Miten jakaisitte kulut tässä tapauksessa.

"Miten sen jälkeen asiaa katsotaan, jos vaikka toinen osapuoli on maksanut 200€/kk enemmän asumiskuluista 5 vuotta, se on 12000€ "

Viiden vuoden päässä olevia tapahtumia on kyllä aika hankala ottaa muutenkaan missään huomioon. Kummankin elämä ja tulot ovat voineet muuttua vaikka kuinka monta kertaa siinä ajassa. Se työtön on voinut olla jo monta kertaa töissä ja se töissä oleva työtön. Tai toinen on voinut kuolla, erota, sairastua tai vammautua.

Ja eikä sen perinnön pitänyt olla tulossa aika pian eikä joskus ehkä viiden vuoden päästä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reilua on että otatte huomioon erilaiset tulot siihen saakka kunnes se perintö tosiaan on tilillä. Sen jälkeen katsotte asiaa uudestaan.

Miten sen jälkeen asiaa katsotaan, jos vaikka toinen osapuoli on maksanut 200€/kk enemmän asumiskuluista 5 vuotta, se on 12000€ 

Ja sitten toinen saa perinnön ja tadaa hänellä on omaisuutta satoja tuhansia mutta toisella ei ole mitään koska ei ole saanut säästöön mitään kun on pitänyt maksaa toisen asumiskulut. 

Ei kai oleteta, että henkilö on työttömänä kunnes saa perinnön? Tilanteet elävät. Opiskeluaikana maksoin lähes koko vuokramme yksin, nyt asutaan miehen yksin omistamassa asunnossa. Kaikissa pitkissä parisuhteessa tulee tilanteita joissa raha-asiat muuttuvat, silloin pitää toimia yhteisen parhaan eteen.

"Ei kai oleteta, että henkilö on työttömänä kunnes saa perinnön? Tilanteet elävät. "

Nimenomaan. Kukaan ei tiedä tulojaan oikeasti varmasti edes vuoden päähän eteenpäin eikä millän oletuksilla voi mennä. Esim. kun tapasin mieheni niin hän opiskeli alaa jossa piti olla hyvät tulota ja varma työpaikka. Itse taas opiskelin alaa jossa oli ihan päinvastoin. Kuitenkin lopulta on käynyt niin että miehelläni on ollut monenlaista epäonnnea urallaan ja työttömyysjaksoja eikä tulokehitys ole ollut niin hyvää kuin ajattelimme. Itse taas pääsin sellaiseen hyvin harvinaiseen omaa koulutustani vastaavaan työhän jossa työstä maksetaan varsin hyvin ja työpaikka on niin varma kuin se nykyään nyt vain voi olla. Eli käytännössä minä olen ollut se joka on taannut elintasomme, asuntomme, matkamme jne.

"Toinen jää työttömäksi ja toinen tienaa nettona 2500€€
Työtön on tulee lähiaikoina saamaan huomattavan ison perinnön ja töissäkäyvä ei tule koskaan perimään yhtään mitään.
Miten jakaisitte kulut ja miksi."

Miten AP itse ajattelet että jos kumpikin olisitte normaalisti töissä, pitäisikö se joskus tulevaisuudessa tuleva perintö edelleen ottaa huomioon jo nyt etukäteen? Jos silloin ei niin miksi se pitäsi yhdistettynä työttömyyteen?

Avioliitto tasaa omaisuuden, ellei avioehtoa ole, mutta jos avoparina asutaan, niin 50/50 on normaali tapa jakaa kiinteät kulut. Varakkaampi voi sitten maksella lomamatkoja, ravintolaruokia ja muita huvituksia kumppanilleenkin.

Vierailija kirjoitti:

Ei toisen perintö kuulu sinulle.

Mutta perintö auttaa sitä työtöntä maksamaan oman asumiskulunsa.

Kulut puoleksi. Tuollaiset asumiskulut on kohtuulliset maksaa työttömyysetuuksistakin ja tilanne motivoi myös työllistymään uudelleen. Perintö ei myöskään vaikuttaisi meillä asiaan. 

Mitä tarkoittaa "lähiaikoina"? 

"Avioliitto tasaa omaisuuden, ellei avioehtoa ole, mutta jos avoparina asutaan, niin 50/50 on normaali tapa jakaa kiinteät kulut. Varakkaampi voi sitten maksella lomamatkoja, ravintolaruokia ja muita huvituksia kumppanilleenkin."

