Lue keskustelun säännöt.
Vain 40% nykynuorista on korkeakoulututkinto. Ruotsissa 54% nuorista omaa korkeakoulututkinnon.
Kommentit (124)
Vierailija kirjoitti:
Miksi ruotsinkielisistä yli 50% pääsee opiskelemaan yliopistoon /korkeakouluun mutta suomenkielisistä vain 30%?
Oli syy mikä tahansa se on KOLONIALISMIA ja VÄÄRIN!
Suomenkieliset älykkäämpiä kuin ruotsinkieliset
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001139149.html
Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat läksyjä keskimäärin laiskemmin kuin suomenkieliset, kertoo Hufvudstadsbladet. Lehden tieto perustuu tuoreeseen väitöskirjaan, jossa tutkittiin 15-vuotiaiden asennoitumista koulutyöhön neljässä eri maassa.
Ruotsalaistutkija Anna Dallin tekemä tutkimus osoittaa Hbl:n mukaan, että 75 prosenttia Suomen koulujen ruotsinkielisistä oppilaista käyttää läksyjen lukemiseen päivittäin alle puoli tuntia. Suomenkielisillä oppilailla vastaava osuus oli vain 37 prosenttia.
Tutkimusta varten haastateltiin yli 800 oppilasta Ruotsissa, Suomessa, Indonesiassa ja Australiassa.
Suomenruotsalaisten oppilaiden asenteet koulua kohtaan olivat Hbl:n mukaan kaikkein kielteisimpiä.
Tutkijan mukaan syynä saattaa olla se, että ruotsinkielisiä jatko-opiskelupaikkoja on suhteellisesti enemmän eikä niistä tarvitse kilpailla niin ankarasti.
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288429692234.html
IL - Luonnontiede ei sujunut suomalaisnuorilta
Kielivähemmistö otti kevyemmin
Opetushallituksen tuore arviointi osoittaa, että 15-vuotiaat peruskoululaiset hallitsivat vuonna 1998 asiat paremmin.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012041115432065_uu.shtml
YLE: Yliopistojen ovet aukeavat helpommin ruotsinkielisille
Ruotsinkieliset nuoret pääsevät helpommin opiskelemaan yliopistoihin ja korkeakouluihin kuin suomenkieliset nuoret. Ruotsinkielisten kiintiöillä ja helpotuksilla turvataan ruotsinkielisten palveluita. Tulevaisuudessakaan koulutusmahdollisuudet eivät ainakaan heikkene, kun ruotsinkielisten lääkärien, juristien ja opettajien koulutusta ollaan lisäämässä.
Hbl: Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat laiskasti läksyjä
Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat läksyjä keskimäärin laiskemmin kuin suomenkieliset, kertoo Hufvudstadsbladet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei vaan peruskoulut ovat muuttuneet opettajien päivähoitopaikaksi, jossa ei opetata tai vaadita. Sitten nuorten taidot eivät riitä korkea-asteella, vaikka rimaa lasketaan koko ajan.
No kai opettajilla on kuitenkin tulosvastuu jota pomo kyttää?
Suomessa opettajat ovat täysin autonomisia, joita kukaan ei kyttää. Yhä suurempi osa lapsista ei osaa lukea 9 vuoden jälkeen. Voidaan vai arvailla miksi.
Lähinnä siksi, että pelkkä koulussa käyminen ei riitä, eikä ole ikinä riittänyt taitojen kehittymiseen. Koululla ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että mikä on lähtötaso kun koulu aloitetaan. Lisäksi koulussa opittuja asioita tulee harjoitella myös kotona läksyjen muodossa. Tästä vastaavat vanhemmat alakoululaisten osalta.
Siis yli puolella ei ole edes amk-tutkintoa. Pelottava lukema. Näkee hyvin kuplautumisen, kun omassa tuttavapiirissä kaikilla on vähintään yksi akateeminen loppututkinto.
Muistetaanhan vielä sekin aspekti, että tässä tilastossa puhutaan pääasiassa myös siitä ikäluokasta, joka ei ole vielä ollut pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä. Eli oppivelvollisuuden muutokset eivät ole vielä ehtineet vaikuttamaan tilastoihin, sillä korkeakouluissa on vielä sitä ikäluokkaakin, jolla oppivelvollisuus päättyi peruskoulun lopussa. Toki amiksista on ehtinyt jo valmistua ikäluokkaa, jolla on ollut oppivelvollisuus 18-vuotiaaksi asti, mutta osa heidän ikätovereistaan siis on myös vielä opiskelijoita.
