Miten voisi elää sen kanssa, että on ollut vuosikymmenien ajan totaalinen ääliö?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä tällaiset virheet elämässä ovat? Esimerkkejä?

Holtittomuus. 

Olen puhunut ihan typeriä juttuja, kerjännyt hyväksyntää seksillä, suuttunut, draamaillut ja äksyillyt pikkuasioista, tehnyt suuria elämänmuutoksia sen enempää ajattelematta, antanut ihmisten käyttää mua hyväkseen.

Ap

Tässä näkökulma: olet nyt tehnyt havaintoja siitä, miten tuhoisaa käytöksesi on ollut. Minun mielestäni voit onnitella itseäsi siitä. Ei se kaikilta onnistu. Kun olet nyt tullut tietoiseksi käyttäytymisesi seurauksista, suunta on todennäköisesti ylöspäin. Totta kai ne asiat piinaavat mieltäsi. Voin kertoa, että tosi monen ihmisen mieltä piinaavat menneisyydessä tehnyt asiat. Jos ne eivät ole isoja, niin kuin käsittääkseni sinulla on, ne ovat pieniä, mutta piinaavat silti. 

 

Onko sinulla takana turvaton lapsuus?

On turvaton lapsuus ja olen vihainen itseni lisäksi myös vanhemmilleni, jotka eivät opettaneet elämästä oikein mitään muuta kuin sen, että olen huono ja hävettävä.

Ap

Se ei yllätä. Yleensä rajaton käytös on turvattoman lapsuuden tulos. Toki lapsuus voi myös pääle päin olla normaali, mutta vanhemmat esim. emotionaalisesti saavuttamattomia. 

On hyvä havaita, mistä ongelmasi johtuva (vanhempasi eivät antaneet sinulle turvallista kotia lapsuudessa). Vihaakin saa tuntea. Vihaan ei kuitenkaan kannata jäädä, vaan jossain vaiheessa siitä on hyvä pyrkiä irti. 

Suosittelen sulle englanninkielistä Youtube-kanavaa Crappy Childhood Fairy, jossa on sisältöä ihmisille, jotka ovat kasvaneet turvattomissa oloissa lapsena.

Tässähän ollaan kasvun äärellä,  olet todennäköisesti fiksumpi kuin moni suomalainen, koska olet pysähtynyt miettimään tekemisiäsi. Jatka samaan malliin. Hyvä sie!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä tällaiset virheet elämässä ovat? Esimerkkejä?

Holtittomuus. 

Olen puhunut ihan typeriä juttuja, kerjännyt hyväksyntää seksillä, suuttunut, draamaillut ja äksyillyt pikkuasioista, tehnyt suuria elämänmuutoksia sen enempää ajattelematta, antanut ihmisten käyttää mua hyväkseen.

Ap

Onko sulle itsellesi selvää, että miksi olet käyttäytynyt edellä mainituilla tavoilla? Sehän tässä nyt olisi avainroolissa. Jos johtuu esim huonosta lapsuudesta ja siitä, että et ole oppinut parempaakaan tapaa kuin sitten kantapään kautta, niin itsensä ruoskiminen asiasta on melko turhaa. Päädyt tuolla taas vain rikkomaan itseäsi.

Antamalla itsellesi anteeksi. Menneisyys ei muutu toiseksi vaikka kuinka ruoskisit ja rankaisisit itseäsi ja vain päästämällä irti siitä ja hyväksymälläsi itsesi voit varmistaa sen, että mennyt ei määrittele myös nykyhetkeä ja tulevaisuuttasi.

Minun pukeutumistani

kehutaan jatkuvasti.

Älkää yrittäkö trölliä,

hyeenamummot.

Näen tasan agendanne

>  haluatte

VAIN kostokiusata. E

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä tällaiset virheet elämässä ovat? Esimerkkejä?

Holtittomuus. 

Olen puhunut ihan typeriä juttuja, kerjännyt hyväksyntää seksillä, suuttunut, draamaillut ja äksyillyt pikkuasioista, tehnyt suuria elämänmuutoksia sen enempää ajattelematta, antanut ihmisten käyttää mua hyväkseen.

