Lue keskustelun säännöt.
Inga Tahvanaisen katoaminen
24.09.2026 |
Miehen mukaan maksanut ja tulostanut junaliput tämä kadonnut rouva heti, kun mies lähtenyt töihin. Junaliput Punkaharjulta- Imatralle. Kärsii masennuksesta. Tulee mieleen, että onko tarkoituksella halunnut kadota?
Kommentit (1897)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000012304441.html
Huonoja uutisia sen kannalta, että Inga olisi turvassa ja ilmoittanut poliisille.
Ingahan voi olla jo Latviassa?
Voi olla vaikka ja missä.
Parasta olisi ollut, että poliisi tietäisi hänen olevan turvassa. Vaan ei tiedä.
Mutta pitää sitä kaikesta päätellen mahdollisena, ja odottelee esimerkiksi raporttia pankkikortin mahdollisesta käytöstä. Ja oliko täällä vai minfossa, mutta joku sanoi Ingan näkyneen aktiivisena Facebookissa. Se voi tietysti olla myös Timo, jos hänellä on tunnukset. Mutta joka tapauksessa, poliisia lainatakseni, en vielä luopuisi toivosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Selittäkää, kun en nyt ymmärrä. Faktaa on, että Inga on käynyt kaupassa miehensä ollessa töissä. Kaupalle on matkaa 20 km, jotka on kävellyt. On ostanut kaupasta siiderin ja viinirypäleitä.
Millä välineellä hän maksoi nämä ostokset? Korttihan oli kotona kaapin takana. Vaihtoehtoja, jotka keksi: käteisellä, omalla kortilla (joka sitten jotenkin joutui siinä kotiin kaapin taakse) tai ehkä latvialaisella pankkikortilla. Miksi tästä ei ole tietoa?
Onhan tästä tietoa. Puoliso oli huomannut että kotoa löytynyt pankkikortti oli vanhentunut. Toisin sanoen Ingalla oli varmastikin uusi, voimassa oleva pankkikortti mukana. Mahdollisesti myös käteistä.
Eihän tuo nyt ole mitään tietoa. Tuo on aviomiehen spekua. Kyllähän kaupan kassatiedoista helposti selviää, millä hän on ostoksensa maksanut. Aika oleellinen tieto.
Jos se kotoa löytynyt kortti oli vanhentunut, niin kyllä oletusarvoisesti ajattelisi, että jokaisella ihmisellä on jokin voimassaoleva pankkikortti. Jos nyt ei ihan täysin vankina elä. Ja jos semmoista ei kotoa kerran löytynyt, niin kai se nyt on todennäköisesti mukana sitten? Tämä on hyvin olennainen asia. Ja yksi suurista kummallisuuksista tässä on se, että miksi puoliso ei ole itselleen muissa asioissa ominaisella äänenvoimakkuudella tuonut esille tätä? Ja tarttunut siihen, että voihan se Inga ollakin paljon todennäköisemmin elossa, jos on jotain, millä elää. Ottaako nyt ihan oikeasti aikuisen ihmisen egon päälle vaimon mahdollinen häipyminen niin paljon, että mieluummin maalailee kaiken maailman kuolema- ja vesistöskenaarioita? Mitä enemmän seuraan tätä juttua, niin sitä vaikeampi on tajuta asioita.
Juuri näin. Aviomies tuo esille paljon epäolennaisia asioita, mm. sen kuinka itse on luonut jo omat, uudet rutiininsa jne. Outoa.
Hän sanoi, että kaikki pankkikortit oli puhelimen kanssa. On ilmeisesti sanonut myös, että latvialainen kortti oli mennyt vanhaksi. Missään ei kuitenkaan ole ollut noista S-marketin ostoksista varmaa tietoa, että millä ne on ostettu. Olisi tosi helppo selvittää.
Timon mukaan "pienellä määrällä käteistä". Ihmettelen kyllä, mistä hän voi sen tietää kun tämän kertoi jo heti tuoreeltaan.
Mistä HITOSTA hän voi tietää, että se oli PIENELLÄ MÄÄRÄLLÄ??? Noin niin kuin oikeasti. Helposti saa tosiaan selville, että ostokset on maksettu käteisellä, mutta miten hän voi osata varmasti sanoa, että käteistä oli pieni määrä?
