Lue keskustelun säännöt.
Veropetoksesta epäilyllä Jari-Matti Latvalalla oli Monacossa 27m2 asunto. Pitäisikö uskoa että miljonääri asuisi pienessä koirankopissa?
01.09.2026 |
Sellaista se on kun ei osaa pitää instaa kiinni vaan pitää leuhkia miljonäärielämällä.
Tarkkaa syytä siihen, mikä sai Verohallinnon juuri Latvalan kimppuun, ei ole julkistettu
Tiedossa oleva tapahtumaketju on tämä:
- Elokuussa/syksyllä 2018 Verohallinto aloitti Latvalasta ensin niin sanotun yleisen verotarkastustutkimuksen. Se muuttui nopeasti henkilökohtaiseksi verotarkastukseksi, jossa ryhdyttiin selvittämään hänen todellisia Suomessa ja ulkomailla viettämiään päiviä.
- Latvala itse sanoi eilen 31.8.2026, että hän epäilee yhden syyn olleen hänen ja Maisa Torpan runsas julkisuus. Heistä oli paljon lehtijuttuja, joissa heidän yhteisestä elämästään Suomessa kerrottiin varsin avoimesti. Latvala sanoi: "ehkä se herätti silloin tietynlaista kiinnostusta."
- Tämä on uskottava mahdollinen hälytysmerkki, koska esimerkiksi vuoden 2016 yhteishaastattelua käytetään nyt syyttäjän todistusaineistona. Latvala puhui siinä heidän Suomessa sijainneesta asunnostaan "kotina". Hän myös osti vuonna 2016 omakotitalon pääkaupunkiseudulta itsensä ja Torpan käyttöön.
On myös pitkään liikkunut huhu, että Maisa Torppa olisi ilmiantanut Latvalan Verohallinnolle. Tästä ei kuitenkaan ole löytynyt näyttöä. Latvala itse sanoo, ettei usko Torpan tehneen ilmiantoa, eikä syyttäjän aineistosta selviä, mikä alun perin käynnisti tutkinnan.
Kun Verohallinto sitten kiinnostui asiasta, verkko vedettiin todella tiukaksi. Latvalan olinpaikkoja rekonstruoitiin pankki- ja luottokorttiostoista, lentotiedoista, osoitteista, vakuutuksista, ajoneuvoista sekä K- ja S-ryhmän kanta-asiakaskorteista. Mukana oli jopa Torpan rinnakkaisbonuskortti, jota Latvala oli käyttänyt Suomessa.
Lisäksi Verohallinto sai Telialta Latvalan puhelinliittymien välitystietoja. Telia oli luovuttanut tiedot erehdyksessä, eikä Verohallinnolla ollut oikeutta saada niitä. Kaksi verotarkastajaa sai tästä vuonna 2025 sakkotuomion tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta.
Eli todennäköisin julkisiin tietoihin sopiva selitys on: Latvala oli virallisesti Monacossa verovelvollinen, mutta samalla hänen julkisesta elämästään näkyi paljon Suomessa asumiseen viittaavia asioita, kuten suomalainen koti, suomalainen puoliso ja paljon Suomessa oleskelua. Verohallinto poimi hänet tarkempaan tarkastukseen, ja vasta sen jälkeen kortti-, lento-, puhelin- ym. aineistosta alettiin rakentaa päivä päivältä kuvaa siitä, missä hän todella oli.
Kiinnostava yksityiskohta on, että Latvala oli jo vuonna 2013 hyväksytty Suomessa rajoitetusti verovelvolliseksi. Siksi vuoden 2018 kysymys ei ollut "tiesikö verottaja Monacosta?", vaan miksi se alkoi viisi vuotta myöhemmin epäillä, ettei Monaco enää vastannut hänen elämänsä tosiasiallista keskusta. Juuri tuohon alkuperäiseen sysäykseen ei ainakaan vielä ole tullut julkista viranomaisvastausta.
Kommentit (2029)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
rikosoikeudessa ei päätetä veroista vaan siellä käsitellään rikosasiaa, joka on tässä tapauksessa on törkeä veropetos. Jotta voidaan syyttää tuosta asiasta on pitänyt ensin olla yleisesti verovelvollinen. Siksi verotusasiat pitää selvittää ensin, koska pelkkä verotarkastusraportti ei riitä ainoaksi todisteeksi rikosoikeudessa. Sitä voidaan käyttä todisteena ja se on hyvä sellainen. Rikosoikeus siis selvittää oliko Latvala todellakin yleisesti verovelvollinen (asui Suomessa) noina vuosina niin kuin syyttäjä väittää. Sen takia oikeudessa käydään läpi asumisratkaisuja ja sitä miten paljon Latvala vietti aikaa Suomessa. Jos oikeus päätyy siihen, että hän oli yleisesti verovelvollinen, vasta sitten voidaan harkita syyllistyikö Latvala veropetokseen, josta häntä syytetään. Jos oikeuden ratkaisu on, että hän olikin rajoiteitetusti verovelvollinen (ei asunut Suomessa), veropetossyyte raukeaa. Rikosoikeus ei päätä itse veroista mitään, mutta jos rikosoikeus päättää, että oli ollut rajoitetusti verovelvollinen, hän voi sen jälkeen hakea maksettuja veroja takaisin hallinto-oikeuden kautta.
Periaatteessa kyllä, mutta Latvalan tapauksessa tuskin. Näin siksi, että se verovelvollisuus on kiistaton ja se että tahallisuutta tai veropetosta ei katsota todistetun, ei itsessään sitä verovelvollisuutta kumoa. Oikeuden ei siis ole tarpeen käsitellä asiaa oli verovelvollinen-ei ollut verovelvollinen-tasolla ollenkaan. Henkilö voi olla verovelvollinen ilman petostakin. Ja useimmiten onkin.Verovelvollisuus ei ole kiistaton. Sehän on koko oikeudenkäynnin suurin kiistanaihe syyttäjän ja vastaajan väliilä. Vain hallinnollinen verovelvollisuus on tässä vaiheessa kiistaton. Tämä perustuu verottajan päätökseen. Se ei tarkoita, että asia olisi kiistaton rikosoikeudessa. Syyttäjän kanta on, että verovelvollisuus on täysin selvä ja puolustuksen, että ei ollut verovelvollinen. Tämä kysymys on kaikkein tärkein kysymys koko oikeudenkäynnissä. Tämä on tärkeää ratkaista ensin, koska ilman yleistä verovelvollisuutta ei ole voinut syyllistyä veropetokseen. Miten voitte olla niin pihalla siitä?
Miten niin ei voi olla veropetos, jos on ollut rajoitetusti verovelvollinen? Avaapa nyt pikkasen ajatustasi.
Latvalan tapauksessa ei voi olla. Hänen syyte veropetoksesta liittyy ulkomaisiin tuloihin, joita hän ei ilmoittanut Suomeen. Ulkomaisilla tuloilla on merkitystä vain, jos on yleisesti verovelvollinen. Jos hän on ollut rajoitetusti verovelvollinen, hänellä ei ole ollut velvollisuutta ilmoittaa noita tuloja, eikä ole siten voinut laiminlyödä velvollisuuksiaan.
Hänet on katsottu yleisesti verovelvolliseksi ja hän on veronsa sen vuoksi maksanut.
Verottaja on katsonut hänet yleisesti verovelvolliseksi. Se on hallinnollinen päätös, joka ei riitä sellaisenaan rikosoikeudessa. Asia käydään uudelleen läpi rikosoikeudessa, jotta voidaan varmistaa, että pohja on olemassa törkeään veropetossyytteeseen. Rikosoikeus voi ottaa kantaa tuohon verottajan tekemään hallinnolliseen päätökseen ja esittää oliko päätös rikosoikeuden mielestä oikein vai väärin. Rikosoikeus ei voi muuttaa tuota päätöstä. Jos rikosoikeuden kanta on eri kuin verottajan, Latvalalla on painavat perusteet hakea muutosta verottajan päätökseen hallinto-oikeuden kautta. Onko tämä liian monimutkaista ymmärtää, kun ei tunnu menevän perille?
Se, että Latvala on maksanut hänelle määrätyt verot, ei välttämättä tarkoita, että hän on myöntänyt verottajan näkemyksen oikeaksi tai että verottajan ratkaisu oli rikosoikeuden mielestä oikea. Latvala maksoi verot, koska määrätyt verot on pakko maksaa. Ne olisivat muuten menneet ulosottoon.
Juu u, mikä on pointtisi? Miksi oikeus ottaisi kantaa siihen päätökseen tai toteaisi että verottaja on tehnyt väärän päätöksen? Kun ei koko asiaa ole tarkoituskaan sillä tasolla puida. Se on raustatietona ja todisteena tahallisuudesta. Jos Latvala olisi kantajana asiassa, tioanne olisi ihan erilainen.
Etkö tosiaan ymmärrä, että verottajan päätös yleisestä verovelvollisuudesta on hallinnollinen päätös ja se ei riitä sellaisenaan rikosoikeudessa? Asia pitää todistaa oikeaksi rikosoikeudessa. Tahallisuudella on merkitystä vain, jos Latvala on todistettavasti ollut yleisesti verovelvollinen. Se, että Latvala olisi ollut yleisesti verovelvollinen, ei ole todiste tahallisuudesta. Se on perusta sille, että ylipäätään voidaan syyttää yhtään mistään tässä tapauksessa.
Juu, kyllä, asia pitää ns. vahvistaa ja siihen riittää ne Suomi-päivät. Eli ei ole mitään millä oikeus voisi näyttää ettei olisi ollut verovelvollinen. Siitä on siis ihan turha puhua jonain ensisijaisena asiana. Asiaa ei ole edes kiistetty. Toki näkisin mielelläni sen, että oikeus kaataisi syyttäjän jutun tasolla-verottaja teki virheen, mutta se olisi jo aikamoinen moka.
Niistä Suomi-päivistä, Suomessa oleskelusta, asumisjärjestelyistä ja luottokorttien käytöstä ei tarvitsisi keskustella oikeudessa, jos niiden kautta ei punnittaisi yleistä tai rajoitettua verovelvollisuutta. Ne ovat todisteita juuri siihen. Jos verovelvollisuus olisi kiistaton, noita asioita ei tarvitsisi käsitellä. Silloin voitaisin keskittyä pelkän tahallisuuden käsittelyyn. Silloin asiaa käsiteltäisiin eri tavalla.
Nuo on sitä tajallisuuden käsittelyä nimenomaan. Syyttäjä pyrkii osoittamaan, että Latvala on ollut Suomessa enemmän kuin on ilmoittanut. Niitä ilmoitettuja päiviä käsitellään vain kysymyksellä ”ilmoititko tahallasi vai vahingossa ne väärin”.
Ilmoitettuja päiviä kysytään siksi, että ne vaikuttavat verovelvollisuuteen eli onko ollut rajoitetusti vai yleisesti verovelvollinen. Se on se syy, miksi niitä käydään niin tarkasti läpi. Sen lisäksi arvioidaan, onko niitä ilmoitettu väärin ja onko väärin ilmoittaminen ollut tahallisesti. Niitä ei todellakaan käydä läpi pelkästään tahallisuuden arvioimiseksi.
Se ei ole rikosoikeudellinen asia onko joku ollut rajoitetusti vai yleisesti verovelvollinen.
Tässäpä oikeudellinen läpimurto: veropetosasiassa ei muka tarvitsisi arvioida verovelvollisuutta, koska verovelvollisuus kuuluu vero-oikeuteen. Seuraavaksi varmaan kielletään tuomaria avaamasta tuloverolakia, koska istunnon otsikossa lukee rikosasia.
Tuo perustelu ei kumoa vastaväitettä. Se vain vaihtaa puheenaiheen.
Kukaan ei tarvitse selitystä siitä, että yleinen verovelvollisuus ei itsessään ole rikos. Kysymys on siitä, millä perusteella syytteessä tarkoitetut tulot olisi pitänyt ilmoittaa ja verottaa Suomessa. Rikoslain 29 luvun 1 ei kriminalisoi mitä tahansa väärää tietoa irrallaan sen merkityksestä: menettelyllä pitää aiheuttaa tai yrittää aiheuttaa veron määräämättä jääminen, liian alhainen vero tai aiheeton palautus. Siksi syytteen vero-oikeudellista perustaa ei voi korvata hokemalla ”tahallisuus”.
Ja juuri yleisen ja rajoitetun verovelvollisuuden ero vaikuttaa verotuksen laajuuteen. Yleisesti verovelvollista verotetaan lähtökohtaisesti sekä Suomesta että ulkomailta saaduista tuloista, rajoitetusti verovelvollista Suomessa vain Suomesta saaduista tuloista. Tämä ei ole mikään rikosjutun koristeellinen taustatieto silloin, kun riita koskee ulkomaisia tuloja.
Ketjussa väitetään myös, että oleskelupäiviä käsitellään ”vain” tahallisuuden vuoksi. Mistä tuo ”vain” ilmestyi? Sama selvitys voi auttaa arvioimaan sekä sitä, missä henkilö tosiasiassa oleskeli, että sitä, olivatko hänen ilmoituksensa tietoisesti vääriä. Todisteelle ei jaeta ovella kertakäyttölippua, jolla se pääsee vaikuttamaan vain yhteen kysymykseen.
Syyttäjän pitää näyttää rangaistusvaatimuksensa perusteena olevat seikat toteen, ja tuomioistuimen pitää arvioida näyttö itsenäisesti ja tasapuolisesti. Tuomitsemiseen ei riitä, että keskustelupalstalla joku ilmoittaa asian olevan ”jo ratkaistu”. Syyllisyydestä ei saa jäädä varteenotettavaa epäilyä. Tämä koskee syytettä kokonaisuutena, ei vain vastaajan ajatusten arvuuttelua.
Verotuspäätöksen muuttaminen ei ole sama asia kuin rikossyytteen perusteiden arvioiminen. Kun tähän eroon vastataan taas ”mutta siellä ei muuteta verotuspäätöstä”, vastataan huomautukseen, jota kukaan ei siinä kohdassa esittänyt. Omaa sivulausetta vastaan voi toki voittaa loputtomasti.
Ja sitten tämä ketjun toinen helmi: asianajajan käyttämä sana ”jatkuvasti” olisi muka semanttinen temppu.
Se sana tulee laista.
Tuloverolain 11 :n oleskeluperuste koskee jatkuvaa yli kuuden kuukauden oleskelua. Tilapäinen poissaolo ei katkaise sitä, eikä tarkastelujakso ole sidottu kalenterivuoteen. Sääntö ei siis ole pelkkä ”yli puolet vuoden päivistä Suomessa, asia loppuun käsitelty”. Toisaalta lyhyet ulkomaanmatkat eivät automaattisesti pelasta yleiseltä verovelvollisuudelta, ja Suomessa oleva varsinainen asunto ja koti on erillinen peruste. Koko säännös pitää lukea, ei vain omaan väitteeseen sopivaa puolikasta.
Mikään tästä ei todista Latvalaa syyttömäksi. Se osoittaa, miksi hänen syyllisyyttään ei ratkaista tällä palstan oikoreitillä.
Jos perustelu kaatuu siihen, että joku lukee pykälästä myös sanan ”jatkuvasti”, ongelma ei ole vastapuolen semantiikka. Ongelma on se, että päivät on laskettu ennen kuin sääntö on luettu.
Ihan turhaan sä taas jälkeen kerran tulet jauhamaan tota samaa. Fakta nyt on se, että Latvalan asia olisi hallinto-oikeudessa, jos hänen veroistaan annettaisiin joku ratkaisu. Rikosoikeudessa ratkaistaan ja tuomitaan vain petos-asia. Käytä siitä verovelvollisuuden toteamisesta mitä tahansa sanaa, mutta ratkaisuksi se ei sillä muutu. Oikeus katsoo vain petosepäilyn kannalta asiaa, se että petos on mahdollisesti tapahtunut veroilmoituksissa, ei tee rikosoikeudesta vero-oikeutta.
Rikosoikeuden ratkaisu verovelvollisuuden suhteen voi vaikuttaa verottajan ohjeisiin. Tämä riippuu toki siitä, minkälainen ratkaisu sieltä tulee. Rikosoikeus ei päätä veroista, mutta ratkaisulla on vaikutusta. Jos Latvala oli rikosoikeuden mielestä rajoitetusti verovelvollinen, hän voi hakea veroja takaisin.
Rikostuomioistuin (käräjäoikeus) ratkaisee vain sen, onko Latvala syyllistynyt syyttäjän väittämään törkeään veropetokseen vuosina 2014–2017. Oikeus arvioi, oliko hänen toimintansa tahallista veron välttämistä ja onko syytä määrätä vankeusrangaistus.
Varsinaisen hallinnollisen päätöksen verovelvollisuuden luonteesta (yleisesti vs. rajoitetusti verovelvollinen) ja maksettavista veroista tekee verohallinto, ja niistä valitetaan tarvittaessa hallinto-oikeuteen, ei rikosoikeuteen.
Tämä on mennyt muutamalta ilmeisesti pahasti sekaisin. Jos syyttäjä ei olisi epäillyt rikosta, se olisi tehnyt syyttämättäjättämispäätöksen. Hallinnollinen päätös riittää, jos petosta ei edes epäillä, veropäätöstä ei tarvitse oikeudessa puida tai vahvistaa ollenkaan.Veropetossyyttä ja verovelvollisuuden luonnetta ei voi erottaa toisistaan. Jotta käräjäoikeus voi tuomita jonkun veropetoksesta, sen on pakko ensin ratkaista rikoksen esikysymyksenä se, oliko syytetyllä laissa tarkoitettu yleinen verovelvollisuus. Käräjäoikeus siis nimenomaan pureutuu ja ratkaisee sen, oliko verottajan tekemä päätös verotuksista oikea. Käräjäoikeus ei päätä veroista, mutta käräjäoikeuden päätös on hyvä peruste hakea veroja takaisin, jos ei ollut yleisesti verovelvollinen.
Rikosoikeuden päätös ei vaikuta Latvalan verovelvollisuuteen.
Olet aivan pihalla.
Ei ole. Rikostuomioistuin ei tee päätöstä Latvalan verovelvollisuudesta. Vaikka tuomio olisi ei petosta, se ei todellakaan tarkoita, että Latvala ei olisi ollut noina vuosina yleisesti verovelvollinen.
Oikeus voi päätyä kolmeen ratkaisuun:
1) Latvala oli rajoitetusti verovelvollinen, petossyyte raukeaa. Verot voi hakea takaisin hallinto-oikeuden kautta.
