Datakeskukset eivät johda Suomessa sähköpulaan, Multala uskoo.

Sähkön keskiarvohinta on tilastollinen huijaus, ainakin tavallisen kuluttajan näkökulmasta. Teollisuus tarvitsee sähköä suhteellisen tasaisesti, mutta kuluttajan sähkönkäyttö perustuu pitkälti lämmitystarpeeseen.

Halvan hinnan aikana lämmityssähkön kulutus pysyy yleensä suhteellisen pienenä ja kun tulee pakkaskausi, tuulee yleensä vähemmän, eikä aurinkoa näy kuin satunnaisesti. Hinta nousee, juuri silloin, kun kuluttajat tarvitsevat sähköä, erityisesti lämmittämiseen.

Tämän takia kuluttaja tarvitsee moninkertaisen määrän sähkö, juuri silloin kun sähkö on kallista, ja vähemmän silloin, kun se on halvempaa. On tilastollinen harha puhua keskihinnasta. Todellinen keskihinta tai pikemminkin mediaani pitäisi laskea kulutustarpeen mukaisesti ja erikseen sähkölämmittäjille vs teollisuus.

Tämä vertailu pitäisi tehdä koko Nord Pool alueiden kesken ja puhua nimenomaan mediaanista, joka perustuu sähkön käyttöön perustuvasta hinnasta. Keskiarvo on huijaus.

Vierailija kirjoitti:

Vaikka kaikki datakeskushankkeet toteutuisivat täysmääräisinä niin niiden yhteenlaskettu sähkönkulutus olisi silti PIENEMPI kuin muun teollisuuden sähkönkulutuksen väheneminen viimeisen 20v aikana. 

Loppuiko Suomesta sähkö 1990 luvulla? No ei loppunut. Silloin kuitenkin paperitehtaat ja muu savupiipputeollisuus kulutti enemmän sähköä kuin datakeskukset. 

Toinen asia mitä ihmiset eivät datakeskuksista ymmärrä on se, että niillä toteutetaan tätä meidän jokapäiväistä digitaalista asiointia ja digitaalisia verkkopalveluja. Tämäkin keskustelupalsta pyörii takuuvarmasti jonkun ison teknologiafirman datakeskuksesta vuokratussa palvelimessa. 

Ei jenkkifirmat tuo datakeskuksia Suomeen amerikkalaisten tai ranskalaisten asiakkaidensa tietojenkäsittelytarpeita varten vaan suomalaisia ja pohjoismaalaisia asiakkaita varten. 

Digitaaliset(kin) palvelut on edullisinta tuottaa lähellä niiden kuluttajaa. Lisäksi Suomessakin huudetaan jatkuvasti että julkisten palvelujen ja yritysten tiedot pitää pysyä Suomessa tai vähintään EU:ssa. Tämä on yksi iso syy miksi datakeskuksia rakennetaan vähän joka puolelle. 

Kolmas asia mikä kannattaa ymmärtää on se, että jos digitaalisten palvelujen käyttöä jatketaan entisellään (tai määrää lisätään) niin datakeskusten ”vaihtoehto” on se, että palataan 90 luvun malliin missä joka firmalla ja organisaatiolla on oma ”it konesali” jossain toimistorakennuksen ullakolla. Nämä yksittäiset konesalit ovat huomattavasti vähemmän energiatehokkaita kuin tarkoitusta varten rakennetut datakeskukset joissa jäähdytys, ilmastointi ja energian talteenotto on optimoitu. 
 

Sähköä siis kuluisi todella paljon enemmän jos tietoja käsiteltäisiin jossain muualla kuin datakeskuksissa. 

 

"Lisäksi Suomessakin huudetaan jatkuvasti että julkisten palvelujen ja yritysten tiedot pitää pysyä Suomessa tai vähintään EU:ssa."

Ja ajattelit, että Googlen ja Microsoftin datakeskukset säilyttävät tiedon Suomessa tai EU:ssa?

Oliko sinulla mitään laskelmia tai tilastoja noiden kulutusväitteidesi perustaksi?