Hallitseeko hän vaimonsa rahoja sataprosenttisesti? Miten edes silloin voi varmasti tietää, että toisella on käteistä pieni määrä? Olisihan Inga voinut vaikka säästää jonnekin sukanvarteen patjan alle.
"Pieni määrä" sopii hienosti narratiiviin, jossa kadonnut ei aiokaan selvitä hengissä.
Tää uutinen avasi kivasti näitä bussi Juna yhteyksiä ja asemia . Ja Että täällä asuu Latvialaisia .
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Selittäkää, kun en nyt ymmärrä. Faktaa on, että Inga on käynyt kaupassa miehensä ollessa töissä. Kaupalle on matkaa 20 km, jotka on kävellyt. On ostanut kaupasta siiderin ja viinirypäleitä.
Millä välineellä hän maksoi nämä ostokset? Korttihan oli kotona kaapin takana. Vaihtoehtoja, jotka keksi: käteisellä, omalla kortilla (joka sitten jotenkin joutui siinä kotiin kaapin taakse) tai ehkä latvialaisella pankkikortilla. Miksi tästä ei ole tietoa?
Onhan tästä tietoa. Puoliso oli huomannut että kotoa löytynyt pankkikortti oli vanhentunut. Toisin sanoen Ingalla oli varmastikin uusi, voimassa oleva pankkikortti mukana. Mahdollisesti myös käteistä.
Eihän tuo nyt ole mitään tietoa. Tuo on aviomiehen spekua. Kyllähän kaupan kassatiedoista helposti selviää, millä hän on ostoksensa maksanut. Aika oleellinen tieto.
Jos se kotoa löytynyt kortti oli vanhentunut, niin kyllä oletusarvoisesti ajattelisi, että jokaisella ihmisellä on jokin voimassaoleva pankkikortti. Jos nyt ei ihan täysin vankina elä. Ja jos semmoista ei kotoa kerran löytynyt, niin kai se nyt on todennäköisesti mukana sitten? Tämä on hyvin olennainen asia. Ja yksi suurista kummallisuuksista tässä on se, että miksi puoliso ei ole itselleen muissa asioissa ominaisella äänenvoimakkuudella tuonut esille tätä? Ja tarttunut siihen, että voihan se Inga ollakin paljon todennäköisemmin elossa, jos on jotain, millä elää. Ottaako nyt ihan oikeasti aikuisen ihmisen egon päälle vaimon mahdollinen häipyminen niin paljon, että mieluummin maalailee kaiken maailman kuolema- ja vesistöskenaarioita? Mitä enemmän seuraan tätä juttua, niin sitä vaikeampi on tajuta asioita.
Tuollaisia tuomiopäivän runoelmia elossaolemisen toivoa tuovien faktojen sijaan, kyllä se erikoista on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Selittäkää, kun en nyt ymmärrä. Faktaa on, että Inga on käynyt kaupassa miehensä ollessa töissä. Kaupalle on matkaa 20 km, jotka on kävellyt. On ostanut kaupasta siiderin ja viinirypäleitä.
Millä välineellä hän maksoi nämä ostokset? Korttihan oli kotona kaapin takana. Vaihtoehtoja, jotka keksi: käteisellä, omalla kortilla (joka sitten jotenkin joutui siinä kotiin kaapin taakse) tai ehkä latvialaisella pankkikortilla. Miksi tästä ei ole tietoa?
Onhan tästä tietoa. Puoliso oli huomannut että kotoa löytynyt pankkikortti oli vanhentunut. Toisin sanoen Ingalla oli varmastikin uusi, voimassa oleva pankkikortti mukana. Mahdollisesti myös käteistä.
Eihän tuo nyt ole mitään tietoa. Tuo on aviomiehen spekua. Kyllähän kaupan kassatiedoista helposti selviää, millä hän on ostoksensa maksanut. Aika oleellinen tieto.
