilla paineilla ei olla enää hengissä
On jotkut. Sivusta.
Olen pitkäaikaisesta stressistä sairastunut. Välillä ollut helpompaa, ja sitten taas vaikeampaa. Nyt on stressin osalta helpompi kausi menossa. Kun stressi alkoi helpottamaan, tuli kivut. Niille ei ole selitystä löytynyt. Monenlaista on tutkittu, ja eri vaihtoehtoja poissuljettu. Lääkärit niin mielellään laittaisivat nämä oireet ylipainon, alkoholinkäytön ja tupakoinnin syyksi, mutta kun olen normaalipainoinen, raitis ja tupakoimaton, niin eivät keksi, mitä sanoisivat.
Vierailija kirjoitti:
Höpö höpö Ap!! Tuollaisilla paineilla ei olla enää hengissä
Kaverilla oli alapaine 150 kun meni lääkäriin, en muista yläpainetta. Suoraan teholle, koska liian korkea paine aiheutti aivoverenvuodon. Toipui siitä vielä, mutta kuoli syöpään muutaman vuoden kuluttua.
Vierailija kirjoitti:
Höpö höpö Ap!! Tuollaisilla paineilla ei olla enää hengissä
Ehkä AP:lle on vuosien stressaamisen aikana kehittynyt toleranssi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Höpö höpö Ap!! Tuollaisilla paineilla ei olla enää hengissä
Kaverilla oli alapaine 150 kun meni lääkäriin, en muista yläpainetta. Suoraan teholle, koska liian korkea paine aiheutti aivoverenvuodon. Toipui siitä vielä, mutta kuoli syöpään muutaman vuoden kuluttua.
Voi ei mikä kohtalo :(
Kyllä. Minulla todettiin kilpirauhasen vajaatoiminta kun oli 14v. Todennäköisin aiheuttaja on stressi. Kasvoin väkivaltaisessa kodissa ja oma sisarus oli kiusaaja. Näiden perheenjäsenten takia kärsin jatkuvasta stressistä ja unettomuudesta koko lapsuuteni ja nuoruuteni. Tuli raju burnout yläasteen jälkeen. Traumadiagnoosi (PTSD) tarkentui vasta lukion jälkeen kun romahdin totaalisesti. Puoli vuotta raatoväsynyt eikä jaksanut enää mitään tehdä.
Yliopisto jäi kesken. Mielenterveys pilalla, mutta kroppa kesti ihmeen hyvin. Verenpaineeni oli aina normaali (alle 120/80) kun sitä seurattiin kaksikymppisenä ja kolmekymppisenä. Usein jopa 90/60 lukemat eli huolestuttavan matala, koska pyörtyilin aamulla sängystä noustessa.
Vasta nyt viisikymppisenä olen päässyt lukemiin 140/75. Verenpainelääkitystä ei ole. Yläpaine koholla (pitäisi aloittaa lääkitys) mutta lääkäri totesi minut perusterveeksi fyysisetsi. Käski laihduttaa vähän, syödä terveellisemmin, liikkua riittävästi ja nukkua paljon. Siis nukkua paljon vaihdevuosi-iässä. Saahan sitä yrittää.
Lääkäri olisi muuten tissiposkinen 25v mies. Ikänsä puolesta hän voisi olla oma poikani. En jaksa panna paljon toivoa tuollaisten "itämaan viisaiden miesten" antamille elämänohjeille.
Työkyvyttömyyseläkkeelle en ole vielä päässyt. Kaduttaa se, etten osannut heti lukion jälkeen (totaalinen burnout) lähteä "hullujenhuoneelle" eli oikeasti jonnekin osastolle missä saa rauhoitella hermojaan. Osastohoidon jälkeen olisi ollut parempi mahdollisuus päästää terapiaan ja sitä kautta eläkkeelle.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä. Minulla todettiin kilpirauhasen vajaatoiminta kun oli 14v. Todennäköisin aiheuttaja on stressi. Kasvoin väkivaltaisessa kodissa ja oma sisarus oli kiusaaja. Näiden perheenjäsenten takia kärsin jatkuvasta stressistä ja unettomuudesta koko lapsuuteni ja nuoruuteni. Tuli raju burnout yläasteen jälkeen. Traumadiagnoosi (PTSD) tarkentui vasta lukion jälkeen kun romahdin totaalisesti. Puoli vuotta raatoväsynyt eikä jaksanut enää mitään tehdä.