2) Latvala oli yleisesti verovelvollinen, mutta ei ollut tahallisuutta, ei tuomiota. Veroille ei tapahdu mitään.
3) Latvala oli yleisesti verovelvollinen ja antoi tietoja tahallaan väärin. Tuomio petoksesta. Veroille ei tapahdu mitään.
Verovelvollisuus ratkaistaan jokaiselle vuodelle erikseen.
Noin se menee. Käräjäoikeuden ratkaisu saadaan parin kuukauden päästä. Sen jälkeen tämä menee hovioikeuteen ja siellä voi mennä pari vuotta. Sitten vielä korkeimmassa oikeudessa 1-2 vuotta. Jos korkeimman oikeuden päätös on, että oli rajoitetusti verovelvollinen, Latvala voi saada takaisin noin neljän vuoden päästä yli 5,5 miljoonaa. Tässä on isot panokset: voi tulla vankilatuomio tai sitten saa takaisin miljoonia. Tai ei kumpaakaan.
Ei ne edes anna siitä päätöstä. Miten pihalla porukka oikeasti on 😂
Älykkyys vastaa AIta, niin laitetaan nyt sen vastaus kysymykseen ”Antaako rikosoikeus päätlksen Latvalan verovelvollisuudesta?”. Olkaa hyvä:
Käräjäoikeus ratkaisee, onko Latvala syyllistynyt törkeään veropetokseen antamalla Verohallinnolle vääriä tai puutteellisia tietoja oleskelustaan Suomessa vuosina 2014–2017. Jotta oikeus voi antaa tuomion verorikoksesta, sen on otettava esikysymyksenä kantaa siihen, täyttyivätkö rajoitetun verovelvollisuuden ehdot (kuten alle 183 päivän oleskelu Suomessa vuodessa) syytteessä mainittuina vuosina.
Käräjäoikeuden päätös ratkaisee siis sen, katsotaanko Latvalan toiminta rikolliseksi veronkierroksi, mutta se ei korvaa tai kumoa verottajan tekemiä hallinnollisia verotuspäätöksiä.Et taida ymmärtää, että käräjäoikeuden päätös pitää sisällään ratkaisun esikysymykseen. Jos oikeus toteaa tuomiossa, että Latvala ei ollut yleisesti verovelvollinen, se se on juridinen päätös siitä, ettei rikosoikeudellista verovelvollisuutta syntynyt. Se ei suoraan kumoa verottajan päätöstä, mutta sen perusteella voi hakea muutosta hallinto-oikeuden kautta.
Kun se ei totea siitä mitään. Sepä se.
Käräjäoikeus siis "toteaa" verovelvollisuuden vain yhtenä rikosasian palapelin osana määrittäessään, täyttyykö törkeän veropetoksen tunnusmerkistö. Ei siis millään tavalla oikeasti totea Latvalan verovelvollisuutta. Se ei ole sen tehtäbä eikä tarkoitus.
Ja tämähän me nähdään kun yhtään seurataan oikeudenkäyntiä. Ei sanaakaan siitä että oikeus toteaisi Latvalan verovelvollisuutta. MOT
Ilta-Sanomat tänään:
Latvalan verokäräjien kynnyskysymys kohdistuu siihen, oliko tuohon aikaan WRC-sarjassa kilpaillut Latvala rajoitetusti verovelvollinen Suomeen vuosina 2014–2017. Syyttäjän mukaan Latvala asui tuolloin Suomessa, vaikka hänen virallinen osoitteensa oli Monacossa.
Mites se oikeudenkäynti? Sielläkö tuo on lausuttu?
Iltasanomat nyt sanoo mitä sanoo miten sanoo. Ja kyllä, oikeud tarkastelee asuiko Latvala Suomessa eikä Monacossa. Mutta ei todetakseen hänen verovelvollisuutensa vaan petoksen.Oikeudenkäynnissa käydään hyvin kattavasti läpi verovelvollisuutta. Luuletko, että päätöslauselmaan ei sen pohjalta kirjata joko "vastaaja oli rajoitetusti verovelvollinen" tai "vastaaja oli yleisesti verovelvollinen"? Tuo kirjaus tehdään erikseen jokaiselle verovuodelle ellei se ole sama kaikille.
Luuletko ihan oikeasti, että verovelvollisuuteen liittyviä todeisteita käydään läpi ihan muuten vaan ja että niiden pohjalta ei tehtäisi mitään ratkaisua, jota ei kirjattaisi päätökseen?
Kirjataan ja puhutaan aika monestakin asiasta niin, mutta ei ne tuomiota ole. Rikosoikeus antaa tuomionsa rikoksesta, ei muusta.
Olet oikeassa siinä, että rikosoikeus antaa tuomion vain rikoksesta. Oikeuden kanta verovelvollisuudesta on myös oikeuden juridinen kanta. Jos oikeus päätyy siihen, että Latvala oli rajoitetusti verovelvollinen, syyte raukeaa. Silloin veroja voi hakea takaisin hallinto-oikeuden kautta. Tuomio petoksesta voi tulla vain, jos oikeus päätyy siihen, että Latvala oli yleisesti verovelvollinen. Oletko yhtä mieltä kaikesta tästä? Jos olet jostain kohdasta eri mieltä, niin voisitko ystävällisesti perustella kattavasti, miksi noin ei ole. Pelkkä toteamus, että rikosoikeus ei päätä verovelvollisuudesta, ei kanna pitkälle. Siihen tarvitaan perusteluja.
Miten oikeus siis toteaisi että Latvala ei ollut noina vuosina yleisesti verovelvollinen?
Kysytkö tuota ihan tosissasi? Miksi luulet, että syyttäjä yrittää osoittaa, että Latvala oli yleisesti verovelvollinen ja puolustus, että ei ollut? Luuletko, että tuomari ei kirjaa lopputulosta?
He pyrkivät osoittamaan sen petoksen. Vaikka oikeus toteaisi että Latvala ei asunut Suomessa ja oli näin ollen rajoitetusti verovelvollinen, ei se noita verottajan läpikäymiä verotusvuosia koske.
Mikähän olisi riittävä yksinkertaistus? Henkilö saa rajoitetusti verovelvollisuuden muuttaessaan ulkomaille, mutta yksittäisinä verovuosina hän voi silti olla yleisesti verovelvollinen.Nyt olet kyllä mennyt pahasti solmuun. "ei se noita verottajan läpikäymiä verotusvuosia koske" on täysin älytön väite. Nimenomaan niitähän oikeudessa käydään läpi. Jokainen verovuosi käsitellään erikseen ja jokaisena vuonna on joko rajoitetusti tai yleisesti verovelvollinen.
Verottaja on sen jo tehnyt. Sinulla on vieheelöinen käsitys siitä mistä Latvalaa syytetään. Ihan älytöntä, että puhut edes koko asiasta, kun käsityksesi on yksinkertaisesti väärä. Kyllä, ne vuodet käsitellään kaikki, joiden aikana syyttäjä katsoo sen petoksen tapahtuneen, mutta ei siksi että noina vuosina verottaja on katsonut hänet yleisesti verovelvolliseksi.
Täällä on jo monta kertaa väännettty rautalangasta, että verottajan tekemä hallinnollinen päätös ei riitä rikosoikeudessa. Jos se riittäisi, sitä ei enää tarvitsisi todistella oikeudessa. Miksi sitä käsiteltäisiin, jos se olisi täysin selvää? Olet tuosta asiasta aivan totaalisen pihalla.
Kun se ei ole käsittelyssä ollenkaan. Ei verovelvollisuutta rikosoikeuteen viedä vahvistettavaksi tai kumottavaksi. Sulla on siis tuo pohja-ajatus pielessä alunalkaenkin.
Ei se ole siellä vahvistettavana tai kumottavana. Se on perustavaa laatua oleva esikysymys, joka täytyy ratkaista, koska ilman yleistä verovelvollisuutta ei ole voinut tehdä sitä rikosta, jota syyte koskee.
Kyllä, esikysymys se on niin. Ja tämä tarkoittaa sun mielestä mitä?
Se tarkoittaa sitä, että oikeus ratkaisee tuon kysymyksen puoleen tai toiseen jokaisen verovuoden kohdalta. Jos ratkaisu poikkeaa verottajan hallinnollisesta päätöksestä, se on hyvä peruste hakea muutosta verottajan päätökseen hallinto-oikeudesta. Tämä on selitetty jo monta kertaa. Jos et usko, niin kerro ihmeessä kunnolla perusteltuna, mikä tässä on väärin.
Ei ratkaise, edelleenkään ei, koska veroilmoitukset eivät kuulu rikosoikeudelle. Sen petosratkaisun oikeus tekee jokaiselle vuodelle erikseen ja siinä yhteydessä oikeus voi todeta, että olikin rajoitetusti verovelvollinen. Pitää nyt siis erottaa se käsitteleekö oikeus Latvalan verovelvollisuutta noina vuosina vai ottaako se kantaa verovelvollisuuteen suhteessa petokseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
rikosoikeudessa ei päätetä veroista vaan siellä käsitellään rikosasiaa, joka on tässä tapauksessa on törkeä veropetos. Jotta voidaan syyttää tuosta asiasta on pitänyt ensin olla yleisesti verovelvollinen. Siksi verotusasiat pitää selvittää ensin, koska pelkkä verotarkastusraportti ei riitä ainoaksi todisteeksi rikosoikeudessa. Sitä voidaan käyttä todisteena ja se on hyvä sellainen. Rikosoikeus siis selvittää oliko Latvala todellakin yleisesti verovelvollinen (asui Suomessa) noina vuosina niin kuin syyttäjä väittää. Sen takia oikeudessa käydään läpi asumisratkaisuja ja sitä miten paljon Latvala vietti aikaa Suomessa. Jos oikeus päätyy siihen, että hän oli yleisesti verovelvollinen, vasta sitten voidaan harkita syyllistyikö Latvala veropetokseen, josta häntä syytetään. Jos oikeuden ratkaisu on, että hän olikin rajoiteitetusti verovelvollinen (ei asunut Suomessa), veropetossyyte raukeaa. Rikosoikeus ei päätä itse veroista mitään, mutta jos rikosoikeus päättää, että oli ollut rajoitetusti verovelvollinen, hän voi sen jälkeen hakea maksettuja veroja takaisin hallinto-oikeuden kautta.
Periaatteessa kyllä, mutta Latvalan tapauksessa tuskin. Näin siksi, että se verovelvollisuus on kiistaton ja se että tahallisuutta tai veropetosta ei katsota todistetun, ei itsessään sitä verovelvollisuutta kumoa. Oikeuden ei siis ole tarpeen käsitellä asiaa oli verovelvollinen-ei ollut verovelvollinen-tasolla ollenkaan. Henkilö voi olla verovelvollinen ilman petostakin. Ja useimmiten onkin.Verovelvollisuus ei ole kiistaton. Sehän on koko oikeudenkäynnin suurin kiistanaihe syyttäjän ja vastaajan väliilä. Vain hallinnollinen verovelvollisuus on tässä vaiheessa kiistaton. Tämä perustuu verottajan päätökseen. Se ei tarkoita, että asia olisi kiistaton rikosoikeudessa. Syyttäjän kanta on, että verovelvollisuus on täysin selvä ja puolustuksen, että ei ollut verovelvollinen. Tämä kysymys on kaikkein tärkein kysymys koko oikeudenkäynnissä. Tämä on tärkeää ratkaista ensin, koska ilman yleistä verovelvollisuutta ei ole voinut syyllistyä veropetokseen. Miten voitte olla niin pihalla siitä?
Miten niin ei voi olla veropetos, jos on ollut rajoitetusti verovelvollinen? Avaapa nyt pikkasen ajatustasi.
Latvalan tapauksessa ei voi olla. Hänen syyte veropetoksesta liittyy ulkomaisiin tuloihin, joita hän ei ilmoittanut Suomeen. Ulkomaisilla tuloilla on merkitystä vain, jos on yleisesti verovelvollinen. Jos hän on ollut rajoitetusti verovelvollinen, hänellä ei ole ollut velvollisuutta ilmoittaa noita tuloja, eikä ole siten voinut laiminlyödä velvollisuuksiaan.
Hänet on katsottu yleisesti verovelvolliseksi ja hän on veronsa sen vuoksi maksanut.
Verottaja on katsonut hänet yleisesti verovelvolliseksi. Se on hallinnollinen päätös, joka ei riitä sellaisenaan rikosoikeudessa. Asia käydään uudelleen läpi rikosoikeudessa, jotta voidaan varmistaa, että pohja on olemassa törkeään veropetossyytteeseen. Rikosoikeus voi ottaa kantaa tuohon verottajan tekemään hallinnolliseen päätökseen ja esittää oliko päätös rikosoikeuden mielestä oikein vai väärin. Rikosoikeus ei voi muuttaa tuota päätöstä. Jos rikosoikeuden kanta on eri kuin verottajan, Latvalalla on painavat perusteet hakea muutosta verottajan päätökseen hallinto-oikeuden kautta. Onko tämä liian monimutkaista ymmärtää, kun ei tunnu menevän perille?
Se, että Latvala on maksanut hänelle määrätyt verot, ei välttämättä tarkoita, että hän on myöntänyt verottajan näkemyksen oikeaksi tai että verottajan ratkaisu oli rikosoikeuden mielestä oikea. Latvala maksoi verot, koska määrätyt verot on pakko maksaa. Ne olisivat muuten menneet ulosottoon.
Juu u, mikä on pointtisi? Miksi oikeus ottaisi kantaa siihen päätökseen tai toteaisi että verottaja on tehnyt väärän päätöksen? Kun ei koko asiaa ole tarkoituskaan sillä tasolla puida. Se on raustatietona ja todisteena tahallisuudesta. Jos Latvala olisi kantajana asiassa, tioanne olisi ihan erilainen.
Etkö tosiaan ymmärrä, että verottajan päätös yleisestä verovelvollisuudesta on hallinnollinen päätös ja se ei riitä sellaisenaan rikosoikeudessa? Asia pitää todistaa oikeaksi rikosoikeudessa. Tahallisuudella on merkitystä vain, jos Latvala on todistettavasti ollut yleisesti verovelvollinen. Se, että Latvala olisi ollut yleisesti verovelvollinen, ei ole todiste tahallisuudesta. Se on perusta sille, että ylipäätään voidaan syyttää yhtään mistään tässä tapauksessa.
Juu, kyllä, asia pitää ns. vahvistaa ja siihen riittää ne Suomi-päivät. Eli ei ole mitään millä oikeus voisi näyttää ettei olisi ollut verovelvollinen. Siitä on siis ihan turha puhua jonain ensisijaisena asiana. Asiaa ei ole edes kiistetty. Toki näkisin mielelläni sen, että oikeus kaataisi syyttäjän jutun tasolla-verottaja teki virheen, mutta se olisi jo aikamoinen moka.
Niistä Suomi-päivistä, Suomessa oleskelusta, asumisjärjestelyistä ja luottokorttien käytöstä ei tarvitsisi keskustella oikeudessa, jos niiden kautta ei punnittaisi yleistä tai rajoitettua verovelvollisuutta. Ne ovat todisteita juuri siihen. Jos verovelvollisuus olisi kiistaton, noita asioita ei tarvitsisi käsitellä. Silloin voitaisin keskittyä pelkän tahallisuuden käsittelyyn. Silloin asiaa käsiteltäisiin eri tavalla.
Nuo on sitä tajallisuuden käsittelyä nimenomaan. Syyttäjä pyrkii osoittamaan, että Latvala on ollut Suomessa enemmän kuin on ilmoittanut. Niitä ilmoitettuja päiviä käsitellään vain kysymyksellä ”ilmoititko tahallasi vai vahingossa ne väärin”.
Ilmoitettuja päiviä kysytään siksi, että ne vaikuttavat verovelvollisuuteen eli onko ollut rajoitetusti vai yleisesti verovelvollinen. Se on se syy, miksi niitä käydään niin tarkasti läpi. Sen lisäksi arvioidaan, onko niitä ilmoitettu väärin ja onko väärin ilmoittaminen ollut tahallisesti. Niitä ei todellakaan käydä läpi pelkästään tahallisuuden arvioimiseksi.
Se ei ole rikosoikeudellinen asia onko joku ollut rajoitetusti vai yleisesti verovelvollinen.
Tässäpä oikeudellinen läpimurto: veropetosasiassa ei muka tarvitsisi arvioida verovelvollisuutta, koska verovelvollisuus kuuluu vero-oikeuteen. Seuraavaksi varmaan kielletään tuomaria avaamasta tuloverolakia, koska istunnon otsikossa lukee rikosasia.
Tuo perustelu ei kumoa vastaväitettä. Se vain vaihtaa puheenaiheen.
Kukaan ei tarvitse selitystä siitä, että yleinen verovelvollisuus ei itsessään ole rikos. Kysymys on siitä, millä perusteella syytteessä tarkoitetut tulot olisi pitänyt ilmoittaa ja verottaa Suomessa. Rikoslain 29 luvun 1 ei kriminalisoi mitä tahansa väärää tietoa irrallaan sen merkityksestä: menettelyllä pitää aiheuttaa tai yrittää aiheuttaa veron määräämättä jääminen, liian alhainen vero tai aiheeton palautus. Siksi syytteen vero-oikeudellista perustaa ei voi korvata hokemalla ”tahallisuus”.
Ja juuri yleisen ja rajoitetun verovelvollisuuden ero vaikuttaa verotuksen laajuuteen. Yleisesti verovelvollista verotetaan lähtökohtaisesti sekä Suomesta että ulkomailta saaduista tuloista, rajoitetusti verovelvollista Suomessa vain Suomesta saaduista tuloista. Tämä ei ole mikään rikosjutun koristeellinen taustatieto silloin, kun riita koskee ulkomaisia tuloja.
Ketjussa väitetään myös, että oleskelupäiviä käsitellään ”vain” tahallisuuden vuoksi. Mistä tuo ”vain” ilmestyi? Sama selvitys voi auttaa arvioimaan sekä sitä, missä henkilö tosiasiassa oleskeli, että sitä, olivatko hänen ilmoituksensa tietoisesti vääriä. Todisteelle ei jaeta ovella kertakäyttölippua, jolla se pääsee vaikuttamaan vain yhteen kysymykseen.
Syyttäjän pitää näyttää rangaistusvaatimuksensa perusteena olevat seikat toteen, ja tuomioistuimen pitää arvioida näyttö itsenäisesti ja tasapuolisesti. Tuomitsemiseen ei riitä, että keskustelupalstalla joku ilmoittaa asian olevan ”jo ratkaistu”. Syyllisyydestä ei saa jäädä varteenotettavaa epäilyä. Tämä koskee syytettä kokonaisuutena, ei vain vastaajan ajatusten arvuuttelua.
