Lue keskustelun säännöt.
HS: Saako lapsi harrastaa, jos ei pysty olemaan ryhmässä?
HS kolumnissa toimittaja kirjoittaa, kuinka vaikeaa on, kun hyvin vilkas 5-vuotias ei tule hyväksytyksi harrastuksissa. Perheessä on neljä lasta, ja yhteensä vähintään kymmenen harrastusmenoa viikossa. Nuorimmaisen kanssa on ollut vaikeaa, koska hänet on jo käännytetty käytöksensä vuoksi useammasta ryhmästä. Lapsi on saanut "viimeisen varoituksen" sekä lähikirjastossa että jalkapallokerhossa. Vilkas lapsi ei kuuntele ohjeita eikä keskity, ja äiti pohtii, mitä seurauksia sillä on, jos hyvin pienenä jää harrastuksista ulkopuolelle. "Hyvin vilkkaille lapsille opetetaan harrastuksissa, etteivät he kuulu joukkoon", äiti kirjoittaa.
Kommentit (946)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Että 5 vuotias on kusipää? Ilmeisesti pitäisi vetää turpaan, niinkö? Järkyttävää mitä Ilmeisesti aikuinen kirjoittaa!
Ei lasta rangaista turpaan vetämällä. Mutta huonosti käyttäytyvää lasta pitää ihan ehdottomasti rangaista. Jäähy tai jälkiruuat pois tai mikä kelläkin toimii. Lapsi oppii aikaa myöten kun vaikka menettää viikoksi oikeudet makeaan. Sen viikon ajan muun perheen syödessä jälkiruokia se lapsi sitten saa miettiä että mitä tuli tehtyä
Moni lapsi ei käyttäydy huonosti, vaikka ei pysty olemaan paikalla ja energiaa riittää enemmän kuin muilla. Sama kuin syyttäisi hiljaista lasta ja rankaisi , koska hän ei puhu tarpeeksi.
Jos ei kuuntele niin se on huonoa käytöstä josta pitää rangaista. Ja jos lapselta vaikka kysytään että onko tämä sotku sinun jäljiltäsi ja lapsi ei suostu puhumaan niin kyllä sitten lasta pitää rangaista puhumattomuudesta.
Ylivilkasta lasta joutuu rankaisemaan monta kertaa päivässä. Mutta kun vanhempi jaksaa ja pysyy johdonmukaisena niin siitä lapsesta voi tulla vaikka mitä.
Toisia ylivilkkaita taas ei rangaista vaan ymmärretään loputtomasti ja niistä lapsista ei kasva onnellisia tasapainoisia aikuisia jotka kykenevät kouluttautumaan ja tekemään uraa. Sen sijaan he ovat erilaisten palveluiden asiakkaita vielä aikuisenakin.
Tämä on ihan hirveä ajatusmalli, että ylivilkasta lasta pitäisi jatkuvasti rankaista. Mutta myönnän, että itsellänikin oli se ajatus kun lapsi oli päiväkoti-ikäinen, koska se oli myös se ajatus, mitä ympäristö koko ajan syötti. Että lisää vaan kuria, niin kyllä se siitä!
Sitten yhtenä päivänä päiväkodissa sanottiin minulle, että he ovat siellä päiväkodissa tehneet periaatepäätöksen lapseni suhteen. Että tätä lasta ei enää kielletä ja komenneta, ellei ole ihan pakko, koska tämä lapsi on alkanut hajota sen kaiken negatiivisen palautteen alle. Lapsi ei enää pystynyt ottamaan sitä vastaan, vaan meni ihan rikki siitä. Ja uskokaa pois, ei ollut kyse siitä, etteikö olisi kielletty ja rangaistu.
Siitä se omakin ajatus sitten vähän laajeni. Että ehkäpä sellaisen ylivilkkaan lapsen kanssa ei olekaan syytä olla koko ajan runnomassa lapsen itsetuntoa viemäriin, vaan keinojen pitää olla toisenlaiset. Niistä olen tuolla aiemmin jo kirjoittanutkin, eli tottakai rajat pitää olla, mutta tällaisen lapsen kanssa niitä ehdottomia asioita kannattaa olla tosi vähän. Ketään ei satuteta, mitään ei rikota. Muita kohdellaan kunnioittavasti. Kaikkea muuta opetellaan positiivisen kautta.
Ja kyllä: lapseni tarvitsi pienenä aikuisten tukea paljon, ja vei huomiota ja häiritsi. Ei se loppunut kurilla ja rangaistuksilla, mutta lapsen sillä sai kyllä rikki. Hyvällä ohjaamalla, lapsen oikeasti tuntemalla ja ymmärtämällä millaiset asiat häneen toimii ja mikä ei, ja ennen kaikkea ajan tuomalla kypsymisellä mulla on nyt ihan mielettömän upea ja onnellinen nuori aikuinen, joka menestyy suunnilleen kaikessa mihin tarttuu. Pärjää opinnoissa, on huippu harrastuksessaan, oppii uudet jutut supernopeasti, on vieläpä tosi empaattinen ja ihana tyyppi.
Olisi häntä voinut vaan loputtomasti kurittaakin. Niitähän meillä on vankilat täynnä, ADHD-ihmisiä joita ei ole kukaan koskaan vaivautunut oikeasti ymmärtämään yhtään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harrastan miekkailua ja vedän myös lapsille kursseja. Olen vetänyt noin 10 vuotta ja tänä aikana on ollut kaksi lasta. jotka on laitettu pihalle harrastuksesta. Molemmilla kerroilla nimeomaan äiti veti herneet nenään. Mutta meillä on turvallisuuden takia muutamia ehdottomia sääntöjä, joita ei rikota koskaan. Yksi niistä on, ettei maskitonta ihmistä pistetä miekalla. Ei ikinä koskaan milloinkaan, ei vaikka pyytäisi. Tätä sääntöä rikottiin, joten laitettiin pois. Molemmilla kerroilla ryhmän henki parani heti ja kaikki, myös minä, nautimme harrastamisesta.
