Vain 40% nykynuorista on korkeakoulututkinto. Ruotsissa 54% nuorista omaa korkeakoulututkinnon.
Kommentit (164)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei vaan peruskoulut ovat muuttuneet opettajien päivähoitopaikaksi, jossa ei opetata tai vaadita. Sitten nuorten taidot eivät riitä korkea-asteella, vaikka rimaa lasketaan koko ajan.
No kai opettajilla on kuitenkin tulosvastuu jota pomo kyttää?
On mutta se on opiskelijan läpimeno eikä hyvät arvosanat tai oppimistulos
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On itsestään selvää, että ihmiset joilla on matala ÄO, ovat suuremmassa vaarassa jäädä köyhiksi ja ei mene yliopistoon
No mikäs se sun yliopistotutkinto on?
On tutkinto
Mistä? Amis?
Yliopisto
Et siis osaa nimetä yhtään yliopistotutkintoa.
Vierailija kirjoitti:
Kuvassa punaisella olevissa maissa keskimääräinen ÄO on 70. Kun keskimääräinen ÄO laskee - rikollisuus lisääntyy.....
Kun keskimääräinen ÄO yhteiskunnassa laskee, heikkenee sen talous. Ihmisiä pitää ohjeistaa yksinkertaisissa asioissa, eivätkä he keskimäärin pysty selviytymään helpoista työtehtävistä ilman apua. Rikollisuus kasvaa.
MOT
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äläkä syyttäkö vain lapsia. Ongelma on yhteiskunnan feminisaatio. Se tuhoaa yhteiskunnan kaikilla tasoilla.
Maahan tuodaan kehitysmaalaisia, sen takia opetusta pitää hajauttaa, kaikki tulee kalliimmaksi. Kukaan ei opi mitään kunnolla. Kuri puuttuu ja kaikki kärsii.
Miksi koulutustaso on sitten paljon korkeampi niissä maissa joissa "kehitysmaalaisten" määrä on paljon Suomea suurempi?
Niissä ei ole perussuomalaisia pilaamassa yhteiskuntaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On itsestään selvää, että ihmiset joilla on matala ÄO, ovat suuremmassa vaarassa jäädä köyhiksi ja ei mene yliopistoon
No mikäs se sun yliopistotutkinto on?
On tutkinto
Mistä? Amis?
Yliopisto
Et siis osaa nimetä yhtään yliopistotutkintoa.
Ehkä ajat tätä takaa
Auschwitzin tuhoamisleirin natsilääkärinä ja ”Kuolemanenkelinä” tunnettu Josef Mengele oli akateemiselta koulutukseltaan kaksoistohtori. Hänellä oli kaksi erillistä tohtorintutkintoa.
Vuonna 1938 Saksassa N-a-t-s-itiedemiehet halkaisivat atomin ensimmäisinä maailmassa.
Iltalehti ylistää:
Nat-si-johtajat loistivat älykkyystesteissä
Natsijohtajista monet olivat erittäin älykkäitä, osa jopa neroja.
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/2010111112682998
Nürnbergin oikeudenkäyntien aikana N-a-t-s-i johtajien älykkyysosamääriä mitattiin. Keskiarvo ryhmässä oli 128, mikä on selvästi väestön keskiarvon (100) yläpuolella. Sanallinen kuvaus ÄO 128: Hyvin korkea, lahjakas tai "Above average/Superior". Kognitiiviset taidot: 128 ÄO viittaa erittäin hyvään kykyyn hahmottaa monimutkaisia kokonaisuuksia, nopeaan oppimiseen, loogiseen päättelyyn ja ongelmanratkaisuun.
Mensan raja: Älykkyysjärjestö Mensan jäsenyysraja on 130+, joten 128 on erittäin lähellä tätä huippuluokan rajaa. Tosin monet syytetyt ylittivät sen selvästi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äläkä syyttäkö vain lapsia. Ongelma on yhteiskunnan feminisaatio. Se tuhoaa yhteiskunnan kaikilla tasoilla.
Maahan tuodaan kehitysmaalaisia, sen takia opetusta pitää hajauttaa, kaikki tulee kalliimmaksi. Kukaan ei opi mitään kunnolla. Kuri puuttuu ja kaikki kärsii.
Miksi koulutustaso on sitten paljon korkeampi niissä maissa joissa "kehitysmaalaisten" määrä on paljon Suomea suurempi?
Niissä ei ole perussuomalaisia pilaamassa yhteiskuntaa.
"Kokoomus ja vihreät saavat eniten kannatusta yliopisto- ja korkeakoulutettujen parissa. Eniten suosiota pelkän perus- tai kansakoulun suorittaneiden joukossa keräävät perussuomalaiset, SDP ja keskusta"
Jos joka toinen on korkeakoulutettu niin se on sama kuin jokaista duunaria kohden on yksi pomo. Ei siinä ole järkeä.