Verotuspäätöksen muuttaminen ei ole sama asia kuin rikossyytteen perusteiden arvioiminen. Kun tähän eroon vastataan taas ”mutta siellä ei muuteta verotuspäätöstä”, vastataan huomautukseen, jota kukaan ei siinä kohdassa esittänyt. Omaa sivulausetta vastaan voi toki voittaa loputtomasti.
Ja sitten tämä ketjun toinen helmi: asianajajan käyttämä sana ”jatkuvasti” olisi muka semanttinen temppu.
Se sana tulee laista.
Tuloverolain 11 :n oleskeluperuste koskee jatkuvaa yli kuuden kuukauden oleskelua. Tilapäinen poissaolo ei katkaise sitä, eikä tarkastelujakso ole sidottu kalenterivuoteen. Sääntö ei siis ole pelkkä ”yli puolet vuoden päivistä Suomessa, asia loppuun käsitelty”. Toisaalta lyhyet ulkomaanmatkat eivät automaattisesti pelasta yleiseltä verovelvollisuudelta, ja Suomessa oleva varsinainen asunto ja koti on erillinen peruste. Koko säännös pitää lukea, ei vain omaan väitteeseen sopivaa puolikasta.
Mikään tästä ei todista Latvalaa syyttömäksi. Se osoittaa, miksi hänen syyllisyyttään ei ratkaista tällä palstan oikoreitillä.
Jos perustelu kaatuu siihen, että joku lukee pykälästä myös sanan ”jatkuvasti”, ongelma ei ole vastapuolen semantiikka. Ongelma on se, että päivät on laskettu ennen kuin sääntö on luettu.
Ihan turhaan sä taas jälkeen kerran tulet jauhamaan tota samaa. Fakta nyt on se, että Latvalan asia olisi hallinto-oikeudessa, jos hänen veroistaan annettaisiin joku ratkaisu. Rikosoikeudessa ratkaistaan ja tuomitaan vain petos-asia. Käytä siitä verovelvollisuuden toteamisesta mitä tahansa sanaa, mutta ratkaisuksi se ei sillä muutu. Oikeus katsoo vain petosepäilyn kannalta asiaa, se että petos on mahdollisesti tapahtunut veroilmoituksissa, ei tee rikosoikeudesta vero-oikeutta.
Rikosoikeuden ratkaisu verovelvollisuuden suhteen voi vaikuttaa verottajan ohjeisiin. Tämä riippuu toki siitä, minkälainen ratkaisu sieltä tulee. Rikosoikeus ei päätä veroista, mutta ratkaisulla on vaikutusta. Jos Latvala oli rikosoikeuden mielestä rajoitetusti verovelvollinen, hän voi hakea veroja takaisin.
Rikostuomioistuin (käräjäoikeus) ratkaisee vain sen, onko Latvala syyllistynyt syyttäjän väittämään törkeään veropetokseen vuosina 2014–2017. Oikeus arvioi, oliko hänen toimintansa tahallista veron välttämistä ja onko syytä määrätä vankeusrangaistus.
Varsinaisen hallinnollisen päätöksen verovelvollisuuden luonteesta (yleisesti vs. rajoitetusti verovelvollinen) ja maksettavista veroista tekee verohallinto, ja niistä valitetaan tarvittaessa hallinto-oikeuteen, ei rikosoikeuteen.
Tämä on mennyt muutamalta ilmeisesti pahasti sekaisin. Jos syyttäjä ei olisi epäillyt rikosta, se olisi tehnyt syyttämättäjättämispäätöksen. Hallinnollinen päätös riittää, jos petosta ei edes epäillä, veropäätöstä ei tarvitse oikeudessa puida tai vahvistaa ollenkaan.Veropetossyyttä ja verovelvollisuuden luonnetta ei voi erottaa toisistaan. Jotta käräjäoikeus voi tuomita jonkun veropetoksesta, sen on pakko ensin ratkaista rikoksen esikysymyksenä se, oliko syytetyllä laissa tarkoitettu yleinen verovelvollisuus. Käräjäoikeus siis nimenomaan pureutuu ja ratkaisee sen, oliko verottajan tekemä päätös verotuksista oikea. Käräjäoikeus ei päätä veroista, mutta käräjäoikeuden päätös on hyvä peruste hakea veroja takaisin, jos ei ollut yleisesti verovelvollinen.
Rikosoikeuden päätös ei vaikuta Latvalan verovelvollisuuteen.
Olet aivan pihalla.
Ei ole. Rikostuomioistuin ei tee päätöstä Latvalan verovelvollisuudesta. Vaikka tuomio olisi ei petosta, se ei todellakaan tarkoita, että Latvala ei olisi ollut noina vuosina yleisesti verovelvollinen.
Oikeus voi päätyä kolmeen ratkaisuun:
1) Latvala oli rajoitetusti verovelvollinen, petossyyte raukeaa. Verot voi hakea takaisin hallinto-oikeuden kautta.
2) Latvala oli yleisesti verovelvollinen, mutta ei ollut tahallisuutta, ei tuomiota. Veroille ei tapahdu mitään.
3) Latvala oli yleisesti verovelvollinen ja antoi tietoja tahallaan väärin. Tuomio petoksesta. Veroille ei tapahdu mitään.
Verovelvollisuus ratkaistaan jokaiselle vuodelle erikseen.
Noin se menee. Käräjäoikeuden ratkaisu saadaan parin kuukauden päästä. Sen jälkeen tämä menee hovioikeuteen ja siellä voi mennä pari vuotta. Sitten vielä korkeimmassa oikeudessa 1-2 vuotta. Jos korkeimman oikeuden päätös on, että oli rajoitetusti verovelvollinen, Latvala voi saada takaisin noin neljän vuoden päästä yli 5,5 miljoonaa. Tässä on isot panokset: voi tulla vankilatuomio tai sitten saa takaisin miljoonia. Tai ei kumpaakaan.
Ei ne edes anna siitä päätöstä. Miten pihalla porukka oikeasti on 😂
Älykkyys vastaa AIta, niin laitetaan nyt sen vastaus kysymykseen ”Antaako rikosoikeus päätlksen Latvalan verovelvollisuudesta?”. Olkaa hyvä:
Käräjäoikeus ratkaisee, onko Latvala syyllistynyt törkeään veropetokseen antamalla Verohallinnolle vääriä tai puutteellisia tietoja oleskelustaan Suomessa vuosina 2014–2017. Jotta oikeus voi antaa tuomion verorikoksesta, sen on otettava esikysymyksenä kantaa siihen, täyttyivätkö rajoitetun verovelvollisuuden ehdot (kuten alle 183 päivän oleskelu Suomessa vuodessa) syytteessä mainittuina vuosina.
Käräjäoikeuden päätös ratkaisee siis sen, katsotaanko Latvalan toiminta rikolliseksi veronkierroksi, mutta se ei korvaa tai kumoa verottajan tekemiä hallinnollisia verotuspäätöksiä.Et taida ymmärtää, että käräjäoikeuden päätös pitää sisällään ratkaisun esikysymykseen. Jos oikeus toteaa tuomiossa, että Latvala ei ollut yleisesti verovelvollinen, se se on juridinen päätös siitä, ettei rikosoikeudellista verovelvollisuutta syntynyt. Se ei suoraan kumoa verottajan päätöstä, mutta sen perusteella voi hakea muutosta hallinto-oikeuden kautta.
Kun se ei totea siitä mitään. Sepä se.
Käräjäoikeus siis "toteaa" verovelvollisuuden vain yhtenä rikosasian palapelin osana määrittäessään, täyttyykö törkeän veropetoksen tunnusmerkistö. Ei siis millään tavalla oikeasti totea Latvalan verovelvollisuutta. Se ei ole sen tehtäbä eikä tarkoitus.
Ja tämähän me nähdään kun yhtään seurataan oikeudenkäyntiä. Ei sanaakaan siitä että oikeus toteaisi Latvalan verovelvollisuutta. MOT
Ilta-Sanomat tänään:
Latvalan verokäräjien kynnyskysymys kohdistuu siihen, oliko tuohon aikaan WRC-sarjassa kilpaillut Latvala rajoitetusti verovelvollinen Suomeen vuosina 2014–2017. Syyttäjän mukaan Latvala asui tuolloin Suomessa, vaikka hänen virallinen osoitteensa oli Monacossa.
Mites se oikeudenkäynti? Sielläkö tuo on lausuttu?
Iltasanomat nyt sanoo mitä sanoo miten sanoo. Ja kyllä, oikeud tarkastelee asuiko Latvala Suomessa eikä Monacossa. Mutta ei todetakseen hänen verovelvollisuutensa vaan petoksen.Oikeudenkäynnissa käydään hyvin kattavasti läpi verovelvollisuutta. Luuletko, että päätöslauselmaan ei sen pohjalta kirjata joko "vastaaja oli rajoitetusti verovelvollinen" tai "vastaaja oli yleisesti verovelvollinen"? Tuo kirjaus tehdään erikseen jokaiselle verovuodelle ellei se ole sama kaikille.
Luuletko ihan oikeasti, että verovelvollisuuteen liittyviä todeisteita käydään läpi ihan muuten vaan ja että niiden pohjalta ei tehtäisi mitään ratkaisua, jota ei kirjattaisi päätökseen?
Kirjataan ja puhutaan aika monestakin asiasta niin, mutta ei ne tuomiota ole. Rikosoikeus antaa tuomionsa rikoksesta, ei muusta.
Olet oikeassa siinä, että rikosoikeus antaa tuomion vain rikoksesta. Oikeuden kanta verovelvollisuudesta on myös oikeuden juridinen kanta. Jos oikeus päätyy siihen, että Latvala oli rajoitetusti verovelvollinen, syyte raukeaa. Silloin veroja voi hakea takaisin hallinto-oikeuden kautta. Tuomio petoksesta voi tulla vain, jos oikeus päätyy siihen, että Latvala oli yleisesti verovelvollinen. Oletko yhtä mieltä kaikesta tästä? Jos olet jostain kohdasta eri mieltä, niin voisitko ystävällisesti perustella kattavasti, miksi noin ei ole. Pelkkä toteamus, että rikosoikeus ei päätä verovelvollisuudesta, ei kanna pitkälle. Siihen tarvitaan perusteluja.
Miten oikeus siis toteaisi että Latvala ei ollut noina vuosina yleisesti verovelvollinen?
Kysytkö tuota ihan tosissasi? Miksi luulet, että syyttäjä yrittää osoittaa, että Latvala oli yleisesti verovelvollinen ja puolustus, että ei ollut? Luuletko, että tuomari ei kirjaa lopputulosta?
He pyrkivät osoittamaan sen petoksen. Vaikka oikeus toteaisi että Latvala ei asunut Suomessa ja oli näin ollen rajoitetusti verovelvollinen, ei se noita verottajan läpikäymiä verotusvuosia koske.
Mikähän olisi riittävä yksinkertaistus? Henkilö saa rajoitetusti verovelvollisuuden muuttaessaan ulkomaille, mutta yksittäisinä verovuosina hän voi silti olla yleisesti verovelvollinen.Nyt olet kyllä mennyt pahasti solmuun. "ei se noita verottajan läpikäymiä verotusvuosia koske" on täysin älytön väite. Nimenomaan niitähän oikeudessa käydään läpi. Jokainen verovuosi käsitellään erikseen ja jokaisena vuonna on joko rajoitetusti tai yleisesti verovelvollinen.
Verottaja on sen jo tehnyt. Sinulla on vieheelöinen käsitys siitä mistä Latvalaa syytetään. Ihan älytöntä, että puhut edes koko asiasta, kun käsityksesi on yksinkertaisesti väärä. Kyllä, ne vuodet käsitellään kaikki, joiden aikana syyttäjä katsoo sen petoksen tapahtuneen, mutta ei siksi että noina vuosina verottaja on katsonut hänet yleisesti verovelvolliseksi.
Täällä on jo monta kertaa väännettty rautalangasta, että verottajan tekemä hallinnollinen päätös ei riitä rikosoikeudessa. Jos se riittäisi, sitä ei enää tarvitsisi todistella oikeudessa. Miksi sitä käsiteltäisiin, jos se olisi täysin selvää? Olet tuosta asiasta aivan totaalisen pihalla.
Kun se ei ole käsittelyssä ollenkaan. Ei verovelvollisuutta rikosoikeuteen viedä vahvistettavaksi tai kumottavaksi. Sulla on siis tuo pohja-ajatus pielessä alunalkaenkin.
Ei se ole siellä vahvistettavana tai kumottavana. Se on perustavaa laatua oleva esikysymys, joka täytyy ratkaista, koska ilman yleistä verovelvollisuutta ei ole voinut tehdä sitä rikosta, jota syyte koskee.
Kyllä, esikysymys se on niin. Ja tämä tarkoittaa sun mielestä mitä?
Se tarkoittaa sitä, että oikeus ratkaisee tuon kysymyksen puoleen tai toiseen jokaisen verovuoden kohdalta. Jos ratkaisu poikkeaa verottajan hallinnollisesta päätöksestä, se on hyvä peruste hakea muutosta verottajan päätökseen hallinto-oikeudesta. Tämä on selitetty jo monta kertaa. Jos et usko, niin kerro ihmeessä kunnolla perusteltuna, mikä tässä on väärin.
Ei ratkaise, edelleenkään ei, koska veroilmoitukset eivät kuulu rikosoikeudelle. Sen petosratkaisun oikeus tekee jokaiselle vuodelle erikseen ja siinä yhteydessä oikeus voi todeta, että olikin rajoitetusti verovelvollinen. Pitää nyt siis erottaa se käsitteleekö oikeus Latvalan verovelvollisuutta noina vuosina vai ottaako se kantaa verovelvollisuuteen suhteessa petokseen.
Eli siis se ratkaisee kysymyksen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
rikosoikeudessa ei päätetä veroista vaan siellä käsitellään rikosasiaa, joka on tässä tapauksessa on törkeä veropetos. Jotta voidaan syyttää tuosta asiasta on pitänyt ensin olla yleisesti verovelvollinen. Siksi verotusasiat pitää selvittää ensin, koska pelkkä verotarkastusraportti ei riitä ainoaksi todisteeksi rikosoikeudessa. Sitä voidaan käyttä todisteena ja se on hyvä sellainen. Rikosoikeus siis selvittää oliko Latvala todellakin yleisesti verovelvollinen (asui Suomessa) noina vuosina niin kuin syyttäjä väittää. Sen takia oikeudessa käydään läpi asumisratkaisuja ja sitä miten paljon Latvala vietti aikaa Suomessa. Jos oikeus päätyy siihen, että hän oli yleisesti verovelvollinen, vasta sitten voidaan harkita syyllistyikö Latvala veropetokseen, josta häntä syytetään. Jos oikeuden ratkaisu on, että hän olikin rajoiteitetusti verovelvollinen (ei asunut Suomessa), veropetossyyte raukeaa. Rikosoikeus ei päätä itse veroista mitään, mutta jos rikosoikeus päättää, että oli ollut rajoitetusti verovelvollinen, hän voi sen jälkeen hakea maksettuja veroja takaisin hallinto-oikeuden kautta.
Periaatteessa kyllä, mutta Latvalan tapauksessa tuskin. Näin siksi, että se verovelvollisuus on kiistaton ja se että tahallisuutta tai veropetosta ei katsota todistetun, ei itsessään sitä verovelvollisuutta kumoa. Oikeuden ei siis ole tarpeen käsitellä asiaa oli verovelvollinen-ei ollut verovelvollinen-tasolla ollenkaan. Henkilö voi olla verovelvollinen ilman petostakin. Ja useimmiten onkin.Verovelvollisuus ei ole kiistaton. Sehän on koko oikeudenkäynnin suurin kiistanaihe syyttäjän ja vastaajan väliilä. Vain hallinnollinen verovelvollisuus on tässä vaiheessa kiistaton. Tämä perustuu verottajan päätökseen. Se ei tarkoita, että asia olisi kiistaton rikosoikeudessa. Syyttäjän kanta on, että verovelvollisuus on täysin selvä ja puolustuksen, että ei ollut verovelvollinen. Tämä kysymys on kaikkein tärkein kysymys koko oikeudenkäynnissä. Tämä on tärkeää ratkaista ensin, koska ilman yleistä verovelvollisuutta ei ole voinut syyllistyä veropetokseen. Miten voitte olla niin pihalla siitä?
Miten niin ei voi olla veropetos, jos on ollut rajoitetusti verovelvollinen? Avaapa nyt pikkasen ajatustasi.
Latvalan tapauksessa ei voi olla. Hänen syyte veropetoksesta liittyy ulkomaisiin tuloihin, joita hän ei ilmoittanut Suomeen. Ulkomaisilla tuloilla on merkitystä vain, jos on yleisesti verovelvollinen. Jos hän on ollut rajoitetusti verovelvollinen, hänellä ei ole ollut velvollisuutta ilmoittaa noita tuloja, eikä ole siten voinut laiminlyödä velvollisuuksiaan.
Hänet on katsottu yleisesti verovelvolliseksi ja hän on veronsa sen vuoksi maksanut.
Verottaja on katsonut hänet yleisesti verovelvolliseksi. Se on hallinnollinen päätös, joka ei riitä sellaisenaan rikosoikeudessa. Asia käydään uudelleen läpi rikosoikeudessa, jotta voidaan varmistaa, että pohja on olemassa törkeään veropetossyytteeseen. Rikosoikeus voi ottaa kantaa tuohon verottajan tekemään hallinnolliseen päätökseen ja esittää oliko päätös rikosoikeuden mielestä oikein vai väärin. Rikosoikeus ei voi muuttaa tuota päätöstä. Jos rikosoikeuden kanta on eri kuin verottajan, Latvalalla on painavat perusteet hakea muutosta verottajan päätökseen hallinto-oikeuden kautta. Onko tämä liian monimutkaista ymmärtää, kun ei tunnu menevän perille?
Se, että Latvala on maksanut hänelle määrätyt verot, ei välttämättä tarkoita, että hän on myöntänyt verottajan näkemyksen oikeaksi tai että verottajan ratkaisu oli rikosoikeuden mielestä oikea. Latvala maksoi verot, koska määrätyt verot on pakko maksaa. Ne olisivat muuten menneet ulosottoon.
