Uusi parisuhde ahdistaa, kun olen itse kuormittunut
Minulla on kohtuullisen uusi parisuhde ja näemme aika usein. Olen huomannut, että aina kun olen kuormittunut niin kumppanini ärsyttää minua ihan suunnattomasti. Hänen läsnäolonsakin ärsyttää, vaikkei hän tekisi tai sanoisi mitään väärää.
Kuinka kauan menee, että hermosto tottuu uuteen ihmiseen ja uuteen suhteeseen? Joinakin päivinä kun olen itse levännyt ja hyvällä tuulella hän on aivan ihana ja meillä on tosi kivaa. Heti jos olen itse väsynyt, kuormittunut tai surullinen niin koko suhde ja kumppani on negatiivinen asia.
Kommentit (68)
Vierailija kirjoitti:
Mietin tuotakin että onko tämä joku käyttäytymismalli entisistä suhteista, joissa on pitänyt esittää positiivista ja vahvaa. Vai onko vielä uuden ihmisen kanssa vähän opettelua toistemme käyttäytymisessä ja tarpeissa. Ap
Uusi ihminen ja "suhde" eli että panette on resepti katastrofille. Ei jatkoon.
Miksi ei voi tutustua ihmiseen rauhassa ja sitten miettiä, että onko tämä sellainen henkilö jonka kanssa haluan suhteeseen ylipäätään?
Sitten taas jos haluaa elää sukuelimensä orjana niin onko pakko larpata mitään "suhteita" ollenkaan ,sama panna ketä huvittaa missä huvittaa kuin ELÄIN.
Minun piti muuttaa erilleen asumaan tästä syystä vuosien yhdessäolon jälkeen.
Kannattaa jutella tästä hänelle. Ihan se raaka totuus eikä mitään kaunisteluja. Tuollainen on tosi hämmentävää seurata sivusta jos ei ymmärrä mistä se johtuu. Kumppanisi alkaa piilottamaan itseään ja muuttamaan ilmaisuaan sellaiseksi, että on aina pelkästään positiivinen eikä tule uskaltamaan kertoa sinulle mitään muuta. Voisit myös miettiä millä muilla valinnoilla voisit alentaa kuormitusta.
Mitkä asiat hänessä eniten ärsyttävät silloin kun olet väsynyt? Haluatko muuttaa hänen kanssaan yhteen?
Oikea kumppani tulee luoksesi, keittää iltateen ja peittelee sinut nukkumaan päivän väsymyksen pois. Keksii tekemistä luonasi, katsoo telkkua tai lukee, ja tulee sitten jossakin vaiheessa viereesi tuhisemaan. Näin helppoa se on. Jos koet kumppanin seuran kuormittavana väsyneenä, hän ei ole sinulle se oikea, koska joudut tavalla tai toisella pinnistelemään. Et saa olla oma itsesi hänen seurassaan. Pahinta on, jos toinen pyrkii avoimesti muuttamaan kumppaniaan. Jää sellainen olo, ettei oma itse kiinnosta, vaan jokin versio, joka voisi olla.
asioista pitää voida puhua, ollaan missä vaiheessa tahansa.
jos et puhu mitään vaikka siitä millaiset työvuorot tms. sinulla on, toinen ei voi lukea ajatuksiasi. Mutta jos puhutte ja molemmat tietää milloin ollut vaikka rankkaa, sitä varmaan kykenee antamaan rauhaa eikä ängetä heti. Molemmin puolin.
Vierailija kirjoitti:
Minun piti muuttaa erilleen asumaan tästä syystä vuosien yhdessäolon jälkeen.
Siis erosit?
Vai onko niin että mies ei kuitenkaan ole "se oikea"? Olen kuormittavassa työssä ja aina puhki työpäivän jälkeen. Mieheni läsnäolo ei ole koskaan ärsyttänyt millään lailla, vaikka pidän yksin rauhassa olemisesta. Siitä oikeastaan tiesin, että nyt on tosi kyseessä kun hänen läsnäolonsa on tuntunut alusta asti hyvältä, vaikka olisin millä päällä tahansa ja tosi väsynyt. Food for thought. Tai sitten vain tarvitset enemmän tilaa ja aikaa totutella parisuhteeseesi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun piti muuttaa erilleen asumaan tästä syystä vuosien yhdessäolon jälkeen.
Siis erosit?
Ei kun muutin asumaan yksin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun piti muuttaa erilleen asumaan tästä syystä vuosien yhdessäolon jälkeen.
Siis erosit?
Ei kun muutin asumaan yksin.
Miksi?
Itselläni oli tuota siihen saakka kunnes sisäistin, että on täysin ok elää yksin ilman parisuhdetta.
Vuosien jälkeen en vieläkään sellaista kaipaa, ja ajatus ajan järjestämisestä uudelle kumppanille tuntuisi lähinnä ahdistavalta.
Hyvä ketju meille aspi-tyypeille,
vaikka vaikuttaakin koneälyn
käännösluonnokselta.
Huomenta. x 👋👍💚
Vierailija kirjoitti:
Parisuhde itsessään pelkästään ei kuormita, mutta työpäivän jälkeen olen yksinkertaisesti niin loppu ettei ole enää jaksamista antaa mitään yhtään kenellekään.
Ap
No nää on omia valintoja.
Sellainen suhde, joka ei ole tasapainossa, hajoaa kuitenkin.
Miksi olla yhdessä jos ei pysty edes mistään puhumaan kumppanin kanssa, saatana.
Haloo, ei ole mikään pakko olla parisuhteessa.
Jos työ vie mehut, jutskataan myös esimiehen ja työterveyshuollon kanssa ja tehdään järjestelyjä.
Sä et ilmeisesti osaa puhua kenenkään kanssa.
Aika ei ole oikea parisuhteelle. Tai olet väärän henkulön kanssa. Todennäköisesti vähän molempia.
Pelottaako yksinolo? Miksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän asia ratkea ihan itsestään, kun lähtee litomaan.
Ei kukaan jaksa jotain epävakaata sekopäätä, vaikka pesää saisikin.
Olet takuuvarmasti nainen.
Hei pieni poika, linnuilla on pesä, eikä naisilla.
Miehet kaipaavat pesää, siis äidin syliä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parisuhde itsessään pelkästään ei kuormita, mutta työpäivän jälkeen olen yksinkertaisesti niin loppu ettei ole enää jaksamista antaa mitään yhtään kenellekään.
Ap
No nää on omia valintoja.
Sellainen suhde, joka ei ole tasapainossa, hajoaa kuitenkin.
Miksi olla yhdessä jos ei pysty edes mistään puhumaan kumppanin kanssa, saatana.
Toivottavasti tämä vastaaja ei oke parisuhteessa, koska kiroilee näin herkästi.
Mutta totta on, että jos seurustelukumppani ei ymmärrä sun tarvitsevan välillä lepoa, hän on väärä tyyppi sulle.
Jos toinen ärsyttää jo nyt, henkilö on väärä? Ero? Vai riittääkö oma aika ja lepo.