Voiko kuka tahansa oppia nauttimaan juoksuharrastuksesta?
Kun se näin alussa tuntuu kamalalta puurtamiselta se juokseminen ja odottaa vain taukoa että saa taas kävellä.... Silti haluaisin oppia juoksemaan ja nauttimaan siitä!
Kuinka pian tässä oikein kehittyy?
Kommentit (6)
Tänään tein 50min lenkin josta kävelin alussa 10min lämmittelyksi. Juoksen tosi rauhallista vauhtia, sellaista että pystyy myös samalla puhumaan (tai laulamaan kun kuuntelee mp3:a :) )
Jos alkaa pistää rintaa tms niin hetki kävelyä ja sitten taas juoksuksi.
Oikeesti juoksemisen jälkeen on NIIN mahtava fiilis ettei toista!
Harrastin nuorena maastojuoksua, mutta jouduin lopettamaan todella pahan penikkataudin jälkeen. En pystynyt kävelemään.
Mullakin on puhelimessa radio ja sitä vois samalla kuunnella kun juoksee, mutta tietenkin pitäisi olla sitten tasku mihin puhelimen laittaa eli toisinsanoen joku kevyt takki päälle? Minulla ei mitään varsinaisia juoksutamineita ole, lenkkaritkin ihan tavalliset adidakset ja verkkaritkin ihan vaan tavallisia.... mutta ei kai ne kuteet niin paljoa merkkaa paitsi tietenkin lenkkarit pitää olla hyvät.
ap
Mulla uudet kengät vaikutti ihmeellisen paljon, juoksu tuntui heti helpommalta. Mä en todellakaan ole mikään sporttinen, mutta kummasti sitä oikeen jo kroppa vaatii sitä lenkkiä säännöllisesti. Ja jää siitä hyvästä rasituksen tunteesta oikeesti riippuvaiseks, endorfiinit pääsee jylläämään.
Mulla ei oo sen kummosempia juoksuvaatteita, jotkut jumppatrikoot noi kai on ja ihan tavallinen t-paita, sellasta telttamallia (mitä ei muuten kehtaakaan pitää). Itse olen kyllä juuri harkinnut hankkia kunnon liivit, kun alkaa noi rinnat kärsiä vauhdista. (Vaikka pienirintainen olenkin.) Tavalliset rintsikat on minusta epämukavat, ja toi ihme toppiviritelmä ei oo oikeen asianmukainen.
Hyvät varusteet kyllä auttaa asiaa ja paljon, vaikkei se ole se ykkösjuttu.
Olen ollut siinä aina huono ja nyt olen läski ja kuntoni aivan nolla. Jossain vaiheessa, kun olin laiha kävin jumpassa säännöllisesti, josku sjopa x3/vko. Mutta mutta enpä jäänyt koukkuun. En usko, että mikään saa mua VALITETTAVASTI pakko-päästä-lenkille-tyypiksi.
Mulla onnkotona crostrainer, ja niin mä luulin, että sillä rupeen innolla tekeen, mutta ei.
Itse en ole mikään juoksija tyyppi, mut aloittelin juoksu harrastusta viime kesänä. Toive olis että tulis joskus siitä riippuvaiseksi. Suurin virhe ja ongelma on että aloittaa liian rajusti ja vaatii itseltäänliikaa. Minä päätin että liikunnan pitää olla mukavaa ja tuntua hyvältä, muuten se lopahtaa kesken. Eli kannattaa alottaa kunnon mukaan reippaalla kävelylenkillä ja juosta aina välillä hyvin rauhallista vauhtia just sellanen mukava pätkä joka ei ala rasittaa. Alkuun juoksunkin voi jättää pois ja kävellä vaan että saa sykkeen koholle. Liikunnasta pitää voida nauttia muuten siinä ei ole mitään järkeä. Yllättävän nopeasi tuo kuntokin kasvaa ja huomaa ettei enää hengästykkään niin helposti - ihan muutamassa viikossa! Muistahan venytellä myös.
Itse olen juossut/kävellyt mielellään sellaisia 30-45min lenkkejä. Sen verran kun sinä päivänä tuntuu hyvältä. Ja väsyneenä en lähde lenkille ollenkaan. Mukavaa kuntoilukesää!