25–34-vuotiaiden koulutustaso
Suomalaiset miehet: Vain noin 31,6 % on suorittanut korkea-asteen tutkinnon.
Suomalaiset naiset: Noin 47,1 % on korkeakoulutettuja.
EU-maiden keskiarvo: EU-keskiarvo on 44,1 %.
Yhteenveto
koulutusasteista työikäisillä (18 - 64 v):
#Suorittanut korkeintaan
Vain perusaste: ~100%
Toisen asteen tutkinto: ~84 %
Alempi korkeakouluaste (AMK/kandidaatti): ~41 %
Ylempi korkeakouluaste (maisteri tai ylempi AMK): ~21 %
DI: ~0,4 %
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä tätä korkeakoulutuksen tärkeyttä. Tekoäly vie nimenomaan valkokaulustyöläisten töitä. Duunarit ovat enemmän turvassa siltä.
Tämä on täysin totta, 80- luvulla tietotekniikka yleistyi esimerkiksi yrityksissä, työpaikkoja hävisi nimenomaan toimiston puolelta.
Iso osa boomereista ei koskaan ottanut tietotekniikkaa käyttöön työssään. Kun he eläköityivät, työpaikkojen määrä romahti.
Vierailija kirjoitti:
Yhteenveto
koulutusasteista työikäisillä (18 - 64 v):
#Suorittanut korkeintaan
Vain perusaste: ~100%
Toisen asteen tutkinto: ~84 %
Alempi korkeakouluaste (AMK/kandidaatti): ~41 %
Ylempi korkeakouluaste (maisteri tai ylempi AMK): ~21 %
DI: ~0,4 %
Miksi DI on tuossa erikseen, sehän sisältyy tuohon maisterijoukkoon?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhteenveto
koulutusasteista työikäisillä (18 - 64 v):
#Suorittanut korkeintaan
Vain perusaste: ~100%
Toisen asteen tutkinto: ~84 %
Alempi korkeakouluaste (AMK/kandidaatti): ~41 %
Ylempi korkeakouluaste (maisteri tai ylempi AMK): ~21 %
DI: ~0,4 %
Miksi DI on tuossa erikseen, sehän sisältyy tuohon maisterijoukkoon?
DI on miesten aatelia
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhteenveto
koulutusasteista työikäisillä (18 - 64 v):
#Suorittanut korkeintaan
Vain perusaste: ~100%
Toisen asteen tutkinto: ~84 %
Alempi korkeakouluaste (AMK/kandidaatti): ~41 %
Ylempi korkeakouluaste (maisteri tai ylempi AMK): ~21 %
DI: ~0,4 %
Miksi DI on tuossa erikseen, sehän sisältyy tuohon maisterijoukkoon?
DI on miesten aatelia
Mut eikö naisten? Heitähän on jo 30 %
Onko LL naisten aatelia sitten?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhteenveto
koulutusasteista työikäisillä (18 - 64 v):
#Suorittanut korkeintaan
Vain perusaste: ~100%
Toisen asteen tutkinto: ~84 %
Alempi korkeakouluaste (AMK/kandidaatti): ~41 %
Ylempi korkeakouluaste (maisteri tai ylempi AMK): ~21 %
DI: ~0,4 %
Miksi DI on tuossa erikseen, sehän sisältyy tuohon maisterijoukkoon?
Vapaa-ajalla kuljeskelen näin kesällä shortseissa, t-paidassa ja tennareissa. Toimialana finanssi ja löytyy tämä valkoinen ison iso kivitalo Espoosta. Ikkunat lattiasta kattoon ja lattiat marmoria. Rouva on kotirouva ja kulkee posliinina ja täyttää kaikki toiveeni.
Yleensäkin DI:n kanssa elämä on ihanaa. Älykäs, hyvä ja empaattinen mies. Kuuntelee ja keskustelee. Ei ryyppää. Viikonloppuisin nautitaan yhdessä lasi tai pari punaviiniä. Osaa nauttia yhteisestä ajasta. Ei juokse baareissa. Hyvä isä lapsille. Mitä voisi enempää toivoa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhteenveto
koulutusasteista työikäisillä (18 - 64 v):
#Suorittanut korkeintaan
Vain perusaste: ~100%
Toisen asteen tutkinto: ~84 %
Alempi korkeakouluaste (AMK/kandidaatti): ~41 %
Ylempi korkeakouluaste (maisteri tai ylempi AMK): ~21 %
DI: ~0,4 %
Miksi DI on tuossa erikseen, sehän sisältyy tuohon maisterijoukkoon?
DI on miesten aatelia
Mut eikö naisten? Heitähän on jo 30 %
Onko LL naisten aatelia sitten?
