Sähkö on kalleinta datakeskusten täyttämässä Irlannissa -miten käy Suomen sähkön hinnan tulevaisuudessa?
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000012279596.html
Tuleeko myös Suomeen 400 e/kk sähkölaskut perussähkönkäyttäjällä kerrostalossa jossa kaukolämpö?
OK-talossa asuvilla voi kyyti olla vielä kylmempää.
Kommentit (194)
Vierailija kirjoitti:
Käykää laittamassa nimi aloitteeseen. Sillä on jo 50 000 kannatus eli menee käsittelyyn. Pitäisi vain saada tyyliin miljoona nimeä että poliitikkojen olisi pakko ottaa se vakavasti.
Mistä siinä aloitteessa on kyse?
Onko se nyt kovin väärin tässä kalliissa maassa jos pieni ihminen haluaa pitää edes siitä yhdestä ainoasta suht edullisesta asiasta, sähköstä kiinni ettei sekin kallistuisi?
Vierailija kirjoitti:
"Yli miljoona saksalaista tuottaa jo halpaa sähköä itselleen – Suomen viranomainen: Ei käy"
Ei aina tarvitse kuunnella viranomaisia vaan tekee kuten saksalaiset eli kytkee oman voimalan kotiverkkoon. Sähkön tuotanto on helppoa ja sitä voi varastoida helposti akkuihin sekä hyödyntää vaikka jääkaapin ja television käytössä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Irlannissa 100 datakeskusta. Toivottavasti Suomessa ei ala mopo keulimaan.
Miksi irlannissa on edes sallittu tehdä niin paljon keskuksia jos sähkö ei riitä? Kai nyt fiksu katsoo ensin että riittääkö sähköt ja sen mukaan sitten montako keskusta saa rakentaa. Kai nyt Suomessa ollaan fiksuja? Eikö? (padme-ilme)
Irlannissa menee makrotaloudellisesti hyvin. Käsitys Irlannin köyhtymisestä kumpuaa kuitenkin maata riivaavasta asuntokriisistä, korkeasta elinkustannustasosta sekä kasvavasta tuloerojen kuilusta suuryritysten työntekijöiden ja heikoimmassa asemassa olevien välillä.
Vaikka Irlannin valtio kerää ennätysmäisiä yritysverotuloja kansainvälisiltä jäteiltä (kuten Apple ja Google), arjessa monet irlantilaiset kokevat taloudellista tiukkuutta seuraavista syistä:
*Pula asunnoista ja rajut vuokrat: Asumisen hinta on karannut käsistä varsinkin Dublinissa. Eurostatin ja järjestöjen datan mukaan lähes 20 % väestöstä on köyhyysriskissä, kun asumiskulut (vuokrat tai asuntolainojen korot) lasketaan mukaan.
*Korkea elinkustannustaso: Inflaatio ja kohonneet energianhinnat ovat syöneet tavallisten kotitalouksien ostovoimaa. Irlanti on elinkustannuksiltaan yksi Euroopan kalleimmista maista.
*Haavoittuvat ryhmät: Social Justice Ireland -järjestön raporttien mukaan köyhyysrajan alapuolella elävien opiskelijoiden, eläkeläisten ja pitkäaikaissairaiden määrä on kasvanut, kun tilapäisiä elinkustannustukia on lakkautettu.
Tilannetta kuvaillaan usein kahden kerroksen taloudeksi: tilastollinen bruttokansantulo (BKT) näyttää huikeita lukemia, mutta vauraus keskittyy monikansallisiin yrityksiin ja niiden työntekijöihin, kun taas perinteisillä aloilla toimivat ja tukien varassa elävät irlantilaiset kamppailevat kohonneiden hintojen kanssa.
Tätäkö haluamme Suomeenkin?
Jos vaihtoehtona tuo Itänaapurin malli jossa kaikki oli köyhiä ja jonotti sitä yhtä homeista leivänpalaa kaupasta niin mieluummin Irlannin malli. Kakku pitää kuitenkin rakentaa ennen kuin sitä alkaa jakamaan ja joku kuvitelma siitä että se vaan itsestään kasaantuu kun tarpeeksi itkee on idiotismia.
Vierailija kirjoitti:
Pääministeri Jyrki Katainen totesi vuonna 2011 Kreikan ensimmäisen kriisi- ja tukipaketin yhteydessä Suomen saavan tuloja lainojen koroista, mikä johti lausahdukseen "me tienataan tällä".
