****Heinäkuiset rohkeasti kesäkuulle****

Onnea kaikille " varaslähdön" tehneille kesäkuisille!

Kuinkas monta meitä heinäkuisia nyt sitten onkaan enää jaljellä? Tekisikö joku listan, mistä näkee viikot ja päivämäärän, milloin vaavi/vaavit syntyi? Tietää tässä itse sitten hermoilla kun mitään ei tapahdu...



t. oikku ja masu 38+5

kaikille uusille vauvoille ja äideille siis Tarulle, Peeritille, Joalinille ja Ipanapiinalle! Hienoa!



Itsekin olen jo alkanut kovasti jännittämään synnytystä, vaikka laskettuun päivään (30.7.) onkin vielä aikaa. Tosin en oikein usko, että sinne asti mennään täällä, kun kohdunsuu on jo pehmentynyt ja lyhentynyt. Vauvan pää on asettunut alas niin, että tunnen voimakasta painontunnetta alapäässä ja välillä on vaikeuksia kävellä. Tosin voihan tässä mennä vielä aikaakin, en oikein osaa arvioida, kun ekaa kertaa olen synnyttämässä. Supistuksiakin tulee välilllä, aika kipeitäkin, muttei mitenkään säännöllisesti. Perjantaina olin synnytystapa-arviossa ja alatiesynnytys näyttäisi kohdallani olevan edessä. Vauva painaa nyt 2,5 kg ja on hieman keskikäyrän alapuolella. Arvioitu syntymäpaino laskettuna päivänä olisi 3,5 kg.



Lääkäri sanoi, että enää näillä viikoilla ei estellä synnytystä, vaan vauva saa jo tulla maailmaan, jos siltä vaikuttaa. Huih! Nyt sitten vaan pakkaamaan kassia, varmuuden vuoksi, ja pitäisi ostaa vielä turvakaukalokin ja paljon muuta tarvikkeita. Vauvan vaatteet olen kyllä melkein kaikki jo pessytkin. Se onkin sitten suurempi pulma, että millaisia vaatteita vauvalle ottaa mukaan sairaalaan, kun ei ollenkaan osaa ajatella mitä hänelle pitäisi pukea kotiin tullessa...



Minäkin olen nähnyt paljon painajaisia, vaikkakaan en suoraan vauvaan liittyviä. Nukkuminen on hankalaa, kun kyljeltä toiselle kääntyminen vaatii niin paljon voimia ja paikat puutuvat. Minulla on myös turvotusta niin etten ole toukokuun lopun jälkeen kyennyt käyttämään mitään muita kenkiä kuin varvassandaaleja. Myös sormet ovat turvoksissa ja ranteita särkee, ja lääkäri huomautti perjantaina, että minun kasvonikin ovat turvoksissa. Lääkkeeksi siihen määräsi lepoa ja lepoa ja lepoa. Olenkin välillä pitänyt päiviä jolloin vaan makaan sängyssä jalat korkealla, mutta välillä on pakko tehdä muutakin, muuten pää hajoaa.



Jään odottelemaan seuraavaa vauva-uutista. Oikein mukavia päiviä ja hyviä vointeja kaikille!

Kyllähän näitä vauvauutisia on nyt sadellut:)



Ipanapiina: mullakin on ollut viime aikoina tuskallisia öitä ja päivähetkiäkin, kun päässä pyörii niin paljon kaikkea, mikä voi vielä mennä pieleen. Netti- ja vauvalehtitauko on tehnyt hyvää. Onneksi masutyyppi on niin vilkas, ettei jää epäselväksi ainakaan se, että se on elossa ja reippaana...



Yhtenä kappaleena siis olen vielä, vaikka supistuksia tuleekin suht säännöllisesti. Toisinaan on hetkiä, jolloin olisin valmis lähtemään synnyttämään, toisnaan taas synnytys kauhistuttaa niin paljon, että toivoisin vauvan pysyvän mahassa vaikka ensi vuoteen. Luin jostain, että synnytyspelko yleensä hellittää loppua kohden, mutta mulla on kyllä käynyt ihan päin vastoin: aloin jännittämään koko juttua vasta mammalomalle jäätyäni. Täytyy jutella asiasta neuvolassa keskiviikkona, silloin on lääkärikin, joten myös kohdunkaulan kunto selviää.



Ihanaa vauvaelämää jakautuneille ja tsemit loppuviikkoihin meille muille!



BB76, rv 35+6