Miehesi DI-tutkinto ei tee sinusta sivistyneistöä. Ja aika romuna olet kun alapääkin on pitänyt operoida uusiksi. Ehkä olisi samalla voinut istuttaa yläpäähänkin muuttaman älykkään ajatuksen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhteenveto
koulutusasteista työikäisillä (18 - 64 v):
#Suorittanut korkeintaan
Vain perusaste: ~100%
Toisen asteen tutkinto: ~84 %
Alempi korkeakouluaste (AMK/kandidaatti): ~41 %
Ylempi korkeakouluaste (maisteri tai ylempi AMK): ~21 %
DI: ~0,4 %
Miksi DI on tuossa erikseen, sehän sisältyy tuohon maisterijoukkoon?
Iltasanomat: DI on naisten ihannemies
Naisten ihannemiehen ominaisuuksissa korostuvat hyvä toimeentulo, älykkyys, koulutus, vakaa elämäntilanne ja kyky huolehtia käytännön asioista. Näistä muodostuu stereotyyppi, johon diplomi-insinööri sopii varsin hyvin: hän on korkeasti koulutettu, hänen oletetaan ansaitsevan hyvin ja hänellä ajatellaan olevan vakaa asiantuntijaura.
Rahassa ei tällaisessa ihannemiehen kuvauksessa ole kyse pelkästään siitä, että miehellä pitäisi olla paljon rahaa. Nainen voi jäädä kotiin kotirouvaksi. Hyvä taloudellinen asema viestii myös turvallisuudesta, menestyksestä ja siitä, että elämä on hallinnassa. Koulutus puolestaan yhdistetään älykkyyteen ja korkeaan yhteiskunnalliseen asemaan.
Diplomi-insinöörin eduksi mielletään lisäksi käytännöllisyys. Stereotypian mukaan hän ymmärtää tekniikkaa, osaa ratkaista ongelmia ja pystyy hoitamaan kodin teknisiä asioita. Hyvä palkka, älykkyys, mukavat työajat, tekninen osaaminen ja korkea status ovat juuri ne ominaisuudet, joita verkossa kiertävässä ”DI on naisten ihannemies” -listassa luetellaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhteenveto
koulutusasteista työikäisillä (18 - 64 v):
#Suorittanut korkeintaan
Vain perusaste: ~100%
Toisen asteen tutkinto: ~84 %
Alempi korkeakouluaste (AMK/kandidaatti): ~41 %
Ylempi korkeakouluaste (maisteri tai ylempi AMK): ~21 %
DI: ~0,4 %
Miksi DI on tuossa erikseen, sehän sisältyy tuohon maisterijoukkoon?
Ihminen jolla on korkea ÄO on luultavasti DI ja asuu isossa talossa, jossa marmorilattiat
Elegantti elämä ja koti
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhteenveto
koulutusasteista työikäisillä (18 - 64 v):
#Suorittanut korkeintaan
Vain perusaste: ~100%
Toisen asteen tutkinto: ~84 %
Alempi korkeakouluaste (AMK/kandidaatti): ~41 %
Ylempi korkeakouluaste (maisteri tai ylempi AMK): ~21 %
DI: ~0,4 %
Miksi DI on tuossa erikseen, sehän sisältyy tuohon maisterijoukkoon?
Voi kuule tyttö. Minun mieheni on DI. Ja meillä on iso omakotitalo ja marmorilattiat. Ikkunat lattiasta kattoon. Iso piha, jossa erivärisiä ruusuja ja omenapuita. Olen kotirouva ja hankitaan paljon lapsia. Ei koskaan katsota kaupassa tuotteiden hintaa, vaan ostetaan se mikä halutaan. Tämä on itseään arvostavan naisen elämää.
Uusista vuonna 2025 aloittaneista tekniikan alan yliopisto-opiskelijoista naisten osuus on 33 prosenttia.
Tekniikan akateemiset TEKin tavoite on, että vuoteen 2030 mennessä luku on noussut 40 prosenttiin.
Tummaihoisten ÄO on noin 85
Valkoisten 100
Älykkyysero mustan ja valkoisen väestön kesken Yhdysvalloissa ja Britanniassa on yhden keskihajonnan verran (15 pistettä)
Kirkegaard, E. O. W. (2022). The Intelligence Gap between Black and White Survey Workers on the Prolific Platform. Mankind Quarterly, 63(1), 79–88. https://doi.org/10.46469/mq.2022.63.1.3
Yhdysvallat: "Overall, the gap size is about 15 IQ points in the United States and has been stable since it was first measured (Roth et al., 2001). This difference was still present in multiple large, broadly representative samples in recent years, showing that claims of substantial narrowing were mistaken (Frisby & Beaujean, 2015; Fuerst et al., 2021; Kirkegaard et al., 2019; Lasker et al., 2019). " ... Britannia: "meta-analysis of the samples found an overall gap size of 0.99 d (14.82 IQ points) when adjusted for imperfect reliability. Adjusting for measurement error is important so as not to be misled by differences between samples in measurement reliability, which would
otherwise show up as artificial heterogeneity between samples (Hunter & Schmidt, 2015)."