Jos se kotoa löytynyt kortti oli vanhentunut, niin kyllä oletusarvoisesti ajattelisi, että jokaisella ihmisellä on jokin voimassaoleva pankkikortti. Jos nyt ei ihan täysin vankina elä. Ja jos semmoista ei kotoa kerran löytynyt, niin kai se nyt on todennäköisesti mukana sitten? Tämä on hyvin olennainen asia. Ja yksi suurista kummallisuuksista tässä on se, että miksi puoliso ei ole itselleen muissa asioissa ominaisella äänenvoimakkuudella tuonut esille tätä? Ja tarttunut siihen, että voihan se Inga ollakin paljon todennäköisemmin elossa, jos on jotain, millä elää. Ottaako nyt ihan oikeasti aikuisen ihmisen egon päälle vaimon mahdollinen häipyminen niin paljon, että mieluummin maalailee kaiken maailman kuolema- ja vesistöskenaarioita? Mitä enemmän seuraan tätä juttua, niin sitä vaikeampi on tajuta asioita.
Juuri näin. Aviomies tuo esille paljon epäolennaisia asioita, mm. sen kuinka itse on luonut jo omat, uudet rutiininsa jne. Outoa.
Hän sanoi, että kaikki pankkikortit oli puhelimen kanssa. On ilmeisesti sanonut myös, että latvialainen kortti oli mennyt vanhaksi. Missään ei kuitenkaan ole ollut noista S-marketin ostoksista varmaa tietoa, että millä ne on ostettu. Olisi tosi helppo selvittää.
Timon mukaan "pienellä määrällä käteistä". Ihmettelen kyllä, mistä hän voi sen tietää kun tämän kertoi jo heti tuoreeltaan.
Mistä HITOSTA hän voi tietää, että se oli PIENELLÄ MÄÄRÄLLÄ??? Noin niin kuin oikeasti. Helposti saa tosiaan selville, että ostokset on maksettu käteisellä, mutta miten hän voi osata varmasti sanoa, että käteistä oli pieni määrä?
Hallitseeko hän vaimonsa rahoja sataprosenttisesti? Miten edes silloin voi varmasti tietää, että toisella on käteistä pieni määrä? Olisihan Inga voinut vaikka säästää jonnekin sukanvarteen patjan alle.
"Pieni määrä" sopii hienosti narratiiviin, jossa kadonnut ei aiokaan selvitä hengissä.
No ilmeisesti hän näkee tietokoneelta naisen saldon elikkä ostot ja nostot . Älytöntä antaa jollekin pankkitunnukset tai kortin tunnusluku.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Selittäkää, kun en nyt ymmärrä. Faktaa on, että Inga on käynyt kaupassa miehensä ollessa töissä. Kaupalle on matkaa 20 km, jotka on kävellyt. On ostanut kaupasta siiderin ja viinirypäleitä.
Millä välineellä hän maksoi nämä ostokset? Korttihan oli kotona kaapin takana. Vaihtoehtoja, jotka keksi: käteisellä, omalla kortilla (joka sitten jotenkin joutui siinä kotiin kaapin taakse) tai ehkä latvialaisella pankkikortilla. Miksi tästä ei ole tietoa?
Onhan tästä tietoa. Puoliso oli huomannut että kotoa löytynyt pankkikortti oli vanhentunut. Toisin sanoen Ingalla oli varmastikin uusi, voimassa oleva pankkikortti mukana. Mahdollisesti myös käteistä.
Eihän tuo nyt ole mitään tietoa. Tuo on aviomiehen spekua. Kyllähän kaupan kassatiedoista helposti selviää, millä hän on ostoksensa maksanut. Aika oleellinen tieto.
Niin, maksanut on, eli juurikin joko uusi kortti tai käteinen.
Ei todellakaan ole yhdentekevää, että miten on ostokset maksanut. Jos omalla suomalaisella pankkikortilla, niin miten se sitten joutui kaapin taakse? Jos latvialaisella kortilla, niin onko sitä käytetty sen jälkeen? Jos käteisellä, paljonko sitä oli? Jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Selittäkää, kun en nyt ymmärrä. Faktaa on, että Inga on käynyt kaupassa miehensä ollessa töissä. Kaupalle on matkaa 20 km, jotka on kävellyt. On ostanut kaupasta siiderin ja viinirypäleitä.
Millä välineellä hän maksoi nämä ostokset? Korttihan oli kotona kaapin takana. Vaihtoehtoja, jotka keksi: käteisellä, omalla kortilla (joka sitten jotenkin joutui siinä kotiin kaapin taakse) tai ehkä latvialaisella pankkikortilla. Miksi tästä ei ole tietoa?
Onhan tästä tietoa. Puoliso oli huomannut että kotoa löytynyt pankkikortti oli vanhentunut. Toisin sanoen Ingalla oli varmastikin uusi, voimassa oleva pankkikortti mukana. Mahdollisesti myös käteistä.
