Parisuhde kuolee lapsiperhearjen takia
Lapset on haluttuja ja molemmat tiedettiin, että lapset vie aikaa ja energiaa. Kuitenkin tässä menee kaikki aika lapsille, ja parisuhde on lähinnä tiimityötä että saadaan palveltua lapset.
Päälle vielä häpeä siitä että ”lapset” pilasi kropan, joka ei tule palautumaan ilman kirurgin veistä.
Mites muilla? Helpottuuko tämä ikinä, vai pitäisikö vaan hyväksyä se että ollaan kavereita ja parisuhde on kuollut.
Kommentit (80)
AP, meillä lapset eskarissa ja alakoulussa ja alan nyt herätä siihen että mikäs meidän parisuhde nyt on kun pikkulapsiaika alkaa helpottaa. Arki pyörii yhä enimmäkseen lasten asioiden ympärillä ja olemme väsyneitä, eikä se asia varmaankaan muutu vielä vuosiin. Mutta jossain sanottiin hyvin, että aiemmin parisuhteella on ollut enemmän ulkoisia kannattelevia tekijöitä: ensin ehkä eletty alkuhuumaa ja sitten hektinen pikkulapsiarki. Nyt kun se alkaa hiljalleen helpottua, niin kyllä tässä tulee ihmeteltyä että onko meillä enää edes parisuhdetta vai pelkkä työparisuhde. Mulla ei ole tähän oikein mitään neuvoa antaa, kun olen itse nyt tässä tilanteessa. Mutta pystyttekö ottamaan pieniäkin arjesta irtautumisen hetkiä kahdestaan? Itse olen esim ajatellut, että olisi ihan tehtävissä käydä vaikka kahdestaan kahvilla sen jälkeen kun lapset on viety päikkyyn, tai ennen kun heidät haetaan. Siinä olisi saanut helposti puolen tunnen yhteisen hetken vähän arjesta irrallaan. Tai jotkut varaa yhteisen vapaapäivän säännöllisesti lasten päikkypäivän ajaksi. Kaikkea voi tehdä - ja kannattaa. Me ei olla tehty ja sen huomaa.
Toivottavasti nyt nautit ja on nautinnollista että siihen päälle kroppa pilattu:3 ah,kyllä musiikkia korville näiden lapsiperheiden itkut:3
"Niin että äidit kestää mitä vaan, jotta isät saa s*ks."
Kaikki naiset eivät ole seksikielteisiä kuten sinä. Kyllä nainenkin voi edelleen haluta seksiä vaikka on äiti.
Ja olla sitä mieltä että seksiä ei kannata päästää unohtumaan suhteessa.
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti nyt nautit ja on nautinnollista että siihen päälle kroppa pilattu:3 ah,kyllä musiikkia korville näiden lapsiperheiden itkut:3
Sun äiti vihas ja inhos sua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensinnäkin lapsille voi opettaa tekemään asioita,että niitä ei tartte loputtomiin palvella. Ja aina on mahdollista hommata vaikka MLL lastenhoito apua jos haluaa parisuhde aikaa vaikka kerran kuussa jos ei ketään muuta ole siihen hommaan.
Millä vuosi kymmenellä sinä olit äiti? MLL lastenhoito apu on päättynyt muutama vuosi sitten.
Ai muutama vuosi sitten oli joku kaukainen vuosikymmen. En tiennyt että on loppu, sori siitä. Onnea kaikille erakoille joilla ei ole tukiverkkoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti nyt nautit ja on nautinnollista että siihen päälle kroppa pilattu:3 ah,kyllä musiikkia korville näiden lapsiperheiden itkut:3
Sun äiti vihas ja inhos sua.
Itse asiassa ei oli ihan mukava ja turvallinen ydinperhelapsuus:3 mutta ihanaa lukea sunkin itkupotkuraivarit:3
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jos odottaa että lapsien saamisen jälkeen parisuhde ei millään tavalla muutu, niin pettyy varmasti. Kyllä se siitä kun pahin vaihe helpottaa. Nyt elätte sitä perhe-elämää, kannattaa opetella hoitamaan sitä parisuhdetta myös siinä arjen keskellä. Ihan vaikka että köllötellään ja katsotaan yhdessä leffaa tai käydään saunassa Ja jutellaan kun lapset on nukkumassa.