Yliopisto jäi kesken. Mielenterveys pilalla, mutta kroppa kesti ihmeen hyvin. Verenpaineeni oli aina normaali (alle 120/80) kun sitä seurattiin kaksikymppisenä ja kolmekymppisenä. Usein jopa 90/60 lukemat eli huolestuttavan matala, koska pyörtyilin aamulla sängystä noustessa.
Vasta nyt viisikymppisenä olen päässyt lukemiin 140/75. Verenpainelääkitystä ei ole. Yläpaine koholla (pitäisi aloittaa lääkitys) mutta lääkäri totesi minut perusterveeksi fyysisetsi. Käski laihduttaa vähän, syödä terveellisemmin, liikkua riittävästi ja nukkua paljon. Siis nukkua paljon vaihdevuosi-iässä. Saahan sitä yrittää.
Lääkäri olisi muuten tissiposkinen 25v mies. Ikänsä puolesta hän voisi olla oma poikani. En jaksa panna paljon toivoa tuollaisten "itämaan viisaiden miesten" antamille elämänohjeille.
Työkyvyttömyyseläkkeelle en ole vielä päässyt. Kaduttaa se, etten osannut heti lukion jälkeen (totaalinen burnout) lähteä "hullujenhuoneelle" eli oikeasti jonnekin osastolle missä saa rauhoitella hermojaan. Osastohoidon jälkeen olisi ollut parempi mahdollisuus päästää terapiaan ja sitä kautta eläkkeelle.
Miksi aliarvioit ihmistä joka on lukenut monia vuosia lääkäriksi vaikka onkin nuori mies? Vanhuksiako niiden pitäisi olla? Jostainhan kaikkien on aloitettava
Kroonistunut burnout. Kummallista, että vain selkeästi mitattavat fyysiset sairaudet katsotaan sellaisiksi. Siis "olet sairastunut". Minä olen sairastunut krooniseen burnoutiin, olen työkyvytön. Ei ole masennusta eikä muuta mielenterveyden häiriötä. Jaksaminen puuttuu.
En koskaan mitannut verenpaineitani stressissä mutta nyt ne ovat hyvät kun en ole töissä.
"Käski laihduttaa vähän, syödä terveellisemmin, liikkua riittävästi ja nukkua paljon."
😅 Tällaiset ohjeet huvittavat aina. Ei sitä varten tarvi opiskella yliopistossa 6+ vuotta. Kuka tahansa voi antaa nuo "käänteentekevät" aasintuntijaneuvot. Tuo paljo nukkuminen ei kyllä onnistu ilman kemikaaliavustusta. Kirjoittaako lääkäri unilääjereseptin?
Pitkäaikainen stressi, verenpaineet jatkuvasti koholla, burnout viime vuonna ja sama pasha jatkuu. Toki on kaikenlaisia muitakin eläämääni rajoittavia sairauksia.
"Miksi aliarvioit ihmistä joka on lukenut monia vuosia lääkäriksi vaikka onkin nuori mies? Vanhuksiako niiden pitäisi olla? Jostainhan kaikkien on aloitettava"
Olipas kömpelö ragebait. Keksi parempi. Fiksu nainen tietää, että nuorelta mieslääkäriltä ei kannata odottaa mitään järkevää vastausta keski-ikäisten naisten fyysisiin sairauksiin eli vaihdevuodet ja kilpirauhasen vajaatoiminta. Mieslääkäri vain mumisee itsekseen ja panee kaikki oireet "mielenterveysongelmiksi" tai "epäterveiden elämäntapojen syyksi". Vaikka potilas on normaalipainoinen ja harrastaa liikuntaa 14 tuntia viikossa.
