vauvan kääntäminen vatsassa...

napanuora oli ollut kaulan ympärillä.

Kipu oli sanoinkuvaamatonta kääntämisyrityksen aikana ja tunteja sen jälkeenkin. Vatsaani repesi mahtavat raskausarvet ja vauva ei kääntynyt. En todellakaan suosittele!

Hyviä ja huonoja kokemuksia kumpiakin tulemaan.

mut kuitenkin.. Hän sanoi, että älä anna missään nimessä kääntää.. (mulla oli siis perätilassa) Jokainen voi vetää tästä sit omat johtopäätökset..

Älä anna kääntää. Tiedän parikin tapausta jossa vauvalle on aiheutunut aivovamma...Toinen tosin tapahtui 80-luvalla, että voi olla että teknikka on kehittynyt, mutta mistä näitä tietää.

Ok, ap halusikin tietää miksi ei.

Minulle ei suositeltu käännöstä vaan suoraan sektioon. Onneksi, sillä napanuora oli kalvoissa kiinni! Käsittääkseni kääntämisyritys olisi voinut olla tilanteessani kohtalokas. Mites perätilassa synnyttäminen? Mikä on vauvan kokoarvio?

kokoarviosta ei ole edes ollut puhetta, mutta nyt vk 35 yläkäyrillä menee sf- mitta.

Esikoinen oli 3,3kg ja tiukkaa teki mahtumisen kanssa jo tämä.

Neuvolassa sanottiin, että " käyt siellä äitipolilla, niin pyöräyttävät vauvan oikeinpäin. Helppo juttu"

kuitenkin mietityttää tämä juttu, kun ei mitään tietoa ole koko asiasta.

Ja olen myös miettinyt, annanko yrittää kääntämistä. Tarkastusultra ensi viikolla neuvolassa ja sen jälkeen lähete ä-polille, jos vauva on edelleen " väärinpäin" . Käsitykseni mukaan ulkokääntäminen on vähintäänkin ikävän tuntuista (etenkin jos vauva on jo iso) ja pahimmillaan kivuliastakin. Eikä lopputulos ole kiveen hakattu eli ei ole 100% varmaa, saadaanko vauva edes käännettyä raivotarjontaan tai jääkö vauva niin. Voihan vauva näet kääntyä takaisin perätilaan.

Itse olen aikeissa yrittää kääntämistä ensin kotikonstein eli jumppaamalla Malla Rautaparran kirjan " kantamisen kausi" ohjein. Jollen onnistu, menen akupunktiohoitajalle, jolla on kokemusta vastaavasta (kääntämisestä akupunktiolla) eli suosin ensisijassa luomumenetelmiä. Toivottavasti pärjään niillä.

jos joku voisi laittaa... Neuvola vasta ensi viikolla missä pystyy kyselemään enempi.

4

Kääntämistä mietitään viikon päästä ä-polilla jos vielä tarvetta. Mulla vaikeutena se, että on eteisistukka. Se tiettävästi lisää riskiä eikä vauvaan saada oikein kunnon otetta kääntämisen aikana. Leikkausta en taas haluaisi, kuulostaa sekin niin kamalalta.



Toivon tosissani, että kääntyisi itsekseen, vaikka pahalta alkaa näyttää...



Onko kellään positiivista kokemusta kääntämisestä?

Vatsaa ultrattiin koko käännön ajan. Kääntämisen tekivät sh ja lääkäri. Tutkimuspöytä laitettiin niin, että pääni oli alhaalla ja jalat ylempänä.



Kääntämiseen meni aikaa muutamama minuutti, jännitin kovin muttei se paljon sattunut ja vauvaa siis koko ajan seurattiin ultralla. Ihan ok kokemus, synnytys oli normaali alatiesynnytys.



Käännöksen jälkeen tuli hieman supistuksia ja vauvan sykettä seurattiin noin tunnin ajan. Sitten pääsi kotiin. Vauva syntyi viikolla 40+1.



Ennemmin alatiesynnytys kuin sektio, josta toipuminen kestää kauan.

Kaikki siis meni aivan hyvin ja vauva pysyi sen jälkeen rt:ssa.

Mulla vauva kääntyi oikeinpäin viikolla 35, mutta uudelleen perätilaan viikolla 38. Välillä oli myös poikittain ja kääntyili vaikkei muuten vilkkaasti liikkunutkaan. Viikolla 39 tehtiin sitten ulkokäännös. Ennen suostumistani kyselin tarkasti riskit ja faktat. Käännöksen onnistumisen mahdollisuudet on n. 50% (kääntyykö ollenkaan tai kääntyy takaisin). Riskit minulle kerrottiin aika pieniksi, joten suostuin. Ennen yritystä ultralla mitattiin lapsiveden määrä.



Vauva auttoi kääntymällä itse poikittain, mutta kaksi ihmistä sai tehdä aika paljon töitä että kääntyi (meni 15-20 min). Moneen kertaan tarkastettiin ultralla. Idea on että ei saa sattua, mutta ei se toki mukavalta tunnu. Käännöksen jälkeen olin kahdesti aika pitkään käyrillä.