Opettajana karsin viime vuosina kaikki tutustumisvierailut, vaikkapa katsomaan käräjäoikeuden istuntoa tai mennä ajamaan polkuautoilla, koska mukana ryhmissä on aina pari kolme oppilasta (yleensä poikia), jotka eivät välitä kielloista, vaan sooloilevat. Jos sanon, että kadulle ei saa ajaa polkuautoilla vaan pitää pysyä puistossa, tyypit menee ajamaan kadulle. Jos sanon, että pitää noudattaa liikennesääntöjä liikennepuistossa eikä saa ajaa vasten muita, niin kumminkin tehdään. En halunnut joutua vuosikausia kestäneeseen oikeusprosessiin, jos jokin vahinko käynnillä tapahtuu. Ei enää voi luottaa oppilaisiin, kaikkiin.
Toisin sanoen nämä tottelemattomat oppilaat veivät muilta mahdollisuuden päästä joskus ulos koulusta oppitunnilla. Yleensä oppilaat tykkäävät lähteä koulusta tutustumiskäynneille "oikeaan maailmaan".
Kyllähän tälläiseen tulisi voida puuttua, aivan älytöntä että yhteiskunnassa ollaan ajauduttu tilanteeseen jossa LAPSET voivat pitää panttivankeina aikuisia ja ikätovereitaan, sillä heidän käytöksensä muuttamiseksi tarvittaisiin sellaisia seurauksia jotka on lailla kielletty. Vähintään pitäisi olla vanhemmilla velvoite noutaa lapsensa välittömästi pois koulusta jos hän aiheuttaa häiriötä. Samalla tavalla kuin vaikka kesken päivän oksentamaan alkanut oppilas lähetetään kotiin. Tai voisiko koulussa olla ennen suunniteltuja retkiä jokin kuukauden seuranta-aika, ja jos tuona aikana saa esim. kolme merkintää huonosta käytöksestä niin joutuu jäämään pois retkellä. Retkien lopettaminen ei voi eikä saa olla ratkaisu!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Ei se jälki-istunto pelasta vaaratilannetta. Jos osa hölmöilee, ei voi viedä ryhmää lainkaan jatkossa vastaaviin paikkoihin."
Jälki-istunnon hyöty on siinä, että sen uhka laittaa harkitsemaan, että kannattaako sääntöjä rikkoa.
Ihan samasta syystä käytännössä kukaan ei aja punaisia päin jos poliisit ovat paikalla, koska siitä punaisia päin ajamisesta saatu hyöty ei vaan ole sakon arvoista.
Jokainen opettaja voi kertoa, että vaikka jälki-istuntoa olisi päivittäin, se ei tee koulun retkistä turvallisia ja muuta näitä lapsia paremmin käyttäytyviksi.
On muotia ajatella, että rankaiseminen on tehotonta ja että mieluummin tulisi vaikkapa sanoittaa tunteita. Siksi rangaistuksia ei anneta eikä opettajalle välttämättä myöskään muodostu mitään kuvaa niiden tehosta.
Kyseessä on kuitenkin lasten aliarviointi. Kuvitellaan, että lapset eivät ymmärrä asioiden syy- ja seuraussuhteita. Kummasti ne samat lapset eivät kuitenkaan kahta kertaa esimerkiksi koske sormella kuumaan hellaan, koska ensimmäisen kerran jälkeen oppivat, että mitä siitä seuraa.
Armeijassa tiukka kuri toimii ja kouluissakin se toimi siihen aikaan kun sitä vielä käytettiin.
No ei se kyllä toiminut. Tottakai kouluissa pitää olla kuri ja järjestys ja opettajilla pitäisi olla paljon laajemmat oikeudet lasten suhteen. Mutta ennen koulusta kyllä tippui pois ne vilkkaimmat ja keskittymisongelmaisimmat - sanottiin vaan ettei kyseisellä lapsella ollut lukupäätä. Mikä ei välttämättä pidä ollenkaan paikkaansa, jos kyse on vilkkaudesta tai esim. ADHD:sta. SIinä menee hirveä siivu älyä hukkaan, jos vilkkaus ajaa pois koulun penkiltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Että 5 vuotias on kusipää? Ilmeisesti pitäisi vetää turpaan, niinkö? Järkyttävää mitä Ilmeisesti aikuinen kirjoittaa!
Ei lasta rangaista turpaan vetämällä. Mutta huonosti käyttäytyvää lasta pitää ihan ehdottomasti rangaista. Jäähy tai jälkiruuat pois tai mikä kelläkin toimii. Lapsi oppii aikaa myöten kun vaikka menettää viikoksi oikeudet makeaan. Sen viikon ajan muun perheen syödessä jälkiruokia se lapsi sitten saa miettiä että mitä tuli tehtyä
Mulla oli lapsi, joka kieltäytyi riemumielin makeasta, jos kyseessä oli rangaistus, ja jäähylle jouduttuaan istui siellä kauemmin kuin olisi pitänyt. Hänelle oli tärkeää vain ja ainoastaan pitää oma päänsä ja vesittää rangaistukset. Oli pakko oppia ohjaamaan hyvällä.
Nykyään hän on yhdeksäsluokkalainen, ja järkevimpiä nuoria, joita tunnen. En osaa selittää asiaa muuten kuin että hänellä oli sellainen luonne, joka reagoi tosi voimakkaasti rangaistavana olemiseen.
Nykyajan rangaistukset ovat enimmäkseen tehottomia, joten itsepäisen lapsen on yleensä helppo sietää niitä.
Ennen vanhaan tilanne oli eri. Harva lapsi seisoi vapaaehtoisesti tuntitolkulla nurkassa tapettia tuijottelemassa. Saatika otti vapaaehtoisesti selkäsaunan.
Tehokas nykyrangaistus on lähinnä puhelimen takavarikointi, ja sekin koskee vain niitä lapsia jotka ovat riippuvaisia puhelimestaan.
Entisajan kasvatus olisi taatusti katkeroittanut tämän lapsen. Siinä ei olisi kukaan voittanut.
Eiköhän se tuossa kolumnin tapauksessa oo se äiti joka katkeroittaa lapsen tuolla 2020-luvun nykyaikisella kasvatustyylillään.
Miksi aina vaan äiti? Miksei koskaan isä?
Feminismille on paikkansa ja on aivan oikein kyseenalaistaa patriarkaatin heteronormatiivisuuteen pohjaavaa hegemonia diskurssia.