Se taisi olla valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen vaatimus jotta SDP hyväksyy tukipaketin. Sellaista se on kun mitään osaamattomat poliitikot sotkeutuvat asioihin joista he eivät tiedä mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Irlannissa 100 datakeskusta. Toivottavasti Suomessa ei ala mopo keulimaan.
Miksi irlannissa on edes sallittu tehdä niin paljon keskuksia jos sähkö ei riitä? Kai nyt fiksu katsoo ensin että riittääkö sähköt ja sen mukaan sitten montako keskusta saa rakentaa. Kai nyt Suomessa ollaan fiksuja? Eikö? (padme-ilme)
Irlannissa menee makrotaloudellisesti hyvin. Käsitys Irlannin köyhtymisestä kumpuaa kuitenkin maata riivaavasta asuntokriisistä, korkeasta elinkustannustasosta sekä kasvavasta tuloerojen kuilusta suuryritysten työntekijöiden ja heikoimmassa asemassa olevien välillä.
Vaikka Irlannin valtio kerää ennätysmäisiä yritysverotuloja kansainvälisiltä jäteiltä (kuten Apple ja Google), arjessa monet irlantilaiset kokevat taloudellista tiukkuutta seuraavista syistä:
*Pula asunnoista ja rajut vuokrat: Asumisen hinta on karannut käsistä varsinkin Dublinissa. Eurostatin ja järjestöjen datan mukaan lähes 20 % väestöstä on köyhyysriskissä, kun asumiskulut (vuokrat tai asuntolainojen korot) lasketaan mukaan.
*Korkea elinkustannustaso: Inflaatio ja kohonneet energianhinnat ovat syöneet tavallisten kotitalouksien ostovoimaa. Irlanti on elinkustannuksiltaan yksi Euroopan kalleimmista maista.
*Haavoittuvat ryhmät: Social Justice Ireland -järjestön raporttien mukaan köyhyysrajan alapuolella elävien opiskelijoiden, eläkeläisten ja pitkäaikaissairaiden määrä on kasvanut, kun tilapäisiä elinkustannustukia on lakkautettu.
Tilannetta kuvaillaan usein kahden kerroksen taloudeksi: tilastollinen bruttokansantulo (BKT) näyttää huikeita lukemia, mutta vauraus keskittyy monikansallisiin yrityksiin ja niiden työntekijöihin, kun taas perinteisillä aloilla toimivat ja tukien varassa elävät irlantilaiset kamppailevat kohonneiden hintojen kanssa.
Tätäkö haluamme Suomeenkin?
Jos vaihtoehtona tuo Itänaapurin malli jossa kaikki oli köyhiä ja jonotti sitä yhtä homeista leivänpalaa kaupasta niin mieluummin Irlannin malli. Kakku pitää kuitenkin rakentaa ennen kuin sitä alkaa jakamaan ja joku kuvitelma siitä että se vaan itsestään kasaantuu kun tarpeeksi itkee on idiotismia.
On muitakin vaihtoehtoja kuin nuo kaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pääministeri Jyrki Katainen totesi vuonna 2011 Kreikan ensimmäisen kriisi- ja tukipaketin yhteydessä Suomen saavan tuloja lainojen koroista, mikä johti lausahdukseen "me tienataan tällä".
Se taisi olla valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen vaatimus jotta SDP hyväksyy tukipaketin. Sellaista se on kun mitään osaamattomat poliitikot sotkeutuvat asioihin joista he eivät tiedä mitään.
Höpsis. VelkaPääministeri Jyrki Katainen (kok.) puolusti hallituksen linjaa katsoen, että kriisimaiden tukeminen ja vakauden turvaaminen on Suomen etu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Irlannissa 100 datakeskusta. Toivottavasti Suomessa ei ala mopo keulimaan.
Miksi irlannissa on edes sallittu tehdä niin paljon keskuksia jos sähkö ei riitä? Kai nyt fiksu katsoo ensin että riittääkö sähköt ja sen mukaan sitten montako keskusta saa rakentaa. Kai nyt Suomessa ollaan fiksuja? Eikö? (padme-ilme)
Irlannissa menee makrotaloudellisesti hyvin. Käsitys Irlannin köyhtymisestä kumpuaa kuitenkin maata riivaavasta asuntokriisistä, korkeasta elinkustannustasosta sekä kasvavasta tuloerojen kuilusta suuryritysten työntekijöiden ja heikoimmassa asemassa olevien välillä.