Työttömyys on suurinta korkeakoulutetuilla ja tekoälyn myötä räjähtää käsiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Siis yli puolella ei ole edes amk-tutkintoa. Pelottava lukema. Näkee hyvin kuplautumisen, kun omassa tuttavapiirissä kaikilla on vähintään yksi akateeminen loppututkinto.
Kuuluuko tuohon tilastoon myös vanhukset?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei vaan peruskoulut ovat muuttuneet opettajien päivähoitopaikaksi, jossa ei opetata tai vaadita. Sitten nuorten taidot eivät riitä korkea-asteella, vaikka rimaa lasketaan koko ajan.
No kai opettajilla on kuitenkin tulosvastuu jota pomo kyttää?
Suomessa opettajat ovat täysin autonomisia, joita kukaan ei kyttää. Yhä suurempi osa lapsista ei osaa lukea 9 vuoden jälkeen. Voidaan vai arvailla miksi.
Lähinnä siksi, että pelkkä koulussa käyminen ei riitä, eikä ole ikinä riittänyt taitojen kehittymiseen. Koululla ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että mikä on lähtötaso kun koulu aloitetaan. Lisäksi koulussa opittuja asioita tulee harjoitella myös kotona läksyjen muodossa. Tästä vastaavat vanhemmat alakoululaisten osalta.
Sieltähän se saapuikin luokanopettaja selittämään, että työ tehdään koulun ulkopuolella. Tämähän se minun pointti olikin. Kun Suomea sodan jälkeen rakennettiin, kansakoulu opetti lapset lukemaan. Luokat olivat valtavia, vanhemmat kouluttamattomia, joillakin vain viikkojen/ kuukausien kiertokoulu takana eikä mitään ymmärrystä siitä, mitä koulussa tehtiin. Lapset oppivat, eivät kaikki - mutta koulutus- ja osaamistaso nousi.
Nyt koulussa vain selitellään, selitellään ja selitellään. Nythän suurin osa lapsista käyvät täydenllisen varhaiskasvatuksen ja pakolliseksi muuttuneet esikoulun. Kohta jo lapsien vanhemmat ovat käyneet tämän putken. Ja yllättäen ne lähtötaidot eivät enää riitäkään. Outoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tämä maa pyöri millään puna-feministi-tutkinnoilla.
Ylen mukaan 2015 tulleilla oli 80% korkeakoulututkinto. Tornion junasta purkautuneet rotan ja roiston näköiset muslimitkin olivat pääosin korkeakoulutettuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei vaan peruskoulut ovat muuttuneet opettajien päivähoitopaikaksi, jossa ei opetata tai vaadita. Sitten nuorten taidot eivät riitä korkea-asteella, vaikka rimaa lasketaan koko ajan.
Nuo luvut evät voi pitää paikkaansa. 20 % ruotsalaisista on maahanmuuttajia, heistä korkeakoulttautuneita on pieni määrä.
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä tätä korkeakoulutuksen tärkeyttä. Tekoäly vie nimenomaan valkokaulustyöläisten töitä. Duunarit ovat enemmän turvassa siltä.
Niinpä. Käsityötä ei tekoäly vie.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei vaan peruskoulut ovat muuttuneet opettajien päivähoitopaikaksi, jossa ei opetata tai vaadita. Sitten nuorten taidot eivät riitä korkea-asteella, vaikka rimaa lasketaan koko ajan.
No kai opettajilla on kuitenkin tulosvastuu jota pomo kyttää?
Se on se pomo, joka pakottaa päästämään nuoret läpi ilman osaamista. Luokalle ei saa jättää.
Vierailija kirjoitti:
Työttömyys on suurinta korkeakoulutetuilla ja tekoälyn myötä räjähtää käsiin.
Edelleen, mitä korkeampi koulutus, sitä matalampi työttömyys. Tämä ei ole muuttunut, vaikka nykyisen massatyöttömyyden aikaan työttöminä on myös korkeastikoulutettuja. Osaltaan tämä asenne toki heijastuu Suomen koulutustilastoihin. Ei tiedetä, mitä korkeakouluissa tehdään ja omalle saamattomuudelle keksitään tekosyitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei vaan peruskoulut ovat muuttuneet opettajien päivähoitopaikaksi, jossa ei opetata tai vaadita. Sitten nuorten taidot eivät riitä korkea-asteella, vaikka rimaa lasketaan koko ajan.