Jos kuitenkin toiselle voi maksaa jotain, en oikein ymmärrä mitä eroa on maksaa yhteisiä elinkustannuksia kuin huvituksia? Onko niissä joku käytännön ero vai onko kyse jostain moraalisesta säännöstä?

Jeesus että voi ihmisillä olla hankalaelämä. Pitääkö kaikki aina laskea että menee varmasti puoliksi???

Jos yhdessä asutaan eikö sitä olla niin kuin samassa konkurssissa?  Jos on toisella vaikka kaupassa käynti vuoro eikä olekkaan rahaa ollaanko sitten syömättä?

""Avioliitto tasaa omaisuuden, ellei avioehtoa ole,"

Perintö on kyllä aika usein suljettu avio-oikeuden ulkopuolelle joten toisen saama perintö ei ole automaattisesti samalla tavalla jaettavaa omaisuutta.

Vierailija kirjoitti:

Tämä on ehkä epäsuosittu mielipide, mutta kyllä se jolla on enemmän rahaa käytössä voi mielestäni maksaa enemmän yhteisiä kuluja. Jos siis ollaan oikeasti aikuisia ja tarkoitus olla yhdessä aina. Kyllä ne rahat ja kulut siinä vuosikymmenten aikana tasaantuvat ja perheessä (myös kahden aikuisen perheessä) eletään kuitenkin yhdessä.

Tottakai noin. Pariskuntien pitäisi vaan osata/uskaltaa keskustella asiat auki. 

"Tuollaiset asumiskulut on kohtuulliset maksaa työttömyysetuuksistakin ja tilanne motivoi myös työllistymään uudelleen."

Terveisin Kokoomuksen puoluetoimisto.

Vai ihanko oikeasti kuvittelet että jotenkin valtaosa ihmisistä kaipaisi ihan erityisiä kannustimia työllistyä?

"Tämä on ehkä epäsuosittu mielipide, mutta kyllä se jolla on enemmän rahaa käytössä voi mielestäni maksaa enemmän yhteisiä kuluja. "

Ei se ole edes harvinainen mielipide. Se on se miten käytännössä jokainen minun tuntemani hyvässä parisuhteessa elävä pariskunta elää. Sitä parisuhdetta ja perhettä ajatellaan yksikkönä jonka hyvinvointi on ykkönen, ei se että jokainen pitää sentilleen kiinni omastaan.

Ketjun näkökulma on kovin rajoittunut: vain kulujen jakamisella on olevinaan merkitystä. Mutta kannattaisi ajatella myös, miten kuluja voi pienentää, tuloja lisätä ja velat muuttaa saataviksi.

Pienellä omatoimisuudella voi säästää esimerkiksi ruokakuluissa ihan valtvasti ja samalla kokea mahtavia elämyksiä. Aamuyön hiljaisina hetkinä pyörii kaupungin puistoissa omistajiltaan karanneita frettejä ihan vilisemällä. Varustutukaa pitkävartisella atraimella. Kun ensimmäinen utelias fretti tulee nuuskimaan teitä, on iskun paikka.

Sitten vain kotiin ja nylkypuuhiin. Nylkemisen jälkeen paloitelkaa fretti pienellä lihakirveellä 8-10 osaan. Ja valmistusohje on seuraava:

Kuumenna paistinpannu ja loruta siihen öljyä. Paistele fretin osia niin, että ne saavat kunnon paistopinnan. Lado palaset uunipataan ja ripottele päälle suolaa ja mustapippuria.

Kuori neljä porkkanaa ja leikkaa ne renkaiksi ja kaksi sipulia pieniksi lohkoiksi. Lisää muutama pieni pala palsternakkaa Lisää porkkana-, palsternakka- ja sipulipalat pataan. Kaada lihojen päälle vettä niin että ne peittyvät.

Laita pata 200 asteiseen uuniin ja anna olla siellä noin 2 tuntia, laske lämpöä tämän jälkeen 180 asteeseen ja hauduta kannen alla 1,5-2 tuntia.

Kun liha alkaa irrota luista, lisää runsas desilitra kermaa ja sekoittele. Laita vielä 150 asteeseen ja anna olla noin 45 min.

Tässä saat samaan pakettiin jännittävän seikkailun, saumatonta yhteistyötä vaativan urakan ja herkullisen juhla-aterian. Eikä maksa mitään.

