Lue keskustelun säännöt.
MIELI ry irtisanoo 13 työntekijää. Kiitos Rydman, törkeää! Onneksi johtajista eikä hallinnosta sentään jouduttu vähentämään
18.09.2026 |
Onneksi selvittiin vain vähentämällä työntekijöitä eikä esim laskemaan johtajien palkkoja
Kommentit (168)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä päästään kysymykseen siitä, mitä mielikuvia luodaan politiikan tasolla järjestöistä. Tällä hetkellä, kuten yleisemminkin, diskurssi rakentuu "johtoportaan paisumisen/kokoluokan" ympärille. Ilman tarkempaa määrittelemistä ja erottelemista sen suhteen missä paisumista tapahtuu ja mitä se todellisuudessa tarkoittaa. Toisena diskurssi, joka rakentuu tehostamisen ympärille. Järjestöistä rakennetaan mielikuvaa toimijoina, jotka ovat "vain tehottomia rahareikiä". Ja viestiä pyritään, tapansa mukaan, vahvistamaan "välttämättömyyden" narratiivilla; jostakin seuraa jotain, jos ei tehdä jotain tiettyä asiaa. Tämä keino ajaa nykyhetkessä sen yli, mikä on oikein ja yleistä hyvää.
Kuten sote-järjestöjen ym. suhteen havaitaan, tämä tehostaminen osuu pitkälti suorittavaan ja kohtaavan työhön. Saadaan aikaiseksi paitsi työttömyyttä myös tavan kansalaiset ja demokratia kärsivät. Apua ei ole saatavilla elämän eri hetkissä, ja yhteiskunnallisen hädän ja viestin vieminen eduskuntaan sekä muutoksen saaminen on vaikeampaa. Kansalaisyhteiskunnassa kun järjestöt ovat hyvin keskeisessä asemassa (leveämmät hartiat; enemmän resursseja neuvotella politiikan kentällä). Mutta jos äänet hiljenevät, on mahdollista toteuttaa politiikkaa joka ei huomioi erilaisia tarpeita ja yhteiskunnallista hätää.
Ja vaikka tämä on vahvasti Rydmanin ja PS:n aikaansaannosta, tätä järjestöjen leikkauspolitiikkaa seurauksineen ovat tukemassa kokoomus, kristillisdemokraatit ja rkp. He ovat yhtälailla vastuusta kasvavasta pahoinvoinnista ja demokraattisten pilareiden murentamisesta.
Syyttävä sormi osoittaa siis ainoastaan järjestön johdon eli niiden henkilöiden puoleen, jotka valitsevat mihin saadut rahat kohdennetaan.
Johtajille tarvitaan myös työpaikkoja!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli täysin tarpeeton yhdistys.
Ei, vaan täysin tarpeeton Rydman.
Rydman on tällä hetkellä ihan paras, tekee hyvää työtä suomalaisten hyväksi, siksi ääni Persuille, on ylivoimaisesti paras puolue.
Normaalin poliitikon hermot ei kestäisi tätä kohtelua mitä Rydman saa osakseen yrittäessää säästää valtion varoja
Aloitetaan johtajien vähentäminen hallituksesta. Näytetään katos malliesimerkkiä. ryytimannille fudut ensimmäisenä, nostaa ökypalkkaa mutta työnjälki tähtitieteellisen paskaa.
Mitä Mieli ry on saanut aikaan? Käsittääkseni mielisairaudet ovat vain lisääntyneet eli toiminta on täysin tehotonta. Rahat menevät kankkulan kaivoon joten miksi ihmeessä valtion pitäisi elättää suuripalkkaisia selkään taputtelijoita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli täysin tarpeeton yhdistys.
Ei, vaan täysin tarpeeton Rydman.
Rydman on tällä hetkellä ihan paras, tekee hyvää työtä suomalaisten hyväksi, siksi ääni Persuille, on ylivoimaisesti paras puolue.
