2/3 osaa yli 30 vuotiasta miehistä on lapsettomia!
Naisista lapsettomia on vain noin puolet! Eikö tämä kerro sen että pieni osa miehistä tekee noin puolet naisista raskaaksi?
Kommentit (73)
Eiks toi selity vaan sillä et miehiä on yksinkertaisesti enemmän?
Vierailija kirjoitti:
Kilttimiehet jäävät ilman🥺
Kilttimiehet kasvattavat jännisten lapsia ja ottavat jännisten lapsilta kaikki kiukuttelut ja lyönnit vastaan, kun jännis lähtee panemaan lapsettomia nuoria naisia sen jälkeen, kun on saanut edellisen naisen kanssa lapset. Kilttikselle ainoa mahdollisuus saada koskaan kukaan nainen on tämä jänniksen jättämä yh-äiti.
Vierailija kirjoitti:
Huorulít ei enää halua perustaa perhettä ja porsia.
No ei ainakaan sinun kanssasi, tuosta kommentistasi syntyi vastenmielinen kuva siitä millainen olet.
Vierailija kirjoitti:
Naiset h u o r a a v a t
Mutta silti eivät anna sinulle.
Vierailija kirjoitti:
Lähinnä kertoo, että moni lisääntyneistä naisista ja varsinkin miehistä on tehnyt lapsia useamman kuin yhden kumppanin kanssa. Tuossa tosin ei mitään uutta ole. Jotkut hyppivät luonnostaan paljon pedistä toiseen.
Vaikea ymmärtää miksi kukaan nainen haluaisi lapsia miehen kanssa jolla on jo lapsia aiemmasta liitosta. Siinähän väkisinkin omat lapset saavat vain osan isän huolenpidosta ja elämässä on lisäksi jatkuvasti mukana näiden lasten äiti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Usein nämä lapsen saaneet jäävät vielä miehettömiksi, koska kukaan mies ei halua kasvattaa jonkun toisen lasta.
No eikö se isä voi kasvattaa omaa lastaan yhdessä äidin kanssa?
Ei voi kun äidillä on aika siirtyä uuteen vaiheeseen elämässä.
Ehkä miesten mnmuutto kolmansista maista auttaa asiaa.
"Osa" sisältyy jo murtolukuun. Ei sanota "kaksi kolmasosa osaa".
Vierailija kirjoitti:
Olen syntynyt 1978 enkä muista, että lapsuudessani olisi lapsettomia miehiä ollut juurikaan.
Kun taas nykyään niitä on aivan älyttömästi tuttavapiirissä.
Ydinperheitä ei ole nykyään juurikaan. On uusioperheitä ja sitten kaiken maailman vuoroviikkohuoltajuutta, yh-iskää ja yh-äitiä.
Sitten ihmetellään kun lapset voivat huonosti ja teinit vetää mielialalääkkeitä.
Tämä. Lapsena oppi, miten surullinen tapaus ja näky oli se ainoa lapseton mies, jonka tiesi. Nyt tilanne on ihan uskomaton.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähinnä kertoo, että moni lisääntyneistä naisista ja varsinkin miehistä on tehnyt lapsia useamman kuin yhden kumppanin kanssa. Tuossa tosin ei mitään uutta ole. Jotkut hyppivät luonnostaan paljon pedistä toiseen.
No ne samat helppoheikit näköjään kelpaavat kaikille naisille
Siis testosonnit siittää. Keskiverto suomimies on pullea poika ja luonteeltaan "kiltti".
Aika moni lapseton mies on lapseton ihan omasta tahdostaan. Eivät tietenkään kaikki, mutta osa. Samoin meitä naisia jotka emme halua lapsia on aika paljon.
Vierailija kirjoitti:
Aika moni lapseton mies on lapseton ihan omasta tahdostaan. Eivät tietenkään kaikki, mutta osa. Samoin meitä naisia jotka emme halua lapsia on aika paljon.
Nimenomaan. En ymmärrä, miksi tästä aina syytetään miehiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähinnä kertoo, että moni lisääntyneistä naisista ja varsinkin miehistä on tehnyt lapsia useamman kuin yhden kumppanin kanssa. Tuossa tosin ei mitään uutta ole. Jotkut hyppivät luonnostaan paljon pedistä toiseen.
