Lue keskustelun säännöt.
Laskeeko toimeentulotuen perusosani sitten kun lapsi täyttää 18?
16.09.2026 |
Kyseessä lukiolainen, eli sitten kun hän täyttää 18, tulee hänen tulona olemaan vain opintotuki (siis opintoraha, lainaa ei ole ottamassa), asumismenoista ei enää huomioida hänen osuuttaan, eli minä joudun maksamaan koko vuokran, vaikka saan tukea vain 2/3 (perheessä on myös pikkusisarus). Laskeskelen tässä, että kuinka paljon perheen tulot tippuvat lapsen täyttäessä 18. Oma tilanteeni on se, että palkkani ei riitä koko perheen elatukseen ja sen vuoksi saamme myös toimeentulotukea. Työn ja siten palkan määrä vaihtelee, mutta koska mitään suojaosaa ei enää ole, ei tuosta työstä ole oikeasti mitään hyötyä taloudellisesti, ei myöskään lisätuloista.
Kommentit (86)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole järkeä muuttaa, mutta se on kaikille osapuolille taloudellisesti kannattavampaa.
Millä tavalla kannattavaa? Jos siihen maksetaan solukoppi tai miniyksiö päälle, jossa ei edes välttämättä oleskella, niin mitä ja ketä se hyödyttää? MIkä on rahallinen hyöty asiasta?
Lue toi aiempi kommentti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opiskeleva 18 vuotias voi hakea elatustulea molemmilta vanhemmilta. Tämä on vähän tiedetty ja hankalasti haettava. Prosessi kannattaa aloittaa jo 17 vuotiaana lasten valvojan kautta. Vanhemmilla on velvollisuus auttaa vielä opiskeluaikana. En muista minkä ikäiseksi. Mutta tiedän tapauksia, joissa lapsi on saanut elastustuen. Ja käsittääkseni taloudellisesti 18 vuotiaan kannattaa muuttaa kotoa omilleen. Tai ainakin siirtää kirjat. Näin moni tavallisesti toimeentulevat tekevät. Vaikka siitä ei kerrota muille, että kotona asuvan lapsen kirjat on mummolassa.
Yli 18v. ei saa enää mitään elatustukia eikä lastenvalvoja voi sellaisia määrätä. Että osaakin olla ihmisillä vääriä käsityksiä huhupuheiden kautta. 18v. lukiolaisen ei todellakaan kannata myöskään muuttaa omilleen eikä pitäisi joutua kotoaan kesken lukion lähtemään. Se pitäisi nykyään tehdä täysin velaksi ja sehän se vasta kalliiksi tulisi. Laki on helmikuussa muuttunut. Sinulla on vanhentuneet jutut.
Ehkä sinun pitäisi tarkistaa omat tietosi.
Lapsen oikeus saada varsinaista elatusta vanhemmaltaan päättyy hänen täyttäessään 18 vuotta. Velvollisuutta elatusmaksujen maksamiseen ei tämän jälkeen lain mukaan enää ole.
Täysi-ikäinen on kuitenkin oikeutettu saamaan vanhemmiltaan avustusta koulutuksesta johtuviin kustannuksiin, jos se katsotaan olosuhteisiin nähden kohtuulliseksi. Avustukseen kuuluu koulukustannusten lisäksi myös koulutuksen aikaiset elatusmenot. Kohtuullisuusvaatimusta arvioidaan kokonaiskuvan perusteella; arvioinnissa otetaan huomioon muun muassa lapsen taipumukset, koulutuksen kesto, kustannusten määrä sekä lapsen mahdollisuudet itse vastata kustannuksista.
Avustukselle ei ole laissa määrättyä yläikärajaa. Velvoite avustuksen maksamiseen väistynee ainakin, jos lapsi kykenee itse elättämään itsensä.
Avustuksen maksamisesta sovitaan yleensä vapaaehtoisesti osapuolten kesken, mikä voi olla helpoin vaihtoehto. Oikeuskäytännössä on kuitenkin ollut tapauksia, jossa täysi-ikäinen on vaatinut oikeusteitse koulutusavustusta toiselta vanhemmaltaan. Korkeimman oikeuden ratkaisuissa merkitystä on ollut etenkin vanhemman tuloilla sekä koulutusasteella. Lisäksi on arvioitu tilanteen kohtuullisuutta ylipäätään. Pääsääntöisesti hyvin toimeentuleva vanhempi on määrätty maksamaan avustusta lapselle, jonka lukio-opinnot ovat olleet vielä kesken.