Vierailija kirjoitti:

Ketjun näkökulma on kovin rajoittunut: vain kulujen jakamisella on olevinaan merkitystä. Mutta kannattaisi ajatella myös, miten kuluja voi pienentää, tuloja lisätä ja velat muuttaa saataviksi.

Pienellä omatoimisuudella voi säästää esimerkiksi ruokakuluissa ihan valtvasti ja samalla kokea mahtavia elämyksiä. Aamuyön hiljaisina hetkinä pyörii kaupungin puistoissa omistajiltaan karanneita frettejä ihan vilisemällä. Varustutukaa pitkävartisella atraimella. Kun ensimmäinen utelias fretti tulee nuuskimaan teitä, on iskun paikka.

Sitten vain kotiin ja nylkypuuhiin. Nylkemisen jälkeen paloitelkaa fretti pienellä lihakirveellä 8-10 osaan. Ja valmistusohje on seuraava:

Kuumenna paistinpannu ja loruta siihen öljyä. Paistele fretin osia niin, että ne saavat kunnon paistopinnan. Lado palaset uunipataan ja ripottele päälle suolaa ja mustapippuria.

Kuori neljä porkkanaa ja leikkaa ne renkaiksi ja kaksi sipulia pieniksi lohkoiksi. Lisää muutama pieni pala palsternakkaa Lisää porkkana-, palsternakka- ja sipulipalat pataan. Kaada lihojen päälle vettä niin että ne peittyvät.

Laita pata 200 asteiseen uuniin ja anna olla siellä noin 2 tuntia, laske lämpöä tämän jälkeen 180 asteeseen ja hauduta kannen alla 1,5-2 tuntia.

Kun liha alkaa irrota luista, lisää runsas desilitra kermaa ja sekoittele. Laita vielä 150 asteeseen ja anna olla noin 45 min.

Tässä saat samaan pakettiin jännittävän seikkailun, saumatonta yhteistyötä vaativan urakan ja herkullisen juhla-aterian. Eikä maksa mitään.

Aah, herkullista frettiä 😋

Mielestäni kulut edelleen puoliksi ja eletään sen vähemmän tienaavan tulojen mukaisesti, työssäkäyvä voi vaikka sitten säästää rahaa itselleen sen ajan kun eletään ns niukasti.

Tässä nyt en siis tarkota sitä etteikö työssäkäyvä voisi joskus kustantaa jotakin huvituksia kun hänellä tällä hetkellä on enemmän rahaa mutta pääsääntöisesti hän voisi laittaa nuo rahat säästöön.

T. Mies

En ota kantaa tuohon ap:n tilanteeseen, mutta tiedän tapauksen missä toisen mielestä ei hänen pitänyt maksaa puolia, koska kyseessä vuokra-asunto ja hänellä  oma asunto, jonka oli kyllä vuokrannut eli siitä ei ollut paljon mitään kuluja. 
Olisi halunnut että ostetaan asunto ja sitten olisi maksanut kuulemma vaikka mitä. 

Toinen ei voinut juuri tuolloin  ostaa tai maksaa omistusasunnon  tai lainan kulusta puolia, joten ei mahdollista.

Ei hirveän reilu ehdotus: Maksaisin puoliksi, jos  olisi noin mutta nyt  kun on näin, ei tarvitse maksaa paljon mitään?

Monet  vetoavat siihen että entäs jos olisit yksin, niin sitten maksaisit yksin xxxx summan? .

Niin no senhän voi kumpikin vetää  argumentiksi. . 

Kuitenkin asiat on katsottava sen hetkisen tilanteen mukaan eikä jossittelujen  mukaan. Tietenkin jos hyödytään yhdessä asumisesta taloudellisesti. hyöty pitää jakaantua kummallekin. 

Parisuhteessa jos eletään niin työssäkäyvän pitäisi minusta väliaikaisesti maksaa asumiskuluista enemmän. Työttömän tulee aktiivisesti hakea töitä. Perintö on eri asia eikä mielestäni liity tähän. Sitten jos on perinnön saatuaan edelleen työtön niin pitää maksaa siitä perinnöstä se 400 vuokrasta.

Ei tulevaa perintöä tai haaveiltua lottovoittoa voi käyttää vuokranmaksuun. Kumpikaan ei ole edes varma, ennen kuin rahat on tilillä.

Suhteessa on muutakin ongelmaa, jos tällaisia mietitään. Lisäksi voi tulla ero, toisen työttömyys, vakava sairaus tms. Jos kuluista ei synny järkevää sopua, kannattaa pistää lusikat jakoon.