Ap

Ajattele vain että oppia ikä kaikki! Mulla on ihan samanlaista ollut nuorempana, ja se kyllä takaa sen että loppuelämässä ei sellaista tilannetta enää tule että vastaava olisi mahdollista. Moni konttaa vasta keski-ikäisenä noita asioita jotka me ollaan selvitetty ko nuoruudessa. Tsemppiä sulle💪💪

Vierailija kirjoitti:

Äänestit vasemmistoa?

Asut vuokralla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä tällaiset virheet elämässä ovat? Esimerkkejä?

Holtittomuus. 

Olen puhunut ihan typeriä juttuja, kerjännyt hyväksyntää seksillä, suuttunut, draamaillut ja äksyillyt pikkuasioista, tehnyt suuria elämänmuutoksia sen enempää ajattelematta, antanut ihmisten käyttää mua hyväkseen.

Ap

Onko sulle itsellesi selvää, että miksi olet käyttäytynyt edellä mainituilla tavoilla? Sehän tässä nyt olisi avainroolissa. Jos johtuu esim huonosta lapsuudesta ja siitä, että et ole oppinut parempaakaan tapaa kuin sitten kantapään kautta, niin itsensä ruoskiminen asiasta on melko turhaa. Päädyt tuolla taas vain rikkomaan itseäsi.

Mulla ihan nää rikokset vaan..

Oon päätynyt elämään 

melko eristyneesti kaffekutsuja

vältellen.. Tekijä nimittäin on

sisällä pienessä 

yhteisössämme. Se jos

mikä on todella 

C R E E P Y Ä ~

uskokaa pois. E

Olet siis ikään kuin terapoinyt itse itsesi. Olisin sinuna oikeastaan tyytyväinen että olet päässyt tuohon pisteeseen. Moni ei pääse koskaan vaan jatkaa tuhoisaa käytöstä läpi elämänsä. Sen sijaan tuo  häpeä nyt jota koet, kumpuaa ihan muualta kuin sinusta ja sinun tekemisistäsi. Se on sinun turvattoman lapsuutesi aikaansaannosta ei sinun joten suosittelen päästämään häpeästä irti ja antamaan häpeän kannettavaksi niille joille se kuuluu.

Hyvin korkea

seksuaalimoraali. 

Selibaatti.

Vaikka miten amisten

ryhmäpanoja

huuhdeltu 'pihassa.'

E

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä tällaiset virheet elämässä ovat? Esimerkkejä?

Heitimme lapsena koirankakkaa mummojen ikkunoihin ja vieläkin saan myötähäpeän takaumia vuosikymmeniä myöhemmin. Näissä on erityislaatuista myös se että tunne pysyy, vaikka tapahtuman toinen osapuoli olisi kuollut ja jo haudassa luurankona. Tunne on aito vaikka koko epäonninen tapahtuman ei olisi kenenkään muistissa. Siitä tunteesta pitäisi ottaa heilusti koppi ja pitää sitä hallussa niin pitkään kuin sitä ilmenee. Ei analysoida tai puhkiajatella tapahtumaa - jota ei siis ole olemassa. Tunne on olemassa, se pitää taklata. Kirjoitinkin jo miten buddhalainen meditoija taklaisi asian.

Voi olisipa tekemäni virheet noin viattomia. Onnekasta on saada kasvatus, joka auttaa ymmärtämään oikean ja väärän rajat. Itselläni oli kaikesta katkerat ja kateelliset vanhemmat, ja he olisivat varmasti vain kehottaneet heittämään koirankakkaa toisten ikkunoihin. Yritä siinä sitten ymmärtää mikä on oikein, jos vanhemmat sanoo toista ja oma sydän toista, siinä kokee pieni ihminen itsensä vain vääränlaiseksi jos uhmaa vanhempiaan. Aika ristiriitaista käytöstä ja oloa se aiheutti, parin vuosikymmenen verran ainakin.

Sama tilanne ja en mitenkään pysty elämään sen kanssa kärsimättä jatkuvasti

>>> Huudeltu. Ennakoiva

lisäsi extra hoon. Menen nyt.

Heips. E 👋🧡💛💚

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Katse vain eteenpäin, menneet ovat menneitä.

Olisikin, mutta kun muistuttavat itsestään ihan joka päivä. 

 

 

ei ap

Mutta muistuttavat todennäköisesti vain itseäsi, muut ovat unohtaneet ja miettivät omia töppäilyjään.