Tässä nimenomaisessa tapauksessa, jonka saat selville jos luet tätä ketjua ja/tai tuon kolumnin ja/tai tuon lapsen vanhempien yhdessä kirjoittaman erokirjan ja/tai siitä käydyn erillisen ketjun, kyse oli siitä että äiti jätti tuon lapsen isän ja perheen lapsen 1-vuotispäivänä ja kehitti aikamoisen uusperhejärjestelmän. Kaikki tämä on tiedossa kun äiti itse on tuonut ja lähes joka päivä ilmestyvissä haastatteluissa tuo edelleen ilmi heidän järjestelyitään. Ja kirjoittaa kolumnin, joka on aika järkyttävää luettavaa jo itsessään mutta joka yhdistettynä kaikkeen muuhun perheestä julkituotuun tietoon osoittaa selvästi, että se on tämä miestä lennossa vaihtanut ja "hallintohimmeliksi" kutsumaansa uusperhejärjestelyä pyörittävä nainen joka viime kädessä vastaa tilanteesta. Lapsen isä ei olisi halunnut erota ja hajottaa perhettä. Eron jälkeen on syyttänyt itseään siitä että avioliiton aikana on pitänyt vaimoaan määräilevänä jyrinä mutta itse asiassa onkin itse ollut konflikteja väistävä ja niistä poispäin menevä ihminen.
Jokaisen pitää toki tehdä omat johtopäätöksensä siitä, kuka on enemmän vastuussa tuon lapsen oireiluista. Helsingin Sanomien kolumnissa tämä äiti tuo esiin sen, että nimenomaan hänen (äidin) kanssa ollessa poika on saanut "viimeisen varoituksen" kirjastoon, ja koko juttu alkaa siitä, kun uimaopettaja sanoo tälle äidille suorat sanat. Jos äiti on bikineissä uimahallissa, missä hän on ollut uimaopetustunnin ajan kun 5-vuotias lapsensa on käyttäytynyt huonosti?
Vierailija kirjoitti:
"Esihistoriallisesta ajasta saakka lapset ovat myös pahoinpidelleet vanhempiaan kasvettuaan riittävän vahvoiksi."
Päinvastoin. Ennen koko suku eli samassa pihapiirissä ja oltiin paljon läheisempiä kuin nykyään.
Romantisointia. Osa suvuista tuli toimeen paremmin, osa huonommin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Että 5 vuotias on kusipää? Ilmeisesti pitäisi vetää turpaan, niinkö? Järkyttävää mitä Ilmeisesti aikuinen kirjoittaa!
Ei lasta rangaista turpaan vetämällä. Mutta huonosti käyttäytyvää lasta pitää ihan ehdottomasti rangaista. Jäähy tai jälkiruuat pois tai mikä kelläkin toimii. Lapsi oppii aikaa myöten kun vaikka menettää viikoksi oikeudet makeaan. Sen viikon ajan muun perheen syödessä jälkiruokia se lapsi sitten saa miettiä että mitä tuli tehtyä
Moni lapsi ei käyttäydy huonosti, vaikka ei pysty olemaan paikalla ja energiaa riittää enemmän kuin muilla. Sama kuin syyttäisi hiljaista lasta ja rankaisi , koska hän ei puhu tarpeeksi.
Jos ei kuuntele niin se on huonoa käytöstä josta pitää rangaista. Ja jos lapselta vaikka kysytään että onko tämä sotku sinun jäljiltäsi ja lapsi ei suostu puhumaan niin kyllä sitten lasta pitää rangaista puhumattomuudesta.
Ylivilkasta lasta joutuu rankaisemaan monta kertaa päivässä. Mutta kun vanhempi jaksaa ja pysyy johdonmukaisena niin siitä lapsesta voi tulla vaikka mitä.
Toisia ylivilkkaita taas ei rangaista vaan ymmärretään loputtomasti ja niistä lapsista ei kasva onnellisia tasapainoisia aikuisia jotka kykenevät kouluttautumaan ja tekemään uraa. Sen sijaan he ovat erilaisten palveluiden asiakkaita vielä aikuisenakin.
Tämä on ihan hirveä ajatusmalli, että ylivilkasta lasta pitäisi jatkuvasti rankaista. Mutta myönnän, että itsellänikin oli se ajatus kun lapsi oli päiväkoti-ikäinen, koska se oli myös se ajatus, mitä ympäristö koko ajan syötti. Että lisää vaan kuria, niin kyllä se siitä!
Sitten yhtenä päivänä päiväkodissa sanottiin minulle, että he ovat siellä päiväkodissa tehneet periaatepäätöksen lapseni suhteen. Että tätä lasta ei enää kielletä ja komenneta, ellei ole ihan pakko, koska tämä lapsi on alkanut hajota sen kaiken negatiivisen palautteen alle. Lapsi ei enää pystynyt ottamaan sitä vastaan, vaan meni ihan rikki siitä. Ja uskokaa pois, ei ollut kyse siitä, etteikö olisi kielletty ja rangaistu.
Siitä se omakin ajatus sitten vähän laajeni. Että ehkäpä sellaisen ylivilkkaan lapsen kanssa ei olekaan syytä olla koko ajan runnomassa lapsen itsetuntoa viemäriin, vaan keinojen pitää olla toisenlaiset. Niistä olen tuolla aiemmin jo kirjoittanutkin, eli tottakai rajat pitää olla, mutta tällaisen lapsen kanssa niitä ehdottomia asioita kannattaa olla tosi vähän. Ketään ei satuteta, mitään ei rikota. Muita kohdellaan kunnioittavasti. Kaikkea muuta opetellaan positiivisen kautta.
Ja kyllä: lapseni tarvitsi pienenä aikuisten tukea paljon, ja vei huomiota ja häiritsi. Ei se loppunut kurilla ja rangaistuksilla, mutta lapsen sillä sai kyllä rikki. Hyvällä ohjaamalla, lapsen oikeasti tuntemalla ja ymmärtämällä millaiset asiat häneen toimii ja mikä ei, ja ennen kaikkea ajan tuomalla kypsymisellä mulla on nyt ihan mielettömän upea ja onnellinen nuori aikuinen, joka menestyy suunnilleen kaikessa mihin tarttuu. Pärjää opinnoissa, on huippu harrastuksessaan, oppii uudet jutut supernopeasti, on vieläpä tosi empaattinen ja ihana tyyppi.