Ja sekin unohtui, että NL ja Venäjä tuotti aiemmin sen vajeen.  Minkä Ruotsi tekee nyt.

Vierailija kirjoitti:

Vaikka kaikki datakeskushankkeet toteutuisivat täysmääräisinä niin niiden yhteenlaskettu sähkönkulutus olisi silti PIENEMPI kuin muun teollisuuden sähkönkulutuksen väheneminen viimeisen 20v aikana. 

Loppuiko Suomesta sähkö 1990 luvulla? No ei loppunut. Silloin kuitenkin paperitehtaat ja muu savupiipputeollisuus kulutti enemmän sähköä kuin datakeskukset. 

Toinen asia mitä ihmiset eivät datakeskuksista ymmärrä on se, että niillä toteutetaan tätä meidän jokapäiväistä digitaalista asiointia ja digitaalisia verkkopalveluja. Tämäkin keskustelupalsta pyörii takuuvarmasti jonkun ison teknologiafirman datakeskuksesta vuokratussa palvelimessa. 

Ei jenkkifirmat tuo datakeskuksia Suomeen amerikkalaisten tai ranskalaisten asiakkaidensa tietojenkäsittelytarpeita varten vaan suomalaisia ja pohjoismaalaisia asiakkaita varten. 

Digitaaliset(kin) palvelut on edullisinta tuottaa lähellä niiden kuluttajaa. Lisäksi Suomessakin huudetaan jatkuvasti että julkisten palvelujen ja yritysten tiedot pitää pysyä Suomessa tai vähintään EU:ssa. Tämä on yksi iso syy miksi datakeskuksia rakennetaan vähän joka puolelle. 

Kolmas asia mikä kannattaa ymmärtää on se, että jos digitaalisten palvelujen käyttöä jatketaan entisellään (tai määrää lisätään) niin datakeskusten ”vaihtoehto” on se, että palataan 90 luvun malliin missä joka firmalla ja organisaatiolla on oma ”it konesali” jossain toimistorakennuksen ullakolla. Nämä yksittäiset konesalit ovat huomattavasti vähemmän energiatehokkaita kuin tarkoitusta varten rakennetut datakeskukset joissa jäähdytys, ilmastointi ja energian talteenotto on optimoitu. 
 

Sähköä siis kuluisi todella paljon enemmän jos tietoja käsiteltäisiin jossain muualla kuin datakeskuksissa. 

 

Siis kyllä sähköä riittää?? , mutta kerro nyt sitten kuinka paljon hinta nousee tai ei nouse? Ja kuka mahdollisen hinnannousun maksaa? 

Siis uskomusjärjestelmään perustuvaa, tämäkin.

Uskokoon mitä uskoo, mutta jokainen tajuaa, että kusessa ollaan etenkin tyyninä talvipäivinä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikka kaikki datakeskushankkeet toteutuisivat täysmääräisinä niin niiden yhteenlaskettu sähkönkulutus olisi silti PIENEMPI kuin muun teollisuuden sähkönkulutuksen väheneminen viimeisen 20v aikana. 

Loppuiko Suomesta sähkö 1990 luvulla? No ei loppunut. Silloin kuitenkin paperitehtaat ja muu savupiipputeollisuus kulutti enemmän sähköä kuin datakeskukset. 

Toinen asia mitä ihmiset eivät datakeskuksista ymmärrä on se, että niillä toteutetaan tätä meidän jokapäiväistä digitaalista asiointia ja digitaalisia verkkopalveluja. Tämäkin keskustelupalsta pyörii takuuvarmasti jonkun ison teknologiafirman datakeskuksesta vuokratussa palvelimessa. 

Ei jenkkifirmat tuo datakeskuksia Suomeen amerikkalaisten tai ranskalaisten asiakkaidensa tietojenkäsittelytarpeita varten vaan suomalaisia ja pohjoismaalaisia asiakkaita varten. 