Juu u, mikä on pointtisi? Miksi oikeus ottaisi kantaa siihen päätökseen tai toteaisi että verottaja on tehnyt väärän päätöksen? Kun ei koko asiaa ole tarkoituskaan sillä tasolla puida. Se on raustatietona ja todisteena tahallisuudesta. Jos Latvala olisi kantajana asiassa, tioanne olisi ihan erilainen.
Etkö tosiaan ymmärrä, että verottajan päätös yleisestä verovelvollisuudesta on hallinnollinen päätös ja se ei riitä sellaisenaan rikosoikeudessa? Asia pitää todistaa oikeaksi rikosoikeudessa. Tahallisuudella on merkitystä vain, jos Latvala on todistettavasti ollut yleisesti verovelvollinen. Se, että Latvala olisi ollut yleisesti verovelvollinen, ei ole todiste tahallisuudesta. Se on perusta sille, että ylipäätään voidaan syyttää yhtään mistään tässä tapauksessa.
Juu, kyllä, asia pitää ns. vahvistaa ja siihen riittää ne Suomi-päivät. Eli ei ole mitään millä oikeus voisi näyttää ettei olisi ollut verovelvollinen. Siitä on siis ihan turha puhua jonain ensisijaisena asiana. Asiaa ei ole edes kiistetty. Toki näkisin mielelläni sen, että oikeus kaataisi syyttäjän jutun tasolla-verottaja teki virheen, mutta se olisi jo aikamoinen moka.
Niistä Suomi-päivistä, Suomessa oleskelusta, asumisjärjestelyistä ja luottokorttien käytöstä ei tarvitsisi keskustella oikeudessa, jos niiden kautta ei punnittaisi yleistä tai rajoitettua verovelvollisuutta. Ne ovat todisteita juuri siihen. Jos verovelvollisuus olisi kiistaton, noita asioita ei tarvitsisi käsitellä. Silloin voitaisin keskittyä pelkän tahallisuuden käsittelyyn. Silloin asiaa käsiteltäisiin eri tavalla.
Nuo on sitä tajallisuuden käsittelyä nimenomaan. Syyttäjä pyrkii osoittamaan, että Latvala on ollut Suomessa enemmän kuin on ilmoittanut. Niitä ilmoitettuja päiviä käsitellään vain kysymyksellä ”ilmoititko tahallasi vai vahingossa ne väärin”.
Ilmoitettuja päiviä kysytään siksi, että ne vaikuttavat verovelvollisuuteen eli onko ollut rajoitetusti vai yleisesti verovelvollinen. Se on se syy, miksi niitä käydään niin tarkasti läpi. Sen lisäksi arvioidaan, onko niitä ilmoitettu väärin ja onko väärin ilmoittaminen ollut tahallisesti. Niitä ei todellakaan käydä läpi pelkästään tahallisuuden arvioimiseksi.
Se ei ole rikosoikeudellinen asia onko joku ollut rajoitetusti vai yleisesti verovelvollinen.
Tässäpä oikeudellinen läpimurto: veropetosasiassa ei muka tarvitsisi arvioida verovelvollisuutta, koska verovelvollisuus kuuluu vero-oikeuteen. Seuraavaksi varmaan kielletään tuomaria avaamasta tuloverolakia, koska istunnon otsikossa lukee rikosasia.
Tuo perustelu ei kumoa vastaväitettä. Se vain vaihtaa puheenaiheen.
Kukaan ei tarvitse selitystä siitä, että yleinen verovelvollisuus ei itsessään ole rikos. Kysymys on siitä, millä perusteella syytteessä tarkoitetut tulot olisi pitänyt ilmoittaa ja verottaa Suomessa. Rikoslain 29 luvun 1 ei kriminalisoi mitä tahansa väärää tietoa irrallaan sen merkityksestä: menettelyllä pitää aiheuttaa tai yrittää aiheuttaa veron määräämättä jääminen, liian alhainen vero tai aiheeton palautus. Siksi syytteen vero-oikeudellista perustaa ei voi korvata hokemalla ”tahallisuus”.
Ja juuri yleisen ja rajoitetun verovelvollisuuden ero vaikuttaa verotuksen laajuuteen. Yleisesti verovelvollista verotetaan lähtökohtaisesti sekä Suomesta että ulkomailta saaduista tuloista, rajoitetusti verovelvollista Suomessa vain Suomesta saaduista tuloista. Tämä ei ole mikään rikosjutun koristeellinen taustatieto silloin, kun riita koskee ulkomaisia tuloja.
Ketjussa väitetään myös, että oleskelupäiviä käsitellään ”vain” tahallisuuden vuoksi. Mistä tuo ”vain” ilmestyi? Sama selvitys voi auttaa arvioimaan sekä sitä, missä henkilö tosiasiassa oleskeli, että sitä, olivatko hänen ilmoituksensa tietoisesti vääriä. Todisteelle ei jaeta ovella kertakäyttölippua, jolla se pääsee vaikuttamaan vain yhteen kysymykseen.
Syyttäjän pitää näyttää rangaistusvaatimuksensa perusteena olevat seikat toteen, ja tuomioistuimen pitää arvioida näyttö itsenäisesti ja tasapuolisesti. Tuomitsemiseen ei riitä, että keskustelupalstalla joku ilmoittaa asian olevan ”jo ratkaistu”. Syyllisyydestä ei saa jäädä varteenotettavaa epäilyä. Tämä koskee syytettä kokonaisuutena, ei vain vastaajan ajatusten arvuuttelua.
Verotuspäätöksen muuttaminen ei ole sama asia kuin rikossyytteen perusteiden arvioiminen. Kun tähän eroon vastataan taas ”mutta siellä ei muuteta verotuspäätöstä”, vastataan huomautukseen, jota kukaan ei siinä kohdassa esittänyt. Omaa sivulausetta vastaan voi toki voittaa loputtomasti.
Ja sitten tämä ketjun toinen helmi: asianajajan käyttämä sana ”jatkuvasti” olisi muka semanttinen temppu.
Se sana tulee laista.
Tuloverolain 11 :n oleskeluperuste koskee jatkuvaa yli kuuden kuukauden oleskelua. Tilapäinen poissaolo ei katkaise sitä, eikä tarkastelujakso ole sidottu kalenterivuoteen. Sääntö ei siis ole pelkkä ”yli puolet vuoden päivistä Suomessa, asia loppuun käsitelty”. Toisaalta lyhyet ulkomaanmatkat eivät automaattisesti pelasta yleiseltä verovelvollisuudelta, ja Suomessa oleva varsinainen asunto ja koti on erillinen peruste. Koko säännös pitää lukea, ei vain omaan väitteeseen sopivaa puolikasta.
Mikään tästä ei todista Latvalaa syyttömäksi. Se osoittaa, miksi hänen syyllisyyttään ei ratkaista tällä palstan oikoreitillä.
Jos perustelu kaatuu siihen, että joku lukee pykälästä myös sanan ”jatkuvasti”, ongelma ei ole vastapuolen semantiikka. Ongelma on se, että päivät on laskettu ennen kuin sääntö on luettu.
Ihan turhaan sä taas jälkeen kerran tulet jauhamaan tota samaa. Fakta nyt on se, että Latvalan asia olisi hallinto-oikeudessa, jos hänen veroistaan annettaisiin joku ratkaisu. Rikosoikeudessa ratkaistaan ja tuomitaan vain petos-asia. Käytä siitä verovelvollisuuden toteamisesta mitä tahansa sanaa, mutta ratkaisuksi se ei sillä muutu. Oikeus katsoo vain petosepäilyn kannalta asiaa, se että petos on mahdollisesti tapahtunut veroilmoituksissa, ei tee rikosoikeudesta vero-oikeutta.
Rikosoikeuden ratkaisu verovelvollisuuden suhteen voi vaikuttaa verottajan ohjeisiin. Tämä riippuu toki siitä, minkälainen ratkaisu sieltä tulee. Rikosoikeus ei päätä veroista, mutta ratkaisulla on vaikutusta. Jos Latvala oli rikosoikeuden mielestä rajoitetusti verovelvollinen, hän voi hakea veroja takaisin.
Rikostuomioistuin (käräjäoikeus) ratkaisee vain sen, onko Latvala syyllistynyt syyttäjän väittämään törkeään veropetokseen vuosina 2014–2017. Oikeus arvioi, oliko hänen toimintansa tahallista veron välttämistä ja onko syytä määrätä vankeusrangaistus.
Varsinaisen hallinnollisen päätöksen verovelvollisuuden luonteesta (yleisesti vs. rajoitetusti verovelvollinen) ja maksettavista veroista tekee verohallinto, ja niistä valitetaan tarvittaessa hallinto-oikeuteen, ei rikosoikeuteen.
Tämä on mennyt muutamalta ilmeisesti pahasti sekaisin. Jos syyttäjä ei olisi epäillyt rikosta, se olisi tehnyt syyttämättäjättämispäätöksen. Hallinnollinen päätös riittää, jos petosta ei edes epäillä, veropäätöstä ei tarvitse oikeudessa puida tai vahvistaa ollenkaan.Veropetossyyttä ja verovelvollisuuden luonnetta ei voi erottaa toisistaan. Jotta käräjäoikeus voi tuomita jonkun veropetoksesta, sen on pakko ensin ratkaista rikoksen esikysymyksenä se, oliko syytetyllä laissa tarkoitettu yleinen verovelvollisuus. Käräjäoikeus siis nimenomaan pureutuu ja ratkaisee sen, oliko verottajan tekemä päätös verotuksista oikea. Käräjäoikeus ei päätä veroista, mutta käräjäoikeuden päätös on hyvä peruste hakea veroja takaisin, jos ei ollut yleisesti verovelvollinen.
Rikosoikeuden päätös ei vaikuta Latvalan verovelvollisuuteen.
Olet aivan pihalla.
Ei ole. Rikostuomioistuin ei tee päätöstä Latvalan verovelvollisuudesta. Vaikka tuomio olisi ei petosta, se ei todellakaan tarkoita, että Latvala ei olisi ollut noina vuosina yleisesti verovelvollinen.
Oikeus voi päätyä kolmeen ratkaisuun:
1) Latvala oli rajoitetusti verovelvollinen, petossyyte raukeaa. Verot voi hakea takaisin hallinto-oikeuden kautta.
2) Latvala oli yleisesti verovelvollinen, mutta ei ollut tahallisuutta, ei tuomiota. Veroille ei tapahdu mitään.
3) Latvala oli yleisesti verovelvollinen ja antoi tietoja tahallaan väärin. Tuomio petoksesta. Veroille ei tapahdu mitään.
Verovelvollisuus ratkaistaan jokaiselle vuodelle erikseen.
Noin se menee. Käräjäoikeuden ratkaisu saadaan parin kuukauden päästä. Sen jälkeen tämä menee hovioikeuteen ja siellä voi mennä pari vuotta. Sitten vielä korkeimmassa oikeudessa 1-2 vuotta. Jos korkeimman oikeuden päätös on, että oli rajoitetusti verovelvollinen, Latvala voi saada takaisin noin neljän vuoden päästä yli 5,5 miljoonaa. Tässä on isot panokset: voi tulla vankilatuomio tai sitten saa takaisin miljoonia. Tai ei kumpaakaan.
Ei ne edes anna siitä päätöstä. Miten pihalla porukka oikeasti on 😂
Älykkyys vastaa AIta, niin laitetaan nyt sen vastaus kysymykseen ”Antaako rikosoikeus päätlksen Latvalan verovelvollisuudesta?”. Olkaa hyvä:
Käräjäoikeus ratkaisee, onko Latvala syyllistynyt törkeään veropetokseen antamalla Verohallinnolle vääriä tai puutteellisia tietoja oleskelustaan Suomessa vuosina 2014–2017. Jotta oikeus voi antaa tuomion verorikoksesta, sen on otettava esikysymyksenä kantaa siihen, täyttyivätkö rajoitetun verovelvollisuuden ehdot (kuten alle 183 päivän oleskelu Suomessa vuodessa) syytteessä mainittuina vuosina.
Käräjäoikeuden päätös ratkaisee siis sen, katsotaanko Latvalan toiminta rikolliseksi veronkierroksi, mutta se ei korvaa tai kumoa verottajan tekemiä hallinnollisia verotuspäätöksiä.Et taida ymmärtää, että käräjäoikeuden päätös pitää sisällään ratkaisun esikysymykseen. Jos oikeus toteaa tuomiossa, että Latvala ei ollut yleisesti verovelvollinen, se se on juridinen päätös siitä, ettei rikosoikeudellista verovelvollisuutta syntynyt. Se ei suoraan kumoa verottajan päätöstä, mutta sen perusteella voi hakea muutosta hallinto-oikeuden kautta.
Kun se ei totea siitä mitään. Sepä se.
Käräjäoikeus siis "toteaa" verovelvollisuuden vain yhtenä rikosasian palapelin osana määrittäessään, täyttyykö törkeän veropetoksen tunnusmerkistö. Ei siis millään tavalla oikeasti totea Latvalan verovelvollisuutta. Se ei ole sen tehtäbä eikä tarkoitus.
Ja tämähän me nähdään kun yhtään seurataan oikeudenkäyntiä. Ei sanaakaan siitä että oikeus toteaisi Latvalan verovelvollisuutta. MOT
Ilta-Sanomat tänään:
Latvalan verokäräjien kynnyskysymys kohdistuu siihen, oliko tuohon aikaan WRC-sarjassa kilpaillut Latvala rajoitetusti verovelvollinen Suomeen vuosina 2014–2017. Syyttäjän mukaan Latvala asui tuolloin Suomessa, vaikka hänen virallinen osoitteensa oli Monacossa.
Mites se oikeudenkäynti? Sielläkö tuo on lausuttu?
Iltasanomat nyt sanoo mitä sanoo miten sanoo. Ja kyllä, oikeud tarkastelee asuiko Latvala Suomessa eikä Monacossa. Mutta ei todetakseen hänen verovelvollisuutensa vaan petoksen.Oikeudenkäynnissa käydään hyvin kattavasti läpi verovelvollisuutta. Luuletko, että päätöslauselmaan ei sen pohjalta kirjata joko "vastaaja oli rajoitetusti verovelvollinen" tai "vastaaja oli yleisesti verovelvollinen"? Tuo kirjaus tehdään erikseen jokaiselle verovuodelle ellei se ole sama kaikille.
Luuletko ihan oikeasti, että verovelvollisuuteen liittyviä todeisteita käydään läpi ihan muuten vaan ja että niiden pohjalta ei tehtäisi mitään ratkaisua, jota ei kirjattaisi päätökseen?
Kirjataan ja puhutaan aika monestakin asiasta niin, mutta ei ne tuomiota ole. Rikosoikeus antaa tuomionsa rikoksesta, ei muusta.
Olet oikeassa siinä, että rikosoikeus antaa tuomion vain rikoksesta. Oikeuden kanta verovelvollisuudesta on myös oikeuden juridinen kanta. Jos oikeus päätyy siihen, että Latvala oli rajoitetusti verovelvollinen, syyte raukeaa. Silloin veroja voi hakea takaisin hallinto-oikeuden kautta. Tuomio petoksesta voi tulla vain, jos oikeus päätyy siihen, että Latvala oli yleisesti verovelvollinen. Oletko yhtä mieltä kaikesta tästä? Jos olet jostain kohdasta eri mieltä, niin voisitko ystävällisesti perustella kattavasti, miksi noin ei ole. Pelkkä toteamus, että rikosoikeus ei päätä verovelvollisuudesta, ei kanna pitkälle. Siihen tarvitaan perusteluja.
Miten oikeus siis toteaisi että Latvala ei ollut noina vuosina yleisesti verovelvollinen?
Kysytkö tuota ihan tosissasi? Miksi luulet, että syyttäjä yrittää osoittaa, että Latvala oli yleisesti verovelvollinen ja puolustus, että ei ollut? Luuletko, että tuomari ei kirjaa lopputulosta?
He pyrkivät osoittamaan sen petoksen. Vaikka oikeus toteaisi että Latvala ei asunut Suomessa ja oli näin ollen rajoitetusti verovelvollinen, ei se noita verottajan läpikäymiä verotusvuosia koske.
Mikähän olisi riittävä yksinkertaistus? Henkilö saa rajoitetusti verovelvollisuuden muuttaessaan ulkomaille, mutta yksittäisinä verovuosina hän voi silti olla yleisesti verovelvollinen.Nyt olet kyllä mennyt pahasti solmuun. "ei se noita verottajan läpikäymiä verotusvuosia koske" on täysin älytön väite. Nimenomaan niitähän oikeudessa käydään läpi. Jokainen verovuosi käsitellään erikseen ja jokaisena vuonna on joko rajoitetusti tai yleisesti verovelvollinen.
Verottaja on sen jo tehnyt. Sinulla on vieheelöinen käsitys siitä mistä Latvalaa syytetään. Ihan älytöntä, että puhut edes koko asiasta, kun käsityksesi on yksinkertaisesti väärä. Kyllä, ne vuodet käsitellään kaikki, joiden aikana syyttäjä katsoo sen petoksen tapahtuneen, mutta ei siksi että noina vuosina verottaja on katsonut hänet yleisesti verovelvolliseksi.
Täällä on jo monta kertaa väännettty rautalangasta, että verottajan tekemä hallinnollinen päätös ei riitä rikosoikeudessa. Jos se riittäisi, sitä ei enää tarvitsisi todistella oikeudessa. Miksi sitä käsiteltäisiin, jos se olisi täysin selvää? Olet tuosta asiasta aivan totaalisen pihalla.
Kun se ei ole käsittelyssä ollenkaan. Ei verovelvollisuutta rikosoikeuteen viedä vahvistettavaksi tai kumottavaksi. Sulla on siis tuo pohja-ajatus pielessä alunalkaenkin.
Ei se ole siellä vahvistettavana tai kumottavana. Se on perustavaa laatua oleva esikysymys, joka täytyy ratkaista, koska ilman yleistä verovelvollisuutta ei ole voinut tehdä sitä rikosta, jota syyte koskee.
Kyllä, esikysymys se on niin. Ja tämä tarkoittaa sun mielestä mitä?
Se tarkoittaa sitä, että oikeus ratkaisee tuon kysymyksen puoleen tai toiseen jokaisen verovuoden kohdalta. Jos ratkaisu poikkeaa verottajan hallinnollisesta päätöksestä, se on hyvä peruste hakea muutosta verottajan päätökseen hallinto-oikeudesta. Tämä on selitetty jo monta kertaa. Jos et usko, niin kerro ihmeessä kunnolla perusteltuna, mikä tässä on väärin.