Jos yhteisymmärrystä avustuksen maksamisesta ei siis synny, avustusta voi vaatia kanteella. Oikeus vaatia avustusta on täysi-ikäisellä lapsella, eli kanteen nostaa lapsi itse. Kanne pannaan vireille toimittamalla haastehakemus käräjäoikeuteen. Pääsääntöisesti vaatimus tutkitaan siinä käräjäoikeudessa, jonka tuomiopiirissä vastaaja - tässä tapauksessa lapsen isä - asuu. Oikeusaputoimistosta on mahdollista saada oikeusapua osaksi tai kokonaan valtion varoin silloin, kun asianosaisella ei ole varaa tarvitsemaansa oikeudelliseen apuun.(minilex.fi)
Eli 18v. joutuisi vielä nostamaan vanhempaansa vastaan oikeusjutun lukio-opiskelun ja kirjoitusstressin ohella? Todennäköisesti siihenkin joutuu käyttämään velkarahaa asianajajan palkkaamiseen. Ja entäs kun se vanhempi todetaan varattomaksi? Luuletko tosiaan sieltä jotain silloin saatavan? Se on täysin turha oikeudenkäynti silloin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole järkeä muuttaa, mutta se on kaikille osapuolille taloudellisesti kannattavampaa.
Millä tavalla kannattavaa? Jos siihen maksetaan solukoppi tai miniyksiö päälle, jossa ei edes välttämättä oleskella, niin mitä ja ketä se hyödyttää? MIkä on rahallinen hyöty asiasta?
Esimerkki: lukiolainen vuokraa soluhuoneen, jonka vuokra on 250 €/kk. Hän saa asumislisää 200 €/kk ja opintorahaa 279 €/kk. Hänelle siis jää rahaa vuokran jälkeen 229 €/kk eli selvästi enemmän kuin kotona asuessa. Lisäksi vanhemmalla otetaan nyt koko vuokra huomioon asumis- ja toimeentulotuessa eikä vain 2/3 siitä. Sekä opiskelija että vanhempi saavat enemmän tukia.
Huimaa vinkumista. Tämänkin rahan kuppaamiskikkojen etsiskelyn kun käyttäisi opiskeluun tai työnhakuun niin hyvä tulisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kersa omaan kämppään niin saa kaikki mahdolliset tuet.
Tämä. Ei sinne pakko ole mennä asumaan, kunhan muuttaa virallisen osoitteensa.
Et ymmärrä. Toisen asunnon hommaaminen ei auta asiaa yhtään. Millä se maksettaisiin? Tukia siihen ei tule.
Sinä et ymmärrä.
Itsenäisesti asuvan opintoraha on 279 euroa ja asumislisä suunnilleen 250 euroa. Kyllä noilla jonkun solukämpän tai miniyksiön maksaa. Ja samalla vanhempi saa enemmän toimeentulotukea, kun hänen menoistaan ei vähennetä nuoren osuutta asumiskuluista.
Lukiolainen joutuu silti maksamaan elämisensä, ruokansa, lääkkeensä, hammaslääkärinsä, silmälasinsa, harrastuksensa, puhelimensa, sähkön, veden, bussiliput yms. Eli joutuu joka tapauksessa velkaantumaan.
Vanhempi ei saa välttämättä yhtään enempää tukia. Ainakin vanhemman asumistuki laskee, kun nyt asunnossa katsotaan asuvan vain yksi, vaikka lapsi tosiasiassa asuisi kotonaan eikä ankeassa tyhjässä kopissaan. Vanhempi voi myös joutua muuttamaan yksiöön, koska nyt tt-tuen asumisnormi on vain yhdelle. Eli perhe joutuu ahtaalle ja suuriin muutoksiin kesken lapsen lukion, kun lapsen pitäisi saada tuntea olonsa turvalliseksi ja saada keskittyä viemään toinen aste loppuun parhaalla mahdollisella tavalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Naputtelin vähän kelan laskuria ja sen mukaan tukesi tippuvat tonnin.
Ihmetyttää kun tätä samaa palstalla kysytään koko ajan!
Miksei lukiolainen voi vain asua kotona kuten ennenkin ja syödä samaa ruokaa kuin äiti ja muu perhe ?
Noinhan ennenkin tehtiin, asuttiin lapsuudenkodissa lukio ja ammattikoulu.Vanhemmat maksoivat asumisen ja syömiset tietenkin. Ja ajokortin ym mahdollisuuksien mukaan. Ei vinguttu sossusta rahaa, se olisi ollut häpeällistä.
