Mikä estää sinua olemasta onnellinen

Vierailija kirjoitti:

Rakkaussuhteen puute. Sellaisen missä molemmat ovat toisilleen tärkeimmät ihmiset. Ymmärrän, ettei sellainen ole mikään ihmisoikeus, eikä läheskään kaikki edes parisuhteessa elä onnellisessa suhteessa, mutta joka tapauksessa rakkauden puuttuminen estää mua olemasta aidosti onnellinen.

Sama täällä, vaikka olenkin välillä ihan onnellinen. Joskus jopa ihan tosi onnellinen, mutta on yhä se kaipaus rakkaudelle silti. Ei sitä yksin voi paikata. 

Lasten ongelmat ja näköalattomuus. Oma lihavuus. Epävarma työtilanne

Kamala työpaikka, yksinäisyys, rakkauden puute, terveysongelmat, kaverin julmat sanat...eli onhan näitä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

yksinäisyys

Eli köyhyys, en tunne yhtäkään varakasta yksinäistä

Eli et tunne varakkaita ihmisiä. Nimittäin siellä vasta yksinäisyys asuu.

Isäsi oli yksin kun sinua teki

Se, että en seurustele. Jokainen päivä ilman rakkautta on turha. Kai olen liian ujo ja harmaa, niin että kukaan ei kiinnostu

Menneisyys koska kotona en koskaan kokenut läheisyyttä sekä toisesta välittäminen korvattiin materiaalilla ja jos oli sisäisesti paha olla se piti vain pitää sisällään koska toisille kertominen oli ankarasti kiellettyä

Minä itse. Olen kerran nuorena ollut onnellinen hetken, mutta se olikin valhetta. Ihminen, jota luulin rakastavani, olikin narsisti ja ihmiset, keitä luulin ystävikseni, puukottivat selkään. Kaikki oli valhetta. En ole sen jälkeen antanut itselleni lupaa olla onnellinen: se on vain hetkellinen olotila, ja seuraavassa hetkessä matto voidaan vetää mattojen alta.

Ei oo löytynyt uusia ystäviä vuoteen kohta. Lähempänä 40v paljon vaikeampaa saada uusia jos menettää aiempia.

Vierailija kirjoitti:

Minulla oli onni, mutta kätkin sen niin varmaan piiloon etten ole sitä itsekään löytänyt.

Tää tuntui ihanan lohduttavalta ajatukselta.