Olisi häntä voinut vaan loputtomasti kurittaakin. Niitähän meillä on vankilat täynnä, ADHD-ihmisiä joita ei ole kukaan koskaan vaivautunut oikeasti ymmärtämään yhtään.
Ei tarvitse jatkuvasti rangaista jos rangaistus on tarpeeksi tuntuva. Tuntuva rangaistus pysyy yleensä vilkkaammankin lapsen mielessä viikkoja tai kuukausia sen jälkeen, kun se on kärsitty. Sen sijaan lieviä rangaistuksia saattaa joutua antamaan jopa kymmeniä päivässä eivätkä ne auta kuin korkeintaan hetken.
Päiväkodeissa ei ole nykyisin mahdollisuutta antaa tuntuvia rangaistuksia tai ei välttämättä rangaistuksia ylipäätään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo on TODELLAKIN VÄÄRÄ TAPA ilmoittaa lapselle ettei muka sovi mihinkään harrastepiiriin vilkkautensa takia, lasta voidaan kannustaa vähän rauhallisempaan harrastuslajiin jos sitä kautta rauhoittuisi, ja iän myötä vilkkainkin lapsi oppisi kuuntelemaan!
Ei, vaan se pitää ilmoittaa lapsen vanhemmalle, että Veeti-Irmeli ei voi tulla.
Harrastuksen vauhdikkuus sinänsä ei ole ongelma, vaan se lapsen kyvyttömyys noudattaa sääntöjä.
Näin tuolle kolumnistille juuri tehtiin, ja sitä hän itkee sitten lehdessä. Kokee tulleensa väärin kohdelluksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Ei se jälki-istunto pelasta vaaratilannetta. Jos osa hölmöilee, ei voi viedä ryhmää lainkaan jatkossa vastaaviin paikkoihin."
Jälki-istunnon hyöty on siinä, että sen uhka laittaa harkitsemaan, että kannattaako sääntöjä rikkoa.
Ihan samasta syystä käytännössä kukaan ei aja punaisia päin jos poliisit ovat paikalla, koska siitä punaisia päin ajamisesta saatu hyöty ei vaan ole sakon arvoista.
Jokainen opettaja voi kertoa, että vaikka jälki-istuntoa olisi päivittäin, se ei tee koulun retkistä turvallisia ja muuta näitä lapsia paremmin käyttäytyviksi.
On muotia ajatella, että rankaiseminen on tehotonta ja että mieluummin tulisi vaikkapa sanoittaa tunteita. Siksi rangaistuksia ei anneta eikä opettajalle välttämättä myöskään muodostu mitään kuvaa niiden tehosta.
Kyseessä on kuitenkin lasten aliarviointi. Kuvitellaan, että lapset eivät ymmärrä asioiden syy- ja seuraussuhteita. Kummasti ne samat lapset eivät kuitenkaan kahta kertaa esimerkiksi koske sormella kuumaan hellaan, koska ensimmäisen kerran jälkeen oppivat, että mitä siitä seuraa.
Armeijassa tiukka kuri toimii ja kouluissakin se toimi siihen aikaan kun sitä vielä käytettiin.
No ei se kyllä toiminut. Tottakai kouluissa pitää olla kuri ja järjestys ja opettajilla pitäisi olla paljon laajemmat oikeudet lasten suhteen. Mutta ennen koulusta kyllä tippui pois ne vilkkaimmat ja keskittymisongelmaisimmat - sanottiin vaan ettei kyseisellä lapsella ollut lukupäätä. Mikä ei välttämättä pidä ollenkaan paikkaansa, jos kyse on vilkkaudesta tai esim. ADHD:sta. SIinä menee hirveä siivu älyä hukkaan, jos vilkkaus ajaa pois koulun penkiltä.
Oppimistulokset ovat vahvassa alamäessä eli selvästikin vanhan ajan koulu toimi paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Että 5 vuotias on kusipää? Ilmeisesti pitäisi vetää turpaan, niinkö? Järkyttävää mitä Ilmeisesti aikuinen kirjoittaa!
Ei lasta rangaista turpaan vetämällä. Mutta huonosti käyttäytyvää lasta pitää ihan ehdottomasti rangaista. Jäähy tai jälkiruuat pois tai mikä kelläkin toimii. Lapsi oppii aikaa myöten kun vaikka menettää viikoksi oikeudet makeaan. Sen viikon ajan muun perheen syödessä jälkiruokia se lapsi sitten saa miettiä että mitä tuli tehtyä
Mulla oli lapsi, joka kieltäytyi riemumielin makeasta, jos kyseessä oli rangaistus, ja jäähylle jouduttuaan istui siellä kauemmin kuin olisi pitänyt. Hänelle oli tärkeää vain ja ainoastaan pitää oma päänsä ja vesittää rangaistukset. Oli pakko oppia ohjaamaan hyvällä.
Nykyään hän on yhdeksäsluokkalainen, ja järkevimpiä nuoria, joita tunnen. En osaa selittää asiaa muuten kuin että hänellä oli sellainen luonne, joka reagoi tosi voimakkaasti rangaistavana olemiseen.
Nykyajan rangaistukset ovat enimmäkseen tehottomia, joten itsepäisen lapsen on yleensä helppo sietää niitä.
Ennen vanhaan tilanne oli eri. Harva lapsi seisoi vapaaehtoisesti tuntitolkulla nurkassa tapettia tuijottelemassa. Saatika otti vapaaehtoisesti selkäsaunan.
Tehokas nykyrangaistus on lähinnä puhelimen takavarikointi, ja sekin koskee vain niitä lapsia jotka ovat riippuvaisia puhelimestaan.
Entisajan kasvatus olisi taatusti katkeroittanut tämän lapsen. Siinä ei olisi kukaan voittanut.
Eiköhän se tuossa kolumnin tapauksessa oo se äiti joka katkeroittaa lapsen tuolla 2020-luvun nykyaikisella kasvatustyylillään.
Miksi aina vaan äiti? Miksei koskaan isä?