Kakarat mukaan saunaan rääkymään ja pestäviksi palveltaviksi. Whaat?
Mist vitussa jutellaan. Telkkari auki ja Urheiluruutu.
Vierailija kirjoitti:
No mutta miten sitä sit hoidetaan? Väkisin illalla 10 aikaan keskustellaan? Kun tietää että yö menee heräillessä ja aamulla pitää nousta klo 6
Sitä hoidetaan niin, että ymmärretään, että nyt on tällainen vaihe, eikä se jatku loputtomiin. Ja että molemmat tekevät osuutensa, ettei toinen uuvu yksin kokonaan. Kyllähän se siitä helpottaa jossain vaiheessa.
Vierailija kirjoitti:
"Niin että äidit kestää mitä vaan, jotta isät saa s*ks."
Kaikki naiset eivät ole seksikielteisiä kuten sinä. Kyllä nainenkin voi edelleen haluta seksiä vaikka on äiti.
Ja olla sitä mieltä että seksiä ei kannata päästää unohtumaan suhteessa.
Jos parisuhde,liitto yms perustuu vain siihen paljonko sukupuolielimiä hinkataan niin ei hyvin mene,suhde ei ole pelkästään vain seksiä seksiä seksiä,vaatii syvällisempiä tunteita toisen ymmärtämistä,aitoa rakkautta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensinnäkin lapsille voi opettaa tekemään asioita,että niitä ei tartte loputtomiin palvella. Ja aina on mahdollista hommata vaikka MLL lastenhoito apua jos haluaa parisuhde aikaa vaikka kerran kuussa jos ei ketään muuta ole siihen hommaan.
Millä vuosi kymmenellä sinä olit äiti? MLL lastenhoito apu on päättynyt muutama vuosi sitten.
Ai muutama vuosi sitten oli joku kaukainen vuosikymmen. En tiennyt että on loppu, sori siitä. Onnea kaikille erakoille joilla ei ole tukiverkkoja.
Tukiverkkoa on vaikea luoda, jos vanhemmat on kuolleet ja lähisukulaisia ei ole. Ainut auttava taho on päiväkoti.
Vierailija kirjoitti:
Ole iloinen jos teette tiimityötä. Parisuhde kuolee monesti siihen, että toinen jättää kaiken lapsiin liittyvän työn toiselle puolisolle. Laistaa kaikesta vastuusta eikä tee konkreettisesti mitään perheen eteen. Sitten ihmetellään kun toinen uupuu.
Perinteisempi malli on se, että se toinen elättää perheen ja peuhaa lasten kanssa kun ollaan yhdessä. Kun lapset ovat nukkumassa, peuhataan puolison kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Ei kuole vaan vahvistuu. Halusimme lapsiperhe-elämää ja onneksi saimme 2 ihanaa lasta. Olemme perhe ja tiimi! Vuodet vaan vilisee ja nyt lapset ovat jo aikuisia ja omillaan. Taas ollaan kahden ja on oikein mukavaa.
Juuri näin! Mutta jos on onnistunut saamaan puolisokseen palstamiehen, jolla aivot sijaitsevat jalkovälisssä, niin se on voi-voi.
En kyllä tunnista pätkääkään. Ollaan oltu naimisissa 30 vuotta, lapsia on neljä (nuorinkin jo 19) ja aina - läpi kaikkien lapsiperheen erilaisten vaiheiden - ollaan oltu aivan umpilääpällään toisiimme. Huomioidaan toisemme arjessa, halataan, pussataa, ohimennen sipaistaan. Halutaan toiselle hyvää, löydetään yhteisiä hetkiä. Ennen ne oli ihan pieniä arjen hetkiä, nykyään jo yhteisiä viikonloppuja ja viikkoja(kin).