Mikä joitain nykyäitejä vaivaa? Lasketaan koko elämä sen varmaan, että joku muu maksaa. Ja kun se loppuu, ulistaan ja vaaditaan rahaa taikaseinästä.Ei ihme, että Suomi konkurssissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole järkeä muuttaa, mutta se on kaikille osapuolille taloudellisesti kannattavampaa.
Millä tavalla kannattavaa? Jos siihen maksetaan solukoppi tai miniyksiö päälle, jossa ei edes välttämättä oleskella, niin mitä ja ketä se hyödyttää? MIkä on rahallinen hyöty asiasta?
Esimerkki: lukiolainen vuokraa soluhuoneen, jonka vuokra on 250 €/kk. Hän saa asumislisää 200 €/kk ja opintorahaa 279 €/kk. Hänelle siis jää rahaa vuokran jälkeen 229 €/kk eli selvästi enemmän kuin kotona asuessa. Lisäksi vanhemmalla otetaan nyt koko vuokra huomioon asumis- ja toimeentulotuessa eikä vain 2/3 siitä. Sekä opiskelija että vanhempi saavat enemmän tukia.
Solunkin vuokra on Helsingissä n. 400e. Haarukka on 350-500e riippuen sijainnista. Jos solu on kaukana koulusta, tähän tulee sitten kalliit bussiliput päälle. Lisäksi vanhemman tuet laskevat silti ja opiskelijan on silti nostettava elämiseensä velkaa. Tuo ehdottamasi järjestely ei välttämättä kannata kuin korkeintaan kymppejä, tai saattaisi tulla jopa loppujen lopuksi kalliimmaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole järkeä muuttaa, mutta se on kaikille osapuolille taloudellisesti kannattavampaa.
Millä tavalla kannattavaa? Jos siihen maksetaan solukoppi tai miniyksiö päälle, jossa ei edes välttämättä oleskella, niin mitä ja ketä se hyödyttää? MIkä on rahallinen hyöty asiasta?
Esimerkki: lukiolainen vuokraa soluhuoneen, jonka vuokra on 250 €/kk. Hän saa asumislisää 200 €/kk ja opintorahaa 279 €/kk. Hänelle siis jää rahaa vuokran jälkeen 229 €/kk eli selvästi enemmän kuin kotona asuessa. Lisäksi vanhemmalla otetaan nyt koko vuokra huomioon asumis- ja toimeentulotuessa eikä vain 2/3 siitä. Sekä opiskelija että vanhempi saavat enemmän tukia.
Solunkin vuokra on Helsingissä n. 400e. Haarukka on 350-500e riippuen sijainnista. Jos solu on kaukana koulusta, tähän tulee sitten kalliit bussiliput päälle. Lisäksi vanhemman tuet laskevat silti ja opiskelijan on silti nostettava elämiseensä velkaa. Tuo ehdottamasi järjestely ei välttämättä kannata kuin korkeintaan kymppejä, tai saattaisi tulla jopa loppujen lopuksi kalliimmaksi.
Ainakin meidän tapauksessa molemmille olisi taloudellisesti kannattavampaa asua erillään. Olen laskenut kaiken hyvin tarkkaan ja vaikka jäisin tähän "liian kalliiseen" asuntoon yksin, niin silti vaikutus olisi positiivinen. Ja lapselle jäisi enemmän rahaa käteen mikäli hän muuttaisi nykyisen puolikkaan vuokran hintaiseen asuntoon.
Ruokaa on ostettava joka tapauksessa, joten osoitteella ei ole siihen vaikutusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihmetyttää kun tätä samaa palstalla kysytään koko ajan!
Miksei lukiolainen voi vain asua kotona kuten ennenkin ja syödä samaa ruokaa kuin äiti ja muu perhe ?
Noinhan ennenkin tehtiin, asuttiin lapsuudenkodissa lukio ja ammattikoulu.Vanhemmat maksoivat asumisen ja syömiset tietenkin. Ja ajokortin ym mahdollisuuksien mukaan. Ei vinguttu sossusta rahaa, se olisi ollut häpeällistä.
Mikä joitain nykyäitejä vaivaa? Lasketaan koko elämä sen varmaan, että joku muu maksaa. Ja kun se loppuu, ulistaan ja vaaditaan rahaa taikaseinästä.Ei ihme, että Suomi konkurssissa.
