En osaa töissä

Vierailija kirjoitti:

Ap, voisiko olla että et sovi kyseiseen työhön, ainakaan tässä kohtaa uraasi ja sillä elämänkokemuksella, mitä sinulla on tällä hetkellä? 

 

Oletko käynyt työterveyshuollossa juttelemassa tilanteestasi? Tuohan on valtavan kuormittava tilanne sinulle. Sinun ei ole hyvä jäädä yksin asian kanssa. Ehkä vaikka lyhytterapia auttaisi sinua pohtimaan tilannettasi ja miten haluat toimia työpaikan suhteen, jatkatko sinnittelyä ja pärjäämistä vai haetko urallesi uutta suuntaa. 

Juu, olen ollut työkyvyn arviossa ja sitä ennen pakotettiin käymään psykologilla. Ei ollut mitään hyötyä.

Voisitko vastata tuohon, että onko sinulla ollut aiemmin elämäsi varrella sosiaalisia vaikeuksia, miten pärjäsit ryhmätöissä yliopistolla ja oletko huomannut notkahdusta keskittymiskyvyssä tai tarkkaavaisuudessa? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rauhoitu. Tarkalleen mistä tulee huonoa palautetta? Teetkö virheitä vai liian epäselvää vai ympäripyöreää?

Eivät vaan ole tyytyväisiä. En tiedä mitä sanoa tai tehdä. Jos on vaikka varattu 30 min aika, niin en keksi mitään puhuttavaa siihen eikä asiakas varaa uutta aikaa. Kollegat valittavat, kun 30 min ei riitä ja pitää tavata asiakas monta kertaa. Heillä on kalenterit täynnä ja mulle ei halua kukaan.

Et keksi mitään puhuttavaa? Oletko lääkäri, psykologi vain mikä, kun sinun pitäisi keksiä puhuttavaa?

Tässä yksi neuvo asiakaspalvelutyötä tekevältä maisterilta: valmistaudu. Ota etukäteen selvää asiakkaasta niin paljon kuin laki sallii ja on muuten mahdollista. Tee jotain muistiinpanoja niin, että pääset alkuun ja asiakkaan puhumaan omasta asiastaan.

Ja toinen neuvo: asiakaspalvelu ei taida olla suurin vahvuutesi, joten yritä hankkiutua erilaiseen työhön, vaikka tutkijaksi.

Tuo työ ei vain sovi sinulle. Ilmeisesti opiskeluaikanasi ei ollut mitään harjoittelujaksoja vaan teoreettista niin, että ihmisten kohtaamista ei opetettu eikä harjoiteltu. Toivottavasti et ole ainakaan lääkäri ja jos olet, niin hankkiudu vaikka patologiksi tai muuhun sellaiseen työhön, että ei tarvitse olla ihmisen kanssa tekemisissä.

Kerrot, että on vaikea ymmärtää ohjeita. Mikä niissä mättää, kun olethan sinä kuitenkin yliopiston kurssit selvittänyt? Ota niistä yksi yksityiskohta kerralla. Mikä sinun työsi ja asiakastapaamisten tavoite on? Mitä asiakas odottaa sinulta? Vasta näihin kysymykseen ja valmistaudu tapaamisiin.

Miten nää saa töitä jotka on työssä mahdollisimman huonoja, mutta he, jotka ovat hyviä niin heitä ei palkata?

Eli siis olet ajautunut randomisti työhön josta et ymmärrä mitään? Eikä sinulla ole mitään kokemusta, koulutustakaan? Kuulostaa epämääräiseltä..

Mulla on vähän samantyyppinen tilanne. Olen sosiaalialalla ja tapaan päivittäin asiakkaita. Tietääkseni en ole saanut huonoa palautetta asiakkailta, kollegoilta tai pomoilta, mutta koko ajan on sellainen olo että en osaa yhtään mitään.

Tuntuu, ettei asiakkaiden kanssa tavoitteet etene ja pelkään jonkun lukevan tekemiäni kirjauksia ja huomaavan, etten osaa edes kirjata oikein.

Olen määräaikainen, mutta jotenkin pelkään että työsuhdettani jatketaan vaikka en osaa mitään. En edes tiedä kärsinkö huijarisyndroomasta vai onko osaamattomuuteni fakta.

Alaa opiskellessa oli ihan sama homma. Sain jotenkin tuurilla hyviä arvosanoja, mutta mitään en kyllä mielestäni oppinut ja nyt muka pitäisi osata sitten työelämässä jotain.

Ihan normaalia, Teet vaan parhaasi.

Kukaan ei voi enempää vaatia.

Vierailija kirjoitti:

Mulla on vähän samantyyppinen tilanne. Olen sosiaalialalla ja tapaan päivittäin asiakkaita. Tietääkseni en ole saanut huonoa palautetta asiakkailta, kollegoilta tai pomoilta, mutta koko ajan on sellainen olo että en osaa yhtään mitään.

Tuntuu, ettei asiakkaiden kanssa tavoitteet etene ja pelkään jonkun lukevan tekemiäni kirjauksia ja huomaavan, etten osaa edes kirjata oikein.

Olen määräaikainen, mutta jotenkin pelkään että työsuhdettani jatketaan vaikka en osaa mitään. En edes tiedä kärsinkö huijarisyndroomasta vai onko osaamattomuuteni fakta.

Alaa opiskellessa oli ihan sama homma. Sain jotenkin tuurilla hyviä arvosanoja, mutta mitään en kyllä mielestäni oppinut ja nyt muka pitäisi osata sitten työelämässä jotain.

No tuo on aivan eri tilanne kuin aloittajalla, joka saa koko ajan konkreettista huonoa palautetta. Sinulla ei ole mitään objektiivisia todisteita siitä, ettet osaisi eli sinulla todennäköisesti on juuri huijarisyndrooma tai olet vaan epävarma luonteeltasi, aloittajalla on jotain pahemmin pielessä.

Minusta voisit olla sellainen hyvä sossu, joka palauttaa kaikki huostaanotetut lapset vanhemmilleen. Muut kun tuntuvat olevan jotain kaksinaamaisia hirviöitä ja hihhuleita, jotka haluavat vain vahingoittaa lapsia ja heidän vanhempiaan.