Normaalin poliitikon hermot ei kestäisi tätä kohtelua mitä Rydman saa osakseen yrittäessää säästää valtion varoja
Säästää - omiin taskuihinsa. Normaaleilla ihmisillä on moraali ja järki joka estää ajamasta politiikkaa kuin psykopaatti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli täysin tarpeeton yhdistys.
Ei, vaan täysin tarpeeton Rydman.
Rydman on tällä hetkellä ihan paras, tekee hyvää työtä suomalaisten hyväksi, siksi ääni Persuille, on ylivoimaisesti paras puolue.
Normaalin poliitikon hermot ei kestäisi tätä kohtelua mitä Rydman saa osakseen yrittäessää säästää valtion varoja
Säästää - omiin taskuihinsa. Normaaleilla ihmisillä on moraali ja järki joka estää ajamasta politiikkaa kuin psykopaatti.
Linkki?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli täysin tarpeeton yhdistys.
Mahdatko ymmärtää kuinka paljon vastaavat järjestöt säästävät hyvinvointialueiden rahoja ja muita resursseja?
Ei ole mitään näyttöä että järjestöt säästäisivät yhtään hyvinvointialueiden rahoja. Miten ne edes voisivat kun järjestöt eivät voi tai saa hoitaa hyvinvointialueiden lakisääteisiä tehtäviä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tässä päästään kysymykseen siitä, mitä mielikuvia luodaan politiikan tasolla järjestöistä. Tällä hetkellä, kuten yleisemminkin, diskurssi rakentuu "johtoportaan paisumisen/kokoluokan" ympärille. Ilman tarkempaa määrittelemistä ja erottelemista sen suhteen missä paisumista tapahtuu ja mitä se todellisuudessa tarkoittaa. Toisena diskurssi, joka rakentuu tehostamisen ympärille. Järjestöistä rakennetaan mielikuvaa toimijoina, jotka ovat "vain tehottomia rahareikiä". Ja viestiä pyritään, tapansa mukaan, vahvistamaan "välttämättömyyden" narratiivilla; jostakin seuraa jotain, jos ei tehdä jotain tiettyä asiaa. Tämä keino ajaa nykyhetkessä sen yli, mikä on oikein ja yleistä hyvää.
Kuten sote-järjestöjen ym. suhteen havaitaan, tämä tehostaminen osuu pitkälti suorittavaan ja kohtaavan työhön. Saadaan aikaiseksi paitsi työttömyyttä myös tavan kansalaiset ja demokratia kärsivät. Apua ei ole saatavilla elämän eri hetkissä, ja yhteiskunnallisen hädän ja viestin vieminen eduskuntaan sekä muutoksen saaminen on vaikeampaa. Kansalaisyhteiskunnassa kun järjestöt ovat hyvin keskeisessä asemassa (leveämmät hartiat; enemmän resursseja neuvotella politiikan kentällä). Mutta jos äänet hiljenevät, on mahdollista toteuttaa politiikkaa joka ei huomioi erilaisia tarpeita ja yhteiskunnallista hätää.
Ja vaikka tämä on vahvasti Rydmanin ja PS:n aikaansaannosta, tätä järjestöjen leikkauspolitiikkaa seurauksineen ovat tukemassa kokoomus, kristillisdemokraatit ja rkp. He ovat yhtälailla vastuusta kasvavasta pahoinvoinnista ja demokraattisten pilareiden murentamisesta.
Järjestöjen ei ole mikään pakko leikata suorittavasta ja kohtaavasta työstä. Mutta kun vaihtoehto on leikata hallinnosta, leikataan mieluummin muualta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli täysin tarpeeton yhdistys.
Mahdatko ymmärtää kuinka paljon vastaavat järjestöt säästävät hyvinvointialueiden rahoja ja muita resursseja?
Ei ole mitään näyttöä että järjestöt säästäisivät yhtään hyvinvointialueiden rahoja. Miten ne edes voisivat kun järjestöt eivät voi tai saa hoitaa hyvinvointialueiden lakisääteisiä tehtäviä.