Eihän tuo nyt ole mitään tietoa. Tuo on aviomiehen spekua. Kyllähän kaupan kassatiedoista helposti selviää, millä hän on ostoksensa maksanut. Aika oleellinen tieto.
Jos se kotoa löytynyt kortti oli vanhentunut, niin kyllä oletusarvoisesti ajattelisi, että jokaisella ihmisellä on jokin voimassaoleva pankkikortti. Jos nyt ei ihan täysin vankina elä. Ja jos semmoista ei kotoa kerran löytynyt, niin kai se nyt on todennäköisesti mukana sitten? Tämä on hyvin olennainen asia. Ja yksi suurista kummallisuuksista tässä on se, että miksi puoliso ei ole itselleen muissa asioissa ominaisella äänenvoimakkuudella tuonut esille tätä? Ja tarttunut siihen, että voihan se Inga ollakin paljon todennäköisemmin elossa, jos on jotain, millä elää. Ottaako nyt ihan oikeasti aikuisen ihmisen egon päälle vaimon mahdollinen häipyminen niin paljon, että mieluummin maalailee kaiken maailman kuolema- ja vesistöskenaarioita? Mitä enemmän seuraan tätä juttua, niin sitä vaikeampi on tajuta asioita.
Tuollaisia tuomiopäivän runoelmia elossaolemisen toivoa tuovien faktojen sijaan, kyllä se erikoista on.
Miksi ei kassia tai reppua, kun talsii kilometrejä lähimpään ruokakauppaan, vain ostaakseen siiderin ja viinirypäleitä. Vaikka sieltä voisi kesto- tai muovikassin lisäksi ostaakin. Ainakaan ei näy kauppaan sisäänmennessä, ellei taskuun mahtuisi kokoontaitettava kesto- tai muovikassi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jotenkin kyllä tosi erikoista tuo puolison viestintä. En oikein saa kiinni siitä: on asioita joista hän kirjoittaa vuolaasti ja värikkäästi ummet lammet ja maalailee ties mitä lopullisuuksia... Sitten kuitenkin jotkut aika oleellisetkin detaljit kuten tuo pankkikorttiasia jää mysteeriksi.
Ensin muka Ingalla ei ollut mitään maksuvälineitä mukana, mutta sitten kuitenkin mitä luultavimmin on, koska lähtökohtaisesti nyt ihmisellä on toimiva pankkikortti. Ja kun kerran vanhentunut pankkikortti on kotona, kyllä se todennäköisintä on että se uusi on matkassa mukana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Selittäkää, kun en nyt ymmärrä. Faktaa on, että Inga on käynyt kaupassa miehensä ollessa töissä. Kaupalle on matkaa 20 km, jotka on kävellyt. On ostanut kaupasta siiderin ja viinirypäleitä.
Millä välineellä hän maksoi nämä ostokset? Korttihan oli kotona kaapin takana. Vaihtoehtoja, jotka keksi: käteisellä, omalla kortilla (joka sitten jotenkin joutui siinä kotiin kaapin taakse) tai ehkä latvialaisella pankkikortilla. Miksi tästä ei ole tietoa?
Onhan tästä tietoa. Puoliso oli huomannut että kotoa löytynyt pankkikortti oli vanhentunut. Toisin sanoen Ingalla oli varmastikin uusi, voimassa oleva pankkikortti mukana. Mahdollisesti myös käteistä.
Eihän tuo nyt ole mitään tietoa. Tuo on aviomiehen spekua. Kyllähän kaupan kassatiedoista helposti selviää, millä hän on ostoksensa maksanut. Aika oleellinen tieto.
Jos se kotoa löytynyt kortti oli vanhentunut, niin kyllä oletusarvoisesti ajattelisi, että jokaisella ihmisellä on jokin voimassaoleva pankkikortti. Jos nyt ei ihan täysin vankina elä. Ja jos semmoista ei kotoa kerran löytynyt, niin kai se nyt on todennäköisesti mukana sitten? Tämä on hyvin olennainen asia. Ja yksi suurista kummallisuuksista tässä on se, että miksi puoliso ei ole itselleen muissa asioissa ominaisella äänenvoimakkuudella tuonut esille tätä? Ja tarttunut siihen, että voihan se Inga ollakin paljon todennäköisemmin elossa, jos on jotain, millä elää. Ottaako nyt ihan oikeasti aikuisen ihmisen egon päälle vaimon mahdollinen häipyminen niin paljon, että mieluummin maalailee kaiken maailman kuolema- ja vesistöskenaarioita? Mitä enemmän seuraan tätä juttua, niin sitä vaikeampi on tajuta asioita.
