Kaverini saa mut AINA potemaan huonoa omaatuntoa!!

Mua alkaa vähitellen ahistamaan eräs kaverini tai oikeastaan siis tilanteet, joihin koko ajan joudumme.



Mulla on lapsi 3v., hänellä kaksi jo isompaa lasta, nuorin 11 v. Hän asuu kaupungin keskustassa, minä n. 20 km:n päästä keskustasta eli n. puolen tunnin automatkan päässä, ja tässä tuppukylässä bussiyhteydet eivät todellakaan toimi, esim. puoli kahdentoista jälkeen ei bussilla pääse enää meille lainkaan. Käytännössä siis joudun aina ajamaan autolla hänen luokseen/kaupunkiin, kun menemme leffaan/kahville tms. Hänellä on ajokortti ja perheessä auto, mutta hän ei " uskalla ajaa" eli ei siis koskaan ajele meille, ellei mies lähde kuskiksi, ja sitä käy ehkä kerran vuodessa. Hänellä kun isommat lapset ja helpompi lähteä vaikka ulos tai baariin tms., niin hän tosi usein pyytää mua mukaansa. Mahdollisuuksien mukaan lähdenkin, mutta en siis esim. viinilasia tai paria voi seuraksi ottaa, koska olen aina autolla liikenteessä. Tänään lisäksi peruin suunnittelemamme leffareissun, koska lapsi tosi kipeä.



Kun en siis jaksa/pysty/halua/ehdi mukaan leffaan, kahvilaan, viinilasilliselle tms. jos en jaksa ajaa autolla sinne, jos mies ei ole kotona (reissuhommia) tai olen itse aivan poikki töistä/työviikosta, niin kaverini on mestari olemaan tosi inhottava. Tästä kaikesta saan kuulla koko ajan huokailua ja sellaista piilovinoilua. Mitä tekisitte tilanteessani??