Lue keskustelun säännöt.
Mies ei muista syntymäpäivänä
09.09.2026 |
Muuten ihan normaali mies käyttäytyy surkeasti mun syntymäpäivänä. En saanut lahjaa tai korttia. Jouduin hoitamaan itse kaikki arkiaskareet, vaikka pyysin juuri, ettei yhtenä päivänä tarvitsisi tehdä mitään ja voisin levätä.
Mies yritti siis ehdottaa, että mennään yhdessä kauppaan, ja valitsisin jonkun lahjan. Sanoin, etten oikein jaksaisi yhtään lisätehtävää ja voisi tuoda vaikka kukkia tai suklaalevyn. Ei ole mitään suuria tarpeita millekään tavaralle, mutta joku pieni muistaminen olisi kiva. Olen siis se, joka meillä hoitaa arjen organisoinnin kokonaan. Lasten harrastukset, lääkärit, kaverisynttärit, vaatehankinnat ja vanhojen kierrätyksen, budjetoin, maksan laskut, suunnittelen ruuat ja ostan ne, suunnittelen kesälomat, varaan ja hoidan kodin ja auton huollot jne.
Työpäivän jälkeen mies kyllä poikkeuksellisesti haki lapset, mutta alkoi sitten omiin puuhiinsa. Sanoi, että voi lopettaa, kun olen keksinyt, mitä tehdään. Sanoin moneen otteeseen, etten halua suunnitella mitään ja synttäreinä voisi edes yhtenä päivänä hoitaa koko setin ilman minun panostani. Päädyin kuitenkin tilaamaan pizzat itse, kun mies ei nostanut eväänsäkään.
Täytyy sanoa, että harmittaa tosi paljon. Tuntuu, etten ole minkään arvoinen. Esikoinen oikein pyysi anteeksi, kun ei ollut ostanut lahjaa, koska isänsä ei ollut vienyt kauppaan.
Kommentit (49)
Todella ikävää kun toinen ei muista tai yhtään näe vaivaa. Kyllä sitä nyt pari kertaa vuodessa jotain kivaa voi tehdä.
Mun mies vie mut joka vuosi syömään hyvään ravintolaan ja ostaa lahjankin, tosin sen valitsen itse. Viime vuonna se oli kaunis kultainen kaulakoru ja ravintola oli Grön (7 ruokalajia).
Vuosipäivänämme käymme myös aina syömässä hyvin. Ja jouluisin molemmat ostavat pienet lahjat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meil ei muisteta mitään merkkipäiviä, ei jouluna eikä juhannuksena. No, ei meil oo seksiäkään ja lähinnä pakkotaloudellinen syy asua viel yhes. Oon lopettanut kaiken parisuhdejaarittelun tai edes sen odottamisen. Marinoitukoon ukko omissa liemissään, ihan sama. Kohta lapseni on aikuinen. Haaveilen omasta kämpästä yksin, johon mahtuisi lapsenikin, jos vielä kotona haluaa asua.
Tässä näkee millaisia naaraat ovat. Vain miehen rahan ja siemenen perässä
Ongelma on siinä, että harva mies mitään muuta tarjoaa.
Jos mies on ihana, hauska ja huomaavainen niin tietysti nainen sitä arvostaa ja sen perässä on. Mutta jos mitään muuta ei tarjoa kuin siementään ja rahaa, niin sitten niillä on mentävä. Kannattaa tarjota sitä muutakin niin ei jää siemen ja raha ainoiksi kiinnostuksen kohteiksi.
Mun mies tarjoaa nuo ja paljon, paljon, paljon muutakin. Molemmat hyödymme suhteestamme taloudellisesti, mutta parisuhteemme perusta on sitä kaikkea muuta jota toisillemme tarjoamme.
En jaksa kaikkea lukea, mutta minä olen se pikkusieluinen ihminen, joka parisuhteessa ja myös ystävyyssuhteissa kyllä odottaa, että synttärit muistetaan ja muutenkin erilaisia merkkipäiviä ja juhlia jollakin lailla vietetään ja huomioidaan. Muu on mielestäni moukkamaista ja tylsää käytöstä. En odota mitään kylpylälahjakortteja tai timanttisormuksia, mutta illallinen hyvässä ravintolassa, lämmin halaus ja kukkakimppu olis kivoja. Kavereilta kortti ja skumppapullo vaikka jos muuta ei keksi. Muistan myös itse muiden juhlapäivät aina. Sori, mutta mä olen tällainen.
Vierailija kirjoitti:
Voi kauheaa. Mies oli Ruotsissa työmatkalla kun minulla oli 50- vuotis synttärit, ei siis tuonut kukkia eikä mitään, itse jouduin tekemään ruokaa ja siivoamaan, on tämä kauheaa
Oho, oletpa myöhään tehnyt lapset, kun sinulla on viisikymppisenä vielä päiväkoti-ikäisiä lapsia. Kai mies toi edes lapsille tuliaisia Ruotsista?
Täytin keväällä 70v. Pidin pienet "pakkojuhlat", joihin kutsuin molemmat lapseni, lapsenlapseni ja pari siskoa. Seuraavia synttäreitä en vietä, jos 80 täytän niin lapseni ja lapsenlapseni ainoastaan, tietenkin perheineen jos sellaisia on. Inhoan kaikkia pakkojuhlia. N.70v.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehiä ei yleensä kiinnosta kuin omat synttärinsä, anteeksi yleistys. Mun miestä ennen kiinnosti minun, ja järkkäsi ylläreitä jne. Viime vuonna se loppui, tänä vuonna tuli kukkia ja kortti. Joku varmasti ajattelee että onpa kiva kun "muisti", mutta kun se eroaa niin paljon aiemmasta, niin sanoo minulle ihan tarpeeksi.
Meitä ei kumpaakaan kiinnosta, syntymäpäivät, vuosipäivät, jne… Parisuhteen perusta on toimiva arki ja arjen pienet teot.
Ja jos mies nyt toisi esim syntymäpäivälahjan, jotain olisi hänen omallatunnolla.
No meitä molempia kiinnosti aiemmin. Se oli tämän minun tarinan pointti. Oikeastaan vastaukseni oli enemmän sille joka ylhäällä sanoi ettei naaraalle kannata tuoda kukkia. En suosittele tuolla ajatusmaailmalla parisuhdetta lainkaan. Minä annan lahjoja jne koska haluan niitä antaa. Jos se yhtäkkiä loppuu niin siihen on syynsä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä en tajua, miksi aikuiset ylipäänsä pitää syntymäpäiväänsä jotenkin ihmeellisenä asiana. Pyöreitä vuosia nyt ehkä voi juhlia, mutta joku 46-vuotispäivä?
Me tykätään juhlia kaikenlaisia asioita, jopa pienempiä kuin synttäreitä. Eihän se kaikille ole, mutta miten et voi ymmärtää että jotkut tykkää siitä?
Täällä muistaa, ku vähä vihjaa sivulausees 😁