Vierailija kirjoitti:
"Miksi aliarvioit ihmistä joka on lukenut monia vuosia lääkäriksi vaikka onkin nuori mies? Vanhuksiako niiden pitäisi olla? Jostainhan kaikkien on aloitettava"
Olipas kömpelö ragebait. Keksi parempi. Fiksu nainen tietää, että nuorelta mieslääkäriltä ei kannata odottaa mitään järkevää vastausta keski-ikäisten naisten fyysisiin sairauksiin eli vaihdevuodet ja kilpirauhasen vajaatoiminta. Mieslääkäri vain mumisee itsekseen ja panee kaikki oireet "mielenterveysongelmiksi" tai "epäterveiden elämäntapojen syyksi". Vaikka potilas on normaalipainoinen ja harrastaa liikuntaa 14 tuntia viikossa.
Eli aliarvioit Suomen koulutusta lääkäriksi. Selwä juttu.
Vierailija kirjoitti:
"Käski laihduttaa vähän, syödä terveellisemmin, liikkua riittävästi ja nukkua paljon."
😅 Tällaiset ohjeet huvittavat aina. Ei sitä varten tarvi opiskella yliopistossa 6+ vuotta. Kuka tahansa voi antaa nuo "käänteentekevät" aasintuntijaneuvot. Tuo paljo nukkuminen ei kyllä onnistu ilman kemikaaliavustusta. Kirjoittaako lääkäri unilääjereseptin?
Mä sain nuo samat ohjeet kuntosalilta. Fiksu nuori nainen, alle kolmekymppinen. Mutta on työssään nähnyt kaikenikäisiä asiakkaita. Varmasti tunnistaa milloin asiakas on hyvässä kunnossa (hyvä peruskunto) ja jaksaminen heikkoa PALAUTUMINEN ei toimi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Miksi aliarvioit ihmistä joka on lukenut monia vuosia lääkäriksi vaikka onkin nuori mies? Vanhuksiako niiden pitäisi olla? Jostainhan kaikkien on aloitettava"
Olipas kömpelö ragebait. Keksi parempi. Fiksu nainen tietää, että nuorelta mieslääkäriltä ei kannata odottaa mitään järkevää vastausta keski-ikäisten naisten fyysisiin sairauksiin eli vaihdevuodet ja kilpirauhasen vajaatoiminta. Mieslääkäri vain mumisee itsekseen ja panee kaikki oireet "mielenterveysongelmiksi" tai "epäterveiden elämäntapojen syyksi". Vaikka potilas on normaalipainoinen ja harrastaa liikuntaa 14 tuntia viikossa.Eli aliarvioit Suomen koulutusta lääkäriksi. Selwä juttu.
Lääkäriksi opitaan kokemuksen kautta. Ei yliopistolta saa kuin paperit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Miksi aliarvioit ihmistä joka on lukenut monia vuosia lääkäriksi vaikka onkin nuori mies? Vanhuksiako niiden pitäisi olla? Jostainhan kaikkien on aloitettava"
Olipas kömpelö ragebait. Keksi parempi. Fiksu nainen tietää, että nuorelta mieslääkäriltä ei kannata odottaa mitään järkevää vastausta keski-ikäisten naisten fyysisiin sairauksiin eli vaihdevuodet ja kilpirauhasen vajaatoiminta. Mieslääkäri vain mumisee itsekseen ja panee kaikki oireet "mielenterveysongelmiksi" tai "epäterveiden elämäntapojen syyksi". Vaikka potilas on normaalipainoinen ja harrastaa liikuntaa 14 tuntia viikossa.Eli aliarvioit Suomen koulutusta lääkäriksi. Selwä juttu.
Lääkäriksi opitaan kokemuksen kautta. Ei yliopistolta saa kuin paperit.
Eli se mieslääkäri ei saa työpaikkaa ennekuin on kokemusta? Aika ristiriitaista
Joo, noin vuosikymmenen kestänyt stressi johti burnikseen ja masennukseen joka jatkunut nyt 20v. Ongelmana se, että kyky ponnistellä meni. Tai oikeammin niin, että jos ponnistelen niin se kostautuu romahduksena. Jatkuvasti pitää tarkkailla mitä jaksaa tehdä ja varoa ettei vedä yli, koska sitten on taas lataamokondiksessa. Ilmeisesti myös henkisesti voi siis hajota. En olisi uskonut.
Mulla todettiin myös traumasta johtuva pitkäaikainen stressi. Koulukiusaamista, työpaikkakiusaamista yms. Lasteni haukkumista heidän ADHDn vuoksi jne.