Lue keskustelun säännöt.
Vain 40% nykynuorista on korkeakoulututkinto. Ruotsissa 54% nuorista omaa korkeakoulututkinnon.
Kommentit (124)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei vaan peruskoulut ovat muuttuneet opettajien päivähoitopaikaksi, jossa ei opetata tai vaadita. Sitten nuorten taidot eivät riitä korkea-asteella, vaikka rimaa lasketaan koko ajan.
Ei opettajat pysty ihmeisiin, jos vanhemmat jättää lapsensa alkukasvatuksen tekemättä. Vanhemmat kännyköillään, taaperot eivät osaa enää puhua tai juosta. Siitä opettajat aloittaa työnsä, vaikka pitäisi aivan muuta tehdä jo.
Tämä! Ekaluokkalaiset on nykyään ihan järkyttävän toistaitoisia eikä vain ns. akateemisissa taidoissa vaan kaikessa muussakin. Ei ole ihan tavatonta että on jopa kysytty voisiko joku kouluavustaja katsoa että lapsi muistaa pyyhkiä vessassa 🙄
Nyt sitten pitää varmaan laajentaa varhaiskasvatus alkamaan synnäriltä. Miten akateemisetkin taidot voivat romahtaa, kun lähes kaikki lapset ohjataan laadukkaaseen varhaiskasvatukseen ja kotikasvatus nähdään kaiken pahan juurisyynä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaa muistaa, että suurin osa on opistotason tutkintoja. Ei se silmänkääntötemppu ole koulutustasoa nostanut, että AMK:ta kutsutaan korkeakouluksi. Opisto se on edelleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä tätä korkeakoulutuksen tärkeyttä. Tekoäly vie nimenomaan valkokaulustyöläisten töitä. Duunarit ovat enemmän turvassa siltä.
Niinpä. Käsityötä ei tekoäly vie.
Ai niinkö? Onko meillä vielä paljonkin esimerkiksi tekstiiliteollisuutta, puuseppiä jne?
Ei niitä korvannut tekoäly vaan halvemmat kiinalaiset.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa muistaa, että suurin osa on opistotason tutkintoja. Ei se silmänkääntötemppu ole koulutustasoa nostanut, että AMK:ta kutsutaan korkeakouluksi. Opisto se on edelleen.
Lässyn lässyn. Toiselta asteelta mennään korkea-asteelle. Oli se miten vaikeaa tahansa palsta-akateemiselle ymmärtää. Avaatko nyt vielä miksi Suomessa on tuollainen opistoaste, mutta ei missään muualla maailmassa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä tätä korkeakoulutuksen tärkeyttä. Tekoäly vie nimenomaan valkokaulustyöläisten töitä. Duunarit ovat enemmän turvassa siltä.
Niinpä. Käsityötä ei tekoäly vie.
Ai niinkö? Onko meillä vielä paljonkin esimerkiksi tekstiiliteollisuutta, puuseppiä jne?
oletpa kapeakatseinen.
Pohjanmaalla on huonekalutehtaita, rakennuksilla tarvitaan sähkäreitä ja putkareita ja kaikkia muita, siivoojien työ ei ole häviämässä vähään aikaa häviämässä, eikä kaupan hyllyjäkään robotit vielä täytä. Ihmisläheisisissa töissä halutaan ihmisiä; myyjiä, hoitajia, asiakaspalvelijoita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei vaan peruskoulut ovat muuttuneet opettajien päivähoitopaikaksi, jossa ei opetata tai vaadita. Sitten nuorten taidot eivät riitä korkea-asteella, vaikka rimaa lasketaan koko ajan.
Kun organisaatiot feminisoituu niin niiden tarkoitusperä muuttuu. Naiset eivät osaa pitää kuria ja kouluista tulee jotain muuta kuin kouluja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei vaan peruskoulut ovat muuttuneet opettajien päivähoitopaikaksi, jossa ei opetata tai vaadita. Sitten nuorten taidot eivät riitä korkea-asteella, vaikka rimaa lasketaan koko ajan.
No kai opettajilla on kuitenkin tulosvastuu jota pomo kyttää?
Suomessa opettajat ovat täysin autonomisia, joita kukaan ei kyttää. Yhä suurempi osa lapsista ei osaa lukea 9 vuoden jälkeen. Voidaan vai arvailla miksi.
Lähinnä siksi, että pelkkä koulussa käyminen ei riitä, eikä ole ikinä riittänyt taitojen kehittymiseen. Koululla ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että mikä on lähtötaso kun koulu aloitetaan. Lisäksi koulussa opittuja asioita tulee harjoitella myös kotona läksyjen muodossa. Tästä vastaavat vanhemmat alakoululaisten osalta.
