30 vuoden takainen poikaystävä laittoi kaveripyynnön facessa
Olipa yllättävä fiilis. Ensin mietin, että en kaveriksi hyväksy, mutta voisin viestillä kysyä kuulumisia. Yön yli nukuttuani tajusin, ettei mua edes kiinnosta mitä hänelle kuuluu ja nousi mieleen kaikki ne syyt miksi erottiin. 3 vuotta oltiin yhdessä parikymppisinä.
Miten sinä toimisit vastaavassa tilanteessa.
Kommentit (33)
On mulla ainakin vastaava tapaus kaveripohjalta kaverina, kivahan se on olla kavereita. En muista kumpi ensin otti yhteyttä.
Vierailija kirjoitti:
Puolisolle kävi vastikään näin. Itse sanoin, että hyväksy pois, tuskinpa siinä on taustalla muuta, kuin että vettä virrannut sen verran, että voi jo vaihtaa kuulumisia ihan muuten vaan. Ja juuri niin se olikin, vaihtoivat muutamat viestit miten menee nykyään ja lähettivät terveiset toistensa perheille ja ystäville, eikä siinä mitään sen kummallisempaa ollut.
Niinhän sinulle kerrottiin.. Mistä näitä hyväuskoisia vedätettäviä aina riittää.. Sinäkin olet kuin miehesi äiti. Arvaa vain kiinnostatko seksuaalisessa mielessä. Ja nämä kaksi palasivat hetkeksi nuoruuteensa ja ensirakkauteensa..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En keksi miksi en hyväksyisi. Vai oliko narsku? Kai sitä muuten aikuiset voi käyttäytyä aikuismaisesti, eiköhän noista ole päästy yli jo.
Itse en sekstailisi kenenkään sellaisen kanssa, jonka kanssa en voisi olla FB-kaveri 30v päästä.
Oppia ikä kaikki. Jos on mennyt tekemään virheen 30v sitten ei siitä tänään tarvitse kärsiä. Mies roskikseen.
Vaikka ihminen ei sopisi minulle, niin ei se tarkoita, että hän tai minä olisimme virheitä. Kaveri voi olla exänkin kanssa, jos fiksuja ollaan, ja miksi ei oltais. WT-meininki sitten asia erikseen.
Nimenomaan wt:tä kaveerata joidenkin vanoojen panojen kanssa. Jos on huomannut ettei toinen ollutkaan oma elämän rakkaus niin poistoon vaan. Tietty jos joutuisi vaikka työn puolesta olemaan tekemisissä niin sitten ammattiroolin kautta mutta ei mitään henkilökohtaista suhdetta.
Minusta sen tyypin pitäisi avata keskustelua jos on asiaa. Kaveripyyntö on toisen elämän kyttäämistä ikävällä tyypeillä. Ellei vain varmista onko sinkku. Onko hyvät aikeet.
Voisin hyväksyä kaveriksi mutta en kyllä alkaisi itse mitään kuulumisia kyselemään. Enkä kyllä juuri miettisi koko asiaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voihan sitä kerran nussia.
Tottakai. Ellei ole kovin rupsahtanut. Miehillä on taipumus rupsahtaa.
Syysterveisin, Pirjo
Eikun LEENA. MYÖS MUIDEN MIEHET KELPAAVAT.
En ole aktiivinen
mediassa, jossa
kaveripyynnön
voisi lähettää.
Joten bygones.👋
x
Mitä kertoo Facebookista, että kaveripyyntö tulee 30 vuoden takaa?
Vierailija kirjoitti:
Unohda. Ei tuosta seuraa mitään hyvää.
Jep. Miehellä on taatusti tullut nyt avioero erittäin pitkästä avioliitosta, johon on lapsetkin aikoinaan tehnyt ja nyt viidenkympin kriisissä haluaa lämmitellä kaikkia mahdollisia naisia ja exiä elämänsä varrelta. Erot tapahtuvat syystä ja teillä näköjään ihan oikeat syyt. Et kerjää mitään muuta kuin verta nenästäsi, jos ryhdyt kirjoittelemaan tuollaisen miehen kanssa.
