Suosittele helppolukuista klassikkoa!
Haluaisin sivistää itseäni ja alkaa lukemaan kirjallisuuden klassikoita.
Mistä olisi hyvä ja helppo aloittaa, ettei mene maku heti alkuunsa?
Kaikenlaisia kirjoja voi ehdottaa, mutta mielellään ei mitään kauhean raskaslukuista.
Kommentit (84)
Riippuu siitäkin, millainen lukija olet nykyisin: oletko lukenut viihteellisempää kirjallisuutta tai uutta kaunokirjallisuutta, ja onko sinulla hyvä lukusujuvuus. Kuten joku jo sanoi, monet ketjussa mainitut teokset saattavat olla aika vaativia. Toisaalta sinulla saattaa olla klassikoihin nähden liian epäröivä suhtautumistapa: eivät ne olisi klassikoita, elleivät miljoonat ihan tavalliset lukijat olisi niihin ihastuneet.
J D Salinger - Sieppari ruispellossa
Vierailija kirjoitti:
Joku Hemingwayn kirjoista, ovat helppolukuisia. Peruskerrontaa.
Hemingway on musta tylsä. Ei mitenkään hyvin kestänyt aikaa miekestäni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alexandre Dumas Monte-Criston kreivi.
Ei tätä.jaksa 2000-luvun ihminen ensimmäisenä klassikkonaan.
Helppolukuisia tekstiä, juonellinen etenevä tarina. Miksei jaksaisi?
Koska se on kirjoitettu liian vanhahtavaan tyyliin.
Ikean "Lack" voisi olla tossa ensalkuun. Kokeile onnistuuko, sitten siitä kohti uusia pettymyksiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku Hemingwayn kirjoista, ovat helppolukuisia. Peruskerrontaa.
Hemingway on musta tylsä. Ei mitenkään hyvin kestänyt aikaa miekestäni.
Hemingway kuvaa sotaa.
Melko ajaton aihe, valitettavasti.
Täältä lisää suosituksia Waltarille ja Hemingwaylle. En ole ihan kaikkia heidän tuotannostaan lukenut, mutta juuri tälläiselle sunnuntailukijalle ovat helppoon muotoon kirjoitettua tekstiä. On niissä kuitenkin syvällisempää sanomaa mukana ja moniulotteisuutta. Sekä tarkasti selvitettyä historiallista taustaa, varsinkin Waltarin Sinuhe Egyptiläisessä ja Turms Kuolemattomassa.
Douglas Adams Linnunradan käsikirja liftareille
Oscar Wilde: Dorian Grayn muotokuva
Linnunradan käsikirja liftareille
Arthur Conan Doyle: Baskervillen koira
Vierailija kirjoitti:
Tom Wolfen Turhuuksien rovio on kai jo moderni klassikko, ja ainakin vaikea päästää käsistään kun on aloittanut.
Toto Wulffin Jessuksen Bottas on todella pitkäpiimäinen kun siitä on niin vaikea päästä eroon.
Agatha Christie: Eikä yksikään pelastunut
Vierailija kirjoitti:
Riippuu siitäkin, millainen lukija olet nykyisin: oletko lukenut viihteellisempää kirjallisuutta tai uutta kaunokirjallisuutta, ja onko sinulla hyvä lukusujuvuus. Kuten joku jo sanoi, monet ketjussa mainitut teokset saattavat olla aika vaativia. Toisaalta sinulla saattaa olla klassikoihin nähden liian epäröivä suhtautumistapa: eivät ne olisi klassikoita, elleivät miljoonat ihan tavalliset lukijat olisi niihin ihastuneet.
Niinpä niin. Vaikka olisi miten nimekäs kirjailija, jokainen lukija on hurmattava erikseen. Teininä satuin jostain syystä nappaamaan kirjastosta Simone de Beauvoirin Kutsuvieraan. Kirja teki vaikutuksen ja luin enemmän hänen kirjojaan. Myöhemmin sain kuulla, että hän oli kuuluisa feministi ja eksistentialisti. Jotenkin hävetti ja tuntui, etten tyhmänä voinut ymmärtää de Beauvoirin kirjoja oikein. Mutta sitten tuli juuri tuo fiilis, että siksi hän olikin kuuluisa, että pystyi kiehtomaan suomalaista tolloteiniäkin ;) Vaikutus on tehtävä joka lukijaan erikseen, ei jollain yleisellä tunnettuudella pitkälle pötkitä. Pitäisikin lukea taas jokin de Beauvoirin kirja :)
Helppolukuisia tekstiä, juonellinen etenevä tarina. Miksei jaksaisi?