Älypuhelimesta on tullut ylellisyyden sijaan välttämättömyys
Kaikki on nykyään jonkun saamarin äpin takana. Pankkipalvelut, bussiliput, pysäköinti, yhteydenpito lasten koululle, laskujen maksu ja mitä vielä muuta...
Kommentit (82)
Nuo kaikki voivat myös katketa yhden asfalttiin putoamisen takia ja akun tyhjentyminenkin keskeyttää ne ehkä tunneiksi
Vierailija kirjoitti:
Nuo kaikki voivat myös katketa yhden asfalttiin putoamisen takia ja akun tyhjentyminenkin keskeyttää ne ehkä tunneiksi
Toivottavasti on varaa ostaa uusi puhelin pikaisesti rikkoutuneen tilalle tai alenee toisen luokan kansalaiseksi
Ja se puhelin vaatii liittymän, sellaisen jolla data liikkuu nopeasti ja se maksaa rahaa.
Maailma muuttuu. Ennen pankkitili, sähköt, vesijohto ja silmälasitkin oli ylellisyyttä.
Vierailija kirjoitti:
Maailma muuttuu. Ennen pankkitili, sähköt, vesijohto ja silmälasitkin oli ylellisyyttä.
Onko köyhimmillä esim. toimeentulotukiasiakkailla näihin varmasti varaa?
Miksiköhän tätä digitalisaatiota ajetaan kuin käärmettä pyssyyn? Tekoäly vetu suomalaisten kommunistista galluptulosta muistuttavan viranomaisiin luottamisen prosentin (90 %) yhteydessä mielenkiintoisen korrelaation samanlaiseen sokeaan luottoon digitaalisiin vehkeisiin. ”Minulla ei ole mitään salattavaa” -tunnuslauseenkin mainitsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maailma muuttuu. Ennen pankkitili, sähköt, vesijohto ja silmälasitkin oli ylellisyyttä.
Onko köyhimmillä esim. toimeentulotukiasiakkailla näihin varmasti varaa?
On. Ja toimeentulotukea voidaan myöntää myös siihen älypuhelimen hankkimiseen.
Se on käyttäjistä kiinni, haluaako olla seurattava orja. Minä en käytä yhtään äppiä puhelimessa, ja hyvin saan asiat hoidettua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuo kaikki voivat myös katketa yhden asfalttiin putoamisen takia ja akun tyhjentyminenkin keskeyttää ne ehkä tunneiksi
Toivottavasti on varaa ostaa uusi puhelin pikaisesti rikkoutuneen tilalle tai alenee toisen luokan kansalaiseksi
Jouduin ostamaan älypuhelimen, jotta pääsen parkkihalliin sisään hakemaan autoni. Aiemmin käytössä olivat pahviläpyskät, joilla pääsi takaisin halliin sisään. Nyt pitää olla älylaite, jolla luetaan ovenpielen qr-koodi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maailma muuttuu. Ennen pankkitili, sähköt, vesijohto ja silmälasitkin oli ylellisyyttä.
Onko köyhimmillä esim. toimeentulotukiasiakkailla näihin varmasti varaa?
Silmälasien kanssa on ainakin näin yleistukilaisena vähän siinä ja siinä, että millaiset pystyy ostamaan ja kuinka usein on varaa hajottaa lasit. Viimeksi käytin vanhoja kehyksiä ja oli joku hyvä tarjous, mutta silti lasit maksoivat 500 euroa. Yksitehot.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maailma muuttuu. Ennen pankkitili, sähköt, vesijohto ja silmälasitkin oli ylellisyyttä.
Onko köyhimmillä esim. toimeentulotukiasiakkailla näihin varmasti varaa?
Silmälasien kanssa on ainakin näin yleistukilaisena vähän siinä ja siinä, että millaiset pystyy ostamaan ja kuinka usein on varaa hajottaa lasit. Viimeksi käytin vanhoja kehyksiä ja oli joku hyvä tarjous, mutta silti lasit maksoivat 500 euroa. Yksitehot.
Vanhoja kehyksiä käyttämällä on vaikea säästää, vaan niiden käyttäminem tulee yleensä kalliimmaksi kuin uusien kehysten ostaminen silloin kun linssitkin uusitaan. Poikkeuksena ehkä joku isoihin ketjuihin kuulumaton optikkoliike, joka on muutenkin kallis.
