Tapasinpa taas yhden 6 kk maitoa nautiskelleen vauvan
ja aika tahmeasti sujui soseiden syöminen 7 kk iässä. Noista 6 kk maidotelleista vauvoista aika harva syö 7 tai 8 kk iässä kunnolla soseita. JOS saisin kolmannen lapsen, aloittaisin soseet saletisti 4 kk iässä - kokemusta on aloittamisesta 3 kk iässä ja 5 kk iässä. Kummallakin kesti 2 kk ennen kuin alkoivat syödä kunnolla.
Mistä vetoa, että kymmenen vuoden kuluttua tuosta täysimetys 6 kk läpinästä ollaan luovuttu?
Kommentit (46)
Että tosiaan se vauvan suolisto hyödyntää äidinmaidon tehokkaammin kuin muun ravinnon. Ne ravintoaineet imeytyvät paremmin. Miksi siis antaisit lapsellesi huonompaa ravintoa, jos kerran rintamaito on parasta?
jos pelkällä maidolla kasvaa, imetys sujuu, jne. Itse ainakin henk. koht. olen niin laiska, etten millään viitsi alkaa sotkea soseilla, kun tissiä antamalla pääsee helpommalla. Eikä kuusi kuukautta ole mikään maaginen raja. Sen tietämillä voi maistelun aloittaa tai on hyvä viimeistään aloittaa. Onhan niitäkin olemassa, jotka menevät tästä vielä kuukausia yli ilman sen kummempia ongelmia.
Korvikeruokittujen lasten kiinteiden aloitusikään en osaa kommentoida. Ja mitä tulee tästä suosituksesta luopumiseen. Tottahan on, että suositukset muuttuu vähän väliä. En vain usko, että tässä jutussa kovin metsässä ollaan. Rintaruoka lienee se luonnollisin ruokintamuoto, joten miksipä sitä muuttelemaan.
niin lapsesta tulee varmasti terve muullakin ravinnolla. Mutta jos olet yhtään valistunut ihminen, ajattelet lapsesi parasta, ja sinulla on valinnan vapaus, niin imetä. Minusta on hassu käsite se, että imetys olisi rasite äidille tai pahaksi lapselle.
Miksi aina on niin kova kiire siirtyä seuraavaan vaiheeseen?
Rinnalle eivät ole käyneet liian usein, parin-kolmen tunnin välein suunnilleen. Ruoka-aikaan on tarjottu sosetta, jota on syöty jonkin verran. Kun panostaa ruoan laatuun (lihaa, rautapitoisia viljoja, c-vitamiinipitoisia kasviksia jne), ei määrien tarvitse olla huimia. Äidinmaito on molemmilla lapsilla ollut pääasiallinen ravinnonlähde yksivuotiaaksi. Ja hyvin ovat kasvaneet ja hemoglobiini on molemmilla ollut hyvä kun on yksivuotiaana mitattu (täällä rutiinitutkimus).
Oli täysin äidinmaidolla ja PULSKA poika. Lisämaitoa ei ollut saanut kertaakaan, kun ei suostunut mistään muusta juomaan kuin äidin rinnasta.. Pikku hiljaa alkoi syömään soseita ja ripeässä tahdissa maisteltiin uusia makuja. Ei se 6 kk tarkoita sitä että silloin pitäisi soseita upota paljon, vaan että silloin voi aloittaa..
mutta itse ainakin täysimetin reilut 6 kk ihan jo siitä syystä, että maitoa tuli niin hirvittävästi ja vauva kasvoi sillä erittäin hyvin, vaikkei syönyt kuin muutaman kerran päivässä... yöt nukkui koknaan jo 2 kk:n ikäisestä sillä maitomäärällä, jonka illalla joi. jollain voi olla näinkin, eikä silloin kannata soseiden kanssa alkaa pelaamaan... ei siis voi yleistää, että vauva jotenkin vaatisi useampia ja useampia imetyskertoja mitä isommaksi tulee. lapseni alkoi kunnolla syödä kiinteitä ehkä 8 kk iässä, siihen saakka se oli pelkkää huvin vuoksi harjoittelua, koska ravinnollisesti maito olisi riittänyt ihan hyvin.
Ekalle lapselle tosiaan aloitin soseet 3 kk iässä, kun imetys ei sujunut oikein hyvin eikä vauva tosin huolinut pulloakaan. Kun imetys oli ohi 5 kk iässä, alkoivat soseet ja pullo maistua paremmin.
Toka oli varsinainen tissihirmu ja imetin häntä puolitoistavuotiaaksi. On niin vaikea vaan uskoa, että se että olisin aloittanut hänelläkin soseet vaikka 4 kk iässä olisi nyt varsinaisesti mitään muuttanut, tai pilannut hänen ruuansulatuselimistöään.