Juuri sitä varten ne ovat eli hoitamassa tehtäviä jotka eivät mahdu lakisääteisten puitteisiin, voi herran pieksut. Tätä tämä persuilla on, kuvitellaan myös että hommat hoituvat vapaaehtoisten toimin ilman johtajia ja koordinaatiota. Ei kun sekin pitäisi tietysti tehdä ilmaiseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan helvetin hyvä ja oikein!
Tuollaiset loisintapuljut jos ei tule toimeen itse hankituin varoin, joutavatkin naulata luukkunsa umpeen. Verovaroista tuollaisia demarivarastoja ja demariämmä-päiväkerhoja ei tule rahoittaa centilläkään.
Ansiosidonnaisen veroprosentti on isompi kuin saman suuruisen palkan, koska ei saa vähennyksiä kuten työtulovähennystä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä päästään kysymykseen siitä, mitä mielikuvia luodaan politiikan tasolla järjestöistä. Tällä hetkellä, kuten yleisemminkin, diskurssi rakentuu "johtoportaan paisumisen/kokoluokan" ympärille. Ilman tarkempaa määrittelemistä ja erottelemista sen suhteen missä paisumista tapahtuu ja mitä se todellisuudessa tarkoittaa. Toisena diskurssi, joka rakentuu tehostamisen ympärille. Järjestöistä rakennetaan mielikuvaa toimijoina, jotka ovat "vain tehottomia rahareikiä". Ja viestiä pyritään, tapansa mukaan, vahvistamaan "välttämättömyyden" narratiivilla; jostakin seuraa jotain, jos ei tehdä jotain tiettyä asiaa. Tämä keino ajaa nykyhetkessä sen yli, mikä on oikein ja yleistä hyvää.
Kuten sote-järjestöjen ym. suhteen havaitaan, tämä tehostaminen osuu pitkälti suorittavaan ja kohtaavan työhön. Saadaan aikaiseksi paitsi työttömyyttä myös tavan kansalaiset ja demokratia kärsivät. Apua ei ole saatavilla elämän eri hetkissä, ja yhteiskunnallisen hädän ja viestin vieminen eduskuntaan sekä muutoksen saaminen on vaikeampaa. Kansalaisyhteiskunnassa kun järjestöt ovat hyvin keskeisessä asemassa (leveämmät hartiat; enemmän resursseja neuvotella politiikan kentällä). Mutta jos äänet hiljenevät, on mahdollista toteuttaa politiikkaa joka ei huomioi erilaisia tarpeita ja yhteiskunnallista hätää.
Ja vaikka tämä on vahvasti Rydmanin ja PS:n aikaansaannosta, tätä järjestöjen leikkauspolitiikkaa seurauksineen ovat tukemassa kokoomus, kristillisdemokraatit ja rkp. He ovat yhtälailla vastuusta kasvavasta pahoinvoinnista ja demokraattisten pilareiden murentamisesta.
Syyttävä sormi osoittaa siis ainoastaan järjestön johdon eli niiden henkilöiden puoleen, jotka valitsevat mihin saadut rahat kohdennetaan.
On asiallista keskustella johdon palkasta ja palkitsemisesta, ja siitä mitä se tosiasiassa tarkoittaa. Tämä keskustelu on tosin luontonsa vuoksi aiheellista ja tarpeellista laajentaa koskettamaan koko yhteiskuntaa, jolloin se kattaa myös yksityisyrityksiä, eduskunnan/hallinnon johtajia ja niin edelleen. Onko perusteltua, että johto/johtava henkilö saa enemmän palkkaa? Ja millä ehdoin?