Ei ratkaise, edelleenkään ei, koska veroilmoitukset eivät kuulu rikosoikeudelle. Sen petosratkaisun oikeus tekee jokaiselle vuodelle erikseen ja siinä yhteydessä oikeus voi todeta, että olikin rajoitetusti verovelvollinen. Pitää nyt siis erottaa se käsitteleekö oikeus Latvalan verovelvollisuutta noina vuosina vai ottaako se kantaa verovelvollisuuteen suhteessa petokseen.
Eli siis se ratkaisee kysymyksen.
Verovuoden verovelvollisuuden ratkaisu tarkoittaa päätöstä verovelvollisuudesta ja vain siitä. Ja sitä rikosoikeus ei tee.
Ajat takaa ihan oikeaa asiaa, eli antaessaan ratkaisun petosasiasta, oikeus ei voi katsoa petosta tapahtuneen ellei kriteerit täyty. Ei tietenkään voi. Se ei ole kuitenkaan päätös Latvalan veroista millään tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
rikosoikeudessa ei päätetä veroista vaan siellä käsitellään rikosasiaa, joka on tässä tapauksessa on törkeä veropetos. Jotta voidaan syyttää tuosta asiasta on pitänyt ensin olla yleisesti verovelvollinen. Siksi verotusasiat pitää selvittää ensin, koska pelkkä verotarkastusraportti ei riitä ainoaksi todisteeksi rikosoikeudessa. Sitä voidaan käyttä todisteena ja se on hyvä sellainen. Rikosoikeus siis selvittää oliko Latvala todellakin yleisesti verovelvollinen (asui Suomessa) noina vuosina niin kuin syyttäjä väittää. Sen takia oikeudessa käydään läpi asumisratkaisuja ja sitä miten paljon Latvala vietti aikaa Suomessa. Jos oikeus päätyy siihen, että hän oli yleisesti verovelvollinen, vasta sitten voidaan harkita syyllistyikö Latvala veropetokseen, josta häntä syytetään. Jos oikeuden ratkaisu on, että hän olikin rajoiteitetusti verovelvollinen (ei asunut Suomessa), veropetossyyte raukeaa. Rikosoikeus ei päätä itse veroista mitään, mutta jos rikosoikeus päättää, että oli ollut rajoitetusti verovelvollinen, hän voi sen jälkeen hakea maksettuja veroja takaisin hallinto-oikeuden kautta.
Periaatteessa kyllä, mutta Latvalan tapauksessa tuskin. Näin siksi, että se verovelvollisuus on kiistaton ja se että tahallisuutta tai veropetosta ei katsota todistetun, ei itsessään sitä verovelvollisuutta kumoa. Oikeuden ei siis ole tarpeen käsitellä asiaa oli verovelvollinen-ei ollut verovelvollinen-tasolla ollenkaan. Henkilö voi olla verovelvollinen ilman petostakin. Ja useimmiten onkin.Verovelvollisuus ei ole kiistaton. Sehän on koko oikeudenkäynnin suurin kiistanaihe syyttäjän ja vastaajan väliilä. Vain hallinnollinen verovelvollisuus on tässä vaiheessa kiistaton. Tämä perustuu verottajan päätökseen. Se ei tarkoita, että asia olisi kiistaton rikosoikeudessa. Syyttäjän kanta on, että verovelvollisuus on täysin selvä ja puolustuksen, että ei ollut verovelvollinen. Tämä kysymys on kaikkein tärkein kysymys koko oikeudenkäynnissä. Tämä on tärkeää ratkaista ensin, koska ilman yleistä verovelvollisuutta ei ole voinut syyllistyä veropetokseen. Miten voitte olla niin pihalla siitä?
Miten niin ei voi olla veropetos, jos on ollut rajoitetusti verovelvollinen? Avaapa nyt pikkasen ajatustasi.
Latvalan tapauksessa ei voi olla. Hänen syyte veropetoksesta liittyy ulkomaisiin tuloihin, joita hän ei ilmoittanut Suomeen. Ulkomaisilla tuloilla on merkitystä vain, jos on yleisesti verovelvollinen. Jos hän on ollut rajoitetusti verovelvollinen, hänellä ei ole ollut velvollisuutta ilmoittaa noita tuloja, eikä ole siten voinut laiminlyödä velvollisuuksiaan.
Hänet on katsottu yleisesti verovelvolliseksi ja hän on veronsa sen vuoksi maksanut.
Verottaja on katsonut hänet yleisesti verovelvolliseksi. Se on hallinnollinen päätös, joka ei riitä sellaisenaan rikosoikeudessa. Asia käydään uudelleen läpi rikosoikeudessa, jotta voidaan varmistaa, että pohja on olemassa törkeään veropetossyytteeseen. Rikosoikeus voi ottaa kantaa tuohon verottajan tekemään hallinnolliseen päätökseen ja esittää oliko päätös rikosoikeuden mielestä oikein vai väärin. Rikosoikeus ei voi muuttaa tuota päätöstä. Jos rikosoikeuden kanta on eri kuin verottajan, Latvalalla on painavat perusteet hakea muutosta verottajan päätökseen hallinto-oikeuden kautta. Onko tämä liian monimutkaista ymmärtää, kun ei tunnu menevän perille?
Se, että Latvala on maksanut hänelle määrätyt verot, ei välttämättä tarkoita, että hän on myöntänyt verottajan näkemyksen oikeaksi tai että verottajan ratkaisu oli rikosoikeuden mielestä oikea. Latvala maksoi verot, koska määrätyt verot on pakko maksaa. Ne olisivat muuten menneet ulosottoon.
Juu u, mikä on pointtisi? Miksi oikeus ottaisi kantaa siihen päätökseen tai toteaisi että verottaja on tehnyt väärän päätöksen? Kun ei koko asiaa ole tarkoituskaan sillä tasolla puida. Se on raustatietona ja todisteena tahallisuudesta. Jos Latvala olisi kantajana asiassa, tioanne olisi ihan erilainen.
Etkö tosiaan ymmärrä, että verottajan päätös yleisestä verovelvollisuudesta on hallinnollinen päätös ja se ei riitä sellaisenaan rikosoikeudessa? Asia pitää todistaa oikeaksi rikosoikeudessa. Tahallisuudella on merkitystä vain, jos Latvala on todistettavasti ollut yleisesti verovelvollinen. Se, että Latvala olisi ollut yleisesti verovelvollinen, ei ole todiste tahallisuudesta. Se on perusta sille, että ylipäätään voidaan syyttää yhtään mistään tässä tapauksessa.
Juu, kyllä, asia pitää ns. vahvistaa ja siihen riittää ne Suomi-päivät. Eli ei ole mitään millä oikeus voisi näyttää ettei olisi ollut verovelvollinen. Siitä on siis ihan turha puhua jonain ensisijaisena asiana. Asiaa ei ole edes kiistetty. Toki näkisin mielelläni sen, että oikeus kaataisi syyttäjän jutun tasolla-verottaja teki virheen, mutta se olisi jo aikamoinen moka.
Niistä Suomi-päivistä, Suomessa oleskelusta, asumisjärjestelyistä ja luottokorttien käytöstä ei tarvitsisi keskustella oikeudessa, jos niiden kautta ei punnittaisi yleistä tai rajoitettua verovelvollisuutta. Ne ovat todisteita juuri siihen. Jos verovelvollisuus olisi kiistaton, noita asioita ei tarvitsisi käsitellä. Silloin voitaisin keskittyä pelkän tahallisuuden käsittelyyn. Silloin asiaa käsiteltäisiin eri tavalla.
Nuo on sitä tajallisuuden käsittelyä nimenomaan. Syyttäjä pyrkii osoittamaan, että Latvala on ollut Suomessa enemmän kuin on ilmoittanut. Niitä ilmoitettuja päiviä käsitellään vain kysymyksellä ”ilmoititko tahallasi vai vahingossa ne väärin”.
Ilmoitettuja päiviä kysytään siksi, että ne vaikuttavat verovelvollisuuteen eli onko ollut rajoitetusti vai yleisesti verovelvollinen. Se on se syy, miksi niitä käydään niin tarkasti läpi. Sen lisäksi arvioidaan, onko niitä ilmoitettu väärin ja onko väärin ilmoittaminen ollut tahallisesti. Niitä ei todellakaan käydä läpi pelkästään tahallisuuden arvioimiseksi.
Se ei ole rikosoikeudellinen asia onko joku ollut rajoitetusti vai yleisesti verovelvollinen.
Tässäpä oikeudellinen läpimurto: veropetosasiassa ei muka tarvitsisi arvioida verovelvollisuutta, koska verovelvollisuus kuuluu vero-oikeuteen. Seuraavaksi varmaan kielletään tuomaria avaamasta tuloverolakia, koska istunnon otsikossa lukee rikosasia.
Tuo perustelu ei kumoa vastaväitettä. Se vain vaihtaa puheenaiheen.
Kukaan ei tarvitse selitystä siitä, että yleinen verovelvollisuus ei itsessään ole rikos. Kysymys on siitä, millä perusteella syytteessä tarkoitetut tulot olisi pitänyt ilmoittaa ja verottaa Suomessa. Rikoslain 29 luvun 1 ei kriminalisoi mitä tahansa väärää tietoa irrallaan sen merkityksestä: menettelyllä pitää aiheuttaa tai yrittää aiheuttaa veron määräämättä jääminen, liian alhainen vero tai aiheeton palautus. Siksi syytteen vero-oikeudellista perustaa ei voi korvata hokemalla ”tahallisuus”.
Ja juuri yleisen ja rajoitetun verovelvollisuuden ero vaikuttaa verotuksen laajuuteen. Yleisesti verovelvollista verotetaan lähtökohtaisesti sekä Suomesta että ulkomailta saaduista tuloista, rajoitetusti verovelvollista Suomessa vain Suomesta saaduista tuloista. Tämä ei ole mikään rikosjutun koristeellinen taustatieto silloin, kun riita koskee ulkomaisia tuloja.
Ketjussa väitetään myös, että oleskelupäiviä käsitellään ”vain” tahallisuuden vuoksi. Mistä tuo ”vain” ilmestyi? Sama selvitys voi auttaa arvioimaan sekä sitä, missä henkilö tosiasiassa oleskeli, että sitä, olivatko hänen ilmoituksensa tietoisesti vääriä. Todisteelle ei jaeta ovella kertakäyttölippua, jolla se pääsee vaikuttamaan vain yhteen kysymykseen.
Syyttäjän pitää näyttää rangaistusvaatimuksensa perusteena olevat seikat toteen, ja tuomioistuimen pitää arvioida näyttö itsenäisesti ja tasapuolisesti. Tuomitsemiseen ei riitä, että keskustelupalstalla joku ilmoittaa asian olevan ”jo ratkaistu”. Syyllisyydestä ei saa jäädä varteenotettavaa epäilyä. Tämä koskee syytettä kokonaisuutena, ei vain vastaajan ajatusten arvuuttelua.
Verotuspäätöksen muuttaminen ei ole sama asia kuin rikossyytteen perusteiden arvioiminen. Kun tähän eroon vastataan taas ”mutta siellä ei muuteta verotuspäätöstä”, vastataan huomautukseen, jota kukaan ei siinä kohdassa esittänyt. Omaa sivulausetta vastaan voi toki voittaa loputtomasti.
Ja sitten tämä ketjun toinen helmi: asianajajan käyttämä sana ”jatkuvasti” olisi muka semanttinen temppu.
Se sana tulee laista.
Tuloverolain 11 :n oleskeluperuste koskee jatkuvaa yli kuuden kuukauden oleskelua. Tilapäinen poissaolo ei katkaise sitä, eikä tarkastelujakso ole sidottu kalenterivuoteen. Sääntö ei siis ole pelkkä ”yli puolet vuoden päivistä Suomessa, asia loppuun käsitelty”. Toisaalta lyhyet ulkomaanmatkat eivät automaattisesti pelasta yleiseltä verovelvollisuudelta, ja Suomessa oleva varsinainen asunto ja koti on erillinen peruste. Koko säännös pitää lukea, ei vain omaan väitteeseen sopivaa puolikasta.
Mikään tästä ei todista Latvalaa syyttömäksi. Se osoittaa, miksi hänen syyllisyyttään ei ratkaista tällä palstan oikoreitillä.
Jos perustelu kaatuu siihen, että joku lukee pykälästä myös sanan ”jatkuvasti”, ongelma ei ole vastapuolen semantiikka. Ongelma on se, että päivät on laskettu ennen kuin sääntö on luettu.
Ihan turhaan sä taas jälkeen kerran tulet jauhamaan tota samaa. Fakta nyt on se, että Latvalan asia olisi hallinto-oikeudessa, jos hänen veroistaan annettaisiin joku ratkaisu. Rikosoikeudessa ratkaistaan ja tuomitaan vain petos-asia. Käytä siitä verovelvollisuuden toteamisesta mitä tahansa sanaa, mutta ratkaisuksi se ei sillä muutu. Oikeus katsoo vain petosepäilyn kannalta asiaa, se että petos on mahdollisesti tapahtunut veroilmoituksissa, ei tee rikosoikeudesta vero-oikeutta.
Rikosoikeuden ratkaisu verovelvollisuuden suhteen voi vaikuttaa verottajan ohjeisiin. Tämä riippuu toki siitä, minkälainen ratkaisu sieltä tulee. Rikosoikeus ei päätä veroista, mutta ratkaisulla on vaikutusta. Jos Latvala oli rikosoikeuden mielestä rajoitetusti verovelvollinen, hän voi hakea veroja takaisin.
Rikostuomioistuin (käräjäoikeus) ratkaisee vain sen, onko Latvala syyllistynyt syyttäjän väittämään törkeään veropetokseen vuosina 2014–2017. Oikeus arvioi, oliko hänen toimintansa tahallista veron välttämistä ja onko syytä määrätä vankeusrangaistus.
Varsinaisen hallinnollisen päätöksen verovelvollisuuden luonteesta (yleisesti vs. rajoitetusti verovelvollinen) ja maksettavista veroista tekee verohallinto, ja niistä valitetaan tarvittaessa hallinto-oikeuteen, ei rikosoikeuteen.
Tämä on mennyt muutamalta ilmeisesti pahasti sekaisin. Jos syyttäjä ei olisi epäillyt rikosta, se olisi tehnyt syyttämättäjättämispäätöksen. Hallinnollinen päätös riittää, jos petosta ei edes epäillä, veropäätöstä ei tarvitse oikeudessa puida tai vahvistaa ollenkaan.Veropetossyyttä ja verovelvollisuuden luonnetta ei voi erottaa toisistaan. Jotta käräjäoikeus voi tuomita jonkun veropetoksesta, sen on pakko ensin ratkaista rikoksen esikysymyksenä se, oliko syytetyllä laissa tarkoitettu yleinen verovelvollisuus. Käräjäoikeus siis nimenomaan pureutuu ja ratkaisee sen, oliko verottajan tekemä päätös verotuksista oikea. Käräjäoikeus ei päätä veroista, mutta käräjäoikeuden päätös on hyvä peruste hakea veroja takaisin, jos ei ollut yleisesti verovelvollinen.
Rikosoikeuden päätös ei vaikuta Latvalan verovelvollisuuteen.
Olet aivan pihalla.
Ei ole. Rikostuomioistuin ei tee päätöstä Latvalan verovelvollisuudesta. Vaikka tuomio olisi ei petosta, se ei todellakaan tarkoita, että Latvala ei olisi ollut noina vuosina yleisesti verovelvollinen.
Oikeus voi päätyä kolmeen ratkaisuun:
1) Latvala oli rajoitetusti verovelvollinen, petossyyte raukeaa. Verot voi hakea takaisin hallinto-oikeuden kautta.
2) Latvala oli yleisesti verovelvollinen, mutta ei ollut tahallisuutta, ei tuomiota. Veroille ei tapahdu mitään.
3) Latvala oli yleisesti verovelvollinen ja antoi tietoja tahallaan väärin. Tuomio petoksesta. Veroille ei tapahdu mitään.
Verovelvollisuus ratkaistaan jokaiselle vuodelle erikseen.
Noin se menee. Käräjäoikeuden ratkaisu saadaan parin kuukauden päästä. Sen jälkeen tämä menee hovioikeuteen ja siellä voi mennä pari vuotta. Sitten vielä korkeimmassa oikeudessa 1-2 vuotta. Jos korkeimman oikeuden päätös on, että oli rajoitetusti verovelvollinen, Latvala voi saada takaisin noin neljän vuoden päästä yli 5,5 miljoonaa. Tässä on isot panokset: voi tulla vankilatuomio tai sitten saa takaisin miljoonia. Tai ei kumpaakaan.
Ei ne edes anna siitä päätöstä. Miten pihalla porukka oikeasti on 😂
Älykkyys vastaa AIta, niin laitetaan nyt sen vastaus kysymykseen ”Antaako rikosoikeus päätlksen Latvalan verovelvollisuudesta?”. Olkaa hyvä:
Käräjäoikeus ratkaisee, onko Latvala syyllistynyt törkeään veropetokseen antamalla Verohallinnolle vääriä tai puutteellisia tietoja oleskelustaan Suomessa vuosina 2014–2017. Jotta oikeus voi antaa tuomion verorikoksesta, sen on otettava esikysymyksenä kantaa siihen, täyttyivätkö rajoitetun verovelvollisuuden ehdot (kuten alle 183 päivän oleskelu Suomessa vuodessa) syytteessä mainittuina vuosina.
Käräjäoikeuden päätös ratkaisee siis sen, katsotaanko Latvalan toiminta rikolliseksi veronkierroksi, mutta se ei korvaa tai kumoa verottajan tekemiä hallinnollisia verotuspäätöksiä.Et taida ymmärtää, että käräjäoikeuden päätös pitää sisällään ratkaisun esikysymykseen. Jos oikeus toteaa tuomiossa, että Latvala ei ollut yleisesti verovelvollinen, se se on juridinen päätös siitä, ettei rikosoikeudellista verovelvollisuutta syntynyt. Se ei suoraan kumoa verottajan päätöstä, mutta sen perusteella voi hakea muutosta hallinto-oikeuden kautta.
Kun se ei totea siitä mitään. Sepä se.
Käräjäoikeus siis "toteaa" verovelvollisuuden vain yhtenä rikosasian palapelin osana määrittäessään, täyttyykö törkeän veropetoksen tunnusmerkistö. Ei siis millään tavalla oikeasti totea Latvalan verovelvollisuutta. Se ei ole sen tehtäbä eikä tarkoitus.