Sieltähän se saapuikin luokanopettaja selittämään, että työ tehdään koulun ulkopuolella. Tämähän se minun pointti olikin. Kun Suomea sodan jälkeen rakennettiin, kansakoulu opetti lapset lukemaan. Luokat olivat valtavia, vanhemmat kouluttamattomia, joillakin vain viikkojen/ kuukausien kiertokoulu takana eikä mitään ymmärrystä siitä, mitä koulussa tehtiin. Lapset oppivat, eivät kaikki - mutta koulutus- ja osaamistaso nousi.
Nyt koulussa vain selitellään, selitellään ja selitellään. Nythän suurin osa lapsista käyvät täydenllisen varhaiskasvatuksen ja pakolliseksi muuttuneet esikoulun. Kohta jo lapsien vanhemmat ovat käyneet tämän putken. Ja yllättäen ne lähtötaidot eivät enää riitäkään. Outoa.
Kansakoulun vaatimustaso oli naurettavan vähäinen nykypäivän nähden, lähinnä riitti lukutaito ja kertotaulu. Ei opiskeltu vieraita kieliä, oppikirjojakin oli ehkä 3-4 per vuosi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa muistaa, että suurin osa on opistotason tutkintoja. Ei se silmänkääntötemppu ole koulutustasoa nostanut, että AMK:ta kutsutaan korkeakouluksi. Opisto se on edelleen.
Lässyn lässyn. Toiselta asteelta mennään korkea-asteelle. Oli se miten vaikeaa tahansa palsta-akateemiselle ymmärtää. Avaatko nyt vielä miksi Suomessa on tuollainen opistoaste, mutta ei missään muualla maailmassa?
Opisto on opisto vaikka kuinka voissa paistelisi ja sanaa korkeakoulu suussa maistelisi. Amiksen jatke ei mikään korkeakoulu ole.
Ranskalaiset ovat jo koulutetumpia kuin suomalaiset. Seuraavaksi Suomen ohi menee Espanja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei vaan peruskoulut ovat muuttuneet opettajien päivähoitopaikaksi, jossa ei opetata tai vaadita. Sitten nuorten taidot eivät riitä korkea-asteella, vaikka rimaa lasketaan koko ajan.
No kai opettajilla on kuitenkin tulosvastuu jota pomo kyttää?
Suomessa opettajat ovat täysin autonomisia, joita kukaan ei kyttää. Yhä suurempi osa lapsista ei osaa lukea 9 vuoden jälkeen. Voidaan vai arvailla miksi.
Lähinnä siksi, että pelkkä koulussa käyminen ei riitä, eikä ole ikinä riittänyt taitojen kehittymiseen. Koululla ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että mikä on lähtötaso kun koulu aloitetaan. Lisäksi koulussa opittuja asioita tulee harjoitella myös kotona läksyjen muodossa. Tästä vastaavat vanhemmat alakoululaisten osalta.
Sieltähän se saapuikin luokanopettaja selittämään, että työ tehdään koulun ulkopuolella. Tämähän se minun pointti olikin. Kun Suomea sodan jälkeen rakennettiin, kansakoulu opetti lapset lukemaan. Luokat olivat valtavia, vanhemmat kouluttamattomia, joillakin vain viikkojen/ kuukausien kiertokoulu takana eikä mitään ymmärrystä siitä, mitä koulussa tehtiin. Lapset oppivat, eivät kaikki - mutta koulutus- ja osaamistaso nousi.
Nyt koulussa vain selitellään, selitellään ja selitellään. Nythän suurin osa lapsista käyvät täydenllisen varhaiskasvatuksen ja pakolliseksi muuttuneet esikoulun. Kohta jo lapsien vanhemmat ovat käyneet tämän putken. Ja yllättäen ne lähtötaidot eivät enää riitäkään. Outoa.
Kansakoulun vaatimustaso oli naurettavan vähäinen nykypäivän nähden, lähinnä riitti lukutaito ja kertotaulu. Ei opiskeltu vieraita kieliä, oppikirjojakin oli ehkä 3-4 per vuosi.
Onhan tuo vaatimustaso laskenut nykyään kun 'korkeakoulussa' opetetaan pillerien puolittamista. AMK = opisto.
Niin kauan kun ostat huonekalusi Ikeasta, vaatteesi Henkkamaukasta, tilpehöörisi Rustasta tai Julasta, ruottalaiset nauravat koko matkan pankkiin ja voitot sataa Ruotsiin. Ruotsalaiset ketjut ovat valloittaneet kaikki kauppakeskuksemme ja ruotsalaiset rikastuvat meidän kustannuksella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa muistaa, että suurin osa on opistotason tutkintoja. Ei se silmänkääntötemppu ole koulutustasoa nostanut, että AMK:ta kutsutaan korkeakouluksi. Opisto se on edelleen.
