Huostaanotto/sijoitus vimma

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huostaamiseen ja siihen liittyvään tutkintaan käytetään vuodessa noin 3 mrd vuodessa rahaa.

Mitä sillä rahalla tehdään? Noh. Huostataan.

Toinen vitsaus on lasten pakkosiirrot äideilleen.

Tätä työtä tekee kymmeniä tuhansia ihmisiä!

Jos tosta summasta käytettäis edes 2/3 todelliseen lapsiperheiden tukemiseen (eikä tutkimiseen ja kyttäämiseen), eli siis ihan konkreettiseen kotiin saatavaan apuun tai esim. harrastustoimintaa tukemaan, tukiperheisiin (esim. viikonloppu silloin tällöin), olisi varmasti paljon onnellisempia lapsiperheitä.

Kaikista lasuilmoituksista hyvin harva on sellaisia, että lapsi on vaarassa. Näitä varten tosin tarvitaan kyllä nykyisen kaltaista lastensuojelua kiireellisine sijoituksineen ja tutkimisineen. Mutta ne kaikki normiperheiden kiusaamiset ja kyttäämiset saisi lopettaa ja tarjota todellista tukea huostaanotolla uhkailun sijasta.

Jos vaikka joku tekee lasun, koska äiti vaikuttaa väsyneeltä, niin tullaan sohvalle kyttäämään, että noh, pärjääkös se äiti nyt vai pitäiskö lapsi ottaa huostaan. Jos tuo instanssi olisi lasten hyvinvoinnista kiinnostunut, tarjottaisiin tukiperhettä viikonlopuksi, että äiti saa nukkua, ja sitten äidin ja lapsen yhteinen arki jatkuisi taas paremmissa merkeissä. Ihan sairasta tollanen kyttääminen, painostaminen ja uhkailu ilman mitään todellisia tukitoimia. Kuormittaa vain äitiä lisää, eli pahentaa tilannetta.

Niitä tukiperheitä vaan ei ole saatavilla. 

Olisko enemmän jos siitä saisi asiallisen korvauksen? Olisi silti halvempaa kuin 100% huostaaminen.

Saahan siitä palkkion mutta jos on vain yksi viikonloppu kuukaudessa niin ei paljon kerry. Voi kai sitä tehdä vaikka joka viikonloppukin.

Vois sijarit edes ostaa kun saa sitä kulukorvausta lapselle oikeita ja sukupuoleen sopivia vaatteita eikä pukee vanhoja rääsyjä mitä edellisiltä jääneet xD mitä nekin luulee olevansa jotain pyhimyksiä ja bio vanhemmat oikein mielissään sijaisvanhemmista

DotDot kirjoitti:

Vois sijarit edes ostaa kun saa sitä kulukorvausta lapselle oikeita ja sukupuoleen sopivia vaatteita eikä pukee vanhoja rääsyjä mitä edellisiltä jääneet xD mitä nekin luulee olevansa jotain pyhimyksiä ja bio vanhemmat oikein mielissään sijaisvanhemmista

Jopa taas horinat.

DotDot kirjoitti:

Vois sijarit edes ostaa kun saa sitä kulukorvausta lapselle oikeita ja sukupuoleen sopivia vaatteita eikä pukee vanhoja rääsyjä mitä edellisiltä jääneet xD mitä nekin luulee olevansa jotain pyhimyksiä ja bio vanhemmat oikein mielissään sijaisvanhemmista

Usein sijoitetuilla on siistimmät vaatteet kuin muilla. 

Vierailija kirjoitti:

Entä autistiset lapset joiden kuormitus näkyy vain kotona ja koulussa sujuu ok lukuunottanatta oppimiseen liittyviä ongelmia? Oma tyttöni aloitti juuri yläasteen ja koulussa käyttäytyy aina hyvin ja kotona purkautuu paineet. 

Mitä heistä?

Vierailija kirjoitti:

Liittyykö huostaanottobisnekseen?

Lasutädit joutuvat kilometritehtaalle jos eivät osoita tarpeellisuuttaan työnsä tuloksilla?

Yh-äidit eivät pärjää kasvatuspuuhissa. Perheessä tarvitaan sekä isä ja äiti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vanhemmat nykyään kädettömiä kasvattajia, perustaidot poissa sekä laiskuus aiheuttaa sen että nepsyt ja muut käytösongelmat muka lisääntyneet. Perusasiat perheessä päin mäntyä. Sitten vingutaan näitä "diagnooseja" lääkäreiltä, sit itketään kun kukaan ei osaa autta ja lasukin hengittää niskaan... Hoitaja 51

Kasvatuksella tai kasvatuksen puutteella ei pysty aiheuttamaan neuropsykiatrisia kehityshäiriöitä. Nepsyys ei ole käytösongelma. 

Terveydenhuollossa kyllä välillä törmää tällaiseen ammattitaidottomuuteen ja asenteellisuuteen.

Lastensuojelussa tavataan tällaista asennetta paljon. Ikäänkuin se nepsyys paranisi siellä psykalla jollain pillerillä ilman, että kotona pitää muokata sitä struktuuria lainkaan. Yleensä siellä kotona eletään kuin ellun kanat ilman mitään ruoka-aikoja tai että päivä ja yö edes eroaisivat jotenkin toisistaan. Näissä olosuhteissa nepsystä ei mitenkään saa ihmistä, joka pystyisi esim. koulunkäyntiin.