Ja tämähän me nähdään kun yhtään seurataan oikeudenkäyntiä. Ei sanaakaan siitä että oikeus toteaisi Latvalan verovelvollisuutta. MOT
Ilta-Sanomat tänään:
Latvalan verokäräjien kynnyskysymys kohdistuu siihen, oliko tuohon aikaan WRC-sarjassa kilpaillut Latvala rajoitetusti verovelvollinen Suomeen vuosina 2014–2017. Syyttäjän mukaan Latvala asui tuolloin Suomessa, vaikka hänen virallinen osoitteensa oli Monacossa.
Mites se oikeudenkäynti? Sielläkö tuo on lausuttu?
Iltasanomat nyt sanoo mitä sanoo miten sanoo. Ja kyllä, oikeud tarkastelee asuiko Latvala Suomessa eikä Monacossa. Mutta ei todetakseen hänen verovelvollisuutensa vaan petoksen.Oikeudenkäynnissa käydään hyvin kattavasti läpi verovelvollisuutta. Luuletko, että päätöslauselmaan ei sen pohjalta kirjata joko "vastaaja oli rajoitetusti verovelvollinen" tai "vastaaja oli yleisesti verovelvollinen"? Tuo kirjaus tehdään erikseen jokaiselle verovuodelle ellei se ole sama kaikille.
Luuletko ihan oikeasti, että verovelvollisuuteen liittyviä todeisteita käydään läpi ihan muuten vaan ja että niiden pohjalta ei tehtäisi mitään ratkaisua, jota ei kirjattaisi päätökseen?
Kirjataan ja puhutaan aika monestakin asiasta niin, mutta ei ne tuomiota ole. Rikosoikeus antaa tuomionsa rikoksesta, ei muusta.
Olet oikeassa siinä, että rikosoikeus antaa tuomion vain rikoksesta. Oikeuden kanta verovelvollisuudesta on myös oikeuden juridinen kanta. Jos oikeus päätyy siihen, että Latvala oli rajoitetusti verovelvollinen, syyte raukeaa. Silloin veroja voi hakea takaisin hallinto-oikeuden kautta. Tuomio petoksesta voi tulla vain, jos oikeus päätyy siihen, että Latvala oli yleisesti verovelvollinen. Oletko yhtä mieltä kaikesta tästä? Jos olet jostain kohdasta eri mieltä, niin voisitko ystävällisesti perustella kattavasti, miksi noin ei ole. Pelkkä toteamus, että rikosoikeus ei päätä verovelvollisuudesta, ei kanna pitkälle. Siihen tarvitaan perusteluja.
Miten oikeus siis toteaisi että Latvala ei ollut noina vuosina yleisesti verovelvollinen?
Kysytkö tuota ihan tosissasi? Miksi luulet, että syyttäjä yrittää osoittaa, että Latvala oli yleisesti verovelvollinen ja puolustus, että ei ollut? Luuletko, että tuomari ei kirjaa lopputulosta?
He pyrkivät osoittamaan sen petoksen. Vaikka oikeus toteaisi että Latvala ei asunut Suomessa ja oli näin ollen rajoitetusti verovelvollinen, ei se noita verottajan läpikäymiä verotusvuosia koske.
Mikähän olisi riittävä yksinkertaistus? Henkilö saa rajoitetusti verovelvollisuuden muuttaessaan ulkomaille, mutta yksittäisinä verovuosina hän voi silti olla yleisesti verovelvollinen.Nyt olet kyllä mennyt pahasti solmuun. "ei se noita verottajan läpikäymiä verotusvuosia koske" on täysin älytön väite. Nimenomaan niitähän oikeudessa käydään läpi. Jokainen verovuosi käsitellään erikseen ja jokaisena vuonna on joko rajoitetusti tai yleisesti verovelvollinen.
Verottaja on sen jo tehnyt. Sinulla on vieheelöinen käsitys siitä mistä Latvalaa syytetään. Ihan älytöntä, että puhut edes koko asiasta, kun käsityksesi on yksinkertaisesti väärä. Kyllä, ne vuodet käsitellään kaikki, joiden aikana syyttäjä katsoo sen petoksen tapahtuneen, mutta ei siksi että noina vuosina verottaja on katsonut hänet yleisesti verovelvolliseksi.
Täällä on jo monta kertaa väännettty rautalangasta, että verottajan tekemä hallinnollinen päätös ei riitä rikosoikeudessa. Jos se riittäisi, sitä ei enää tarvitsisi todistella oikeudessa. Miksi sitä käsiteltäisiin, jos se olisi täysin selvää? Olet tuosta asiasta aivan totaalisen pihalla.
Kun se ei ole käsittelyssä ollenkaan. Ei verovelvollisuutta rikosoikeuteen viedä vahvistettavaksi tai kumottavaksi. Sulla on siis tuo pohja-ajatus pielessä alunalkaenkin.
Ei se ole siellä vahvistettavana tai kumottavana. Se on perustavaa laatua oleva esikysymys, joka täytyy ratkaista, koska ilman yleistä verovelvollisuutta ei ole voinut tehdä sitä rikosta, jota syyte koskee.
Kyllä, esikysymys se on niin. Ja tämä tarkoittaa sun mielestä mitä?
Se tarkoittaa sitä, että oikeus ratkaisee tuon kysymyksen puoleen tai toiseen jokaisen verovuoden kohdalta. Jos ratkaisu poikkeaa verottajan hallinnollisesta päätöksestä, se on hyvä peruste hakea muutosta verottajan päätökseen hallinto-oikeudesta. Tämä on selitetty jo monta kertaa. Jos et usko, niin kerro ihmeessä kunnolla perusteltuna, mikä tässä on väärin.
Ei ratkaise, edelleenkään ei, koska veroilmoitukset eivät kuulu rikosoikeudelle. Sen petosratkaisun oikeus tekee jokaiselle vuodelle erikseen ja siinä yhteydessä oikeus voi todeta, että olikin rajoitetusti verovelvollinen. Pitää nyt siis erottaa se käsitteleekö oikeus Latvalan verovelvollisuutta noina vuosina vai ottaako se kantaa verovelvollisuuteen suhteessa petokseen.
Eli siis se ratkaisee kysymyksen.
Onko oikeudelta siis kysytty sitä verovelvollisuutta? Ei ole, eikä se ratkaise sellaista kysymystä mitä ei edes kysytä. Melko hurjaa olisi, jos verovelvollisuus ratkaistaisiin rikosoikeudessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
rikosoikeudessa ei päätetä veroista vaan siellä käsitellään rikosasiaa, joka on tässä tapauksessa on törkeä veropetos. Jotta voidaan syyttää tuosta asiasta on pitänyt ensin olla yleisesti verovelvollinen. Siksi verotusasiat pitää selvittää ensin, koska pelkkä verotarkastusraportti ei riitä ainoaksi todisteeksi rikosoikeudessa. Sitä voidaan käyttä todisteena ja se on hyvä sellainen. Rikosoikeus siis selvittää oliko Latvala todellakin yleisesti verovelvollinen (asui Suomessa) noina vuosina niin kuin syyttäjä väittää. Sen takia oikeudessa käydään läpi asumisratkaisuja ja sitä miten paljon Latvala vietti aikaa Suomessa. Jos oikeus päätyy siihen, että hän oli yleisesti verovelvollinen, vasta sitten voidaan harkita syyllistyikö Latvala veropetokseen, josta häntä syytetään. Jos oikeuden ratkaisu on, että hän olikin rajoiteitetusti verovelvollinen (ei asunut Suomessa), veropetossyyte raukeaa. Rikosoikeus ei päätä itse veroista mitään, mutta jos rikosoikeus päättää, että oli ollut rajoitetusti verovelvollinen, hän voi sen jälkeen hakea maksettuja veroja takaisin hallinto-oikeuden kautta.
Periaatteessa kyllä, mutta Latvalan tapauksessa tuskin. Näin siksi, että se verovelvollisuus on kiistaton ja se että tahallisuutta tai veropetosta ei katsota todistetun, ei itsessään sitä verovelvollisuutta kumoa. Oikeuden ei siis ole tarpeen käsitellä asiaa oli verovelvollinen-ei ollut verovelvollinen-tasolla ollenkaan. Henkilö voi olla verovelvollinen ilman petostakin. Ja useimmiten onkin.Verovelvollisuus ei ole kiistaton. Sehän on koko oikeudenkäynnin suurin kiistanaihe syyttäjän ja vastaajan väliilä. Vain hallinnollinen verovelvollisuus on tässä vaiheessa kiistaton. Tämä perustuu verottajan päätökseen. Se ei tarkoita, että asia olisi kiistaton rikosoikeudessa. Syyttäjän kanta on, että verovelvollisuus on täysin selvä ja puolustuksen, että ei ollut verovelvollinen. Tämä kysymys on kaikkein tärkein kysymys koko oikeudenkäynnissä. Tämä on tärkeää ratkaista ensin, koska ilman yleistä verovelvollisuutta ei ole voinut syyllistyä veropetokseen. Miten voitte olla niin pihalla siitä?
Miten niin ei voi olla veropetos, jos on ollut rajoitetusti verovelvollinen? Avaapa nyt pikkasen ajatustasi.
Latvalan tapauksessa ei voi olla. Hänen syyte veropetoksesta liittyy ulkomaisiin tuloihin, joita hän ei ilmoittanut Suomeen. Ulkomaisilla tuloilla on merkitystä vain, jos on yleisesti verovelvollinen. Jos hän on ollut rajoitetusti verovelvollinen, hänellä ei ole ollut velvollisuutta ilmoittaa noita tuloja, eikä ole siten voinut laiminlyödä velvollisuuksiaan.
Hänet on katsottu yleisesti verovelvolliseksi ja hän on veronsa sen vuoksi maksanut.
Verottaja on katsonut hänet yleisesti verovelvolliseksi. Se on hallinnollinen päätös, joka ei riitä sellaisenaan rikosoikeudessa. Asia käydään uudelleen läpi rikosoikeudessa, jotta voidaan varmistaa, että pohja on olemassa törkeään veropetossyytteeseen. Rikosoikeus voi ottaa kantaa tuohon verottajan tekemään hallinnolliseen päätökseen ja esittää oliko päätös rikosoikeuden mielestä oikein vai väärin. Rikosoikeus ei voi muuttaa tuota päätöstä. Jos rikosoikeuden kanta on eri kuin verottajan, Latvalalla on painavat perusteet hakea muutosta verottajan päätökseen hallinto-oikeuden kautta. Onko tämä liian monimutkaista ymmärtää, kun ei tunnu menevän perille?
Se, että Latvala on maksanut hänelle määrätyt verot, ei välttämättä tarkoita, että hän on myöntänyt verottajan näkemyksen oikeaksi tai että verottajan ratkaisu oli rikosoikeuden mielestä oikea. Latvala maksoi verot, koska määrätyt verot on pakko maksaa. Ne olisivat muuten menneet ulosottoon.
Juu u, mikä on pointtisi? Miksi oikeus ottaisi kantaa siihen päätökseen tai toteaisi että verottaja on tehnyt väärän päätöksen? Kun ei koko asiaa ole tarkoituskaan sillä tasolla puida. Se on raustatietona ja todisteena tahallisuudesta. Jos Latvala olisi kantajana asiassa, tioanne olisi ihan erilainen.
Etkö tosiaan ymmärrä, että verottajan päätös yleisestä verovelvollisuudesta on hallinnollinen päätös ja se ei riitä sellaisenaan rikosoikeudessa? Asia pitää todistaa oikeaksi rikosoikeudessa. Tahallisuudella on merkitystä vain, jos Latvala on todistettavasti ollut yleisesti verovelvollinen. Se, että Latvala olisi ollut yleisesti verovelvollinen, ei ole todiste tahallisuudesta. Se on perusta sille, että ylipäätään voidaan syyttää yhtään mistään tässä tapauksessa.
Juu, kyllä, asia pitää ns. vahvistaa ja siihen riittää ne Suomi-päivät. Eli ei ole mitään millä oikeus voisi näyttää ettei olisi ollut verovelvollinen. Siitä on siis ihan turha puhua jonain ensisijaisena asiana. Asiaa ei ole edes kiistetty. Toki näkisin mielelläni sen, että oikeus kaataisi syyttäjän jutun tasolla-verottaja teki virheen, mutta se olisi jo aikamoinen moka.
Niistä Suomi-päivistä, Suomessa oleskelusta, asumisjärjestelyistä ja luottokorttien käytöstä ei tarvitsisi keskustella oikeudessa, jos niiden kautta ei punnittaisi yleistä tai rajoitettua verovelvollisuutta. Ne ovat todisteita juuri siihen. Jos verovelvollisuus olisi kiistaton, noita asioita ei tarvitsisi käsitellä. Silloin voitaisin keskittyä pelkän tahallisuuden käsittelyyn. Silloin asiaa käsiteltäisiin eri tavalla.
Nuo on sitä tajallisuuden käsittelyä nimenomaan. Syyttäjä pyrkii osoittamaan, että Latvala on ollut Suomessa enemmän kuin on ilmoittanut. Niitä ilmoitettuja päiviä käsitellään vain kysymyksellä ”ilmoititko tahallasi vai vahingossa ne väärin”.
Ilmoitettuja päiviä kysytään siksi, että ne vaikuttavat verovelvollisuuteen eli onko ollut rajoitetusti vai yleisesti verovelvollinen. Se on se syy, miksi niitä käydään niin tarkasti läpi. Sen lisäksi arvioidaan, onko niitä ilmoitettu väärin ja onko väärin ilmoittaminen ollut tahallisesti. Niitä ei todellakaan käydä läpi pelkästään tahallisuuden arvioimiseksi.
Se ei ole rikosoikeudellinen asia onko joku ollut rajoitetusti vai yleisesti verovelvollinen.
Tässäpä oikeudellinen läpimurto: veropetosasiassa ei muka tarvitsisi arvioida verovelvollisuutta, koska verovelvollisuus kuuluu vero-oikeuteen. Seuraavaksi varmaan kielletään tuomaria avaamasta tuloverolakia, koska istunnon otsikossa lukee rikosasia.
Tuo perustelu ei kumoa vastaväitettä. Se vain vaihtaa puheenaiheen.
Kukaan ei tarvitse selitystä siitä, että yleinen verovelvollisuus ei itsessään ole rikos. Kysymys on siitä, millä perusteella syytteessä tarkoitetut tulot olisi pitänyt ilmoittaa ja verottaa Suomessa. Rikoslain 29 luvun 1 ei kriminalisoi mitä tahansa väärää tietoa irrallaan sen merkityksestä: menettelyllä pitää aiheuttaa tai yrittää aiheuttaa veron määräämättä jääminen, liian alhainen vero tai aiheeton palautus. Siksi syytteen vero-oikeudellista perustaa ei voi korvata hokemalla ”tahallisuus”.
Ja juuri yleisen ja rajoitetun verovelvollisuuden ero vaikuttaa verotuksen laajuuteen. Yleisesti verovelvollista verotetaan lähtökohtaisesti sekä Suomesta että ulkomailta saaduista tuloista, rajoitetusti verovelvollista Suomessa vain Suomesta saaduista tuloista. Tämä ei ole mikään rikosjutun koristeellinen taustatieto silloin, kun riita koskee ulkomaisia tuloja.
Ketjussa väitetään myös, että oleskelupäiviä käsitellään ”vain” tahallisuuden vuoksi. Mistä tuo ”vain” ilmestyi? Sama selvitys voi auttaa arvioimaan sekä sitä, missä henkilö tosiasiassa oleskeli, että sitä, olivatko hänen ilmoituksensa tietoisesti vääriä. Todisteelle ei jaeta ovella kertakäyttölippua, jolla se pääsee vaikuttamaan vain yhteen kysymykseen.
Syyttäjän pitää näyttää rangaistusvaatimuksensa perusteena olevat seikat toteen, ja tuomioistuimen pitää arvioida näyttö itsenäisesti ja tasapuolisesti. Tuomitsemiseen ei riitä, että keskustelupalstalla joku ilmoittaa asian olevan ”jo ratkaistu”. Syyllisyydestä ei saa jäädä varteenotettavaa epäilyä. Tämä koskee syytettä kokonaisuutena, ei vain vastaajan ajatusten arvuuttelua.
Verotuspäätöksen muuttaminen ei ole sama asia kuin rikossyytteen perusteiden arvioiminen. Kun tähän eroon vastataan taas ”mutta siellä ei muuteta verotuspäätöstä”, vastataan huomautukseen, jota kukaan ei siinä kohdassa esittänyt. Omaa sivulausetta vastaan voi toki voittaa loputtomasti.
Ja sitten tämä ketjun toinen helmi: asianajajan käyttämä sana ”jatkuvasti” olisi muka semanttinen temppu.
Se sana tulee laista.
Tuloverolain 11 :n oleskeluperuste koskee jatkuvaa yli kuuden kuukauden oleskelua. Tilapäinen poissaolo ei katkaise sitä, eikä tarkastelujakso ole sidottu kalenterivuoteen. Sääntö ei siis ole pelkkä ”yli puolet vuoden päivistä Suomessa, asia loppuun käsitelty”. Toisaalta lyhyet ulkomaanmatkat eivät automaattisesti pelasta yleiseltä verovelvollisuudelta, ja Suomessa oleva varsinainen asunto ja koti on erillinen peruste. Koko säännös pitää lukea, ei vain omaan väitteeseen sopivaa puolikasta.
Mikään tästä ei todista Latvalaa syyttömäksi. Se osoittaa, miksi hänen syyllisyyttään ei ratkaista tällä palstan oikoreitillä.
Jos perustelu kaatuu siihen, että joku lukee pykälästä myös sanan ”jatkuvasti”, ongelma ei ole vastapuolen semantiikka. Ongelma on se, että päivät on laskettu ennen kuin sääntö on luettu.
Ihan turhaan sä taas jälkeen kerran tulet jauhamaan tota samaa. Fakta nyt on se, että Latvalan asia olisi hallinto-oikeudessa, jos hänen veroistaan annettaisiin joku ratkaisu. Rikosoikeudessa ratkaistaan ja tuomitaan vain petos-asia. Käytä siitä verovelvollisuuden toteamisesta mitä tahansa sanaa, mutta ratkaisuksi se ei sillä muutu. Oikeus katsoo vain petosepäilyn kannalta asiaa, se että petos on mahdollisesti tapahtunut veroilmoituksissa, ei tee rikosoikeudesta vero-oikeutta.