Kuulepas, kun tästä on juuri kyse, että miksei lukiolainen saisi asua kotona joutumatta velkaantumaan. Tämä hallitus on muuttanut lakia siten, että lukiolaisen on otettava syömävelkaa, jos vanhempi on tt-tuella! Etkö käsitä, että perheellä ei ole silloin sitä ruokarahaa eikä se vanhempi voi sitä taikoa seinästä ja ruokaa vaan ottaa kaapista! Eikä ole enää työpaikkoja, josta vaan haettaisi kysymällä töitä ja rahaa, kuten ennen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmetyttää kun tätä samaa palstalla kysytään koko ajan!
Miksei lukiolainen voi vain asua kotona kuten ennenkin ja syödä samaa ruokaa kuin äiti ja muu perhe ?
Noinhan ennenkin tehtiin, asuttiin lapsuudenkodissa lukio ja ammattikoulu.Vanhemmat maksoivat asumisen ja syömiset tietenkin. Ja ajokortin ym mahdollisuuksien mukaan. Ei vinguttu sossusta rahaa, se olisi ollut häpeällistä.
Mikä joitain nykyäitejä vaivaa? Lasketaan koko elämä sen varmaan, että joku muu maksaa. Ja kun se loppuu, ulistaan ja vaaditaan rahaa taikaseinästä.Ei ihme, että Suomi konkurssissa.
Kuulepas, kun tästä on juuri kyse, että miksei lukiolainen saisi asua kotona joutumatta velkaantumaan. Tämä hallitus on muuttanut lakia siten, että lukiolaisen on otettava syömävelkaa, jos vanhempi on tt-tuella! Etkö käsitä, että perheellä ei ole silloin sitä ruokarahaa eikä se vanhempi voi sitä taikoa seinästä ja ruokaa vaan ottaa kaapista! Eikä ole enää työpaikkoja, josta vaan haettaisi kysymällä töitä ja rahaa, kuten ennen.
Maksaahan se vanhempi ne asumiskulut vaikka lapsi ei asuisi samassa asunnossa. Ei tuossa ole mitään logiikkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole järkeä muuttaa, mutta se on kaikille osapuolille taloudellisesti kannattavampaa.
Millä tavalla kannattavaa? Jos siihen maksetaan solukoppi tai miniyksiö päälle, jossa ei edes välttämättä oleskella, niin mitä ja ketä se hyödyttää? MIkä on rahallinen hyöty asiasta?
Esimerkki: lukiolainen vuokraa soluhuoneen, jonka vuokra on 250 €/kk. Hän saa asumislisää 200 €/kk ja opintorahaa 279 €/kk. Hänelle siis jää rahaa vuokran jälkeen 229 €/kk eli selvästi enemmän kuin kotona asuessa. Lisäksi vanhemmalla otetaan nyt koko vuokra huomioon asumis- ja toimeentulotuessa eikä vain 2/3 siitä. Sekä opiskelija että vanhempi saavat enemmän tukia.
Mistä noin halpoja soluhuoneita saa? Kommuunit ja solut ovat ainakin Helsingissä yli 400 eur /kk.
Vierailija kirjoitti:
Ihmetyttää kun tätä samaa palstalla kysytään koko ajan!
Miksei lukiolainen voi vain asua kotona kuten ennenkin ja syödä samaa ruokaa kuin äiti ja muu perhe ?
Noinhan ennenkin tehtiin, asuttiin lapsuudenkodissa lukio ja ammattikoulu.Vanhemmat maksoivat asumisen ja syömiset tietenkin. Ja ajokortin ym mahdollisuuksien mukaan. Ei vinguttu sossusta rahaa, se olisi ollut häpeällistä.
Mikä joitain nykyäitejä vaivaa? Lasketaan koko elämä sen varmaan, että joku muu maksaa. Ja kun se loppuu, ulistaan ja vaaditaan rahaa taikaseinästä.Ei ihme, että Suomi konkurssissa.
Noinhan se meneekin. Ongelma on vain se, että köyhän perheen kohdalla ei riitä raha siihen yhteiseen ruokaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmetyttää kun tätä samaa palstalla kysytään koko ajan!
Miksei lukiolainen voi vain asua kotona kuten ennenkin ja syödä samaa ruokaa kuin äiti ja muu perhe ?
Noinhan ennenkin tehtiin, asuttiin lapsuudenkodissa lukio ja ammattikoulu.Vanhemmat maksoivat asumisen ja syömiset tietenkin. Ja ajokortin ym mahdollisuuksien mukaan. Ei vinguttu sossusta rahaa, se olisi ollut häpeällistä.