Digitaaliset(kin) palvelut on edullisinta tuottaa lähellä niiden kuluttajaa. Lisäksi Suomessakin huudetaan jatkuvasti että julkisten palvelujen ja yritysten tiedot pitää pysyä Suomessa tai vähintään EU:ssa. Tämä on yksi iso syy miksi datakeskuksia rakennetaan vähän joka puolelle. 

Kolmas asia mikä kannattaa ymmärtää on se, että jos digitaalisten palvelujen käyttöä jatketaan entisellään (tai määrää lisätään) niin datakeskusten ”vaihtoehto” on se, että palataan 90 luvun malliin missä joka firmalla ja organisaatiolla on oma ”it konesali” jossain toimistorakennuksen ullakolla. Nämä yksittäiset konesalit ovat huomattavasti vähemmän energiatehokkaita kuin tarkoitusta varten rakennetut datakeskukset joissa jäähdytys, ilmastointi ja energian talteenotto on optimoitu. 
 

Sähköä siis kuluisi todella paljon enemmän jos tietoja käsiteltäisiin jossain muualla kuin datakeskuksissa. 

 

"Lisäksi Suomessakin huudetaan jatkuvasti että julkisten palvelujen ja yritysten tiedot pitää pysyä Suomessa tai vähintään EU:ssa."

 

Ja ajattelit, että Googlen ja Microsoftin datakeskukset säilyttävät tiedon Suomessa tai EU:ssa?

 

Oliko sinulla mitään laskelmia tai tilastoja noiden kulutusväitteidesi perustaksi?

Ja sekin unohtui, että NL ja Venäjä tuotti aiemmin sen vajeen.  Minkä Ruotsi tekee nyt.

Ne säilyttää tiedon siellä missä ne käsketään. Asiakas voi valita minkä alueen datakeskuksia käyttää.

Multala juonut aivonsa pellolle.

Multalan laskelmat kuuluvat samaan sarjaan kuin Orpon puheet että varakkaiden veroalet lisää ostovoimaa ja talouskasvua kaikilla kansalaisilla.

Vierailija kirjoitti:

Vaikka kaikki datakeskushankkeet toteutuisivat täysmääräisinä niin niiden yhteenlaskettu sähkönkulutus olisi silti PIENEMPI kuin muun teollisuuden sähkönkulutuksen väheneminen viimeisen 20v aikana. 

Loppuiko Suomesta sähkö 1990 luvulla? No ei loppunut. Silloin kuitenkin paperitehtaat ja muu savupiipputeollisuus kulutti enemmän sähköä kuin datakeskukset. 

Toinen asia mitä ihmiset eivät datakeskuksista ymmärrä on se, että niillä toteutetaan tätä meidän jokapäiväistä digitaalista asiointia ja digitaalisia verkkopalveluja. Tämäkin keskustelupalsta pyörii takuuvarmasti jonkun ison teknologiafirman datakeskuksesta vuokratussa palvelimessa. 

Ei jenkkifirmat tuo datakeskuksia Suomeen amerikkalaisten tai ranskalaisten asiakkaidensa tietojenkäsittelytarpeita varten vaan suomalaisia ja pohjoismaalaisia asiakkaita varten. 

Digitaaliset(kin) palvelut on edullisinta tuottaa lähellä niiden kuluttajaa. Lisäksi Suomessakin huudetaan jatkuvasti että julkisten palvelujen ja yritysten tiedot pitää pysyä Suomessa tai vähintään EU:ssa. Tämä on yksi iso syy miksi datakeskuksia rakennetaan vähän joka puolelle. 

Kolmas asia mikä kannattaa ymmärtää on se, että jos digitaalisten palvelujen käyttöä jatketaan entisellään (tai määrää lisätään) niin datakeskusten ”vaihtoehto” on se, että palataan 90 luvun malliin missä joka firmalla ja organisaatiolla on oma ”it konesali” jossain toimistorakennuksen ullakolla. Nämä yksittäiset konesalit ovat huomattavasti vähemmän energiatehokkaita kuin tarkoitusta varten rakennetut datakeskukset joissa jäähdytys, ilmastointi ja energian talteenotto on optimoitu. 
 

