Pienin asunto missä olet asunut?

Living in a Box https://share.google/nFcIJcGq3dm8OPtGP

Solu, varmaan joku 12-14 m2 kahdelle hengelle.

Pöksyn sisällä ja Koirankoppissa 

T. Onnin Yondominen 

Pienin on ollut 12 m2. Tässä kämpässä ei ollut keittiötä tai vessaa, vaan nämä toiminnot suoritettiin viereisessä talossa. Hyvin mahtui, ei ehkä kaikkein mukavin järjestely jos esim. yöllä tuli vessahätä. Pienin kokonainen asunto ollut 27 m2 yksiö, tähän mahtui ihan hyvin jo yksi ihminen ja pari pientä koiraa. Olen asunut myös soluasunnoissa, mutta niissä on yleensä ollut oman huoneen lisäksi iso keittiö, vessa ym., jotka toki yhteiskäytössä.

Jotain 20 neliötä. Oli yhtä tilaa. Vanha kauppa, johon oli tehty pieniä huoneistoja. 1980-luvulla asuin. Ei kovin lämmin ollut ja suihku oli kellarissa. Toki wc oli. Lattia oli se vanhan kaupan isoruutuinen lattia, sellainen muovimatto tms. Huoneen päässä oli erkkeri ja sieltä jostain ihan päätynurkasta seinän alaosassa oli jäätä pakkasella. Ikkunoista veti. Vaatehuone oli sellainen iso komero, jossa ei eristystä eli siellä oli talvella pakkasta ja kosteaa.  Tykättiin silti asua ja hyvin mahduttiin, poikaystävän  ja muutaman kissan kanssa.  Vuokra ei ollut paljon markka-aikaan 250 markkaa, sekin oli yksi syy miksi viihdyttiin. Auton sai näppärästi parkkiin ja lämmitykseen ikkunan alle. Pohjoisessa Suomessa. Kesällä asunto oli tosi kiva, ympärillä oli puita ja ikkunan vieressäkin ihania pihlajia yms

Eka kämppä missä asuin kun muutin omilleni 19-vuotiaana 21 neliön yksiö lahdessa keskustassa. Vuokra veden kanssa oli 420 e. Asuin siinä viisi vuotta.

Vierailija kirjoitti:

Soluhuone.

Tuo ei ole "asunto", minimissään täytyy laskea osuus yhteisistä tiloista... ihan ko kotivakuutusta varten. 

13neliö toas pieni opiskelija yksiö kämppä.

Tahdon siihen takas :D

Muutin kotoa kaupunkiin lukioon  15-vuotiaana ja asuin pienissä alivuokralaishuoneissa kolmessa eri paikassa lukioajan ja kaksi vuotta sen jälkeen. Rovaniemellä oli silloin 80-luvulla  tosi helppo saada asuntoja. Vuokrat oli itselläni jotain muistaakseni 200  markan tienoilla eli ei paljon. Mummot, joiden huoneissa asuin, olivat tosi mukavia. Kutsuivat usein syömäänkin :) Huoneet siis ihan semmoisia normaaleja pieniä makkareita, paitsi viimeisin oli vähän isompi ja siinä oli varusteena jääkaappikin.

80-luvulla melkein kaikki koulukaveritkin asuivat alivuokralaisina , paitsi ne, joille vanhemmat olivat ostaneet asunnon lukioon lähtiessä. Heitäkin oli muutama

25 neliön yksiö. Minä, poikaystävä ja kissa. Keskisuuri kaupunki, keskustassa ja sopivasti molempien koulujen "välissä". Tosin oli vanha talo ja huonekorkeus oli enemmän kuin nykytaloissa niin meillä oli iso parvisänky joka oli kuin makuuhuone erikseen. Oikein mukavaa oli siinä asua opiskeluaikana. Kun tulin raskaaksi niin ostimme kolmion siitä läheltä.

16 neliötä Kalliossa yhdessä poikaystävän kanssa. Tilapäinen ratkaisu, mutta pari kuukautta kävi jo hermon päälle.

22 m2 yksiö Helsinki Konala (enkä ole Puppa)

31 m2. Oli kyllä ihanin koti. Parveke olisi saanut kyllä olla.

28,5 neliön yksiö kerrostalossa. Ylimmästä kerroksesta oli upeat näkymät. Tilan puute kuitenkin ahdisti ja vuoden jälkeen muutin isompaan.

ilmainen solu kalleriovella mainitsematta?

Kun oli lapsi asuimme 20 neliön äidin työsuhde asunnossa, 4-henkinen perhe, isä oli arkipäivät komennustöissä ja viikonloput ja lomat kotona. Hyvin mahduttiin.

43 neliön rivitalokaksio. Oli ahdasta ja ahdistavaa. Se on kai mihin tottuu, kun on kasvanut isossa maalaistalossa. 

12 neliön soluhuoneessa vähän yli 3 vuotta. Tietysti myös yhteiset tilat olivat käytettävissä, mutta oma huone oli tuon kokoinen. Vuokra oli aluksi noin 160€, mutta nousi sitten vähitellen. 

Elämäni onnellisinta aikaa, ihan heittämällä parhaat vuodet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Soluhuone.

Tuo ei ole "asunto", minimissään täytyy laskea osuus yhteisistä tiloista... ihan ko kotivakuutusta varten. 

Kuka otti soluun kotivakuutuksen??