Feminismille on paikkansa ja on aivan oikein kyseenalaistaa patriarkaatin heteronormatiivisuuteen pohjaavaa hegemonia diskurssia.
Tässä nimenomaisessa tapauksessa, jonka saat selville jos luet tätä ketjua ja/tai tuon kolumnin ja/tai tuon lapsen vanhempien yhdessä kirjoittaman erokirjan ja/tai siitä käydyn erillisen ketjun, kyse oli siitä että äiti jätti tuon lapsen isän ja perheen lapsen 1-vuotispäivänä ja kehitti aikamoisen uusperhejärjestelmän. Kaikki tämä on tiedossa kun äiti itse on tuonut ja lähes joka päivä ilmestyvissä haastatteluissa tuo edelleen ilmi heidän järjestelyitään. Ja kirjoittaa kolumnin, joka on aika järkyttävää luettavaa jo itsessään mutta joka yhdistettynä kaikkeen muuhun perheestä julkituotuun tietoon osoittaa selvästi, että se on tämä miestä lennossa vaihtanut ja "hallintohimmeliksi" kutsumaansa uusperhejärjestelyä pyörittävä nainen joka viime kädessä vastaa tilanteesta. Lapsen isä ei olisi halunnut erota ja hajottaa perhettä. Eron jälkeen on syyttänyt itseään siitä että avioliiton aikana on pitänyt vaimoaan määräilevänä jyrinä mutta itse asiassa onkin itse ollut konflikteja väistävä ja niistä poispäin menevä ihminen.
Jokaisen pitää toki tehdä omat johtopäätöksensä siitä, kuka on enemmän vastuussa tuon lapsen oireiluista. Helsingin Sanomien kolumnissa tämä äiti tuo esiin sen, että nimenomaan hänen (äidin) kanssa ollessa poika on saanut "viimeisen varoituksen" kirjastoon, ja koko juttu alkaa siitä, kun uimaopettaja sanoo tälle äidille suorat sanat. Jos äiti on bikineissä uimahallissa, missä hän on ollut uimaopetustunnin ajan kun 5-vuotias lapsensa on käyttäytynyt huonosti?
Niin, epäilemättä äiti on syypää eroon, kun halusi erota. Mutta jos väitteenä on, että äiti katkeroittaa lapsen kasvatustyylillään, niin kai jonkinlainen kasvatustyyli on isälläkin, ja ilmeisesti lapsi on puolet ajasta kummallakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Ei se jälki-istunto pelasta vaaratilannetta. Jos osa hölmöilee, ei voi viedä ryhmää lainkaan jatkossa vastaaviin paikkoihin."
Jälki-istunnon hyöty on siinä, että sen uhka laittaa harkitsemaan, että kannattaako sääntöjä rikkoa.
Ihan samasta syystä käytännössä kukaan ei aja punaisia päin jos poliisit ovat paikalla, koska siitä punaisia päin ajamisesta saatu hyöty ei vaan ole sakon arvoista.
Jokainen opettaja voi kertoa, että vaikka jälki-istuntoa olisi päivittäin, se ei tee koulun retkistä turvallisia ja muuta näitä lapsia paremmin käyttäytyviksi.
On muotia ajatella, että rankaiseminen on tehotonta ja että mieluummin tulisi vaikkapa sanoittaa tunteita. Siksi rangaistuksia ei anneta eikä opettajalle välttämättä myöskään muodostu mitään kuvaa niiden tehosta.
Kyseessä on kuitenkin lasten aliarviointi. Kuvitellaan, että lapset eivät ymmärrä asioiden syy- ja seuraussuhteita. Kummasti ne samat lapset eivät kuitenkaan kahta kertaa esimerkiksi koske sormella kuumaan hellaan, koska ensimmäisen kerran jälkeen oppivat, että mitä siitä seuraa.
Armeijassa tiukka kuri toimii ja kouluissakin se toimi siihen aikaan kun sitä vielä käytettiin.
No ei se kyllä toiminut. Tottakai kouluissa pitää olla kuri ja järjestys ja opettajilla pitäisi olla paljon laajemmat oikeudet lasten suhteen. Mutta ennen koulusta kyllä tippui pois ne vilkkaimmat ja keskittymisongelmaisimmat - sanottiin vaan ettei kyseisellä lapsella ollut lukupäätä. Mikä ei välttämättä pidä ollenkaan paikkaansa, jos kyse on vilkkaudesta tai esim. ADHD:sta. SIinä menee hirveä siivu älyä hukkaan, jos vilkkaus ajaa pois koulun penkiltä.
Oppimistulokset ovat vahvassa alamäessä eli selvästikin vanhan ajan koulu toimi paremmin.
Kyllä ne parhaat oppimistulokset saatiin ehdottomasti peruskoulussa, missä fyysinen kuritus oli kielletty eikä enää noustu seisomaan vastattaessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Ei se jälki-istunto pelasta vaaratilannetta. Jos osa hölmöilee, ei voi viedä ryhmää lainkaan jatkossa vastaaviin paikkoihin."
Jälki-istunnon hyöty on siinä, että sen uhka laittaa harkitsemaan, että kannattaako sääntöjä rikkoa.
Ihan samasta syystä käytännössä kukaan ei aja punaisia päin jos poliisit ovat paikalla, koska siitä punaisia päin ajamisesta saatu hyöty ei vaan ole sakon arvoista.
Jokainen opettaja voi kertoa, että vaikka jälki-istuntoa olisi päivittäin, se ei tee koulun retkistä turvallisia ja muuta näitä lapsia paremmin käyttäytyviksi.
On muotia ajatella, että rankaiseminen on tehotonta ja että mieluummin tulisi vaikkapa sanoittaa tunteita. Siksi rangaistuksia ei anneta eikä opettajalle välttämättä myöskään muodostu mitään kuvaa niiden tehosta.
Kyseessä on kuitenkin lasten aliarviointi. Kuvitellaan, että lapset eivät ymmärrä asioiden syy- ja seuraussuhteita. Kummasti ne samat lapset eivät kuitenkaan kahta kertaa esimerkiksi koske sormella kuumaan hellaan, koska ensimmäisen kerran jälkeen oppivat, että mitä siitä seuraa.