Vauva vaan ekan käyrillä olon aikana ikävä kyllä kääntyi takaisin (siis viikolla 39+4). Silloin oli sektio selviö, koska perätilasynnytykseen olin heti sanonut ei.



Vauva ei sitten jaksanut odottaa sektioaikaa vaan lapsivedet menivät sitä ennen (ja ambulanssilla sairaalaan). Sektio meni hyvin, vaikka saapuessa vauva oli poikittain ja leikatessa jo perätilassa eli loppuun asti kääntyi.



Vauva ei sitten ollut erikoisen pieni (3,4 kg ja 50 cm), vaikka noin hyvin mahtui kääntymään. Olen tyytyväinen synnytykseen, koska esikoisen synnytys (lopulta sektio) oli kamala vauvan joutumisineen teholle.



Kaverini synnytti vastikään perätilavauvan (47cm, 3,3 kg) onnistuneesti. Hänelä ei yritetty kääntää, koska vauva oli kiinnittynyt ja lapsivettä liian vähän.

Yrityksiä on jatkettu liian pitkään, kipuarajan yli, mitä ei pitäisi tapahtua. Itse en suostuisi koko kääntöyritykseen.

Ja edelleen harmittaa ihan helv...isti, että suostuin siihen yritykseen. se tuntui ihan kamalalta, voisin verrata sitä kohdun paineluun sektion jälkeen..Vauva oli tosi piukassa, ei edes heilahtanut mihinkään suuntaan, kun yrittivät kääntää, johtuikohan kipu siitä?! Mutta lääkäri ei edes lopettanut kääntöyritystä, vaikka sanoin että nyt sattuu..



Sain toivomani sektion, en edes harkinnut perätila-alatiesynnytystä. esikoinen syntyi myös sektiolla, eri syystä kylläkin, silloin synnytyseste. Molemmista sektioista hyviä kokemuksia, toipuminen ollu nopeaa. Ja olen erittäin tyytyväinen sektioihin, kun olen lukenut juttuja pahoista alapään repeämistä..ei se alatiesynnytyskään aina takaa nopeaa toipumista. =(

Minulla on kaksi lasta ollut perätilassa. Toista yritettiin kääntää viikolla 36, ihan kylmiltään vaan, toista taas viikolla 38. Siihen valmistauduin mm. olemalla syömättä tuntitolkulla. Nuorimmaisen kääntöyrityksen aikana ultrattiin koko ajan, ja lääkärillä oli oikein napakat ja hyvät otteet. Vauva kääntyi poikittain, niin kuin ekakin, mutta siihen tyssäsi. Väkisin ei pitemmälle yritetty. Itse olisin ollut valmis vaikka miten pitkään yritykseen, koska en halunnut sektioon, mutta kummastakin siihen jouduin. Ei kääntämisessä mitään pelättävää ole. Jos se tuntuu ilkeältä, niin sen voi keskeyttää. Mutta paljon ilkeämmältä sektion jälkeinen olotila tuntuu.

"Mutta paljon ilkeämmältä sektion jälkeinen olotila tuntuu".

Voitko kertoa mieskysyjälle mitä tarkoitat tällä?

Onko sektio "epäonnistuminen" synnytyksessä vai miten? Käsitykseni mukaan sektio ei ole kovinkaan iso operaatio ja vauva saadaan turvallisesti ulos?

Löysin tämän vanhan langan kun etsin netistä tietoa lapsen kääntämisestä kohdussa.

Olkaa ystävällisiä ja vastatkaa, en ymmärrä sektion voimakasta vastustamista.

ymmällään77 kirjoitti:

"Mutta paljon ilkeämmältä sektion jälkeinen olotila tuntuu".

Voitko kertoa mieskysyjälle mitä tarkoitat tällä?

Onko sektio "epäonnistuminen" synnytyksessä vai miten? Käsitykseni mukaan sektio ei ole kovinkaan iso operaatio ja vauva saadaan turvallisesti ulos?

Löysin tämän vanhan langan kun etsin netistä tietoa lapsen kääntämisestä kohdussa.

Olkaa ystävällisiä ja vastatkaa, en ymmärrä sektion voimakasta vastustamista.

Suunniteltu sektio on rutiinileikkaus ja lapselle turvallisin tapa syntyä ja sektiosta toipuu hyvin.

Kiireellinen ja hätäsektio on eri asia. Niihinhän mennään kun alatiesynnytysyritys on mennyt jo pahasti pieleen. Toki niissäkin sektio yleensä pelastaa niin äidin kuin lapsen.

Sektio on hyvä tapa synnyttää ja tulisi olla kaikille valittavissa olevana. Esim. Isossa-Britanniassa ja Sveitsissä synnyttäjä valitsee synnytystavan.

Kiitos hyvästä vastauksesta. Eikö suomessa synnyttäjä  voi valita sektiosynnytystä omasta halustaan?