Juuri näin. Aviomies tuo esille paljon epäolennaisia asioita, mm. sen kuinka itse on luonut jo omat, uudet rutiininsa jne. Outoa.
Hän sanoi, että kaikki pankkikortit oli puhelimen kanssa. On ilmeisesti sanonut myös, että latvialainen kortti oli mennyt vanhaksi. Missään ei kuitenkaan ole ollut noista S-marketin ostoksista varmaa tietoa, että millä ne on ostettu. Olisi tosi helppo selvittää.
Timon mukaan "pienellä määrällä käteistä". Ihmettelen kyllä, mistä hän voi sen tietää kun tämän kertoi jo heti tuoreeltaan.
Mistä HITOSTA hän voi tietää, että se oli PIENELLÄ MÄÄRÄLLÄ??? Noin niin kuin oikeasti. Helposti saa tosiaan selville, että ostokset on maksettu käteisellä, mutta miten hän voi osata varmasti sanoa, että käteistä oli pieni määrä?
Hallitseeko hän vaimonsa rahoja sataprosenttisesti? Miten edes silloin voi varmasti tietää, että toisella on käteistä pieni määrä? Olisihan Inga voinut vaikka säästää jonnekin sukanvarteen patjan alle.
"Pieni määrä" sopii hienosti narratiiviin, jossa kadonnut ei aiokaan selvitä hengissä.
No ilmeisesti hän näkee tietokoneelta naisen saldon elikkä ostot ja nostot . Älytöntä antaa jollekin pankkitunnukset tai kortin tunnusluku.
Yksi siideri ei aikuista ainakaan tappaisi, ei niin minkään lääkevalmisteen kanssa yhdessä, vahingossakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se on Imatran kylpylässä bileissä sitten .
Niinpä taitaa olla, ja majailee nyt Valtionhotellissa. Rouvalla on pankkikortti matkassa. No problem.
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin kyllä tosi erikoista tuo puolison viestintä. En oikein saa kiinni siitä: on asioita joista hän kirjoittaa vuolaasti ja värikkäästi ummet lammet ja maalailee ties mitä lopullisuuksia... Sitten kuitenkin jotkut aika oleellisetkin detaljit kuten tuo pankkikorttiasia jää mysteeriksi.
Ensin muka Ingalla ei ollut mitään maksuvälineitä mukana, mutta sitten kuitenkin mitä luultavimmin on, koska lähtökohtaisesti nyt ihmisellä on toimiva pankkikortti. Ja kun kerran vanhentunut pankkikortti on kotona, kyllä se todennäköisintä on että se uusi on matkassa mukana.
Jos maksaa käteisellä eikä kirjaa ostoja S-kortille, niin toinen (samasta kotitaloudesta, S-kauppojen rinnakkaiskorttilainen) ei pääse näkemään mitä on ostanut. Jos vaikka haluaisi salaa juoda alkoholia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiesihän tää mies senkin että Latvian pankkikortti oli mennyt vanhaksi . Ja että ilmeisesti sieltä lähetty uusi kortti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Selittäkää, kun en nyt ymmärrä. Faktaa on, että Inga on käynyt kaupassa miehensä ollessa töissä. Kaupalle on matkaa 20 km, jotka on kävellyt. On ostanut kaupasta siiderin ja viinirypäleitä.
Millä välineellä hän maksoi nämä ostokset? Korttihan oli kotona kaapin takana. Vaihtoehtoja, jotka keksi: käteisellä, omalla kortilla (joka sitten jotenkin joutui siinä kotiin kaapin taakse) tai ehkä latvialaisella pankkikortilla. Miksi tästä ei ole tietoa?
Onhan tästä tietoa. Puoliso oli huomannut että kotoa löytynyt pankkikortti oli vanhentunut. Toisin sanoen Ingalla oli varmastikin uusi, voimassa oleva pankkikortti mukana. Mahdollisesti myös käteistä.