Sähköä siis kuluisi todella paljon enemmän jos tietoja käsiteltäisiin jossain muualla kuin datakeskuksissa. 

 

Data kulkee merenpohjaan laitettuja valokuitukaapeleita pitkin eli lähes valonnopeudella. Se ei siis ole palvelu, jota tarvitsee tuoda lähelle asiakkaita.

Miksi kuluttajat joutuvat maksaaan usalaisen yrityksen sähkön. ja jos sähkönhinta nousee tai kun se nousee, nousee myös suomessa tuotettujen ja valmistettujen tuotteitten hinta. tämä multala on orpon hihnassa joka halusi näitä suomeen ekn vaatimuksesta. ek muuten vaati myös työttömien sosiaaliturvan heikennystä.

Sari Multala on purjehtija. Siisvittu tä tyyppi tietää Suomen sähkönkulutuksesta ja datakeskusten sähkötarpeesta sen saman, minkä perus sähköinsinööri styyrpuurin kallistuskulmasta navakassa tuulessa.  Oi ziisus sentään!

nytkin jo kerrostalossa siirtomaksu liki 30 euroa ja sähköä en ees käytä ku eurolla tai parilla.sen lisäksi tulee sähkölasku toiselta yritykseltä jossa sama juttu pelkkää veroa ja liittymäkulua koko lasku.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikka kaikki datakeskushankkeet toteutuisivat täysmääräisinä niin niiden yhteenlaskettu sähkönkulutus olisi silti PIENEMPI kuin muun teollisuuden sähkönkulutuksen väheneminen viimeisen 20v aikana. 

Loppuiko Suomesta sähkö 1990 luvulla? No ei loppunut. Silloin kuitenkin paperitehtaat ja muu savupiipputeollisuus kulutti enemmän sähköä kuin datakeskukset. 

Toinen asia mitä ihmiset eivät datakeskuksista ymmärrä on se, että niillä toteutetaan tätä meidän jokapäiväistä digitaalista asiointia ja digitaalisia verkkopalveluja. Tämäkin keskustelupalsta pyörii takuuvarmasti jonkun ison teknologiafirman datakeskuksesta vuokratussa palvelimessa. 

Ei jenkkifirmat tuo datakeskuksia Suomeen amerikkalaisten tai ranskalaisten asiakkaidensa tietojenkäsittelytarpeita varten vaan suomalaisia ja pohjoismaalaisia asiakkaita varten. 

Digitaaliset(kin) palvelut on edullisinta tuottaa lähellä niiden kuluttajaa. Lisäksi Suomessakin huudetaan jatkuvasti että julkisten palvelujen ja yritysten tiedot pitää pysyä Suomessa tai vähintään EU:ssa. Tämä on yksi iso syy miksi datakeskuksia rakennetaan vähän joka puolelle. 

Kolmas asia mikä kannattaa ymmärtää on se, että jos digitaalisten palvelujen käyttöä jatketaan entisellään (tai määrää lisätään) niin datakeskusten ”vaihtoehto” on se, että palataan 90 luvun malliin missä joka firmalla ja organisaatiolla on oma ”it konesali” jossain toimistorakennuksen ullakolla. Nämä yksittäiset konesalit ovat huomattavasti vähemmän energiatehokkaita kuin tarkoitusta varten rakennetut datakeskukset joissa jäähdytys, ilmastointi ja energian talteenotto on optimoitu. 
 

Sähköä siis kuluisi todella paljon enemmän jos tietoja käsiteltäisiin jossain muualla kuin datakeskuksissa. 

 

Data kulkee merenpohjaan laitettuja valokuitukaapeleita pitkin eli lähes valonnopeudella. Se ei siis ole palvelu, jota tarvitsee tuoda lähelle asiakkaita.

Niilläkin on rajansa vaikka ne rajat on korkealla. Ja vaikka signaali kulkee nopeasti niin siihen syntyy viiveitä eri vaiheissa kun signaaleja joudutaan vahvistamaan yms. Kyllä slop on parempi olla lähellä kuin kaukana.

