Lue keskustelun säännöt.
70-luvulla oli ihanaa
22.09.2026 |
Olin 24-vuotias 1970. Maksoin vielä vanhanpiianveroa eli verotaulukkojen ensimmäistä luokkaa. Ne oli paksuja kirjoja silloin, ennakonpidätystaulukot.
Sitten löysin miehen ja naimisiin ja lapsi. Hetihän jätin työni ja heittäydyn äitiysetuuksilla, niitä tuli 3 kuukautta ja lapsilisä neljönnesvuosittain.
Jäin aamulla kynsiäni lakkaamaan kun mies lähti töihin. Hän tienasi niin ettei oikein tiedetty mihin olisi se hitsarin palkka käytetty.
Kommentit (43)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eli olet nyt 84v, en usko.
Jos 1970 oli 24, nyt on 80.
Kauhea vuosikymmen se oli, lapsen näkökulmasta.
Vierailija kirjoitti:
Saisipa takaisin tuon ajan.
90-luku tai 2000-luvun alkukin riittäisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä kuulostaa ihanalta, ai että! Papiljotit päässä huivin alla. Kai sentään Keihäsmatkoilla kävitte?
Kyllä. Mummut hoiti lapset ja me viikonloput juhlittiin ja lomat matkusteltiin. Päivät kiertelin keskustan vaateliikkeitä ja sisustin kodin
Askolla ja Marimekon verhokankailla, ruskeeya ja keltaista.
Siihen aikaan vielä lumi narskui talvella jalkojen alla ja potkukelkka oli käypä kulkuväline koko talven. Irlannin tiikeriä Tomppaa kuunneltiin radiosta ja lapset ja isä katsoivat Tenavatuokiota ja Arjatätiä mustavalkotelkkarista. Viikonlopuna käärittiin matot rullalle ja harjoiteltiin Åke Blomqvistin tansseja.
Walesin. Ei Irlannin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kauhea vuosikymmen se oli, lapsen näkökulmasta.
Telkusta tuli nukkumatti unihiekkoineen, rosvo rudolf, eveliina pokelan sormileikki alkaa...
.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä kuulostaa ihanalta, ai että! Papiljotit päässä huivin alla. Kai sentään Keihäsmatkoilla kävitte?
Kyllä. Mummut hoiti lapset ja me viikonloput juhlittiin ja lomat matkusteltiin. Päivät kiertelin keskustan vaateliikkeitä ja sisustin kodin
Askolla ja Marimekon verhokankailla, ruskeeya ja keltaista.
Siihen aikaan vielä lumi narskui talvella jalkojen alla ja potkukelkka oli käypä kulkuväline koko talven. Irlannin tiikeriä Tomppaa kuunneltiin radiosta ja lapset ja isä katsoivat Tenavatuokiota ja Arjatätiä mustavalkotelkkarista. Viikonlopuna käärittiin matot rullalle ja harjoiteltiin Åke Blomqvistin tansseja.
Walesin. Ei Irlannin.
Sanotaan nyt vielä kolmannen kerran, Walesin. Ei Irlannin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Teini-ikä silloin oli parasta! Musiikki ja muoti, johon kaikilla oli varaa. Kaikki oli jotenkin niin viatonta ja herttaista! Siitä ajasta oli nuoren hyvä ponnistaa kohti tulevaisuutta, aikuisuutta. Töitä sai tehdä, jotta opinnoissaan menesty mutta ei se haitannut kun oli visio ja tulevaisuuteen saattoi luottaa.
Vierailija kirjoitti:
Teini-ikä silloin oli parasta! Musiikki ja muoti, johon kaikilla oli varaa. Kaikki oli jotenkin niin viatonta ja herttaista! Siitä ajasta oli nuoren hyvä ponnistaa kohti tulevaisuutta, aikuisuutta. Töitä sai tehdä, jotta opinnoissaan menesty mutta ei se haitannut kun oli visio ja tulevaisuuteen saattoi luottaa.
No ei todellakaan ollut!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kauhea vuosikymmen se oli, lapsen näkökulmasta.
