Kuinka säälittävä tapaus olen miehenä?

Elämässä olen menestynyt ihan kelvollisesti, hyvä työpaikka teollisuusalan hommissa insinöörinä. 

Terveyttä riittää, harrastuksia jne.

Mutta sitten se traagisin puoli: olen 40 vee, poikuus on tallella, en ole koskaan käynyt treffeillä eikä minulal ole ollut koskaan intiimiä edes kosketusta toisen ihmisen kanssa. Ei miehen eikä naisen.

Jotkut ihmettelevät miksi elelen yksikseni, mutta en jaksa aina alkaa selittelemään.

Kärsin jonkinasteisesta jännityksestä, mitä tulee vähänkänä intiimimpään tilanteeseen. Työelämäsä pärjään ja osaan täällä sukkuloida, pelata toimistopolitiikkaa, organisaatiopolitiikkaa jne. 

Joskus on joku saattanut iskeä minuun silmänsä, mutta eipä näistä mitään tule jännitystilani vuoksi.

Jotkut ikäisistäni saattavat olla jo about isovaareja, minulla sellainen on täysin vieras ajatus.

Joillakin nepsyillä, autisteilla yms. miehilläkin on usein nainen.

En tiedä millainen nainen minun tapauksessani auttaisi.