Toi että rautavarannot alkavat 6 kk tietämillä loppua, oli uusi tieto. Samoin se, että yksivuotiaaksi asti voi opetella syömistä. Uusista tiedoista huolimatta olen sitä mieltä vieläkin, että tiheät imetykset ovat (tai olivat ainakin minun mielestäni) rasittavia.
Mutta toisaalta kiva, että te muut olette mua sivistyneempää sakkia, ja että imetys on ollut mukavaa jne :)
Ap
Meillä kuopuksen kohdalla jouduttiin 6 kk vanhana aloitetut kiinteät " ajamaan alas" kokonaan allergiaoireiden vuoksi kolmen viikon maistelun jälkeen. Pari-kolme viikkoa paranneltiin ihottumia ja odoteltiin, että vauva on oireeton, ja sitten aloitettiin kokeilut uudestaan. Eli lapsi oli jo yli 7 kk ja täysimetyksellä mentiin. Tiedän myös lapsen, joka on ollut lähestulkoon täysimetyksellä vuoden ikään asti, kun sopivia kiinteitä ei vain millään löytynyt. Kokeilivat siis imetyksen ohella vaikka mitä, mutta kun mikään ei käynyt, eli lapsi käytännössä rintamaidolla.
Meilläkin on molemmilla lapsilla ollut tosi hyvä hemoglobiini (mitataan täällä muistaakseni 10 kk neuvolassa), vaikka ovat olleet 6 kk täysimetyksellä ja lihaa alkaneet syödä vasta 8 kk vanhoina.
Vierailija:
heti ensimmäisellä kerralla kuin vanha tekijä. Ei tarvitse mitään monen kuukauden harjoittelua kun vauva on tarpeeksi iso/valmis kiinteitä syömään!
Ja koskaan ei ole suustaan sylkenyt mitään ulos kun on syönyt soseita. Ja nyt 10kk, ja hyvin maistuu äidin pöperöt :) Kaupan ruokia ei syö allergioiden takia.
Esikoiselle soseita alettiin kokeilla 4,5kk iässä neuvolan kehoituksesta kun ei ollut painoa tullut käyrien mukaan (tosin siihenkin syynsä varmaan muualla kuin ruuassa, mutta tuolloin tottelin kiltisti tädin neuvoja). Maistui heti ensilusikallisesta.
Kakkosen kohdalla lapsi kasvoi ja oli hyväkuntoinen kuin mikäkin. Vähän jännitin miten kiinteät alkaisivat maistua pitkän imetyksen jälkeen, mutta koska muuta syytä varhaisemmalle aloitukselle en löytänyt niin jatkettiin pelkällä rinnalla 6kk. Hyvin alkoivat soseet maistua tälläkin kertaa.
Eli vastaisuudessakin, jos vain imetys muuten ottaa sujuakseen, haluan jatkaa sillä niin pitkään kuin vallitsevat suositukset sanovat.
helposti myös siksi, että ehkäisymenetelmät olivat kehittyneet huimasti. Vielä 50-luvulla pitkän ja kokonaisvaltaisen imetyksen takana oli usein yritys olla tulematta heti uudelleen raskaaksi.
Sen sijaan on kyllä totta, että noihin uusiin tutkimustuloksiin kannattaa luottaa ja niiden vuoksi pyrkiä siihen 6 kk:n täysimetykseen.
Vierailija:
Tuskin tulee suositus muuttumaan. Nuo lyhyet imetyssuositukset olivat vain muutaman vuosikymmenen erehdys.
Vauva osasi lähes ensi kerrasta syödä kuin vanha tekijä. Anoppikin totesi ettei ole koskaan nähnyt noin nätisti syövää vauvaa.
Mistä ap:lle on tullut käsitys, että vauvan pitäisi esim. 7 kk iässä jo vedellä sangoittain sosetta? Siksi koska se on äidille kätevintäkö? Eiköhän vauvavuodessa ole muitakin ei-niin-helppoja juttuja, jotka on kuitenkin hoidettava vauvan parhaaksi, miksei siis myös ruokailua.
Äidinmaito (tai korvike, jos ei äidinmaitoa jostain syystä saa) on lapsen PÄÄRAVINTOA ensimmäisen elinvuoden ajan.
Ketähän varten ne suositukset on, vauvoja vai äitien mukavuutta varten?
Vierailija:
Mistä vetoa, että kymmenen vuoden kuluttua tuosta täysimetys 6 kk läpinästä ollaan luovuttu?