Johdon palkitsemisjärjestelmä on enenevissä määrin tarkoittanut sitä, että samalla kun johdolle kehitetään erilaisia palkitsemisjärjestelmiä, työntekijöitä irtisanotaan, jostain suorittavan työn tarpeesta tingitään tai työntekijöiden palkankorotus jää saamatta. Myös jonkin tuotteen tai palvelun hinta nousee. Kuten kehityksestä nähdään, johtajien palkat nousevat suhteessa muihin enemmän, mm.: https://yle.fi/a/74-20118552 ja https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/a/1d49803d-5195-4b16-8a55-1155fd…
Hallintoa ja johtavia henkilöitä toki tarvitaan päätöksenteon ja yrityksen toimivuuden sujuvuuden edistämiseksi. Tässä mielessä, kun vastuu on useista työntekijöitä ja yrityksestä ym. kokonaisuudessa korkeampi palkka on perusteltu. Kysymys koskettaa siis palkitsemisjärjestelmiä ja näiden perusteluita vuosi toisensa perään; ja tämä on tarkasteltava suhteessa siihen miten se vaikuttaa muuhun toimintaan.
Kritisoin itsekin johtajien palkka ja palkitsemiskehitystä, juuri siitä syystä että tämä kolahtaa työntekijöihin ja asiakkaisiin. Järjestöjen kohdalla voidaan hyvin kritisoida johtajien palkkoja. Se miksi tämä herättää kritiikkiä on, että tämän narratiivin "järjestöt käyttävät rahaa vain johtajiin" on latautunut poliittisesti ja toimii pitkälti keppihevosena sille, että samalla saadaan leikattua kansalaisyhteiskunnan toiminnan rajoja ja mahdollisuuksia. Kuten nyt nähdään, tärkeistä kohtaavan ja suorittavan työn paikoista irtisanotaan työntekijöitä ja joiden tärkeiden järjestöjen toiminta uhkaa lakata kokonaan, koska hallitus leikkaa. Tässä mielessä on naiivia syyttää pelkästään järjestön johtajia; katse on suunnattava poliitikan ja vallan suorittamisen keskeiselle paikalle eduskuntaan.
Vierailija kirjoitti:
Muistelen et esim Englannissa nämä järjestöjohtajat eivät ota palkkaa vaan tekevät sen jonkin oman työnsä ohella. Sitä kutsutaan hyväntekeväisyystyöksi. Meillä se on ammatti!
Höpö höpö. Kyllä Englannissa, kuten muuallakin, jokaisella isommalla järjestöllä on työntekijöitä.
Miksi täällä kirjoittelevat innokkaimmin ne, jotka eivät tiedä mitään järjestöistä ja näiden tehtävistä, joista osa on lakiin kirjattu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Huh onneksi selvittiin vain työntekijöitä vähentämällä
Kun vähennetään 3 työntekijää, jotka vielä tekevät sellaista "pakkohan tuo on jonkun tehdä" -työtä, niin säästö on jotain 6000e/kk.
Mutta jos vähentäisi yhden turhan haukottelijan, sillä voisi säästää tuplasti, eli noin 12.000e/kk.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä päästään kysymykseen siitä, mitä mielikuvia luodaan politiikan tasolla järjestöistä. Tällä hetkellä, kuten yleisemminkin, diskurssi rakentuu "johtoportaan paisumisen/kokoluokan" ympärille. Ilman tarkempaa määrittelemistä ja erottelemista sen suhteen missä paisumista tapahtuu ja mitä se todellisuudessa tarkoittaa. Toisena diskurssi, joka rakentuu tehostamisen ympärille. Järjestöistä rakennetaan mielikuvaa toimijoina, jotka ovat "vain tehottomia rahareikiä". Ja viestiä pyritään, tapansa mukaan, vahvistamaan "välttämättömyyden" narratiivilla; jostakin seuraa jotain, jos ei tehdä jotain tiettyä asiaa. Tämä keino ajaa nykyhetkessä sen yli, mikä on oikein ja yleistä hyvää.