Vaikea ymmärtää miksi kukaan nainen haluaisi lapsia miehen kanssa jolla on jo lapsia aiemmasta liitosta. Siinähän väkisinkin omat lapset saavat vain osan isän huolenpidosta ja elämässä on lisäksi jatkuvasti mukana näiden lasten äiti.
Minulla on lapsia kolmen naisen kanssa. En tiedä mikä minussa on naisiin vedonnut, en ole mitenkään lapsirakas enkä oikeastaan halunnut perhettäkään. Enemmänkin halukkaita naisia olisi ollut mutta aloin itse jarruttelemaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen syntynyt 1978 enkä muista, että lapsuudessani olisi lapsettomia miehiä ollut juurikaan.
Kun taas nykyään niitä on aivan älyttömästi tuttavapiirissä.
Ydinperheitä ei ole nykyään juurikaan. On uusioperheitä ja sitten kaiken maailman vuoroviikkohuoltajuutta, yh-iskää ja yh-äitiä.
Sitten ihmetellään kun lapset voivat huonosti ja teinit vetää mielialalääkkeitä.
Jep silloin tavallinen työtä tekevä mies kelpasi kunhan ei ollut juoppo tai väkivaltainen. Mietin yksi päivä, että jos isäni ja vaarini olisivat olleet nuoria aikuisia tässä ajassa, olisivat aivan varmasti jääneet ilman perhettä. Nyt surkuhupaisasti sukuhaara päättyy minuun, vaikka pakka on ns. kunnossa.
No ei kyllä ollut vuonna 1978 kenelläkään noin vähäiset kriteerit. Sekä naiset että miehet halusivat kyllä parisuhteeseen sellaisen ihmisen kanssa, josta olivat oikeasti kiinnostuneita ja johon olivat rakastuneita, ja kyllä 70-luvullakin haettiin itselle sopivaa kumppania. Tuo on ihan omituinen harhakäsitys, että koskaan olisi "riittänyt" vain se, että ei ole juoppu, väkivaltainen ja käy töissä. Tuo on ilmeisesti jokin väärinymmärrys siitä, että kun paljon aiemmin avioero oli käytännössä melkein mahdottomuus, ajateltiin, että kävi hyvä tuuri, kun mies ei ollut juoppo tai väkivaltainen ja kävi töissä. Koska jos päinvastaista paljastui häiden jälkeen, saattoi olla vaikea siitä tilanteesta lähteä. Mutta ei edes 1800-luvulla ihmisille ole ollut ihan sama, kenen kanssa ovat yhdessä. Kyllä silloinkin on pidetty ihanteena sitä, että ollaan rakastuneita. Toki silloin oli silti usein "pakko" mennä löytää "edes joku", eli jos ei jotain oikeasti kiinnostavaa saanut, saatettiin tyytyä johonkin kelvolliseen, ja silloin selitetty asiaa parhain päin, että "ei se ainakaan juo eikä lyö". Mutta ei ollut enää vuonna 1978 sellaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähinnä kertoo, että moni lisääntyneistä naisista ja varsinkin miehistä on tehnyt lapsia useamman kuin yhden kumppanin kanssa. Tuossa tosin ei mitään uutta ole. Jotkut hyppivät luonnostaan paljon pedistä toiseen.
Vaikea ymmärtää miksi kukaan nainen haluaisi lapsia miehen kanssa jolla on jo lapsia aiemmasta liitosta. Siinähän väkisinkin omat lapset saavat vain osan isän huolenpidosta ja elämässä on lisäksi jatkuvasti mukana näiden lasten äiti.
Minulla on lapsia kolmen naisen kanssa. En tiedä mikä minussa on naisiin vedonnut, en ole mitenkään lapsirakas enkä oikeastaan halunnut perhettäkään. Enemmänkin halukkaita naisia olisi ollut mutta aloin itse jarruttelemaan.
Miten kukaan voi tietoisesti tehdä jälkikasvua kolmen kumppanin kanssa? En ymmärrä.
moniko niistä on myös tolkun neitseitä poikia??
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen syntynyt 1978 enkä muista, että lapsuudessani olisi lapsettomia miehiä ollut juurikaan.
Kun taas nykyään niitä on aivan älyttömästi tuttavapiirissä.
