Mikä estää sinua olemasta onnellinen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

yksinäisyys

Eli köyhyys, en tunne yhtäkään varakasta yksinäistä

Eli et tunne varakkaita ihmisiä. Nimittäin siellä vasta yksinäisyys asuu.

Isäsi oli yksin kun sinua teki

Se, että en seurustele. Jokainen päivä ilman rakkautta on turha. Kai olen liian ujo ja harmaa, niin että kukaan ei kiinnostu

Menneisyys koska kotona en koskaan kokenut läheisyyttä sekä toisesta välittäminen korvattiin materiaalilla ja jos oli sisäisesti paha olla se piti vain pitää sisällään koska toisille kertominen oli ankarasti kiellettyä

Minä itse. Olen kerran nuorena ollut onnellinen hetken, mutta se olikin valhetta. Ihminen, jota luulin rakastavani, olikin narsisti ja ihmiset, keitä luulin ystävikseni, puukottivat selkään. Kaikki oli valhetta. En ole sen jälkeen antanut itselleni lupaa olla onnellinen: se on vain hetkellinen olotila, ja seuraavassa hetkessä matto voidaan vetää mattojen alta.

Ei oo löytynyt uusia ystäviä vuoteen kohta. Lähempänä 40v paljon vaikeampaa saada uusia jos menettää aiempia.

Vierailija kirjoitti:

Minulla oli onni, mutta kätkin sen niin varmaan piiloon etten ole sitä itsekään löytänyt.

Tää tuntui ihanan lohduttavalta ajatukselta.

Omistan asioita. Jos en omistaisi, olisin kuulemma onnellinen.

Vierailija kirjoitti:

En kelpaa.

Oikeille kelpaat.

Parisuhde kaikkein useimmin. Ei kuitenkaan aina, välillä parisuhde jopa tuo onnea.