Mikä joitain nykyäitejä vaivaa? Lasketaan koko elämä sen varmaan, että joku muu maksaa. Ja kun se loppuu, ulistaan ja vaaditaan rahaa taikaseinästä.Ei ihme, että Suomi konkurssissa.
Kuulepas, kun tästä on juuri kyse, että miksei lukiolainen saisi asua kotona joutumatta velkaantumaan. Tämä hallitus on muuttanut lakia siten, että lukiolaisen on otettava syömävelkaa, jos vanhempi on tt-tuella! Etkö käsitä, että perheellä ei ole silloin sitä ruokarahaa eikä se vanhempi voi sitä taikoa seinästä ja ruokaa vaan ottaa kaapista! Eikä ole enää työpaikkoja, josta vaan haettaisi kysymällä töitä ja rahaa, kuten ennen.
Maksaahan se vanhempi ne asumiskulut vaikka lapsi ei asuisi samassa asunnossa. Ei tuossa ole mitään logiikkaa.
Ei se mene noin. Nyt ne asumiskulut puolitetaan eli lukiolaisen pitäisi maksaa puolet. Silloin vanhempi saa tuen vain omaan puolikkaaseensa. Ei hän silloin pysty maksamaan yksin kaikkia kuluja, vaikka kuinka haluaisi. Jos taas lukiolainen ottaa solukopin huonolta alueelta, ei sekään välttämättä auta. Nyt katsotaan, että vanhempi asuu yksin "liian kalliissa" asunnossa, vaikka siellä asuisikin oikeasti myös se lukiolainen. Perhe joutuisi muuttamaan yksiöön kesken lukion.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
18v voi hakea oman toimeentulotuen vaikka asuu kotona, kaverin poika sai lukiossa ollessaan. Oli myös molemmat vanhemmat.
Aiemmin oli noin, nykyisin lukiolaiselle lasketaan tuloksi opintolaina, ja koska se on 800 eur /kk, niin opintorahan kanssa tulee sellainen summa, ettei enää jää oikeutta toimeentulotukeen. Tämä muuttui nykyhallituksen aikana tällaiseksi.
Onko varmasti kaikille noin? Ihan kaikille vastaavissa tilanteissa? Aika vaikeaa varmaan maksaa 1/3 vuokrasta kun saa TT-tukea? Sehön tarkoittaa, että on maksettava tuo siis siitä 600€ perusosasta, mistä ei periaatteessa pitäisi maksaa enää asumiskuluja.
Onko varmasti noin?
Ei kaikki ole valmiit elättämään 18-vuotiaita lapsia, jos pienet tulot, mutta yleensä pystytään tarjoamaan asuminen ilmaiseksi opiskelijalle.
Eihän monen vanhemman asumiskulut muutu miksikään kuitenkaan, kun lapsi täyttää 18, joten eivöt pyydä vuokraa. Vain ruokarahaa
Tuo onkin sitten poikkeus eli jos vanhempi saa asumistukea tai TT-tukea niin asuminen kallistuu sille vanhemmalle, kun lapsi täyttää 18 . Oletetaan että lapsi maksaa osuutensa vaikka lainalla. Lapsi kirjoille mummille? Ei lisää lapsen tuloja, mutta ei vähennä asumiseen tukia.
No moni voi tehdä töitäkin samalla vaikka rankkaa se on.Kyllä, on juuri noin. Oikeistolaisia ärsyttää, kun myös pienituloisten perheiden lapset kilpailevat parhaiden lukioiden opiskelupaikoista, jolloin varakkaiden perheiden lahjattomat nuoret eivät pääsekään haluamaansa paikkaan. Kostoksi yrittävät sitten ylivelkaannuttaa pienituloisten perheiden nuoret: velkavankeus on rangaistus siitä, että eivät tyydy osaansa suorittavan tason matalapalkkatöiden kouluttamattomina puurtajina. Ja onhan tuo taas yksi keino leikata lisää niiltä samoilta perheiltä, joilta on leikattu jo pahimmillaan satoja euroja /kk. Oikeistolaiset ovat kiusaajia, tällaisissa asioissa sen näkee.
Ihan samassa jamassa ovat pienituloisten / toimeentulotuella olevien vanhempien ne lapset, jotka opiskelevat amiksessa. Ei koske pelkästään täysi-ikäistyvien lukiolaisten perheitä.