Rikosoikeuden ratkaisu verovelvollisuuden suhteen voi vaikuttaa verottajan ohjeisiin. Tämä riippuu toki siitä, minkälainen ratkaisu sieltä tulee. Rikosoikeus ei päätä veroista, mutta ratkaisulla on vaikutusta. Jos Latvala oli rikosoikeuden mielestä rajoitetusti verovelvollinen, hän voi hakea veroja takaisin.
Rikostuomioistuin (käräjäoikeus) ratkaisee vain sen, onko Latvala syyllistynyt syyttäjän väittämään törkeään veropetokseen vuosina 2014–2017. Oikeus arvioi, oliko hänen toimintansa tahallista veron välttämistä ja onko syytä määrätä vankeusrangaistus.
Varsinaisen hallinnollisen päätöksen verovelvollisuuden luonteesta (yleisesti vs. rajoitetusti verovelvollinen) ja maksettavista veroista tekee verohallinto, ja niistä valitetaan tarvittaessa hallinto-oikeuteen, ei rikosoikeuteen.
Tämä on mennyt muutamalta ilmeisesti pahasti sekaisin. Jos syyttäjä ei olisi epäillyt rikosta, se olisi tehnyt syyttämättäjättämispäätöksen. Hallinnollinen päätös riittää, jos petosta ei edes epäillä, veropäätöstä ei tarvitse oikeudessa puida tai vahvistaa ollenkaan.Veropetossyyttä ja verovelvollisuuden luonnetta ei voi erottaa toisistaan. Jotta käräjäoikeus voi tuomita jonkun veropetoksesta, sen on pakko ensin ratkaista rikoksen esikysymyksenä se, oliko syytetyllä laissa tarkoitettu yleinen verovelvollisuus. Käräjäoikeus siis nimenomaan pureutuu ja ratkaisee sen, oliko verottajan tekemä päätös verotuksista oikea. Käräjäoikeus ei päätä veroista, mutta käräjäoikeuden päätös on hyvä peruste hakea veroja takaisin, jos ei ollut yleisesti verovelvollinen.
Rikosoikeuden päätös ei vaikuta Latvalan verovelvollisuuteen.
Olet aivan pihalla.
Ei ole. Rikostuomioistuin ei tee päätöstä Latvalan verovelvollisuudesta. Vaikka tuomio olisi ei petosta, se ei todellakaan tarkoita, että Latvala ei olisi ollut noina vuosina yleisesti verovelvollinen.
Oikeus voi päätyä kolmeen ratkaisuun:
1) Latvala oli rajoitetusti verovelvollinen, petossyyte raukeaa. Verot voi hakea takaisin hallinto-oikeuden kautta.
2) Latvala oli yleisesti verovelvollinen, mutta ei ollut tahallisuutta, ei tuomiota. Veroille ei tapahdu mitään.
3) Latvala oli yleisesti verovelvollinen ja antoi tietoja tahallaan väärin. Tuomio petoksesta. Veroille ei tapahdu mitään.
Verovelvollisuus ratkaistaan jokaiselle vuodelle erikseen.
Noin se menee. Käräjäoikeuden ratkaisu saadaan parin kuukauden päästä. Sen jälkeen tämä menee hovioikeuteen ja siellä voi mennä pari vuotta. Sitten vielä korkeimmassa oikeudessa 1-2 vuotta. Jos korkeimman oikeuden päätös on, että oli rajoitetusti verovelvollinen, Latvala voi saada takaisin noin neljän vuoden päästä yli 5,5 miljoonaa. Tässä on isot panokset: voi tulla vankilatuomio tai sitten saa takaisin miljoonia. Tai ei kumpaakaan.
Ei ne edes anna siitä päätöstä. Miten pihalla porukka oikeasti on 😂
Älykkyys vastaa AIta, niin laitetaan nyt sen vastaus kysymykseen ”Antaako rikosoikeus päätlksen Latvalan verovelvollisuudesta?”. Olkaa hyvä:
Käräjäoikeus ratkaisee, onko Latvala syyllistynyt törkeään veropetokseen antamalla Verohallinnolle vääriä tai puutteellisia tietoja oleskelustaan Suomessa vuosina 2014–2017. Jotta oikeus voi antaa tuomion verorikoksesta, sen on otettava esikysymyksenä kantaa siihen, täyttyivätkö rajoitetun verovelvollisuuden ehdot (kuten alle 183 päivän oleskelu Suomessa vuodessa) syytteessä mainittuina vuosina.
Käräjäoikeuden päätös ratkaisee siis sen, katsotaanko Latvalan toiminta rikolliseksi veronkierroksi, mutta se ei korvaa tai kumoa verottajan tekemiä hallinnollisia verotuspäätöksiä.Et taida ymmärtää, että käräjäoikeuden päätös pitää sisällään ratkaisun esikysymykseen. Jos oikeus toteaa tuomiossa, että Latvala ei ollut yleisesti verovelvollinen, se se on juridinen päätös siitä, ettei rikosoikeudellista verovelvollisuutta syntynyt. Se ei suoraan kumoa verottajan päätöstä, mutta sen perusteella voi hakea muutosta hallinto-oikeuden kautta.
Kun se ei totea siitä mitään. Sepä se.
Käräjäoikeus siis "toteaa" verovelvollisuuden vain yhtenä rikosasian palapelin osana määrittäessään, täyttyykö törkeän veropetoksen tunnusmerkistö. Ei siis millään tavalla oikeasti totea Latvalan verovelvollisuutta. Se ei ole sen tehtäbä eikä tarkoitus.
Ja tämähän me nähdään kun yhtään seurataan oikeudenkäyntiä. Ei sanaakaan siitä että oikeus toteaisi Latvalan verovelvollisuutta. MOT
Ilta-Sanomat tänään:
Latvalan verokäräjien kynnyskysymys kohdistuu siihen, oliko tuohon aikaan WRC-sarjassa kilpaillut Latvala rajoitetusti verovelvollinen Suomeen vuosina 2014–2017. Syyttäjän mukaan Latvala asui tuolloin Suomessa, vaikka hänen virallinen osoitteensa oli Monacossa.
Mites se oikeudenkäynti? Sielläkö tuo on lausuttu?
Iltasanomat nyt sanoo mitä sanoo miten sanoo. Ja kyllä, oikeud tarkastelee asuiko Latvala Suomessa eikä Monacossa. Mutta ei todetakseen hänen verovelvollisuutensa vaan petoksen.Oikeudenkäynnissa käydään hyvin kattavasti läpi verovelvollisuutta. Luuletko, että päätöslauselmaan ei sen pohjalta kirjata joko "vastaaja oli rajoitetusti verovelvollinen" tai "vastaaja oli yleisesti verovelvollinen"? Tuo kirjaus tehdään erikseen jokaiselle verovuodelle ellei se ole sama kaikille.
Luuletko ihan oikeasti, että verovelvollisuuteen liittyviä todeisteita käydään läpi ihan muuten vaan ja että niiden pohjalta ei tehtäisi mitään ratkaisua, jota ei kirjattaisi päätökseen?
Kirjataan ja puhutaan aika monestakin asiasta niin, mutta ei ne tuomiota ole. Rikosoikeus antaa tuomionsa rikoksesta, ei muusta.
Olet oikeassa siinä, että rikosoikeus antaa tuomion vain rikoksesta. Oikeuden kanta verovelvollisuudesta on myös oikeuden juridinen kanta. Jos oikeus päätyy siihen, että Latvala oli rajoitetusti verovelvollinen, syyte raukeaa. Silloin veroja voi hakea takaisin hallinto-oikeuden kautta. Tuomio petoksesta voi tulla vain, jos oikeus päätyy siihen, että Latvala oli yleisesti verovelvollinen. Oletko yhtä mieltä kaikesta tästä? Jos olet jostain kohdasta eri mieltä, niin voisitko ystävällisesti perustella kattavasti, miksi noin ei ole. Pelkkä toteamus, että rikosoikeus ei päätä verovelvollisuudesta, ei kanna pitkälle. Siihen tarvitaan perusteluja.
Miten oikeus siis toteaisi että Latvala ei ollut noina vuosina yleisesti verovelvollinen?
Kysytkö tuota ihan tosissasi? Miksi luulet, että syyttäjä yrittää osoittaa, että Latvala oli yleisesti verovelvollinen ja puolustus, että ei ollut? Luuletko, että tuomari ei kirjaa lopputulosta?
He pyrkivät osoittamaan sen petoksen. Vaikka oikeus toteaisi että Latvala ei asunut Suomessa ja oli näin ollen rajoitetusti verovelvollinen, ei se noita verottajan läpikäymiä verotusvuosia koske.
Mikähän olisi riittävä yksinkertaistus? Henkilö saa rajoitetusti verovelvollisuuden muuttaessaan ulkomaille, mutta yksittäisinä verovuosina hän voi silti olla yleisesti verovelvollinen.Nyt olet kyllä mennyt pahasti solmuun. "ei se noita verottajan läpikäymiä verotusvuosia koske" on täysin älytön väite. Nimenomaan niitähän oikeudessa käydään läpi. Jokainen verovuosi käsitellään erikseen ja jokaisena vuonna on joko rajoitetusti tai yleisesti verovelvollinen.
Verottaja on sen jo tehnyt. Sinulla on vieheelöinen käsitys siitä mistä Latvalaa syytetään. Ihan älytöntä, että puhut edes koko asiasta, kun käsityksesi on yksinkertaisesti väärä. Kyllä, ne vuodet käsitellään kaikki, joiden aikana syyttäjä katsoo sen petoksen tapahtuneen, mutta ei siksi että noina vuosina verottaja on katsonut hänet yleisesti verovelvolliseksi.
Täällä on jo monta kertaa väännettty rautalangasta, että verottajan tekemä hallinnollinen päätös ei riitä rikosoikeudessa. Jos se riittäisi, sitä ei enää tarvitsisi todistella oikeudessa. Miksi sitä käsiteltäisiin, jos se olisi täysin selvää? Olet tuosta asiasta aivan totaalisen pihalla.
Kun se ei ole käsittelyssä ollenkaan. Ei verovelvollisuutta rikosoikeuteen viedä vahvistettavaksi tai kumottavaksi. Sulla on siis tuo pohja-ajatus pielessä alunalkaenkin.
Ei se ole siellä vahvistettavana tai kumottavana. Se on perustavaa laatua oleva esikysymys, joka täytyy ratkaista, koska ilman yleistä verovelvollisuutta ei ole voinut tehdä sitä rikosta, jota syyte koskee.
Kyllä, esikysymys se on niin. Ja tämä tarkoittaa sun mielestä mitä?
Se tarkoittaa sitä, että oikeus ratkaisee tuon kysymyksen puoleen tai toiseen jokaisen verovuoden kohdalta. Jos ratkaisu poikkeaa verottajan hallinnollisesta päätöksestä, se on hyvä peruste hakea muutosta verottajan päätökseen hallinto-oikeudesta. Tämä on selitetty jo monta kertaa. Jos et usko, niin kerro ihmeessä kunnolla perusteltuna, mikä tässä on väärin.
Ei ratkaise, edelleenkään ei, koska veroilmoitukset eivät kuulu rikosoikeudelle. Sen petosratkaisun oikeus tekee jokaiselle vuodelle erikseen ja siinä yhteydessä oikeus voi todeta, että olikin rajoitetusti verovelvollinen. Pitää nyt siis erottaa se käsitteleekö oikeus Latvalan verovelvollisuutta noina vuosina vai ottaako se kantaa verovelvollisuuteen suhteessa petokseen.
Eli siis se ratkaisee kysymyksen.
Onko oikeudelta siis kysytty sitä verovelvollisuutta? Ei ole, eikä se ratkaise sellaista kysymystä mitä ei edes kysytä. Melko hurjaa olisi, jos verovelvollisuus ratkaistaisiin rikosoikeudessa.
Kyllä ne nyt vaan joutuu ratkaisemaan sen kysymyksen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Monacossa pienetkin asunnot ovat sikahintaisia. Esimerkiksi Mika Häkkinen asui formulavuosinaan Monacossa jossain 80 neliön kerrostalokämpässä.
Siellä tärkeintä on se osoite, että on siellä kirjoilla. Monet monacolaiset ovat sijoittajia, miljardöörejä, miljonäärejä ja perijöitä. Monacossa jo sadan neliön kämppä on todella iso. Siellä suurin osa asuu kerrostalossa ahtaasti. Elintaso on sitten autoissa, sijainnissa, vaatteissa, ravintoloissa, matkustelussa jne.
Vierailija kirjoitti:
Monacossa pienetkin asunnot ovat sikahintaisia. Esimerkiksi Mika Häkkinen asui formulavuosinaan Monacossa jossain 80 neliön kerrostalokämpässä.
Siellä tärkeintä on se osoite, että on siellä kirjoilla. Monet monacolaiset ovat sijoittajia, miljardöörejä, miljonäärejä ja perijöitä. Monacossa jo sadan neliön kämppä on todella iso. Siellä suurin osa asuu kerrostalossa ahtaasti. Elintaso on sitten autoissa, sijainnissa, vaatteissa, ravintoloissa, matkustelussa jne.
Ei ole tärkeintä se osoite vaan se että on alle 6kk jatkuvaa oleskelua suomessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Monacossa tällä hetkellä myynnissä esimerkiksi 64 neliön kerrostaloasunto. Ihan tavallinen. Hinta 3,4 miljoonaa euroa. Tästä voi vähän päätellä jotain asuntojen hinnoista siellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
rikosoikeudessa ei päätetä veroista vaan siellä käsitellään rikosasiaa, joka on tässä tapauksessa on törkeä veropetos. Jotta voidaan syyttää tuosta asiasta on pitänyt ensin olla yleisesti verovelvollinen. Siksi verotusasiat pitää selvittää ensin, koska pelkkä verotarkastusraportti ei riitä ainoaksi todisteeksi rikosoikeudessa. Sitä voidaan käyttä todisteena ja se on hyvä sellainen. Rikosoikeus siis selvittää oliko Latvala todellakin yleisesti verovelvollinen (asui Suomessa) noina vuosina niin kuin syyttäjä väittää. Sen takia oikeudessa käydään läpi asumisratkaisuja ja sitä miten paljon Latvala vietti aikaa Suomessa. Jos oikeus päätyy siihen, että hän oli yleisesti verovelvollinen, vasta sitten voidaan harkita syyllistyikö Latvala veropetokseen, josta häntä syytetään. Jos oikeuden ratkaisu on, että hän olikin rajoiteitetusti verovelvollinen (ei asunut Suomessa), veropetossyyte raukeaa. Rikosoikeus ei päätä itse veroista mitään, mutta jos rikosoikeus päättää, että oli ollut rajoitetusti verovelvollinen, hän voi sen jälkeen hakea maksettuja veroja takaisin hallinto-oikeuden kautta.
Periaatteessa kyllä, mutta Latvalan tapauksessa tuskin. Näin siksi, että se verovelvollisuus on kiistaton ja se että tahallisuutta tai veropetosta ei katsota todistetun, ei itsessään sitä verovelvollisuutta kumoa. Oikeuden ei siis ole tarpeen käsitellä asiaa oli verovelvollinen-ei ollut verovelvollinen-tasolla ollenkaan. Henkilö voi olla verovelvollinen ilman petostakin. Ja useimmiten onkin.Verovelvollisuus ei ole kiistaton. Sehän on koko oikeudenkäynnin suurin kiistanaihe syyttäjän ja vastaajan väliilä. Vain hallinnollinen verovelvollisuus on tässä vaiheessa kiistaton. Tämä perustuu verottajan päätökseen. Se ei tarkoita, että asia olisi kiistaton rikosoikeudessa. Syyttäjän kanta on, että verovelvollisuus on täysin selvä ja puolustuksen, että ei ollut verovelvollinen. Tämä kysymys on kaikkein tärkein kysymys koko oikeudenkäynnissä. Tämä on tärkeää ratkaista ensin, koska ilman yleistä verovelvollisuutta ei ole voinut syyllistyä veropetokseen. Miten voitte olla niin pihalla siitä?
Miten niin ei voi olla veropetos, jos on ollut rajoitetusti verovelvollinen? Avaapa nyt pikkasen ajatustasi.
Latvalan tapauksessa ei voi olla. Hänen syyte veropetoksesta liittyy ulkomaisiin tuloihin, joita hän ei ilmoittanut Suomeen. Ulkomaisilla tuloilla on merkitystä vain, jos on yleisesti verovelvollinen. Jos hän on ollut rajoitetusti verovelvollinen, hänellä ei ole ollut velvollisuutta ilmoittaa noita tuloja, eikä ole siten voinut laiminlyödä velvollisuuksiaan.
Hänet on katsottu yleisesti verovelvolliseksi ja hän on veronsa sen vuoksi maksanut.
Verottaja on katsonut hänet yleisesti verovelvolliseksi. Se on hallinnollinen päätös, joka ei riitä sellaisenaan rikosoikeudessa. Asia käydään uudelleen läpi rikosoikeudessa, jotta voidaan varmistaa, että pohja on olemassa törkeään veropetossyytteeseen. Rikosoikeus voi ottaa kantaa tuohon verottajan tekemään hallinnolliseen päätökseen ja esittää oliko päätös rikosoikeuden mielestä oikein vai väärin. Rikosoikeus ei voi muuttaa tuota päätöstä. Jos rikosoikeuden kanta on eri kuin verottajan, Latvalalla on painavat perusteet hakea muutosta verottajan päätökseen hallinto-oikeuden kautta. Onko tämä liian monimutkaista ymmärtää, kun ei tunnu menevän perille?
Se, että Latvala on maksanut hänelle määrätyt verot, ei välttämättä tarkoita, että hän on myöntänyt verottajan näkemyksen oikeaksi tai että verottajan ratkaisu oli rikosoikeuden mielestä oikea. Latvala maksoi verot, koska määrätyt verot on pakko maksaa. Ne olisivat muuten menneet ulosottoon.
Juu u, mikä on pointtisi? Miksi oikeus ottaisi kantaa siihen päätökseen tai toteaisi että verottaja on tehnyt väärän päätöksen? Kun ei koko asiaa ole tarkoituskaan sillä tasolla puida. Se on raustatietona ja todisteena tahallisuudesta. Jos Latvala olisi kantajana asiassa, tioanne olisi ihan erilainen.