Nepsylapsen vanhemmuus vaatii paljon. Paljon enemmän kuin ns normaalin lapsen vanhemmuus. Kaikilla vanhemmilla ei ole rahkeita tähän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vanhemmat nykyään kädettömiä kasvattajia, perustaidot poissa sekä laiskuus aiheuttaa sen että nepsyt ja muut käytösongelmat muka lisääntyneet. Perusasiat perheessä päin mäntyä. Sitten vingutaan näitä "diagnooseja" lääkäreiltä, sit itketään kun kukaan ei osaa autta ja lasukin hengittää niskaan... Hoitaja 51

Kasvatuksella tai kasvatuksen puutteella ei pysty aiheuttamaan neuropsykiatrisia kehityshäiriöitä. Nepsyys ei ole käytösongelma. 

Terveydenhuollossa kyllä välillä törmää tällaiseen ammattitaidottomuuteen ja asenteellisuuteen.

Lastensuojelussa tavataan tällaista asennetta paljon. Ikäänkuin se nepsyys paranisi siellä psykalla jollain pillerillä ilman, että kotona pitää muokata sitä struktuuria lainkaan. Yleensä siellä kotona eletään kuin ellun kanat ilman mitään ruoka-aikoja tai että päivä ja yö edes eroaisivat jotenkin toisistaan. Näissä olosuhteissa nepsystä ei mitenkään saa ihmistä, joka pystyisi esim. koulunkäyntiin.

Nepsylapsen vanhemmuus vaatii paljon. Paljon enemmän kuin ns normaalin lapsen vanhemmuus. Kaikilla vanhemmilla ei ole rahkeita tähän.

70-luvulla se vaati vain tukkapöllöä tarvittaessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vanhemmat nykyään kädettömiä kasvattajia, perustaidot poissa sekä laiskuus aiheuttaa sen että nepsyt ja muut käytösongelmat muka lisääntyneet. Perusasiat perheessä päin mäntyä. Sitten vingutaan näitä "diagnooseja" lääkäreiltä, sit itketään kun kukaan ei osaa autta ja lasukin hengittää niskaan... Hoitaja 51

Kasvatuksella tai kasvatuksen puutteella ei pysty aiheuttamaan neuropsykiatrisia kehityshäiriöitä. Nepsyys ei ole käytösongelma. 

Terveydenhuollossa kyllä välillä törmää tällaiseen ammattitaidottomuuteen ja asenteellisuuteen.

Lastensuojelussa tavataan tällaista asennetta paljon. Ikäänkuin se nepsyys paranisi siellä psykalla jollain pillerillä ilman, että kotona pitää muokata sitä struktuuria lainkaan. Yleensä siellä kotona eletään kuin ellun kanat ilman mitään ruoka-aikoja tai että päivä ja yö edes eroaisivat jotenkin toisistaan. Näissä olosuhteissa nepsystä ei mitenkään saa ihmistä, joka pystyisi esim. koulunkäyntiin.

Nepsylapsen vanhemmuus vaatii paljon. Paljon enemmän kuin ns normaalin lapsen vanhemmuus. Kaikilla vanhemmilla ei ole rahkeita tähän.

Ei olekaan. Siksi on pöljää, että mouhotaan, miten lastensuojelussa ei ymmärretä nepsyjä. Kyllä ymmärretään. Vaativat vanhemmilta enemmän kuin normilapset. Kaikilla sitä kykyä ei ole eivätkä pärjää lastensa kanssa. Silloin pitää huostaanottaa. Nepsylapsikin ansaitsee turvallisen arjen ja tukea kehitykseen. Tukea koulunkäyntiin, terveellisen ruuan ja rajoja ja rakkautta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Liittyykö huostaanottobisnekseen?

Lasutädit joutuvat kilometritehtaalle jos eivät osoita tarpeellisuuttaan työnsä tuloksilla?

Lasutädeillä ja  -sedillä on töitä niin ettei uhkaa

Minkäälainen työttömyys. Aivan liikaa asiakkaita yhtä sossua kohti. 

Jos lapsella on neurokirjon ongelmia ja ongelmia koulussa, niin miten sijoitus/laitos nämä ongelmat ratkaisee, ei mitenkään. Usein ongelmat vai pahenevat ja pahimmillaan lapsi ajautuu esimerkisi päihdekierteeseen tai masennukseen tämän takia, miksi huostaanotto nähdään näissä ongelmissa edes ratkaisuna, ajatellaan että ongelmat taikaiskusta häviävät kun lapsi viedään kotoa. Ja kyllä, näitä lapsia viedään hyvistä ja tavallisista perheistä joissa paras apu olisi tuki sinne kouluun tai perhekuntoutus, touhu on mennyt aivan järjettömäksi. Saas nähdä kun nämä huostaanotetut ja sijoitetut lapset kasvavat aikuisuuteen mitkä heidän kommentit asiasta ovat... 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Liittyykö huostaanottobisnekseen?

Lasutädit joutuvat kilometritehtaalle jos eivät osoita tarpeellisuuttaan työnsä tuloksilla?

Lasutädeillä ja  -sedillä on töitä niin ettei uhkaa

Minkäälainen työttömyys. Aivan liikaa asiakkaita yhtä sossua kohti. 

Juuh. Budjetti on hyvin iso länsimaihin verrattuna ja sitten itketään mediassa lisää rahaa kun ei muka kyetä tekemään töitä ;)

Pitäisikö itkeä vai nauraa???

Usein myös nämä sijaisperheet saattavat olla vielä vielä pahempia ja stressaavampia paikkoja lapsille kuin oma koti. Sijaisperheissä pyörii useampi erityislapsi ja arki on kaaosta ja sossu väittää, että tälläinen on lapselle parempi paikka kun oma turvallinen koti. Ja olen nähnyt tämä omin silmin, näistä sijaisperheistä voisi näitä ilmoituksia tehdä...