Eihän tuo nyt ole mitään tietoa. Tuo on aviomiehen spekua. Kyllähän kaupan kassatiedoista helposti selviää, millä hän on ostoksensa maksanut. Aika oleellinen tieto.
Niin, maksanut on, eli juurikin joko uusi kortti tai käteinen.
Ei todellakaan ole yhdentekevää, että miten on ostokset maksanut. Jos omalla suomalaisella pankkikortilla, niin miten se sitten joutui kaapin taakse? Jos latvialaisella kortilla, niin onko sitä käytetty sen jälkeen? Jos käteisellä, paljonko sitä oli? Jne.
Kaapin, millaisen, minkä korkuisen kaapin, taakse vai vaatekaappiin, sen pohjalle kenties pudonneena. Jos kyseessä olisi jokin piironki ja laittaisi kortin hetkeksi sen päälle, niin ei paljon vaadi, että voisi kaapin taaksekin tipahtaa. Jos olisi jalallinen, vanhanaikainen piironki, se varmaan sujahtaisi lattialle asti, josta sitä itse osaisi etsiä.
Jos vain vanhentunut latvialainen pankkikortti on kaapin takana tai vaatekaapissa, niin eihän se mitään kerro. Vanhentunut ja käyttökelvoton kun kerran olisikin, niin miksi mukana pitäisikään. Sellaisia voi säilöä mihin haluaa, ellei halua heti muoviroskiinkaan leikata kahtia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No moni menee lenkille ja ostaa vain vesipullon tai hautausmaalle ja kävelee tunteja , ostaa omenan .
Vierailija kirjoitti:
Olet hyödytön läski. Tässä sulle junalippu. Mene hukuttamaan itsesi koskeen sillä aikaa kun minä olen töissä.
Ohis
Juudaksen kannanotto : hyödytön.
Vierailija kirjoitti:
Tiesihän tää mies senkin että Latvian pankkikortti oli mennyt vanhaksi . Ja että ilmeisesti sieltä lähetty uusi kortti.
Uusi kortti olisi kaiketi pitänyt aktiivisesti itse tilata, kun Suomeen. Eikö tosiaan ollut ainakin lisäksi suomalaista pankkitiliä pankkikortteineen lainkaan. Pitikö kaikki rahansa latvialaisella pankkitilillä, miksi ihmeessä, jos on ollut Suomessa naimisissa jo 2013 lukien. Ellei mahdollisia Latvian käyntejään varten
Pestäänkö Latviassa suomalaista rahaa. Virossa ainakin on Nordeallakin sellainen harmaan talouden yksikkö tai vastaavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Poliisin mukaan Inga olisi jo elokuussa ostanut liput mutta ei ollut sitten käyttänyt niitä. Eli se yritys olisi sitten jäänyt käyttämättä.
Lähde tällekin on aviomies. Ei poliisi näin ole sanonut.
Entä sitten? Poliisi ei voi kertoa julkisesti kaikkea mitä tietää, mutta omaisillepäin voi kertoa. Ihan turha molottaa joka kohtaan, että tämä tieto ei tullut poliisilta. Poliisilta tulleet tiedot on jo julkisuudessa ja jokainen voi ne itse lukea
Meiltä yritettiin aikoinaan tuh opo lttaa talo ja alusta asti poliisi tiesi asiasta enemmän mitä julkisuuteen kerrottiin. Meillekin poliisi kertoi tietojaan (ei kaikkia, mutta enemmän mitä julkisuuteen) ja pyysi sitten ettemme me puhu näistä julkisesti, koska se olisi haitannut tutkintaa. Hyvin ymmärrettävä pyyntö ja oli ainakin meillä hyvin helppoa olla puhumatta ja sanoa vain että poliisi kai tiedottamisen hoitaa ja kertoo mitä tietää ja voi kertoa.
terkuin eri jolle vastasit.