Kuten sote-järjestöjen ym. suhteen havaitaan, tämä tehostaminen osuu pitkälti suorittavaan ja kohtaavan työhön. Saadaan aikaiseksi paitsi työttömyyttä myös tavan kansalaiset ja demokratia kärsivät. Apua ei ole saatavilla elämän eri hetkissä, ja yhteiskunnallisen hädän ja viestin vieminen eduskuntaan sekä muutoksen saaminen on vaikeampaa. Kansalaisyhteiskunnassa kun järjestöt ovat hyvin keskeisessä asemassa (leveämmät hartiat; enemmän resursseja neuvotella politiikan kentällä). Mutta jos äänet hiljenevät, on mahdollista toteuttaa politiikkaa joka ei huomioi erilaisia tarpeita ja yhteiskunnallista hätää.
Ja vaikka tämä on vahvasti Rydmanin ja PS:n aikaansaannosta, tätä järjestöjen leikkauspolitiikkaa seurauksineen ovat tukemassa kokoomus, kristillisdemokraatit ja rkp. He ovat yhtälailla vastuusta kasvavasta pahoinvoinnista ja demokraattisten pilareiden murentamisesta.
Syyttävä sormi osoittaa siis ainoastaan järjestön johdon eli niiden henkilöiden puoleen, jotka valitsevat mihin saadut rahat kohdennetaan.
On asiallista keskustella johdon palkasta ja palkitsemisesta, ja siitä mitä se tosiasiassa tarkoittaa. Tämä keskustelu on tosin luontonsa vuoksi aiheellista ja tarpeellista laajentaa koskettamaan koko yhteiskuntaa, jolloin se kattaa myös yksityisyrityksiä, eduskunnan/hallinnon johtajia ja niin edelleen. Onko perusteltua, että johto/johtava henkilö saa enemmän palkkaa? Ja millä ehdoin?
Johdon palkitsemisjärjestelmä on enenevissä määrin tarkoittanut sitä, että samalla kun johdolle kehitetään erilaisia palkitsemisjärjestelmiä, työntekijöitä irtisanotaan, jostain suorittavan työn tarpeesta tingitään tai työntekijöiden palkankorotus jää saamatta. Myös jonkin tuotteen tai palvelun hinta nousee. Kuten kehityksestä nähdään, johtajien palkat nousevat suhteessa muihin enemmän, mm.: https://yle.fi/a/74-20118552 ja https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/a/1d49803d-5195-4b16-8a55-1155fd…
Hallintoa ja johtavia henkilöitä toki tarvitaan päätöksenteon ja yrityksen toimivuuden sujuvuuden edistämiseksi. Tässä mielessä, kun vastuu on useista työntekijöitä ja yrityksestä ym. kokonaisuudessa korkeampi palkka on perusteltu. Kysymys koskettaa siis palkitsemisjärjestelmiä ja näiden perusteluita vuosi toisensa perään; ja tämä on tarkasteltava suhteessa siihen miten se vaikuttaa muuhun toimintaan.
Kritisoin itsekin johtajien palkka ja palkitsemiskehitystä, juuri siitä syystä että tämä kolahtaa työntekijöihin ja asiakkaisiin. Järjestöjen kohdalla voidaan hyvin kritisoida johtajien palkkoja. Se miksi tämä herättää kritiikkiä on, että tämän narratiivin "järjestöt käyttävät rahaa vain johtajiin" on latautunut poliittisesti ja toimii pitkälti keppihevosena sille, että samalla saadaan leikattua kansalaisyhteiskunnan toiminnan rajoja ja mahdollisuuksia. Kuten nyt nähdään, tärkeistä kohtaavan ja suorittavan työn paikoista irtisanotaan työntekijöitä ja joiden tärkeiden järjestöjen toiminta uhkaa lakata kokonaan, koska hallitus leikkaa. Tässä mielessä on naiivia syyttää pelkästään järjestön johtajia; katse on suunnattava poliitikan ja vallan suorittamisen keskeiselle paikalle eduskuntaan.
Perustelepa nyt ensin miten se varsinainen kohtaava työ voidaan teettää vapaaehtoisilla, mutta johtajille on aina maksettava korkeinta mahdollista palkkaa? Ja miten helkkarissa se on muka hallituksen vika?