Vaikka Irlannin valtio kerää ennätysmäisiä yritysverotuloja kansainvälisiltä jäteiltä (kuten Apple ja Google), arjessa monet irlantilaiset kokevat taloudellista tiukkuutta seuraavista syistä:
*Pula asunnoista ja rajut vuokrat: Asumisen hinta on karannut käsistä varsinkin Dublinissa. Eurostatin ja järjestöjen datan mukaan lähes 20 % väestöstä on köyhyysriskissä, kun asumiskulut (vuokrat tai asuntolainojen korot) lasketaan mukaan.
*Korkea elinkustannustaso: Inflaatio ja kohonneet energianhinnat ovat syöneet tavallisten kotitalouksien ostovoimaa. Irlanti on elinkustannuksiltaan yksi Euroopan kalleimmista maista.
*Haavoittuvat ryhmät: Social Justice Ireland -järjestön raporttien mukaan köyhyysrajan alapuolella elävien opiskelijoiden, eläkeläisten ja pitkäaikaissairaiden määrä on kasvanut, kun tilapäisiä elinkustannustukia on lakkautettu.
Tilannetta kuvaillaan usein kahden kerroksen taloudeksi: tilastollinen bruttokansantulo (BKT) näyttää huikeita lukemia, mutta vauraus keskittyy monikansallisiin yrityksiin ja niiden työntekijöihin, kun taas perinteisillä aloilla toimivat ja tukien varassa elävät irlantilaiset kamppailevat kohonneiden hintojen kanssa.
Tätäkö haluamme Suomeenkin?
Jos vaihtoehtona tuo Itänaapurin malli jossa kaikki oli köyhiä ja jonotti sitä yhtä homeista leivänpalaa kaupasta niin mieluummin Irlannin malli. Kakku pitää kuitenkin rakentaa ennen kuin sitä alkaa jakamaan ja joku kuvitelma siitä että se vaan itsestään kasaantuu kun tarpeeksi itkee on idiotismia.
On muitakin vaihtoehtoja kuin nuo kaksi.
No listaappa jotain joka ei luota yksityisen varallisuuden ja investointiomaisuuden verottamisen kautta rakennetun kakun jakamiseen tai valtion ohjaamaan suunnitelmatalouteen. Moista mallia ei ole missään vielä nähty.
Vierailija kirjoitti:
Maksan sähköstä n. 30 e/kk kerrostalossa kolmiossa jossa kaukolämpö. Se on ihan kohtuullista.
Se tulee muuttumaan. Sitä paitsi tuollaisella sähkölaskulla siirtomaksu on kesät talvet satasen luokkaa ellei enemmänkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Katsopa miten Irlannin talous on kasvanut viimeisen 10 v. aikana! Sekä mediaani- että keskiarvotulot irlantilaisilla ovat paljon suomalaisia kovemmat. On siis varaa maksaakin sähköstä.
Suomessa ei ole palkat monilla aloilla nousseet paljonkaan 10 v. aikana.
Ihmekö tuo kun vasemmisto ja ay-liike keskittyvät vastustamaan kaikkia uudistuksia. Tuottavuus nousuun niin on varaa maksaa palkkaakin. Mutta ei, suomalainen uuno maksaa mieluummin 10€ vähemmän sähköstä kuussa kuin ottaa tonnin lisää palkkaa sekä äänestää talouden hengiltä verottavaa vasemmistoa kun saa kympin lisää tukia per kk.
Duunarit saa haaveilla tonnin palkan korotuksista. Työnantajien mukaan ikinä ei ole varaa nostaa palkkoja. Siksi ek halusi paikallisen sopimisen (sanelun) että voi laskea palkkoja. Ulkomaalaisia palkataan juuri siksi kun niitä saa halvalla. Kaiken pakollisen kuten ruuan, bensan ja sähkön hinnat aina vain nousevat. Duunareilla on sentään pieni mahdollisuus lakkoilemalla nostaa palkkoja. Kasvava työttömien joukko ei voi mitään sille kun niiltä vain leikataan surutta.
EKn mukaan suomalaisilla on 15% liian korkeat palkat
Hauskaa muuten, että jo useamman talven ajan suomalaisia on järjettömän kalliin sähkön ja suurten siirtomaksujen takia kehoitettu vähentämään sähkönkulutusta. Sitten tänne halutaan datakeskuksia jotka vievät huimat määrät sähköä vuodenajasta riippumatta. Siihen päälle vielä vedenkulutus ja kaikenlaiset vakavat ympäristöhaitat.
Miten ihmeessä me aikoinaan pärjäsimme ilman tuhansia datakeskuksia ympräri maailman?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Irlannissa 100 datakeskusta. Toivottavasti Suomessa ei ala mopo keulimaan.