ot:
Toivoisin muuten että ihmiset hiillitisisvät halunsa alkaa syyttää puolisoa katoamisesta, olipa hän sen takana tai ei. Jos ei ole, niin syytökset jäävät nettiin ja paitsi,että loukkaavat mahdollisesti syyttömän kunniaa, niin sitä voimakaammin voivat vaikuttaa psyykkisesti (tiedän tapauksen, jossa kadonneen puolisoa syytettiin netissä ja hänen asuinpaikkakunnallaan kadonneen katomisesta ja t a p osta ja kas kummaa, kun siten tutkinnan päätyttyä kävikin ilmi, että puolisolla ei ollut katoamiseen osaa eikä arpaa. Siinä sivussa vain sitten sitlä puolisolta meni mielenterveys ja samalla pariskunnan yhteiset lapset kärsivät, heitä kiusattiin koulussa ja muutenkin joutuivat hekin elämään sitten koko ajan syytösten ristitulessa. Jos on tarve syyttää syyllistä julkisesti, niin voisi ainakin odottaa siihen asti, kun varmuudella tiedetään mitä on tapahtunut, tai onko mitään. Siis iha vain sen vuoksi, että puoliso voikin olla syytön.
Mitäköhän tässäkin yritetään sanoa?
Että miehen julkisuuteen kertomat väitteet ovat tulleet poliisilta, mutta niitä ei saa kertoa julkisuuteen?
Että ei pitäisi alkaa syytellä ihmisiä rikoksesta, josta häntä ei ole vielä edes tuomittu eikä edes tiedetä onko ylipäätään tapahtunut mitään rikosta tai onko kadoonnut esimerkiksi itse vain päättänyt lähteä
Eihän tässä syytetä, vaan spekuloidaan.
se on syyttämistä silloin, kun mainitaan nimeltä tai puhutaan nimeltä mainitusta henkilöstä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Selittäkää, kun en nyt ymmärrä. Faktaa on, että Inga on käynyt kaupassa miehensä ollessa töissä. Kaupalle on matkaa 20 km, jotka on kävellyt. On ostanut kaupasta siiderin ja viinirypäleitä.
Millä välineellä hän maksoi nämä ostokset? Korttihan oli kotona kaapin takana. Vaihtoehtoja, jotka keksi: käteisellä, omalla kortilla (joka sitten jotenkin joutui siinä kotiin kaapin taakse) tai ehkä latvialaisella pankkikortilla. Miksi tästä ei ole tietoa?
Onhan tästä tietoa. Puoliso oli huomannut että kotoa löytynyt pankkikortti oli vanhentunut. Toisin sanoen Ingalla oli varmastikin uusi, voimassa oleva pankkikortti mukana. Mahdollisesti myös käteistä.
Eihän tuo nyt ole mitään tietoa. Tuo on aviomiehen spekua. Kyllähän kaupan kassatiedoista helposti selviää, millä hän on ostoksensa maksanut. Aika oleellinen tieto.
Niin, maksanut on, eli juurikin joko uusi kortti tai käteinen.
Ei todellakaan ole yhdentekevää, että miten on ostokset maksanut. Jos omalla suomalaisella pankkikortilla, niin miten se sitten joutui kaapin taakse? Jos latvialaisella kortilla, niin onko sitä käytetty sen jälkeen? Jos käteisellä, paljonko sitä oli? Jne.
Kaapin, millaisen, minkä korkuisen kaapin, taakse vai vaatekaappiin, sen pohjalle kenties pudonneena. Jos kyseessä olisi jokin piironki ja laittaisi kortin hetkeksi sen päälle, niin ei paljon vaadi, että voisi kaapin taaksekin tipahtaa. Jos olisi jalallinen, vanhanaikainen piironki, se varmaan sujahtaisi lattialle asti, josta sitä itse osaisi etsiä.
Jos vain vanhentunut latvialainen pankkikortti on kaapin takana tai vaatekaapissa, niin eihän se mitään kerro. Vanhentunut ja käyttökelvoton kun kerran olisikin, niin miksi mukana pitäisikään. Sellaisia voi säilöä mihin haluaa, ellei halua heti muoviroskiinkaan leikata kahtia.
Ihmiset suojelee omaisuuttaan kun lähtee ulos ja laittaa piiloon . Ihan normaalia . Mutta että mies tonkii PANKKITILIT käteiset niin se ärsyttää.
On Ingan kohtalo sitten mikä tahansa, Timon kirjoituksista käy todella selvästi ilmi, että tilanne käy egon päälle. Vaikuttaa siltä, että mahdollisuus Ingan löytymiseen on olemassa, ja juuri Timon pitää olla se löytäjä. Kontrolli loistaa kauas.
Toivon, että Inga on jo Latviassa.