Aivan käsittämätöntä tuubaa. Olet varmasti itse jossain tällaisessa hillotolppajärjestössä pyörittelemässä papereita ilman todellista tulosta, kun noin kaukaa hakien yrität näille hillotolpille jotain perusteluja raapia kasaan. Etkä osaa edes hävetä toimintaasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä päästään kysymykseen siitä, mitä mielikuvia luodaan politiikan tasolla järjestöistä. Tällä hetkellä, kuten yleisemminkin, diskurssi rakentuu "johtoportaan paisumisen/kokoluokan" ympärille. Ilman tarkempaa määrittelemistä ja erottelemista sen suhteen missä paisumista tapahtuu ja mitä se todellisuudessa tarkoittaa. Toisena diskurssi, joka rakentuu tehostamisen ympärille. Järjestöistä rakennetaan mielikuvaa toimijoina, jotka ovat "vain tehottomia rahareikiä". Ja viestiä pyritään, tapansa mukaan, vahvistamaan "välttämättömyyden" narratiivilla; jostakin seuraa jotain, jos ei tehdä jotain tiettyä asiaa. Tämä keino ajaa nykyhetkessä sen yli, mikä on oikein ja yleistä hyvää.
Kuten sote-järjestöjen ym. suhteen havaitaan, tämä tehostaminen osuu pitkälti suorittavaan ja kohtaavan työhön. Saadaan aikaiseksi paitsi työttömyyttä myös tavan kansalaiset ja demokratia kärsivät. Apua ei ole saatavilla elämän eri hetkissä, ja yhteiskunnallisen hädän ja viestin vieminen eduskuntaan sekä muutoksen saaminen on vaikeampaa. Kansalaisyhteiskunnassa kun järjestöt ovat hyvin keskeisessä asemassa (leveämmät hartiat; enemmän resursseja neuvotella politiikan kentällä). Mutta jos äänet hiljenevät, on mahdollista toteuttaa politiikkaa joka ei huomioi erilaisia tarpeita ja yhteiskunnallista hätää.
Ja vaikka tämä on vahvasti Rydmanin ja PS:n aikaansaannosta, tätä järjestöjen leikkauspolitiikkaa seurauksineen ovat tukemassa kokoomus, kristillisdemokraatit ja rkp. He ovat yhtälailla vastuusta kasvavasta pahoinvoinnista ja demokraattisten pilareiden murentamisesta.
Syyttävä sormi osoittaa siis ainoastaan järjestön johdon eli niiden henkilöiden puoleen, jotka valitsevat mihin saadut rahat kohdennetaan.
On asiallista keskustella johdon palkasta ja palkitsemisesta, ja siitä mitä se tosiasiassa tarkoittaa. Tämä keskustelu on tosin luontonsa vuoksi aiheellista ja tarpeellista laajentaa koskettamaan koko yhteiskuntaa, jolloin se kattaa myös yksityisyrityksiä, eduskunnan/hallinnon johtajia ja niin edelleen. Onko perusteltua, että johto/johtava henkilö saa enemmän palkkaa? Ja millä ehdoin?
Johdon palkitsemisjärjestelmä on enenevissä määrin tarkoittanut sitä, että samalla kun johdolle kehitetään erilaisia palkitsemisjärjestelmiä, työntekijöitä irtisanotaan, jostain suorittavan työn tarpeesta tingitään tai työntekijöiden palkankorotus jää saamatta. Myös jonkin tuotteen tai palvelun hinta nousee. Kuten kehityksestä nähdään, johtajien palkat nousevat suhteessa muihin enemmän, mm.: https://yle.fi/a/74-20118552 ja https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/a/1d49803d-5195-4b16-8a55-1155fd…
Hallintoa ja johtavia henkilöitä toki tarvitaan päätöksenteon ja yrityksen toimivuuden sujuvuuden edistämiseksi. Tässä mielessä, kun vastuu on useista työntekijöitä ja yrityksestä ym. kokonaisuudessa korkeampi palkka on perusteltu. Kysymys koskettaa siis palkitsemisjärjestelmiä ja näiden perusteluita vuosi toisensa perään; ja tämä on tarkasteltava suhteessa siihen miten se vaikuttaa muuhun toimintaan.