Miksi irlannissa on edes sallittu tehdä niin paljon keskuksia jos sähkö ei riitä? Kai nyt fiksu katsoo ensin että riittääkö sähköt ja sen mukaan sitten montako keskusta saa rakentaa. Kai nyt Suomessa ollaan fiksuja? Eikö? (padme-ilme)
Irlannissa menee makrotaloudellisesti hyvin. Käsitys Irlannin köyhtymisestä kumpuaa kuitenkin maata riivaavasta asuntokriisistä, korkeasta elinkustannustasosta sekä kasvavasta tuloerojen kuilusta suuryritysten työntekijöiden ja heikoimmassa asemassa olevien välillä.
Vaikka Irlannin valtio kerää ennätysmäisiä yritysverotuloja kansainvälisiltä jäteiltä (kuten Apple ja Google), arjessa monet irlantilaiset kokevat taloudellista tiukkuutta seuraavista syistä:
*Pula asunnoista ja rajut vuokrat: Asumisen hinta on karannut käsistä varsinkin Dublinissa. Eurostatin ja järjestöjen datan mukaan lähes 20 % väestöstä on köyhyysriskissä, kun asumiskulut (vuokrat tai asuntolainojen korot) lasketaan mukaan.
*Korkea elinkustannustaso: Inflaatio ja kohonneet energianhinnat ovat syöneet tavallisten kotitalouksien ostovoimaa. Irlanti on elinkustannuksiltaan yksi Euroopan kalleimmista maista.
*Haavoittuvat ryhmät: Social Justice Ireland -järjestön raporttien mukaan köyhyysrajan alapuolella elävien opiskelijoiden, eläkeläisten ja pitkäaikaissairaiden määrä on kasvanut, kun tilapäisiä elinkustannustukia on lakkautettu.
Tilannetta kuvaillaan usein kahden kerroksen taloudeksi: tilastollinen bruttokansantulo (BKT) näyttää huikeita lukemia, mutta vauraus keskittyy monikansallisiin yrityksiin ja niiden työntekijöihin, kun taas perinteisillä aloilla toimivat ja tukien varassa elävät irlantilaiset kamppailevat kohonneiden hintojen kanssa.
Tätäkö haluamme Suomeenkin?
Jos vaihtoehtona tuo Itänaapurin malli jossa kaikki oli köyhiä ja jonotti sitä yhtä homeista leivänpalaa kaupasta niin mieluummin Irlannin malli. Kakku pitää kuitenkin rakentaa ennen kuin sitä alkaa jakamaan ja joku kuvitelma siitä että se vaan itsestään kasaantuu kun tarpeeksi itkee on idiotismia.
T. Orpo jonka ainoa vaihtoehto on Venäjä joka asiaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Katsopa miten Irlannin talous on kasvanut viimeisen 10 v. aikana! Sekä mediaani- että keskiarvotulot irlantilaisilla ovat paljon suomalaisia kovemmat. On siis varaa maksaakin sähköstä.
Suomessa ei ole palkat monilla aloilla nousseet paljonkaan 10 v. aikana.
Ihmekö tuo kun vasemmisto ja ay-liike keskittyvät vastustamaan kaikkia uudistuksia. Tuottavuus nousuun niin on varaa maksaa palkkaakin. Mutta ei, suomalainen uuno maksaa mieluummin 10€ vähemmän sähköstä kuussa kuin ottaa tonnin lisää palkkaa sekä äänestää talouden hengiltä verottavaa vasemmistoa kun saa kympin lisää tukia per kk.
Duunarit saa haaveilla tonnin palkan korotuksista. Työnantajien mukaan ikinä ei ole varaa nostaa palkkoja. Siksi ek halusi paikallisen sopimisen (sanelun) että voi laskea palkkoja. Ulkomaalaisia palkataan juuri siksi kun niitä saa halvalla. Kaiken pakollisen kuten ruuan, bensan ja sähkön hinnat aina vain nousevat. Duunareilla on sentään pieni mahdollisuus lakkoilemalla nostaa palkkoja. Kasvava työttömien joukko ei voi mitään sille kun niiltä vain leikataan surutta.
EKn mukaan suomalaisilla on 15% liian korkeat palkat
Kas kun vain 15 %. Ek on melko kätevä laskelmissaan kun suomessa on pienet palkat. Vastaavasti melkein kaikki on suomessa kallista. Ruoka ja asuminen vievät ihan jäätävän osan rahoista.
Hetkisen kuluttua tuo muuttuu muotoon "Suomessa OLI halpaa"