Olen opettanut muutamassa Euroopan ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa. Nykyään olen liiketalouden amk-opettaja Suomessa.
Voin kertoa, että ihan samanlaisia vaatimuksia on joka paikassa ja samanlaisia oppilaita. Paitsi, että muualla opiskelijat kopioivat tekoälyä enemmän, koska kirjalliset tehtävät mahdollistavat. Suomessa pedagoginen taso on korkeampaa
Vierailija kirjoitti:
Muistetaanhan vielä sekin aspekti, että tässä tilastossa puhutaan pääasiassa myös siitä ikäluokasta, joka ei ole vielä ollut pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä. Eli oppivelvollisuuden muutokset eivät ole vielä ehtineet vaikuttamaan tilastoihin, sillä korkeakouluissa on vielä sitä ikäluokkaakin, jolla oppivelvollisuus päättyi peruskoulun lopussa. Toki amiksista on ehtinyt jo valmistua ikäluokkaa, jolla on ollut oppivelvollisuus 18-vuotiaaksi asti, mutta osa heidän ikätovereistaan siis on myös vielä opiskelijoita.
Niin, oppivelvollisuus tuli vuonna 2005 syntyneille. Eihän ne vielä ole korkeakoulututkintoja suorittaneet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei vaan peruskoulut ovat muuttuneet opettajien päivähoitopaikaksi, jossa ei opetata tai vaadita. Sitten nuorten taidot eivät riitä korkea-asteella, vaikka rimaa lasketaan koko ajan.
Kun organisaatiot feminisoituu niin niiden tarkoitusperä muuttuu. Naiset eivät osaa pitää kuria ja kouluista tulee jotain muuta kuin kouluja.
Naisvaltaisia ne koulut oli silloinkin kun Suomi loisti Pisa-tuloksissa.
Äläkä syyttäkö vain lapsia. Ongelma on yhteiskunnan feminisaatio. Se tuhoaa yhteiskunnan kaikilla tasoilla.
Maahan tuodaan kehitysmaalaisia, sen takia opetusta pitää hajauttaa, kaikki tulee kalliimmaksi. Kukaan ei opi mitään kunnolla. Kuri puuttuu ja kaikki kärsii.
Suomessa yliopistoihin on vaikea päästä. Enemmän olisi menijöitä kuin otetaan sisään. Sitten haetaan uudelleen ja uudelleen ja vuosia kuluu tyhjään.
Saksassa kaikki pääsevät sisään ja opiskeluhaluttomat karsiutuvat matkan aikana pois. Mielestäni parempi näin. Jos ei ala kiinnosta voi vaihtaa toiseen. Mutta jos olet 5v hakenut ja pääset vihdoin sisälle ja huomaat ekan vuoden jälkeen olevasi täysin väärässä paikassa, ei kannata enää vaihtaa ja hakea toiset 5v seuraavaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa muistaa, että suurin osa on opistotason tutkintoja. Ei se silmänkääntötemppu ole koulutustasoa nostanut, että AMK:ta kutsutaan korkeakouluksi. Opisto se on edelleen.
Lässyn lässyn. Toiselta asteelta mennään korkea-asteelle. Oli se miten vaikeaa tahansa palsta-akateemiselle ymmärtää. Avaatko nyt vielä miksi Suomessa on tuollainen opistoaste, mutta ei missään muualla maailmassa?
Opisto on opisto vaikka kuinka voissa paistelisi ja sanaa korkeakoulu suussa maistelisi. Amiksen jatke ei mikään korkeakoulu ole.
Siellä taas joku heiluttaa omaa häntäänsä ja yrittää kohottaa omaa itsearvostustaan.
Kyllä, olen itsekin yliopistosta valmistunut, mutta osaamiseni ja arvoni ei liity tutkintooni.
Ruotsissa on myös enemmän täysin yhteiskunnan ulkopuolella olevia syrjäytyneitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei vaan peruskoulut ovat muuttuneet opettajien päivähoitopaikaksi, jossa ei opetata tai vaadita. Sitten nuorten taidot eivät riitä korkea-asteella, vaikka rimaa lasketaan koko ajan.
Kun organisaatiot feminisoituu niin niiden tarkoitusperä muuttuu. Naiset eivät osaa pitää kuria ja kouluista tulee jotain muuta kuin kouluja.
80-luvullaKIN miesten osuus opettajista oli hyvin pieni ja silti tuolloin peruskoulussa oli Suomen koulutetuimmat ikäryhmät.
Ei suomenkieliset. Kaikki muut on.