Iso kiitos kuuluu varmasti sille, että mun mies hoitaa vähintäänkin oman osansa arjesta. En kuulu niihin äiteihin, jotka valittaa metatöistä tai tiskivuorista.
No itsellä ei ole kuin huonoja kokemuksia. Parisuhde kyllä sinällään kesti, lapset on hoidettu yhdessä tasapuolisesti, mutta en enää tunne kuka tuo mies on jonka kanssa elän. Aika eri suuntiin ollaan ajauduttu.
Olisi tärkeää järjestää välillä ihan vain kahdenkeskistäkin aikaa
Me ollaan mieheni kanssa loppusuoralla kun toinen lapsista on jo muuttanut pois kotoa ja toinenkin varmaan lähtee tässä parin vuoden sisään. Pikkulapsiaika oli rankaa mutta kyllä se alkoi helpottamaan siinä vaiheessa kun molemmat olivat koulussa. Meillä on ollut vuosien aikana vain vähän mahdollisuuksia olla ihan kahdestaan, lähivuosia lukuun ottamatta. Meillä menee parisuhteessa edelleen hyvin ja varmaan vielä paremmin kuin aikaisemmin. Olemme kaikki nämä vuodet olleet tiimi ja hoitaneet asiat yhdessä. Se on erottamisen sijaan hitsannut meidät yhteen. Nyyään elämämme on mukavaa ja leppoisaa. Tunnemme toisemme läpikotaisin, arvostamme ja luotamme toisiimme. Meidän ei tarvitse pingottaa, teeskennellä tai yrittää olla jotain mitä emme ole. Hyväksymme toisemme sellaisina kuin olemme. Meillä on rauha itsemme ja toistemme suhteen. Riitojakin on enää harvoin. Mikä olisi tämän mukavampaa.
Vierailija kirjoitti:
Hyvä ja toimiva parisuhde on lasten koti ja kaiken perusta! T: 35 vuotta yhdessä
Samaa mieltä! Meidän lapset jopa ovat sanoneet, että oli vaikea löytää puoliso, koska mallina oli meidän onnellinen avioliitto ja rima sen vuoksi korkealla. Mutta niinpä vain jokainen löysi ihanan puolisonsa ja olemme kaikki niin samanhenkisiä, että vietämme paljon aikaa yhdessä, kaikki koolla, esim. juhlapäivinä, mökillä, matkoilla jne.
T: 50 vuotta yhdessä.
Vierailija kirjoitti:
Olisi tärkeää järjestää välillä ihan vain kahdenkeskistäkin aikaa
Miten te järjestätte sitä?
Meillä ei ole tukiverkkoa, ainut on päiväkoti ja siitäkin syyllistetään jos siellä on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"No mutta miten sitä sit hoidetaan? Väkisin illalla 10 aikaan keskustellaan? "
Kyllä. Näin se on valitettavasti tehtävä. Ja parhaassa tapauksessa vielä yhdentoista jälkeen vähän hellitään toista peiton alla. Aamulla väsyttää mutta on silti parempi vaihtoehto kuin ero.
Niin että äidit kestää mitä vaan, jotta isät saa s*ks. Ihan sama vaikka yöllä joutuu heräämään monta kertaa ja kuudelta ylös.
Olen nyt vihdoin nelikymppisenä tajunnut ja hyväksynyt sen asian, että miehille ei keskimäärin tarvitse antaa parisuhteessa muuta kuin SITÄ. Eli siinä missä minä haluan tasa-arvoa, kumppanuutta, toisen jakamaan arkea, puolisoni haluaa vain säännöllisesti sksiä. Eikä tää ole edes harvinaista. Eli kun minä saan kaikkia noita haluamiani asioita, mieheni saa säännöllisesti SITÄ. Ihan hyvä diili minusta. En minäkään jaksaisi sellaista, etteivät omat toiveeni ja odotukseni täyty.
Millä vuosi kymmenellä sinä olit äiti? MLL lastenhoito apu on päättynyt muutama vuosi sitten.