Hyvä tarjous ei myöskään kerro mitään, koska niitä on jatkuvasti. Uusi hyvä tarjouskampanja alkaa heti kun seuraava loppuu, jolloin kukaan ei käytännössä koskaan joudu maksamaan lähellekään "normaalihintaa" laseistaan.
Parkinsonia sairastava isäni pystyy vielä ajamaan autoa, mutta kädet vapisee niin että iPhone on ollut pakko vaihtaa näppäimelliseen Doroon. Onneksi kadunvarsipysäköinnin voi vielä maksaa lähimaksulla, mutta kaupungissani laajennettiin maksullista pysäköintialuetta joku vuosi sitten ja lähin automaatti on joskus kaukana.
Ei ole tullut. Hyvin pärjään 15 vuotta vanhalla kapulalla ihan täällä stadissakin.
M55
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maailma muuttuu. Ennen pankkitili, sähköt, vesijohto ja silmälasitkin oli ylellisyyttä.
Onko köyhimmillä esim. toimeentulotukiasiakkailla näihin varmasti varaa?
Silmälasien kanssa on ainakin näin yleistukilaisena vähän siinä ja siinä, että millaiset pystyy ostamaan ja kuinka usein on varaa hajottaa lasit. Viimeksi käytin vanhoja kehyksiä ja oli joku hyvä tarjous, mutta silti lasit maksoivat 500 euroa. Yksitehot.
Jos saat pelkkää yleistukea, et ole köyhimpien joukkoon kuuluva.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole tullut. Hyvin pärjään 15 vuotta vanhalla kapulalla ihan täällä stadissakin.
M55
Läppärillä hoituu ne mitä ei kapulalla hoidu. Bussikortilla mennään HSL:ät.
Pankkipalveluita ja koulun juttuja voi käyttää tietokoneella nettiselaimella. Bussiliput saa vaikka paperisina. Pysäköinnissäkään älypuhelin ei ole pakollinen.
Ainakin itseäni vituttaa nuo kauppojen äppi tarjoukset, enää ei näköjään S tai K etukortti riitä edun saamiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Fyysisesti toteutettavat lähteet ja kuormat eivät tyypillisesti ole puhtaasti resistiivisiä, vaan ne sisältävät induktiivisia tai kapasitiivisia komponentteja; tästä syystä konjugoitu impedanssisovitus on käytännössä mahdollista toteuttaa. Kun kyseessä on kiinteä reaktiivinen lähde, maksimiteholauseen mukainen kuorman ja lähteen välinen kompleksikonjugoitu sovitus maksimoi kuormalle siirtyvän pätötehon. Kun kyseessä on kiinteä reaktiivinen kuorma, tehokertoimen korjaus minimoi siirtojohtojen näennäistehon (ja tarpeettoman virran) samalla, kun pätötehon siirto säilyy ennallaan; tämä periaate pätee kuitenkin vain, jos kyseisen säännön soveltaminen lopetetaan tietyssä vaiheessa.
Täällähän urkkis yrittää jakaa Suomen kansaa selkeesti eri puolelle. Mut eipä onnaa, eipä!
Melkein kaiken voi yhä tehdä ilman älypuhelinta. Ainoastaan opiskelussa yleensä ei pärjää ilman, ilmeisesti oletetaan että jokaisella (köyhällä) opiskelijalla on joka hetki älypuhelin ja jos puhelin menee rikki, voi heti ostaa uuden
Fyysisesti toteutettavat lähteet ja kuormat eivät tyypillisesti ole puhtaasti resistiivisiä, vaan ne sisältävät induktiivisia tai kapasitiivisia komponentteja; tästä syystä konjugoitu impedanssisovitus on käytännössä mahdollista toteuttaa. Kun kyseessä on kiinteä reaktiivinen lähde, maksimiteholauseen mukainen kuorman ja lähteen välinen kompleksikonjugoitu sovitus maksimoi kuormalle siirtyvän pätötehon. Kun kyseessä on kiinteä reaktiivinen kuorma, tehokertoimen korjaus minimoi siirtojohtojen näennäistehon (ja tarpeettoman virran) samalla, kun pätötehon siirto säilyy ennallaan; tämä periaate pätee kuitenkin vain, jos kyseisen säännön soveltaminen lopetetaan tietyssä vaiheessa.