Kritisoin itsekin johtajien palkka ja palkitsemiskehitystä, juuri siitä syystä että tämä kolahtaa työntekijöihin ja asiakkaisiin. Järjestöjen kohdalla voidaan hyvin kritisoida johtajien palkkoja. Se miksi tämä herättää kritiikkiä on, että tämän narratiivin "järjestöt käyttävät rahaa vain johtajiin" on latautunut poliittisesti ja toimii pitkälti keppihevosena sille, että samalla saadaan leikattua kansalaisyhteiskunnan toiminnan rajoja ja mahdollisuuksia. Kuten nyt nähdään, tärkeistä kohtaavan ja suorittavan työn paikoista irtisanotaan työntekijöitä ja joiden tärkeiden järjestöjen toiminta uhkaa lakata kokonaan, koska hallitus leikkaa. Tässä mielessä on naiivia syyttää pelkästään järjestön johtajia; katse on suunnattava poliitikan ja vallan suorittamisen keskeiselle paikalle eduskuntaan.
Perustelepa nyt ensin miten se varsinainen kohtaava työ voidaan teettää vapaaehtoisilla, mutta johtajille on aina maksettava korkeinta mahdollista palkkaa? Ja miten helkkarissa se on muka hallituksen vika?
Aivan käsittämätöntä tuubaa. Olet varmasti itse jossain tällaisessa hillotolppajärjestössä pyörittelemässä papereita ilman todellista tulosta, kun noin kaukaa hakien yrität näille hillotolpille jotain perusteluja raapia kasaan. Etkä osaa edes hävetä toimintaasi.
Aivan sivusta sanon, että argumentointivirheesi nimi on ad hominem. Trollaatko tahallasi vai etkö osaa argumentoida paremmin?
Miksi Suomessa on vielä tänä päivänä joku suomenruotsalaisten(?) järjestö-rahasto mikä jakaa rahaa naimattomille naisille joilla löytyy joku aatelinen nimi sukuhistorian uumenista? Kuten meiltä kaikilta varmaan löytyy. Tuollaisen olisi ehkä ymmärtänyt 1800-luvulla tai 1900-luvun alussa kun naisille ei ollut niin paljon töitä kuin miehille, joten yksinäisen naisen pienen toimeentuloapu tullut tarpeen.
Entä miksi Suomessa maksetaan usealle kymmenelle eri somaliklaanin järjestölle rahaa, vain siksi koska eivät voi eri klaaneina pitää yhteistä ja maakohtaista? Toisin sanottuna nämä somalit ovat tuoneet oman maansa klaaniSODAT tänne Suomeen, ja rahastavat sillä. Heidän presidenttikin on kutsunut kansalaisia takaisin maahansa, jossa rauha ja klaanit lopetettu, mutta mikäs sitä kotiin lähtisi kun Suomesta saa ilmaista rahaa tekemättä mitään ja lisääntymällä. Hölmöläläiset maksaa ja kyselee vielä että mitä muuta tarvitsette ja ettette vaan mene kertomaan muihin maihin että Suomessa kohdeltaisi teitä huonosti. Leikataan sitten vaan lisää suomalaislasten mielenterveyshoidosta tai koulutuksista.
Tarkoitatko säätiötä?
Voivat toki jakaa sitä rahaa sinne mihin säätiön perustaja on tarkoittanut. Eivät saa julkista rahoitusta.
Miksi 5 miljoonan asukkaan Suomessa on melkein tuplasti enemmän kansanedustajia kuin 10 miljoonan asukkaan Ruotsissa?
Siinä olisi eräs säästötavoite. Saavat vielä aikaistetut eläkkeet.
Ei yhtään.