Muistaako joku, että oliko kouluissa 80-90-luvuilla verilettuja ja maksapihvejä/maksaruokia??

Vierailija kirjoitti:

Ysärillä oli ainakin verilettuja ja maksalaatikkoa. Maksapihvejä en muista syöneeni koulussa. Se ei toki mitään tarkoita.

Veilettuja oli ja maksalaatikkoa. Näin minäkin muistan, kun puhun 1980-luvun peruskoulusta. Nykyisin lihapatakin on koulussa papupataa, kun lihatuotteet ovat nuorille liian vaarallisia teyveydellisesti.

Kasarilla oli usein maksakastiketta tai jauhemaksapihvejä, myös verilettuja, varmaan joka kuukausi sai noita, nam. Oli myös borssikeittoa, kanaviillokkia, tillilihaa, moussakaa (muttei koskaan lasagnea) ja lindströminpihvejä. Oi niitä aikoja, miinus borssit ja tillilihat (ja kesäkeitto, jota inhoan enemmän kuin mitään muuta ruokalajia, oli onneksi ruokana harvoin).

Oli verilettuja kyllä. Perunamuushi oli usein enemmän perunavelliä, joka vähän pilasi kokemusta, mutta puolukkasurvos pelasti.

Itse ruokalajina mitä parhain, mutta ei oikein saa enää mistään ellei itse osta verilettuja.

Maksaakin varmaan oli, mutta en muista joten varmaan söin vaan koska oli nälkä 

Rössypottuja eli veripalttua oli toisinaan.

Se oli aina eräänlainen nälkäpäivä.

Vierailija kirjoitti:

Oli eikä Jehovat voineet syödä niitä. 

Mutta ei heidän takia ruokalistaa muutettu kaikilta. Jos oma vakaumus estää syömästä tarjolla olevaa ruokaa niin sitten ottaa niiksi päiviksi omat eväät tai on syömättä.

Jotenkin aivan älytöntä tämä nykymeno, että vähemmistön mukaan mennään.

-70 luvulla  oli maksalaatikkoa,  veriletut puolukan kera, merimiespihvit , kanaviillokkia ja varmaan kaalilaatikkoakin. Opittiin syömään kaikkea ruokaa. Maksakastike on mun ja vanhemman pojan herkkua.

Oli oli. Koulussa olin 70-80- luvuilla.

Hullun lehmän tauti muutti sitten paljon, enää ei saanut sisälmyksiä kuten keuhkoja kissanruoaksi.

Vierailija kirjoitti:

Tilliliha oli hyvää, en osaa itse tehdä. 

Et osaa lukea reseptiä ja toimia sen mukaan? 

Oletko kehityssvammainen?

Vierailija kirjoitti:

Rössypottuja eli veripalttua oli toisinaan.

Se oli aina eräänlainen nälkäpäivä.

Eihän se veripalttu paljon poikkea veriletuista. Sama tavara, eri muodossa.

Kaupan veriletuista tulee ihan hyviä, kun paistaa pannulla rapeiksi sipulin kera.

Vierailija kirjoitti:

Maksapihvejö, jauhemaksakastiketta, varmaan maksalaatikkoakin. Verilettuja, rössypottua. Ihan hirvee tuo viimenen niin kuin perinneruuat yleensäkin.

Meillä oli koulussa enemmän sikaa.  Hirvee ei ollut kotonakaan, oli vielä harvinaista herkkua.  Nautaa ja sikaa oli kotona omasta takaa jatkuvasti.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä niitä oli vielä 2000-luvun alussa. 
Nykyisin possu on kadonnut listalta, ainoastaan nakkikeitto on poikkeus. Näin ainakin PK-seudulla. Syynä uskonto.

Muslimit tuhosi tämänkin perinneruuan,porsaanlihan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tilliliha oli hyvää, en osaa itse tehdä. 

Et osaa lukea reseptiä ja toimia sen mukaan? 

Oletko kehityssvammainen?

Miksi hyökkäät noin aivoton taikina.

Ehkä ei, mutta maksalaatikkoa oli. 

Pahinta oli merimiespata. Ihan uskomatonta "ruokaa".

Niitä oli vielä 00-luvullakin.

Verilettuja oli 70-80-l koulussa joo.

Jo ennen muinasten foinikialasten aikoja, sekä Bysantin kautta nykyisyyteen, ihminen on survonut suuhunsa kaiken mitä on käsiinsä saanut. Aina leskenlehdistä, viljatuotteista ja pähkinöistä eläinkunnan antimiin. 

On oltava ensimmäinen kerta ihmiskunnan historiassa, kun nyt hän ei saa syödä tuota, hän ei voi syödä tätä, eikä ainakaan sitä. Tällaista ei ole ollut KOSKAAN ennen.

Oli, ja ne oli hyviä. Verilettuja, jauhemaksapihvejä, maksakastiketta ja maksalaatikkoa.

Totta kai oli. Ja paljon muuta hyvää ruokaa. Ei ollut koskaan valittamista ! Nykyään ruoka on usein syömäkelvotonta. 

Vierailija kirjoitti:

Myös broilerinmaksakastiketta joka oli inhokkini. Muistaako kukaan?

Meilläkin oli broilerinmaksakastiketta 90-luvun alkupuolella. Oikeastaan kaikki muu ruoka maistui silloin paitsi tuo maksa. Söin kyllä perunan ja itse kastikkeen, mutta maksapalat piilotin perunankuorien kanssa servettiin. Jälkiruokia meillä ei usein ollut, mutta tuona päivänä oli aina mehujää.