Vierailija kirjoitti:

Vaikka kaikki datakeskushankkeet toteutuisivat täysmääräisinä niin niiden yhteenlaskettu sähkönkulutus olisi silti PIENEMPI kuin muun teollisuuden sähkönkulutuksen väheneminen viimeisen 20v aikana. 

Loppuiko Suomesta sähkö 1990 luvulla? No ei loppunut. Silloin kuitenkin paperitehtaat ja muu savupiipputeollisuus kulutti enemmän sähköä kuin datakeskukset. 

Toinen asia mitä ihmiset eivät datakeskuksista ymmärrä on se, että niillä toteutetaan tätä meidän jokapäiväistä digitaalista asiointia ja digitaalisia verkkopalveluja. Tämäkin keskustelupalsta pyörii takuuvarmasti jonkun ison teknologiafirman datakeskuksesta vuokratussa palvelimessa. 

Ei jenkkifirmat tuo datakeskuksia Suomeen amerikkalaisten tai ranskalaisten asiakkaidensa tietojenkäsittelytarpeita varten vaan suomalaisia ja pohjoismaalaisia asiakkaita varten. 

Digitaaliset(kin) palvelut on edullisinta tuottaa lähellä niiden kuluttajaa. Lisäksi Suomessakin huudetaan jatkuvasti että julkisten palvelujen ja yritysten tiedot pitää pysyä Suomessa tai vähintään EU:ssa. Tämä on yksi iso syy miksi datakeskuksia rakennetaan vähän joka puolelle. 

Kolmas asia mikä kannattaa ymmärtää on se, että jos digitaalisten palvelujen käyttöä jatketaan entisellään (tai määrää lisätään) niin datakeskusten ”vaihtoehto” on se, että palataan 90 luvun malliin missä joka firmalla ja organisaatiolla on oma ”it konesali” jossain toimistorakennuksen ullakolla. Nämä yksittäiset konesalit ovat huomattavasti vähemmän energiatehokkaita kuin tarkoitusta varten rakennetut datakeskukset joissa jäähdytys, ilmastointi ja energian talteenotto on optimoitu. 
 

Sähköä siis kuluisi todella paljon enemmän jos tietoja käsiteltäisiin jossain muualla kuin datakeskuksissa. 

 

Ihan puuta heinää tuo höpötyksesi. Sähkönkulutus on kasvanut Suomessa viimeisten 30 vuoden aikana noin 20 prossalla ja kaikkien aikojen kulutushuippu saavutettiin tammikuussa 2026. Tosin tuo tullaan ylittämään heittämällä, kiitos siitä tulee kuulumaan sähkösyöpöille datakeskuksille.

Datakeskukset ovat vain osa ongelmaa. Suomesta on purettu valtavasti säätövoimaa ja sähköntuotanto on riippuvainen tuulesta. Tämän lisäksi on rakennettu sähkökattiloita kaupunkien lämmittämiseen ja niitten yhteyteen lämpöakkuja. Nämä imuroivat tehokkaasti halvat tunnit, eli myös öisin sähkön hinta kallistuu merkittävästi. Sitten on iso määrä ihan sähköakkuja hintapiikkejä tasaamaan. Ihan hyvä idea, mutta vastaavasti ne tasaavat myös halpoja tunteja. Pakkasjaksoilla halpaa sähköä ei ole yöllä eikä päivällä. 20-30 senttiä voi hyvin olla vakio jatkossa lämmityskaudella, jos ei vauhdilla rakenneta voimaloita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikka kaikki datakeskushankkeet toteutuisivat täysmääräisinä niin niiden yhteenlaskettu sähkönkulutus olisi silti PIENEMPI kuin muun teollisuuden sähkönkulutuksen väheneminen viimeisen 20v aikana. 