Ei opettajat pysty ihmeisiin, jos vanhemmat jättää lapsensa alkukasvatuksen tekemättä. Vanhemmat kännyköillään, taaperot eivät osaa enää puhua tai juosta. Siitä opettajat aloittaa työnsä, vaikka pitäisi aivan muuta tehdä jo.
Tämä! Ekaluokkalaiset on nykyään ihan järkyttävän toistaitoisia eikä vain ns. akateemisissa taidoissa vaan kaikessa muussakin. Ei ole ihan tavatonta että on jopa kysytty voisiko joku kouluavustaja katsoa että lapsi muistaa pyyhkiä vessassa 🙄
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei vaan peruskoulut ovat muuttuneet opettajien päivähoitopaikaksi, jossa ei opetata tai vaadita. Sitten nuorten taidot eivät riitä korkea-asteella, vaikka rimaa lasketaan koko ajan.
No kai opettajilla on kuitenkin tulosvastuu jota pomo kyttää?
Se on se pomo, joka pakottaa päästämään nuoret läpi ilman osaamista. Luokalle ei saa jättää.
Juurikin näin. Eikä myöskään esim. mitään "laiskanläksyjä" saa järjestää eli tekemättömiä läksyjä jätettäisiin tekemään koulun jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei vaan peruskoulut ovat muuttuneet opettajien päivähoitopaikaksi, jossa ei opetata tai vaadita. Sitten nuorten taidot eivät riitä korkea-asteella, vaikka rimaa lasketaan koko ajan.
Nuo luvut evät voi pitää paikkaansa. 20 % ruotsalaisista on maahanmuuttajia, heistä korkeakoulttautuneita on pieni määrä.
Ruotsissa koulutuksen taso on laskettu jo vuosikymmeniä sitten. Me olemme joutuneet samaan syöksykierteeseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä tätä korkeakoulutuksen tärkeyttä. Tekoäly vie nimenomaan valkokaulustyöläisten töitä. Duunarit ovat enemmän turvassa siltä.
Niinpä. Käsityötä ei tekoäly vie.
Ai niinkö? Onko meillä vielä paljonkin esimerkiksi tekstiiliteollisuutta, puuseppiä jne?
Miksi ruotsinkielisistä yli 50% pääsee opiskelemaan yliopistoon /korkeakouluun mutta suomenkielisistä vain 30%?
Oli syy mikä tahansa se on KOLONIALISMIA ja VÄÄRIN!
Suomenkieliset älykkäämpiä kuin ruotsinkieliset
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001139149.html
Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat läksyjä keskimäärin laiskemmin kuin suomenkieliset, kertoo Hufvudstadsbladet. Lehden tieto perustuu tuoreeseen väitöskirjaan, jossa tutkittiin 15-vuotiaiden asennoitumista koulutyöhön neljässä eri maassa.
Ruotsalaistutkija Anna Dallin tekemä tutkimus osoittaa Hbl:n mukaan, että 75 prosenttia Suomen koulujen ruotsinkielisistä oppilaista käyttää läksyjen lukemiseen päivittäin alle puoli tuntia. Suomenkielisillä oppilailla vastaava osuus oli vain 37 prosenttia.
Tutkimusta varten haastateltiin yli 800 oppilasta Ruotsissa, Suomessa, Indonesiassa ja Australiassa.
Suomenruotsalaisten oppilaiden asenteet koulua kohtaan olivat Hbl:n mukaan kaikkein kielteisimpiä.
Tutkijan mukaan syynä saattaa olla se, että ruotsinkielisiä jatko-opiskelupaikkoja on suhteellisesti enemmän eikä niistä tarvitse kilpailla niin ankarasti.
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288429692234.html
IL - Luonnontiede ei sujunut suomalaisnuorilta
Kielivähemmistö otti kevyemmin
Opetushallituksen tuore arviointi osoittaa, että 15-vuotiaat peruskoululaiset hallitsivat vuonna 1998 asiat paremmin.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012041115432065_uu.shtml
YLE: Yliopistojen ovet aukeavat helpommin ruotsinkielisille
Ruotsinkieliset nuoret pääsevät helpommin opiskelemaan yliopistoihin ja korkeakouluihin kuin suomenkieliset nuoret. Ruotsinkielisten kiintiöillä ja helpotuksilla turvataan ruotsinkielisten palveluita. Tulevaisuudessakaan koulutusmahdollisuudet eivät ainakaan heikkene, kun ruotsinkielisten lääkärien, juristien ja opettajien koulutusta ollaan lisäämässä.