Armeijassa tiukka kuri toimii ja kouluissakin se toimi siihen aikaan kun sitä vielä käytettiin.
No ei se kyllä toiminut. Tottakai kouluissa pitää olla kuri ja järjestys ja opettajilla pitäisi olla paljon laajemmat oikeudet lasten suhteen. Mutta ennen koulusta kyllä tippui pois ne vilkkaimmat ja keskittymisongelmaisimmat - sanottiin vaan ettei kyseisellä lapsella ollut lukupäätä. Mikä ei välttämättä pidä ollenkaan paikkaansa, jos kyse on vilkkaudesta tai esim. ADHD:sta. SIinä menee hirveä siivu älyä hukkaan, jos vilkkaus ajaa pois koulun penkiltä.
Oppimistulokset ovat vahvassa alamäessä eli selvästikin vanhan ajan koulu toimi paremmin.
Kyllä ne parhaat oppimistulokset saatiin ehdottomasti peruskoulussa, missä fyysinen kuritus oli kielletty eikä enää noustu seisomaan vastattaessa.
90-luvulla tuli selkään kotona jos koulusta annettiin huonoa palautetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Että 5 vuotias on kusipää? Ilmeisesti pitäisi vetää turpaan, niinkö? Järkyttävää mitä Ilmeisesti aikuinen kirjoittaa!
Ei lasta rangaista turpaan vetämällä. Mutta huonosti käyttäytyvää lasta pitää ihan ehdottomasti rangaista. Jäähy tai jälkiruuat pois tai mikä kelläkin toimii. Lapsi oppii aikaa myöten kun vaikka menettää viikoksi oikeudet makeaan. Sen viikon ajan muun perheen syödessä jälkiruokia se lapsi sitten saa miettiä että mitä tuli tehtyä
Tuo on kyllä yksiselitteisesti typerää. Mikäli lasta pitää jostain syystä rangaista, seurauksen pitää tulla välittömästi. Esimerkiksi pois kirjastosta jos jatkaa kehotuksesta huolimatta metelöintiä.
Sen sijaan viikon mittaisissa rangaistuksissa ei ole mitään järkeä eikä niistä seuraa mitään hyvää. Lapsen mieli ei pysty yhdistämään päiviä sitten tapahtunutta siihen, että nyt hän ei saa ainoana henkilönä perheestään jälkiruokaa. Kukaan asiantuntija ei sen tyyppistä toimintaa suosittele.
Lasta pitää aina itse tilanteessa ohjata käyttäytymään oikein eikä toimia niin, että riehuminen kostetaan myöhemmin jollain asiaan liittymättömällä. Se ei auta lasta niissä tilanteissa mitenkään.
Lapset ovat erilaisia. Osa on sellaisia kultakaloja jotka eivät tosiaan osaa yhdistellä. Fiksut osaavat. Tyhmän 5-vuotiaan kohdalla rangaistuksen pitää tulla heti eikä vasta kotona siinä olet oikeassa
Kurin ensisijainen tarkoitus on pitää lapsi hengissä. Esimerkki: jos lapsi meinaa juosta tai ajaa pyörällä tai potkulaudalla auton alle, niin komentoa SEIS on syytä totella välittömästi. Tietyistä asioista ei neuvotella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Että 5 vuotias on kusipää? Ilmeisesti pitäisi vetää turpaan, niinkö? Järkyttävää mitä Ilmeisesti aikuinen kirjoittaa!
Ei lasta rangaista turpaan vetämällä. Mutta huonosti käyttäytyvää lasta pitää ihan ehdottomasti rangaista. Jäähy tai jälkiruuat pois tai mikä kelläkin toimii. Lapsi oppii aikaa myöten kun vaikka menettää viikoksi oikeudet makeaan. Sen viikon ajan muun perheen syödessä jälkiruokia se lapsi sitten saa miettiä että mitä tuli tehtyä
Mulla oli lapsi, joka kieltäytyi riemumielin makeasta, jos kyseessä oli rangaistus, ja jäähylle jouduttuaan istui siellä kauemmin kuin olisi pitänyt. Hänelle oli tärkeää vain ja ainoastaan pitää oma päänsä ja vesittää rangaistukset. Oli pakko oppia ohjaamaan hyvällä.
Nykyään hän on yhdeksäsluokkalainen, ja järkevimpiä nuoria, joita tunnen. En osaa selittää asiaa muuten kuin että hänellä oli sellainen luonne, joka reagoi tosi voimakkaasti rangaistavana olemiseen.
Nykyajan rangaistukset ovat enimmäkseen tehottomia, joten itsepäisen lapsen on yleensä helppo sietää niitä.
Ennen vanhaan tilanne oli eri. Harva lapsi seisoi vapaaehtoisesti tuntitolkulla nurkassa tapettia tuijottelemassa. Saatika otti vapaaehtoisesti selkäsaunan.
Tehokas nykyrangaistus on lähinnä puhelimen takavarikointi, ja sekin koskee vain niitä lapsia jotka ovat riippuvaisia puhelimestaan.
Kännykkäriippuvuudessa on puolensa. Kun kännykkä riippuvaista lasta uhkaa kännykän sulkemisella niin johan tottelee nöyrästi. En silti antaisi lapselle älypuhelinta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toi on erovanhempien klassikkoläppä että ”lapset ovat sopeutuneet hyvin”. Siltä näyttää, kun lasten tunteille ei ole ollut sijaa vanhempien asettaessa omat ihastumisensa ja parisuhde-elämänsä lasten edelle. Lapsi kyllä huomaa, miten tulee hyväksytyksi ja on nälkäinen saamaan sen vähän huomion, joka hänelle jää tälläisessä hallintohimmelissä. Lapsi haluaa kelvata ja vaikuttaa sopeutuneelta.