Kovin paljon on negatiivisia kommentteja. Minä hyväksyisin kaveripyynnön epäröimättä.
Tuollaiset yhteydenotot voivat tuoda mukanaan monenlaisia miellyttäviä yllätyksiä. Rohkaisevana esimerkkinä tulee mieleen tapaus, josta pari vuotta sitten edesmennyt mummoni usein kertoi.
Mummon lapsuudenkodin lähistöllä eleli uusperhe, jossa oli pariskunta, miehen lapsia, naisen lapsia ja yksi yhteinenkin tenava. Tämän perheen äiti (äitipuoli) keitteli usein suuressa kattilassa keittoa.
Mummo kertoi, että keittoa syömään saivat tulla he naapurin mukulatkin perheen lasten lisäksi. Keitto oli ihan kelvollista, varsinkin silloiset sodanjälkeiset olosuhteet huomioon ottaen.
Siinä talon liepeillä liikkui paljon kulkukissoja ja kerran se nainen lipsautti, että niitä hän loukuilla pyydysti ja niistä hän ne keittonsa keitti. Mummo sanoi, että ei se keitto sinänsä siitä huonommaksi muuttunut, mutta kyllä hän alkoi vähän vältellä sitä paikkaa, kun tiesi, mistä liha niihin keittoihin tulee.
Se liitto oli alkanut uskottomuudesta (mummo tosin käytti siitä rumempaa sanaa), mutta alkoholia se pariskunta ei käyttänyt pisaraakaan. Eikä käyttänyt mummokaan ja mistä hän olisi sitä voinut saadakaan, kun oli vasta lapsi.
Kaikenlaista voi siis sattua ja joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa, kuten mummo aina opetti.
Vierailija kirjoitti:
Kovin paljon on negatiivisia kommentteja. Minä hyväksyisin kaveripyynnön epäröimättä.
Tuollaiset yhteydenotot voivat tuoda mukanaan monenlaisia miellyttäviä yllätyksiä. Rohkaisevana esimerkkinä tulee mieleen tapaus, josta pari vuotta sitten edesmennyt mummoni usein kertoi.
Mummon lapsuudenkodin lähistöllä eleli uusperhe, jossa oli pariskunta, miehen lapsia, naisen lapsia ja yksi yhteinenkin tenava. Tämän perheen äiti (äitipuoli) keitteli usein suuressa kattilassa keittoa.
Mummo kertoi, että keittoa syömään saivat tulla he naapurin mukulatkin perheen lasten lisäksi. Keitto oli ihan kelvollista, varsinkin silloiset sodanjälkeiset olosuhteet huomioon ottaen.
Siinä talon liepeillä liikkui paljon kulkukissoja ja kerran se nainen lipsautti, että niitä hän loukuilla pyydysti ja niistä hän ne keittonsa keitti. Mummo sanoi, että ei se keitto sinänsä siitä huonommaksi muuttunut, mutta kyllä hän alkoi vähän vältellä sitä paikkaa, kun tiesi, mistä liha niihin keittoihin tulee.
Se liitto oli alkanut uskottomuudesta (mummo tosin käytti siitä rumempaa sanaa), mutta alkoholia se pariskunta ei käyttänyt pisaraakaan. Eikä käyttänyt mummokaan ja mistä hän olisi sitä voinut saadakaan, kun oli vasta lapsi.
Kaikenlaista voi siis sattua ja joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa, kuten mummo aina opetti.
Mummo pani taas asiat paikoilleen. Viisas, ennakkoluuloton, harkittu ja rakentava mielipide 👵🏻🙏
Just ton takia en ole fasessa tms. Ei kiinnosta exsät ei entiset opiskelukaverit tai duuni kaverit ym. Hyi hitto
Tottakai. Ellei ole kovin rupsahtanut. Miehillä on taipumus rupsahtaa.
Syysterveisin, Pirjo