Mistä vetoa, ettei? Sen verran hyvää dataa tuon 6 kk suosituksen takana kuitenkin on ja useita vuosia pohdittua myös.
Vrt. tavallisen maidon aloitussuositus, joka nostettiin 90-luvun alussa 9 kk -> 12 kk, ei sitäkään ole tässä matkan varrella muutettu. Sekin kun perustui ihan tutkimuksille jne.
itse aloitin kiinteät pojalla kun oli 4,5kk. Söi alkuun tosi hyvin, mutta sitten teki stopin. Nyt 7,5kk ja syö tosi nihkeästi. Puuroa aamulla vaan maistelee, kasvis-lihasosetta ehkä puol purkkia ja puolisen purkkia hedelmäsosetta. Iltaisin ei kelpaa kuin velli, saa kauheat raivarti jos muuta tarjoaa. Maitoa menee yli puoli litraa eli kiinteät on tosi vähällä.
Eli ei ne kaikki aikaisemmin kiinteitä saaneetkaan 7-8kk iässä vielä kunnolla syö. Esikoinen oli samanlainen, tosin imetin 5,5kk. Vasta vuoden iästä alkoi syödä kunnolla.
7kk iässä lapsi söi nätisti 5 kertaa päivässä noin 1dl aterian ja päälle rintaa. Nyt 8kk. Kasvaa hyvin täysimetettyjen käyrällä.
Tiesittekös että liian varhainen soseiden tuputtaminen etenkin yhdistettynä korvikkeen käyttöön altistaa lihavuudelle?
Sitten aloitettiin vihannes- ja hedelmäsoseet, siitä noin 10 päivän päästä puurot (ensin riisihiutaleita, pian kauraa ja 4 viljan puuroa), ja puurojen aloittamisesta noin viikon päästä liha, kala, kana.
Ekana päivänä annoin vain lusikallisen tai kaksi kerrallaan, seuraavasta päivästä alkaen meni jo koko purkki. Ei kakomista, ei kieltäytymistä, ei vatsavaivaa.
Poika on tosi hyvä syömään, syö huomattavasti paremmin nyt 1-vuotiaana kuin serkkuni melkein samanikäinen poika, joka on syönyt soseita alle nelikuisesta.
Mutta mitä siitä, vaikka lapsi ei söisikään hyvin soseita? Rintamaidonhan pitäisi olla alle vuoden ikäisen lapsen pääasiallinen ravinto.
Oma poikani (se, joka sai pelkkää rintaa 6,5 kk ja 11 kg saakka) söi vain ihan pikkuisena vauvana tiheään. Jo pariviikkoisena syöttöväli oli 3-4 tuntia, ja hieman alle 3 kk iässä hän jätti yösyömiset kokonaan pois (illalla tankkasi rintaa oikein kunnolla, nukkumaan klo 20 ja aamukuudelta eka syöttö jolloin imikin pitkään ja hartaasti, sitten vielä 2-3 h unia).
Ei läheskään kaikki vauvat käy koskaan " vartin välein rinnalla" , vaikka ravintona olisikin pelkkä äidinmaito.
Vierailija:
Kyllä se on aika raskasta, jos on sellainen vauva joka käy vartin välein rinnalla 7 kk iässä. Tai jos saa maitopulloa lämmittää kahden tunnin välein yöllä.Ap
Itse olen täysimettänyt kolme lasta 6kk ikäisiksi. Jokainen on heti osanut syödä sosetta ihan hyvin. Silti äidinmaito on pidetty pääasiallisena ravinnonlähteenä ainakin ekan vuoden ajan kuten suositus on. Kuopukseni 1,5v saa edelleen enemmän rintamitoa kuin muuta ravintoa vaikka syökin ihan hyvin tavan kotiruokaa. Hyvin ovat kaikki kasvaneet ja erittäin terveitä lapsia. Kellään ei putkia korvissa tai kitarisoja leikattu. Pari pientä nuhaa menneet ohi ilman lääkkeitä.
siksi vauvoille suositellaan 6kk täysimetystä, koska se on heille terveellistä. Lisäksi, jos vauva kasvaa normaalisti, se ei haittaa yhtään, jos soseet alussa tökkii. Minä olen täysimettänyt 2x5kk. Vauva pikemminkin vähentää imetyskertoja kasvaessaan, koska jaksaa syödä kerralla enemmän maitoa. Meillä on lisäksi kummatkin vauvat nukkuneet hyvin siihen saakka, kun ovat alkaneet soseita syömään. Soseiden aloittamisen jälkeen molemmat ovat alkaneet heräillä useammin. En tiedä, onko tuo heräily ollut soseiden vika vai pelkästään sattumaa.