Tuolla erokirjakeskustelun ketjussa on epäilty, että lapsen oireillessa noin voimakkaasti kyse on kiintymyssuhteen ongelmasta. Joka johtuu siitä, että lapsen ollessa yksivuotias hänen ensisijainen hoitajansa on vaihtunut kolme kertaa viikossa. Vanhemmat ovat itse kertoneet asumisjärjestelyistään että vanhemmat asuivat lasten kodissa 2+2+3 eli tuon vauvan hoivaaja on vaihtunut koko ajan. Hoiva on varmasti ollut hyvää, mutta eikö psykologia ole jo ajat sitten osoittanut että aivan pienellä lapsella tulisi olla yksi primäärihoivaaja. Tuon naisen omien halujen ja tarpeiden vuoksi on toimittu kehityspsykologian perusoppien vastaisesti. Eihän yksivuotias välitä siitä että hän itse asuu samassa paikassa vaan siitä että hän voi luottaa sen yhden hoitajan olevan koko ajan läsnä. Tottakai ihmisten elämissä tapahtuu tragedioita, esim vauvan äiti kuolee tai on sairas, tai vauvaa esim päihteidenkäytön vuoksi kaltoinkohdellaan, mutta nuo ovat onnettomuudenkaltaisia asioita. Tässä nimenomaisessa tapauksessa kyse on yliopistokoulutuksen saaneesta ihmisistä, joka itse päättää hajottaa paitsi perheen myös lapsensa kiintymyssuhteen erityisen merkittävässä iässä. En ole lukenut tuota ex-pariskunnan kirjoittamaa erokirjaa, mutta oletan että juuri siinä he avaavat tuota 2+2+3-vuorovanhemmuusmallia. Todennäköisesti kirjaa markkinoidaan tietokirjana, mikä saattaa aiheuttaa sen että jotkut lukijat päättävät ottaa mallia tuon eroperheen käytännöistä. Mikä on kirjan kustantajan vastuu, jos ja kun kirjassa propagoidaan sellaista pienen lapsen hoitomallia, joka on täysin kaikkia vuosikymmenten ajan tehtyjä kehityspsykologian alan tutkimustuloksia vastaan?
Olen samaa mieltä, neljän lapsen äitinä.
Luin Iltalehden artikkelista, että nainen rakastui uuteen ja halusin eron, kun lapsi oli vuoden vanha. Lyön vetoa, että ei imettänyt itse, tai jos imetti, kuukauden, pari.
Itse en olisi lapsen ekana elinvuonna pystynyt keskittymään rakastumaan johonkin uuteen mieheen, kun rinnat valuu maitoa ja olen imetyskuplassa. Äitiyden onnessa. Miten siinä lähtisi hakemaan uutta kumppania?
No, vanhana hän näkee omat virheensä. Jätetyn miehen edelleen alakuloiset kasvot mietityttävät, vaikka kummallakin on uudet kumppanit. Avioeron haavat voivat olla syviä, varsinkin tuollaisessa vaiheessa, kun perhe on vasta perustettu, on vauva, ja miehelläkin varmaan suuret toiveet tulevaisuudesta.
Jotenkin vastenmielinen juttu.
Olen lukenut tosi huonosti näitä juttuja, mutta mielikuvani on, että isä on saanut näiden viiden vuoden aikana kaksi uutta lasta uuden kumppanin kanssa. Ehkä se, minkä tulkitset alakuloisuudeksi, onkin väsymystä.
Isä, joka tuli jätetyksi ystävänpäivänä ja samalla lapsensa 1-vuotispäivänä, otti eron hyvin raskaasti. Ystävät olleet huolissaan. Ja kesti yli vuoden ennen kuin aloitti uuden suhteensa. On ollut alakuloinen, ellei jopa masentunut.
Vierailija kirjoitti:
Kurin ensisijainen tarkoitus on pitää lapsi hengissä. Esimerkki: jos lapsi meinaa juosta tai ajaa pyörällä tai potkulaudalla auton alle, niin komentoa SEIS on syytä totella välittömästi. Tietyistä asioista ei neuvotella.
Voi sanoa että ei neuvotella mutta lapsi saattaa silti käytännössä pystyä uhmaamaan sitä käskyä. Pakottaminen kun ei oikein ole muotia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harrastan miekkailua ja vedän myös lapsille kursseja. Olen vetänyt noin 10 vuotta ja tänä aikana on ollut kaksi lasta. jotka on laitettu pihalle harrastuksesta. Molemmilla kerroilla nimeomaan äiti veti herneet nenään. Mutta meillä on turvallisuuden takia muutamia ehdottomia sääntöjä, joita ei rikota koskaan. Yksi niistä on, ettei maskitonta ihmistä pistetä miekalla. Ei ikinä koskaan milloinkaan, ei vaikka pyytäisi. Tätä sääntöä rikottiin, joten laitettiin pois. Molemmilla kerroilla ryhmän henki parani heti ja kaikki, myös minä, nautimme harrastamisesta.
Opettajana karsin viime vuosina kaikki tutustumisvierailut, vaikkapa katsomaan käräjäoikeuden istuntoa tai mennä ajamaan polkuautoilla, koska mukana ryhmissä on aina pari kolme oppilasta (yleensä poikia), jotka eivät välitä kielloista, vaan sooloilevat. Jos sanon, että kadulle ei saa ajaa polkuautoilla vaan pitää pysyä puistossa, tyypit menee ajamaan kadulle. Jos sanon, että pitää noudattaa liikennesääntöjä liikennepuistossa eikä saa ajaa vasten muita, niin kumminkin tehdään. En halunnut joutua vuosikausia kestäneeseen oikeusprosessiin, jos jokin vahinko käynnillä tapahtuu. Ei enää voi luottaa oppilaisiin, kaikkiin.
Toisin sanoen nämä tottelemattomat oppilaat veivät muilta mahdollisuuden päästä joskus ulos koulusta oppitunnilla. Yleensä oppilaat tykkäävät lähteä koulusta tutustumiskäynneille "oikeaan maailmaan".
Kyllähän tälläiseen tulisi voida puuttua, aivan älytöntä että yhteiskunnassa ollaan ajauduttu tilanteeseen jossa LAPSET voivat pitää panttivankeina aikuisia ja ikätovereitaan, sillä heidän käytöksensä muuttamiseksi tarvittaisiin sellaisia seurauksia jotka on lailla kielletty. Vähintään pitäisi olla vanhemmilla velvoite noutaa lapsensa välittömästi pois koulusta jos hän aiheuttaa häiriötä. Samalla tavalla kuin vaikka kesken päivän oksentamaan alkanut oppilas lähetetään kotiin. Tai voisiko koulussa olla ennen suunniteltuja retkiä jokin kuukauden seuranta-aika, ja jos tuona aikana saa esim. kolme merkintää huonosta käytöksestä niin joutuu jäämään pois retkellä. Retkien lopettaminen ei voi eikä saa olla ratkaisu!