Ydinperheitä ei ole nykyään juurikaan. On uusioperheitä ja sitten kaiken maailman vuoroviikkohuoltajuutta, yh-iskää ja yh-äitiä.
Sitten ihmetellään kun lapset voivat huonosti ja teinit vetää mielialalääkkeitä.
Jep silloin tavallinen työtä tekevä mies kelpasi kunhan ei ollut juoppo tai väkivaltainen. Mietin yksi päivä, että jos isäni ja vaarini olisivat olleet nuoria aikuisia tässä ajassa, olisivat aivan varmasti jääneet ilman perhettä. Nyt surkuhupaisasti sukuhaara päättyy minuun, vaikka pakka on ns. kunnossa.
Miksi ihannoitte tuollaista? Ihmisethän toivovat kavereiltaankin enemmän asioita, miehet myös, joten miksi parisuhteen kohdalla ihanteen pitäisi olla se, että juuri mitään kriteereitä tai toiveita ei ole, eikä minkäänlaista yhteensopivuutta toivota? Jopa kavereita yhdistää usein monet asiat, mutta parisuhteeseenko pitäisi sitten lähteä kenen tahansa työssäkäyvän kanssa, jolla ei ole päihdeongelmaa tai väkivaltataipumusta? Jos tällainen tuntuu itsestä hyvältä, niin täysin vapaasti saa toki tehdä niin, mutta itse en ihan hahmota, että missä kohtaa tuossa se IHMISSUHDE on?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen syntynyt 1978 enkä muista, että lapsuudessani olisi lapsettomia miehiä ollut juurikaan.
Kun taas nykyään niitä on aivan älyttömästi tuttavapiirissä.
Ydinperheitä ei ole nykyään juurikaan. On uusioperheitä ja sitten kaiken maailman vuoroviikkohuoltajuutta, yh-iskää ja yh-äitiä.
Sitten ihmetellään kun lapset voivat huonosti ja teinit vetää mielialalääkkeitä.
Jep silloin tavallinen työtä tekevä mies kelpasi kunhan ei ollut juoppo tai väkivaltainen. Mietin yksi päivä, että jos isäni ja vaarini olisivat olleet nuoria aikuisia tässä ajassa, olisivat aivan varmasti jääneet ilman perhettä. Nyt surkuhupaisasti sukuhaara päättyy minuun, vaikka pakka on ns. kunnossa.
No ei kyllä ollut vuonna 1978 kenelläkään noin vähäiset kriteerit. Sekä naiset että miehet halusivat kyllä parisuhteeseen sellaisen ihmisen kanssa, josta olivat oikeasti kiinnostuneita ja johon olivat rakastuneita, ja kyllä 70-luvullakin haettiin itselle sopivaa kumppania. Tuo on ihan omituinen harhakäsitys, että koskaan olisi "riittänyt" vain se, että ei ole juoppu, väkivaltainen ja käy töissä. Tuo on ilmeisesti jokin väärinymmärrys siitä, että kun paljon aiemmin avioero oli käytännössä melkein mahdottomuus, ajateltiin, että kävi hyvä tuuri, kun mies ei ollut juoppo tai väkivaltainen ja kävi töissä. Koska jos päinvastaista paljastui häiden jälkeen, saattoi olla vaikea siitä tilanteesta lähteä. Mutta ei edes 1800-luvulla ihmisille ole ollut ihan sama, kenen kanssa ovat yhdessä. Kyllä silloinkin on pidetty ihanteena sitä, että ollaan rakastuneita. Toki silloin oli silti usein "pakko" mennä löytää "edes joku", eli jos ei jotain oikeasti kiinnostavaa saanut, saatettiin tyytyä johonkin kelvolliseen, ja silloin selitetty asiaa parhain päin, että "ei se ainakaan juo eikä lyö". Mutta ei ollut enää vuonna 1978 sellaista.
Tarkastelin tilannetta kokonaisuutena, en yksilöiden preferenssien kautta. Vuonna 1978 tahtomattaan ilman perhettä jääneet miehet olivat profiililtaan aivan erilaisia kuin vuonna 2026.
Kaksi kolmasosaa osaa 30-kymppisistä kokoajista syö lapsettomien vanukkaat.