Loppuiko Suomesta sähkö 1990 luvulla? No ei loppunut. Silloin kuitenkin paperitehtaat ja muu savupiipputeollisuus kulutti enemmän sähköä kuin datakeskukset. 

Toinen asia mitä ihmiset eivät datakeskuksista ymmärrä on se, että niillä toteutetaan tätä meidän jokapäiväistä digitaalista asiointia ja digitaalisia verkkopalveluja. Tämäkin keskustelupalsta pyörii takuuvarmasti jonkun ison teknologiafirman datakeskuksesta vuokratussa palvelimessa. 

Ei jenkkifirmat tuo datakeskuksia Suomeen amerikkalaisten tai ranskalaisten asiakkaidensa tietojenkäsittelytarpeita varten vaan suomalaisia ja pohjoismaalaisia asiakkaita varten. 

Digitaaliset(kin) palvelut on edullisinta tuottaa lähellä niiden kuluttajaa. Lisäksi Suomessakin huudetaan jatkuvasti että julkisten palvelujen ja yritysten tiedot pitää pysyä Suomessa tai vähintään EU:ssa. Tämä on yksi iso syy miksi datakeskuksia rakennetaan vähän joka puolelle. 

Kolmas asia mikä kannattaa ymmärtää on se, että jos digitaalisten palvelujen käyttöä jatketaan entisellään (tai määrää lisätään) niin datakeskusten ”vaihtoehto” on se, että palataan 90 luvun malliin missä joka firmalla ja organisaatiolla on oma ”it konesali” jossain toimistorakennuksen ullakolla. Nämä yksittäiset konesalit ovat huomattavasti vähemmän energiatehokkaita kuin tarkoitusta varten rakennetut datakeskukset joissa jäähdytys, ilmastointi ja energian talteenotto on optimoitu. 
 

Sähköä siis kuluisi todella paljon enemmän jos tietoja käsiteltäisiin jossain muualla kuin datakeskuksissa. 

 

Ihan puuta heinää tuo höpötyksesi. Sähkönkulutus on kasvanut Suomessa viimeisten 30 vuoden aikana noin 20 prossalla ja kaikkien aikojen kulutushuippu saavutettiin tammikuussa 2026. Tosin tuo tullaan ylittämään heittämällä, kiitos siitä tulee kuulumaan sähkösyöpöille datakeskuksille.

Totta. Ihan puutaheinää oli tuo sepustus. Suomessa on laskenut vain fossiilisilla polttoaineilla tuotetun sähkön määrä. Tilalle on tullut tuulimyllyt ja hintapiikit. Kokonaiskulutus on kasvanut ja ennusteen mukaan kasvaa todella nopeasti jatkossakin. Googlelle myytiin juuri sitä sähköä, josta meillä on pulaa eli talvipakkasilla tarvittavaa säätövoimaa.

Voiko joku Kokoomuksen äänestäjä selittää miksi te haluatte tällaista? 
Vaikea jotenkin ymmärtää? 

Aivopestyt petterin opetuslapset horisevat uskomuksiaan sähkön riittävyydestä, mutta eivät huomioi mitenkään jo nähtyjä hintapiikkejä silloin, kun suomalaiset tarvitsevat sähköä. Kyllä kansa tietää, kuka tämänkin seikkailun maksut loppupeleissä hoitaa. Ja sitten taas ihmetellään, miksi näin kävi. Sähkön hinta tulee nousemaan näiden päätösten vuoksi, kun säätövoiman rakentamista ei velvoiteta samanaikaisesti tekemään, satavarma juttu. Googlellekin myytiin puolen ydinvoiman sähköt jo etukäteen, Hulluutta!! 

Eihän se sähköpulaan johda, sillä sähkön hinta tulee nousemaan niin korkealle, ettei ihmisillä ole varaa käyttää sitä, vain datakeskukset, jotka kohta omistavatkin sähkölaitokset ja hinnoittelevat itselleen omat hintansa.

No eihän se pulaan johda mutta se johtaa hintojen nousuun. Kyllähän sähkö saa aina ostaa mutta kysynnän noustessa hinta nousee.