Tuota ei varmasti moni vastusta, mutta ne jotka vastustavat, ovatkin todella äänekkäitä. Esim tämä toimittajamamma, joka vaan vie ja vie ylikierroksilla käyvää lastaan harrastuksiin, joissa tämä ei kykene olemaan. Ja sitten kirjoittaa siitä ulinan lehteen, miten väärin on kun hänelle laitetaan rajat (näennäisesti lapselle, mutta äitihän sen lapsen niihin harrastuksiin tässä on vienyt ja kirjastoihin porttareita saanut).
Nämä tietynlaiset äänekkäät vaativat vanhemmat pitävät yhtä lailla kolo muuta yhteiskuntaa ja pienempiä yhteisöjä panttivankeinaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Että 5 vuotias on kusipää? Ilmeisesti pitäisi vetää turpaan, niinkö? Järkyttävää mitä Ilmeisesti aikuinen kirjoittaa!
Ei lasta rangaista turpaan vetämällä. Mutta huonosti käyttäytyvää lasta pitää ihan ehdottomasti rangaista. Jäähy tai jälkiruuat pois tai mikä kelläkin toimii. Lapsi oppii aikaa myöten kun vaikka menettää viikoksi oikeudet makeaan. Sen viikon ajan muun perheen syödessä jälkiruokia se lapsi sitten saa miettiä että mitä tuli tehtyä
Mulla oli lapsi, joka kieltäytyi riemumielin makeasta, jos kyseessä oli rangaistus, ja jäähylle jouduttuaan istui siellä kauemmin kuin olisi pitänyt. Hänelle oli tärkeää vain ja ainoastaan pitää oma päänsä ja vesittää rangaistukset. Oli pakko oppia ohjaamaan hyvällä.
Nykyään hän on yhdeksäsluokkalainen, ja järkevimpiä nuoria, joita tunnen. En osaa selittää asiaa muuten kuin että hänellä oli sellainen luonne, joka reagoi tosi voimakkaasti rangaistavana olemiseen.
Nykyajan rangaistukset ovat enimmäkseen tehottomia, joten itsepäisen lapsen on yleensä helppo sietää niitä.
Ennen vanhaan tilanne oli eri. Harva lapsi seisoi vapaaehtoisesti tuntitolkulla nurkassa tapettia tuijottelemassa. Saatika otti vapaaehtoisesti selkäsaunan.
Tehokas nykyrangaistus on lähinnä puhelimen takavarikointi, ja sekin koskee vain niitä lapsia jotka ovat riippuvaisia puhelimestaan.
Entisajan kasvatus olisi taatusti katkeroittanut tämän lapsen. Siinä ei olisi kukaan voittanut.
Näinhän ne keskustelemalla kasvattavat ajattelee että he ovat oikeassa ja muut väärässä. Ja kun naapurin Pirjo kasvattaa lastaan autoritäärisesti ja lapsesta tulee urheilutähti ja myöhemmin lääkäri tai diplomi insinööri niin se on vaan sattumaa. Samoin kuin se että keskustelijan omasta lapsesta kasvaa moniongelmainen nuori. Mitään vastuuta nämä keskustelijat eivät ota lopputuloksesta. Se on ihan vaan sattumaa kun rankaisemattomuuden seurauksena kasvaa lapsi vinoon. Yhtään ei tarvitse vanhemman miettiä että olisi itse tehnyt jotain väärin. Syy on tietenkin ympäröivässä maailmassa joka ei huomioinut oikealla tavalla äidin erityistä lumihiutaletta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Että 5 vuotias on kusipää? Ilmeisesti pitäisi vetää turpaan, niinkö? Järkyttävää mitä Ilmeisesti aikuinen kirjoittaa!
Ei lasta rangaista turpaan vetämällä. Mutta huonosti käyttäytyvää lasta pitää ihan ehdottomasti rangaista. Jäähy tai jälkiruuat pois tai mikä kelläkin toimii. Lapsi oppii aikaa myöten kun vaikka menettää viikoksi oikeudet makeaan. Sen viikon ajan muun perheen syödessä jälkiruokia se lapsi sitten saa miettiä että mitä tuli tehtyä
Tuo on kyllä yksiselitteisesti typerää. Mikäli lasta pitää jostain syystä rangaista, seurauksen pitää tulla välittömästi. Esimerkiksi pois kirjastosta jos jatkaa kehotuksesta huolimatta metelöintiä.
Sen sijaan viikon mittaisissa rangaistuksissa ei ole mitään järkeä eikä niistä seuraa mitään hyvää. Lapsen mieli ei pysty yhdistämään päiviä sitten tapahtunutta siihen, että nyt hän ei saa ainoana henkilönä perheestään jälkiruokaa. Kukaan asiantuntija ei sen tyyppistä toimintaa suosittele.
Lasta pitää aina itse tilanteessa ohjata käyttäytymään oikein eikä toimia niin, että riehuminen kostetaan myöhemmin jollain asiaan liittymättömällä. Se ei auta lasta niissä tilanteissa mitenkään.Lapset ovat erilaisia. Osa on sellaisia kultakaloja jotka eivät tosiaan osaa yhdistellä. Fiksut osaavat. Tyhmän 5-vuotiaan kohdalla rangaistuksen pitää tulla heti eikä vasta kotona siinä olet oikeassa
Asia ei mitenkään liity fiksuuteen vaan lapsen kehitystasoon. Pieni lapsi on pieni lapsi, oli kuinka fiksu tahansa. Kasvatuksen pitää olla johdonmukaista eikä johtaa päinvastaiseen tulokseen mitä on tarkoitus.
Autoilijoita sakotetaan usein pienistäkin rikkeistä ja he noudattavat liikennesääntöjä melko pitkälti.
Pyöräilijöitä taas ei sakoteta käytännössä koskaan ja he rikkovat liikennesääntöjä taukoamatta. Esimerkiksi jalkakäytävällä pyöräily on enemmän sääntö kuin poikkeus.