Harva ihminen elää niin, ettei jälkeenpäin olisi hävettävää, kuuluu nuoruuteen ja ihmisyyteen.

Paskoille vanhemmille saakin olla vihainen. Syy sinne, minne se kuuluu. Moni syyttää itseään siitä, että ei saanut kotoa mitään eväitä elämään. Itselläkin oli paska lapsuus juopon ja persoonallisuushäiriöisen jälkikasvuna. Olen myös kokenut valtavia häpeän tunteita, mikä on järjellä ajateltuna aivan turhaa. Jouduin itse kasvattamaan itseni ilman mitään elämänkokemusta. Oppimaan kaiken kantapään kautta.

Kyllä se tuottaa valtavaa häpeää, kun pitäisi lapsena osata toimia kuin aikuinen ilman mitään ohjausta. Sitten haukutaan ja häpäistään, kun et osaa. Tuntuu, että vielä keski-ikäisenäkin joutuu opettelemaan elämää. Etenkin oppia pitämään itsestään huolta. Se tuntuu suorastaan epäloogiselta, että ansaitsee huolenpitoa itseltään, kun ei sitä lapsena saanut edes omilta vanhemmiltaan.

Omalla kohdallani aika ja se, että elän nyt ihan toisennäköistä elämää, on auttanut paljon. Ei se silti läheskään kaikkea häpeää ole poistanut. Nykyään se tulee vaan enemmän jaksoittain. Eli kun on pidempään nukkunut huonosti, stressiä jne. niin sitten noita menneisyyden haamuja mällää taas päässään jatkuvalla kierteellä. Jossain kohtaa taas helpottaa ja sitten taas pystyy elämään arkea eteen päin soimaamatta koko ajan itseään menneisyydestä.

Vierailija kirjoitti:

Olet siis ikään kuin terapoinyt itse itsesi. Olisin sinuna oikeastaan tyytyväinen että olet päässyt tuohon pisteeseen. Moni ei pääse koskaan vaan jatkaa tuhoisaa käytöstä läpi elämänsä. Sen sijaan tuo  häpeä nyt jota koet, kumpuaa ihan muualta kuin sinusta ja sinun tekemisistäsi. Se on sinun turvattoman lapsuutesi aikaansaannosta ei sinun joten suosittelen päästämään häpeästä irti ja antamaan häpeän kannettavaksi niille joille se kuuluu.

Niin tai päästämään siitä vaan irti. Toisten syyttely on yksi väkivallan muoto lisää. Jos pystyy vaan päästämään siitä irti ja tekemään itseensä vaan tilaa hyvälle on paljon paremmissa kantimissa. Se syyttely korruptoi oman sielun ja vie tilaa siltä, missä voisi olla jotain hyvää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä tällaiset virheet elämässä ovat? Esimerkkejä?

Holtittomuus. 

Olen puhunut ihan typeriä juttuja, kerjännyt hyväksyntää seksillä, suuttunut, draamaillut ja äksyillyt pikkuasioista, tehnyt suuria elämänmuutoksia sen enempää ajattelematta, antanut ihmisten käyttää mua hyväkseen.

Ap

En tarkoita vähätellä, mutta noi on pitkälti normaaleja, elämään kuuluvia juttuja joita aika moni harrastaa toisinaan. Eri asia olisi vakavat rikokset, lastensa laiminlyöminen, tolkuton päihteiden käyttö tms jotka ovat aiheuttaneet muille pysyvää haittaa. Ehkä tarvitsisit psykoterapiaa siihen, että hyväksyisit olevasi epätäydellinen kuten me kaikki.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äänestit vasemmistoa?

Jotkut ne on tyhmiä tässä ja nyt. 

No lakkaa äänestämästä vasemmistoa. Koskaan ei ole liian myöhäistä.

Oikeisto meidät kurimukseen on ajanut velanotollaan ja veroilla. Jos taasen on syntynyt rikkaaseen sukuun niin hymyilyttää. Hehän ovat saaneet yltä kyllin mannaa ja mammonaa Orpon oikeistohallitukselta. 

Jos on käyttäytynyt huonosti muita kohtaan, miksi pitäisi voida hyvin? Eikö ole sopivaa, että jonkin aikaa voi huonosti, koska on aiheuttanut muille paljon pahaa mieltä?