Telkusta tuli nukkumatti unihiekkoineen, rosvo rudolf, eveliina pokelan sormileikki alkaa...
.
Sormileikit tuli 80-luvulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sopiiko kysyä, miksi et käynyt töissä? Minun äitinkin kävi.
Kaikkihan oli 70-luvulla kotiäiteinä. Yhden palkalla sai talon, mökin, veneen , auton ja tyylikkään kotirouvan.
Eivät olleet. Minun äitini kävi töissä jo 60-luvulla, vaikka isäni oli johtaja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Teini-ikä silloin oli parasta! Musiikki ja muoti, johon kaikilla oli varaa. Kaikki oli jotenkin niin viatonta ja herttaista! Siitä ajasta oli nuoren hyvä ponnistaa kohti tulevaisuutta, aikuisuutta. Töitä sai tehdä, jotta opinnoissaan menesty mutta ei se haitannut kun oli visio ja tulevaisuuteen saattoi luottaa.
Eihän ap ollut 70-luvulla teini, idiootti. Jos sinä olit, et sinä tiedä siitä ajasta muuta kuin teinin näkökulmasta. Eikä silloin edes puhuttu teineistä vaan murkuista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet nyt siis 80-vuotias. Kuka hoiti lapsiasi sillä välin kun sinä lakkasit kynsiäsi? Ja oletko ollut kotirouvana yli 50 vuotta? Ei saatana.
Silloin elätti puoliso. Ei Kela.
Itsehän hän kehuu mitä kaikkia etuja sai. Lapsilisiä maksettiin silloinkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä kuulostaa ihanalta, ai että! Papiljotit päässä huivin alla. Kai sentään Keihäsmatkoilla kävitte?
Kyllä. Mummut hoiti lapset ja me viikonloput juhlittiin ja lomat matkusteltiin. Päivät kiertelin keskustan vaateliikkeitä ja sisustin kodin
Askolla ja Marimekon verhokankailla, ruskeeya ja keltaista.
Siihen aikaan vielä lumi narskui talvella jalkojen alla ja potkukelkka oli käypä kulkuväline koko talven. Irlannin tiikeriä Tomppaa kuunneltiin radiosta ja lapset ja isä katsoivat Tenavatuokiota ja Arjatätiä mustavalkotelkkarista. Viikonlopuna käärittiin matot rullalle ja harjoiteltiin Åke Blomqvistin tansseja.
Se on Walesin tiikeri.
Ok, no ei sitä ihan kaikkea voi muistaa
Ei mutta voi keksiä päin helvettiä tarinansa vaikka on vasta 24. :0
Onko sinulla hyvä eläke tai leskeneläke? Kai olette vielä yhdessä, eikä miehesi vaihtanut sinua nuorempaan ja kiinnostavampaan sitten kun aloit lihoa ja tylsistyä kotirouvana?
Vierailija kirjoitti:
Onko sinulla hyvä eläke tai leskeneläke? Kai olette vielä yhdessä, eikä miehesi vaihtanut sinua nuorempaan ja kiinnostavampaan sitten kun aloit lihoa ja tylsistyä kotirouvana?
Leskeneläkettä saan, suurten ikäluokkien tulot ja eläkkeet niin hyvät että kuustonnia rapsahtaa joka kuukauden ensimmäinen päivä tilille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teini-ikä silloin oli parasta! Musiikki ja muoti, johon kaikilla oli varaa. Kaikki oli jotenkin niin viatonta ja herttaista! Siitä ajasta oli nuoren hyvä ponnistaa kohti tulevaisuutta, aikuisuutta. Töitä sai tehdä, jotta opinnoissaan menesty mutta ei se haitannut kun oli visio ja tulevaisuuteen saattoi luottaa.
Eihän ap ollut 70-luvulla teini, idiootti. Jos sinä olit, et sinä tiedä siitä ajasta muuta kuin teinin näkökulmasta. Eikä silloin edes puhuttu teineistä vaan murkuista.
Jossain välissä oli teinarit. Ja farkkukansa.
Silloin elätti puoliso. Ei Kela.