Kyllä, mutta amikset eivät kismitä oikeistoa. Kokoomusta sapettaa nimenomaan lukio-opintojen ja sitä kautta akateemisten jatko-opintojen mahdollistuminen myös pienituloisten perheiden lapsille. Sen Kokoomus haluaisi estää tai ainakin haluaisi hankaloittaa asiaa mahdollisimman paljon. Toki amiksessa opiskeleville on sama tilanne, olet oieassa.
No miksi ei se lukiolainen voi töihin mennä? Onko edes yrittänyt hakea?
Jos tätä tarkastellaan yhteiskunnan kannalta, niin hallituksen toimet ovat kerrassaan epäisänmaallisia. Tietenkin suurin ongelma on yksilöille aiheutuvat ongelmat, kärsimys ja velkaantuminen, mutta ihan vaan yhteiskunnankin kannalta on ääliömäisintä ikinä luoda esteitä ihmisten kouluttautumisen tielle. Toisen asteen opinnot ovat vieläpä siinä mielessä välttämättömiä, että ilman niitä syrjäytyy n. 95% todennäköisyydellä työelämästä ja edessä on erittäin todennäköisesti jonkinasteinen elämäntapatyöttömyys. Tätäkö siis halutaan? Ja miksi? Yhteiskunnan kannalta olisi äärimmäisen tärkeää, että ikäluokasta joka ikinen terve yksilö saa toisen asteen koulutuksen. Vain sen pohjalta voi lähteä varsinaisiin opintoihin tai työelämään. Joten yhteiskunnan tietenin pitäisi TUKEA nuorten koulunkäyntiä! Ihan samalla lailla kuin peruskoulu on itsestäänselvyys ja yhteiskunta maksaa viulut. Niin pitäisi olla toisen asteen opintojenkin kohdalla. Koska mitä me tehdään yhteiskunnassa sellaisella porukalla, jolla ei ole mitään pohjakoulutusta, ei mitään saumaa lähteä millekään alalle, ei mitään mahdollisuuksia päästä opiskelemaan? Nyt toisen asteen koulutukseen suhtaudutaan kuin se olisi jopa ei-toivottava tilanne, ja pidetään jopa työttömyyttä parempana ratkaisuna. Sillä työttömyyttä yhteiskunta tukisi, nuoren ihmisen koulunkäyntiä ei. Aivan sairasta. Mutta sellaista on oikeistolainen politiikka. Epäisänmaallista, typerää, lyhytnäköistä ja haitallista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole järkeä muuttaa, mutta se on kaikille osapuolille taloudellisesti kannattavampaa.
Millä tavalla kannattavaa? Jos siihen maksetaan solukoppi tai miniyksiö päälle, jossa ei edes välttämättä oleskella, niin mitä ja ketä se hyödyttää? MIkä on rahallinen hyöty asiasta?
Esimerkki: lukiolainen vuokraa soluhuoneen, jonka vuokra on 250 €/kk. Hän saa asumislisää 200 €/kk ja opintorahaa 279 €/kk. Hänelle siis jää rahaa vuokran jälkeen 229 €/kk eli selvästi enemmän kuin kotona asuessa. Lisäksi vanhemmalla otetaan nyt koko vuokra huomioon asumis- ja toimeentulotuessa eikä vain 2/3 siitä. Sekä opiskelija että vanhempi saavat enemmän tukia.
Mistä noin halpoja soluhuoneita saa? Kommuunit ja solut ovat ainakin Helsingissä yli 400 eur /kk.
Tarkistin, että Otaniemen teekkarikylässä halvimmat solut ovat alle 320 €. Sellaiseen saisi asumislisää 256 €, eli opintotuesta jäisi yli 200 €.
Lukiolainen ei tietenkään pääse Teekkarikylään, mutta todennäköisesti myös HOASille on saman hintaluokan soluhuoneita. Ap ei myöskään kertonut asuinpaikkakuntaansa.
Vierailija kirjoitti:
No miksi ei se lukiolainen voi töihin mennä? Onko edes yrittänyt hakea?
Mitä töitä luulet lukiolaisen saavan, kun ei niitä saa koulutetummatkaan? Ja jos jonkun muutaman tunnin hanttihomman saisikin, palkka tuskin kattaisi koko elämisen kuluja asumiskuluineen. Ei se olisi mitään kivaa pikku taskurahaa omaan käyttöön kuten ennen muinoin.
Perustatte onlyfans-tilin. Sinä kuvaat,ja rahaa tulee ovista ja ikkunoista.