Etkö tosiaan ymmärrä, että verottajan päätös yleisestä verovelvollisuudesta on hallinnollinen päätös ja se ei riitä sellaisenaan rikosoikeudessa? Asia pitää todistaa oikeaksi rikosoikeudessa. Tahallisuudella on merkitystä vain, jos Latvala on todistettavasti ollut yleisesti verovelvollinen. Se, että Latvala olisi ollut yleisesti verovelvollinen, ei ole todiste tahallisuudesta. Se on perusta sille, että ylipäätään voidaan syyttää yhtään mistään tässä tapauksessa.
Juu, kyllä, asia pitää ns. vahvistaa ja siihen riittää ne Suomi-päivät. Eli ei ole mitään millä oikeus voisi näyttää ettei olisi ollut verovelvollinen. Siitä on siis ihan turha puhua jonain ensisijaisena asiana. Asiaa ei ole edes kiistetty. Toki näkisin mielelläni sen, että oikeus kaataisi syyttäjän jutun tasolla-verottaja teki virheen, mutta se olisi jo aikamoinen moka.
Niistä Suomi-päivistä, Suomessa oleskelusta, asumisjärjestelyistä ja luottokorttien käytöstä ei tarvitsisi keskustella oikeudessa, jos niiden kautta ei punnittaisi yleistä tai rajoitettua verovelvollisuutta. Ne ovat todisteita juuri siihen. Jos verovelvollisuus olisi kiistaton, noita asioita ei tarvitsisi käsitellä. Silloin voitaisin keskittyä pelkän tahallisuuden käsittelyyn. Silloin asiaa käsiteltäisiin eri tavalla.
Nuo on sitä tajallisuuden käsittelyä nimenomaan. Syyttäjä pyrkii osoittamaan, että Latvala on ollut Suomessa enemmän kuin on ilmoittanut. Niitä ilmoitettuja päiviä käsitellään vain kysymyksellä ”ilmoititko tahallasi vai vahingossa ne väärin”.
Ilmoitettuja päiviä kysytään siksi, että ne vaikuttavat verovelvollisuuteen eli onko ollut rajoitetusti vai yleisesti verovelvollinen. Se on se syy, miksi niitä käydään niin tarkasti läpi. Sen lisäksi arvioidaan, onko niitä ilmoitettu väärin ja onko väärin ilmoittaminen ollut tahallisesti. Niitä ei todellakaan käydä läpi pelkästään tahallisuuden arvioimiseksi.
Se ei ole rikosoikeudellinen asia onko joku ollut rajoitetusti vai yleisesti verovelvollinen.
Tässäpä oikeudellinen läpimurto: veropetosasiassa ei muka tarvitsisi arvioida verovelvollisuutta, koska verovelvollisuus kuuluu vero-oikeuteen. Seuraavaksi varmaan kielletään tuomaria avaamasta tuloverolakia, koska istunnon otsikossa lukee rikosasia.
Tuo perustelu ei kumoa vastaväitettä. Se vain vaihtaa puheenaiheen.
Kukaan ei tarvitse selitystä siitä, että yleinen verovelvollisuus ei itsessään ole rikos. Kysymys on siitä, millä perusteella syytteessä tarkoitetut tulot olisi pitänyt ilmoittaa ja verottaa Suomessa. Rikoslain 29 luvun 1 ei kriminalisoi mitä tahansa väärää tietoa irrallaan sen merkityksestä: menettelyllä pitää aiheuttaa tai yrittää aiheuttaa veron määräämättä jääminen, liian alhainen vero tai aiheeton palautus. Siksi syytteen vero-oikeudellista perustaa ei voi korvata hokemalla ”tahallisuus”.
Ja juuri yleisen ja rajoitetun verovelvollisuuden ero vaikuttaa verotuksen laajuuteen. Yleisesti verovelvollista verotetaan lähtökohtaisesti sekä Suomesta että ulkomailta saaduista tuloista, rajoitetusti verovelvollista Suomessa vain Suomesta saaduista tuloista. Tämä ei ole mikään rikosjutun koristeellinen taustatieto silloin, kun riita koskee ulkomaisia tuloja.
Ketjussa väitetään myös, että oleskelupäiviä käsitellään ”vain” tahallisuuden vuoksi. Mistä tuo ”vain” ilmestyi? Sama selvitys voi auttaa arvioimaan sekä sitä, missä henkilö tosiasiassa oleskeli, että sitä, olivatko hänen ilmoituksensa tietoisesti vääriä. Todisteelle ei jaeta ovella kertakäyttölippua, jolla se pääsee vaikuttamaan vain yhteen kysymykseen.
Syyttäjän pitää näyttää rangaistusvaatimuksensa perusteena olevat seikat toteen, ja tuomioistuimen pitää arvioida näyttö itsenäisesti ja tasapuolisesti. Tuomitsemiseen ei riitä, että keskustelupalstalla joku ilmoittaa asian olevan ”jo ratkaistu”. Syyllisyydestä ei saa jäädä varteenotettavaa epäilyä. Tämä koskee syytettä kokonaisuutena, ei vain vastaajan ajatusten arvuuttelua.
Verotuspäätöksen muuttaminen ei ole sama asia kuin rikossyytteen perusteiden arvioiminen. Kun tähän eroon vastataan taas ”mutta siellä ei muuteta verotuspäätöstä”, vastataan huomautukseen, jota kukaan ei siinä kohdassa esittänyt. Omaa sivulausetta vastaan voi toki voittaa loputtomasti.
Ja sitten tämä ketjun toinen helmi: asianajajan käyttämä sana ”jatkuvasti” olisi muka semanttinen temppu.
Se sana tulee laista.
Tuloverolain 11 :n oleskeluperuste koskee jatkuvaa yli kuuden kuukauden oleskelua. Tilapäinen poissaolo ei katkaise sitä, eikä tarkastelujakso ole sidottu kalenterivuoteen. Sääntö ei siis ole pelkkä ”yli puolet vuoden päivistä Suomessa, asia loppuun käsitelty”. Toisaalta lyhyet ulkomaanmatkat eivät automaattisesti pelasta yleiseltä verovelvollisuudelta, ja Suomessa oleva varsinainen asunto ja koti on erillinen peruste. Koko säännös pitää lukea, ei vain omaan väitteeseen sopivaa puolikasta.
Mikään tästä ei todista Latvalaa syyttömäksi. Se osoittaa, miksi hänen syyllisyyttään ei ratkaista tällä palstan oikoreitillä.
Jos perustelu kaatuu siihen, että joku lukee pykälästä myös sanan ”jatkuvasti”, ongelma ei ole vastapuolen semantiikka. Ongelma on se, että päivät on laskettu ennen kuin sääntö on luettu.
Ihan turhaan sä taas jälkeen kerran tulet jauhamaan tota samaa. Fakta nyt on se, että Latvalan asia olisi hallinto-oikeudessa, jos hänen veroistaan annettaisiin joku ratkaisu. Rikosoikeudessa ratkaistaan ja tuomitaan vain petos-asia. Käytä siitä verovelvollisuuden toteamisesta mitä tahansa sanaa, mutta ratkaisuksi se ei sillä muutu. Oikeus katsoo vain petosepäilyn kannalta asiaa, se että petos on mahdollisesti tapahtunut veroilmoituksissa, ei tee rikosoikeudesta vero-oikeutta.
Rikosoikeuden ratkaisu verovelvollisuuden suhteen voi vaikuttaa verottajan ohjeisiin. Tämä riippuu toki siitä, minkälainen ratkaisu sieltä tulee. Rikosoikeus ei päätä veroista, mutta ratkaisulla on vaikutusta. Jos Latvala oli rikosoikeuden mielestä rajoitetusti verovelvollinen, hän voi hakea veroja takaisin.
Rikostuomioistuin (käräjäoikeus) ratkaisee vain sen, onko Latvala syyllistynyt syyttäjän väittämään törkeään veropetokseen vuosina 2014–2017. Oikeus arvioi, oliko hänen toimintansa tahallista veron välttämistä ja onko syytä määrätä vankeusrangaistus.
Varsinaisen hallinnollisen päätöksen verovelvollisuuden luonteesta (yleisesti vs. rajoitetusti verovelvollinen) ja maksettavista veroista tekee verohallinto, ja niistä valitetaan tarvittaessa hallinto-oikeuteen, ei rikosoikeuteen.
Tämä on mennyt muutamalta ilmeisesti pahasti sekaisin. Jos syyttäjä ei olisi epäillyt rikosta, se olisi tehnyt syyttämättäjättämispäätöksen. Hallinnollinen päätös riittää, jos petosta ei edes epäillä, veropäätöstä ei tarvitse oikeudessa puida tai vahvistaa ollenkaan.Veropetossyyttä ja verovelvollisuuden luonnetta ei voi erottaa toisistaan. Jotta käräjäoikeus voi tuomita jonkun veropetoksesta, sen on pakko ensin ratkaista rikoksen esikysymyksenä se, oliko syytetyllä laissa tarkoitettu yleinen verovelvollisuus. Käräjäoikeus siis nimenomaan pureutuu ja ratkaisee sen, oliko verottajan tekemä päätös verotuksista oikea. Käräjäoikeus ei päätä veroista, mutta käräjäoikeuden päätös on hyvä peruste hakea veroja takaisin, jos ei ollut yleisesti verovelvollinen.
Rikosoikeuden päätös ei vaikuta Latvalan verovelvollisuuteen.
Olet aivan pihalla.
Ei ole. Rikostuomioistuin ei tee päätöstä Latvalan verovelvollisuudesta. Vaikka tuomio olisi ei petosta, se ei todellakaan tarkoita, että Latvala ei olisi ollut noina vuosina yleisesti verovelvollinen.
Oikeus voi päätyä kolmeen ratkaisuun:
1) Latvala oli rajoitetusti verovelvollinen, petossyyte raukeaa. Verot voi hakea takaisin hallinto-oikeuden kautta.
2) Latvala oli yleisesti verovelvollinen, mutta ei ollut tahallisuutta, ei tuomiota. Veroille ei tapahdu mitään.
3) Latvala oli yleisesti verovelvollinen ja antoi tietoja tahallaan väärin. Tuomio petoksesta. Veroille ei tapahdu mitään.
Verovelvollisuus ratkaistaan jokaiselle vuodelle erikseen.
Noin se menee. Käräjäoikeuden ratkaisu saadaan parin kuukauden päästä. Sen jälkeen tämä menee hovioikeuteen ja siellä voi mennä pari vuotta. Sitten vielä korkeimmassa oikeudessa 1-2 vuotta. Jos korkeimman oikeuden päätös on, että oli rajoitetusti verovelvollinen, Latvala voi saada takaisin noin neljän vuoden päästä yli 5,5 miljoonaa. Tässä on isot panokset: voi tulla vankilatuomio tai sitten saa takaisin miljoonia. Tai ei kumpaakaan.
Ei ne edes anna siitä päätöstä. Miten pihalla porukka oikeasti on 😂
Älykkyys vastaa AIta, niin laitetaan nyt sen vastaus kysymykseen ”Antaako rikosoikeus päätlksen Latvalan verovelvollisuudesta?”. Olkaa hyvä:
Käräjäoikeus ratkaisee, onko Latvala syyllistynyt törkeään veropetokseen antamalla Verohallinnolle vääriä tai puutteellisia tietoja oleskelustaan Suomessa vuosina 2014–2017. Jotta oikeus voi antaa tuomion verorikoksesta, sen on otettava esikysymyksenä kantaa siihen, täyttyivätkö rajoitetun verovelvollisuuden ehdot (kuten alle 183 päivän oleskelu Suomessa vuodessa) syytteessä mainittuina vuosina.
Käräjäoikeuden päätös ratkaisee siis sen, katsotaanko Latvalan toiminta rikolliseksi veronkierroksi, mutta se ei korvaa tai kumoa verottajan tekemiä hallinnollisia verotuspäätöksiä.Et taida ymmärtää, että käräjäoikeuden päätös pitää sisällään ratkaisun esikysymykseen. Jos oikeus toteaa tuomiossa, että Latvala ei ollut yleisesti verovelvollinen, se se on juridinen päätös siitä, ettei rikosoikeudellista verovelvollisuutta syntynyt. Se ei suoraan kumoa verottajan päätöstä, mutta sen perusteella voi hakea muutosta hallinto-oikeuden kautta.
Kun se ei totea siitä mitään. Sepä se.
Käräjäoikeus siis "toteaa" verovelvollisuuden vain yhtenä rikosasian palapelin osana määrittäessään, täyttyykö törkeän veropetoksen tunnusmerkistö. Ei siis millään tavalla oikeasti totea Latvalan verovelvollisuutta. Se ei ole sen tehtäbä eikä tarkoitus.
Ja tämähän me nähdään kun yhtään seurataan oikeudenkäyntiä. Ei sanaakaan siitä että oikeus toteaisi Latvalan verovelvollisuutta. MOT
Ilta-Sanomat tänään:
Latvalan verokäräjien kynnyskysymys kohdistuu siihen, oliko tuohon aikaan WRC-sarjassa kilpaillut Latvala rajoitetusti verovelvollinen Suomeen vuosina 2014–2017. Syyttäjän mukaan Latvala asui tuolloin Suomessa, vaikka hänen virallinen osoitteensa oli Monacossa.
Mites se oikeudenkäynti? Sielläkö tuo on lausuttu?
Iltasanomat nyt sanoo mitä sanoo miten sanoo. Ja kyllä, oikeud tarkastelee asuiko Latvala Suomessa eikä Monacossa. Mutta ei todetakseen hänen verovelvollisuutensa vaan petoksen.Oikeudenkäynnissa käydään hyvin kattavasti läpi verovelvollisuutta. Luuletko, että päätöslauselmaan ei sen pohjalta kirjata joko "vastaaja oli rajoitetusti verovelvollinen" tai "vastaaja oli yleisesti verovelvollinen"? Tuo kirjaus tehdään erikseen jokaiselle verovuodelle ellei se ole sama kaikille.
Luuletko ihan oikeasti, että verovelvollisuuteen liittyviä todeisteita käydään läpi ihan muuten vaan ja että niiden pohjalta ei tehtäisi mitään ratkaisua, jota ei kirjattaisi päätökseen?
Kirjataan ja puhutaan aika monestakin asiasta niin, mutta ei ne tuomiota ole. Rikosoikeus antaa tuomionsa rikoksesta, ei muusta.
Olet oikeassa siinä, että rikosoikeus antaa tuomion vain rikoksesta. Oikeuden kanta verovelvollisuudesta on myös oikeuden juridinen kanta. Jos oikeus päätyy siihen, että Latvala oli rajoitetusti verovelvollinen, syyte raukeaa. Silloin veroja voi hakea takaisin hallinto-oikeuden kautta. Tuomio petoksesta voi tulla vain, jos oikeus päätyy siihen, että Latvala oli yleisesti verovelvollinen. Oletko yhtä mieltä kaikesta tästä? Jos olet jostain kohdasta eri mieltä, niin voisitko ystävällisesti perustella kattavasti, miksi noin ei ole. Pelkkä toteamus, että rikosoikeus ei päätä verovelvollisuudesta, ei kanna pitkälle. Siihen tarvitaan perusteluja.
Miten oikeus siis toteaisi että Latvala ei ollut noina vuosina yleisesti verovelvollinen?
Kysytkö tuota ihan tosissasi? Miksi luulet, että syyttäjä yrittää osoittaa, että Latvala oli yleisesti verovelvollinen ja puolustus, että ei ollut? Luuletko, että tuomari ei kirjaa lopputulosta?
He pyrkivät osoittamaan sen petoksen. Vaikka oikeus toteaisi että Latvala ei asunut Suomessa ja oli näin ollen rajoitetusti verovelvollinen, ei se noita verottajan läpikäymiä verotusvuosia koske.
Mikähän olisi riittävä yksinkertaistus? Henkilö saa rajoitetusti verovelvollisuuden muuttaessaan ulkomaille, mutta yksittäisinä verovuosina hän voi silti olla yleisesti verovelvollinen.Nyt olet kyllä mennyt pahasti solmuun. "ei se noita verottajan läpikäymiä verotusvuosia koske" on täysin älytön väite. Nimenomaan niitähän oikeudessa käydään läpi. Jokainen verovuosi käsitellään erikseen ja jokaisena vuonna on joko rajoitetusti tai yleisesti verovelvollinen.
Verottaja on sen jo tehnyt. Sinulla on vieheelöinen käsitys siitä mistä Latvalaa syytetään. Ihan älytöntä, että puhut edes koko asiasta, kun käsityksesi on yksinkertaisesti väärä. Kyllä, ne vuodet käsitellään kaikki, joiden aikana syyttäjä katsoo sen petoksen tapahtuneen, mutta ei siksi että noina vuosina verottaja on katsonut hänet yleisesti verovelvolliseksi.
Täällä on jo monta kertaa väännettty rautalangasta, että verottajan tekemä hallinnollinen päätös ei riitä rikosoikeudessa. Jos se riittäisi, sitä ei enää tarvitsisi todistella oikeudessa. Miksi sitä käsiteltäisiin, jos se olisi täysin selvää? Olet tuosta asiasta aivan totaalisen pihalla.
Kun se ei ole käsittelyssä ollenkaan. Ei verovelvollisuutta rikosoikeuteen viedä vahvistettavaksi tai kumottavaksi. Sulla on siis tuo pohja-ajatus pielessä alunalkaenkin.
Ei se ole siellä vahvistettavana tai kumottavana. Se on perustavaa laatua oleva esikysymys, joka täytyy ratkaista, koska ilman yleistä verovelvollisuutta ei ole voinut tehdä sitä rikosta, jota syyte koskee.
Kyllä, esikysymys se on niin. Ja tämä tarkoittaa sun mielestä mitä?
Se tarkoittaa sitä, että oikeus ratkaisee tuon kysymyksen puoleen tai toiseen jokaisen verovuoden kohdalta. Jos ratkaisu poikkeaa verottajan hallinnollisesta päätöksestä, se on hyvä peruste hakea muutosta verottajan päätökseen hallinto-oikeudesta. Tämä on selitetty jo monta kertaa. Jos et usko, niin kerro ihmeessä kunnolla perusteltuna, mikä tässä on väärin.
Ei ratkaise, edelleenkään ei, koska veroilmoitukset eivät kuulu rikosoikeudelle. Sen petosratkaisun oikeus tekee jokaiselle vuodelle erikseen ja siinä yhteydessä oikeus voi todeta, että olikin rajoitetusti verovelvollinen. Pitää nyt siis erottaa se käsitteleekö oikeus Latvalan verovelvollisuutta noina vuosina vai ottaako se kantaa verovelvollisuuteen suhteessa petokseen.
Eli siis se ratkaisee kysymyksen.
Onko oikeudelta siis kysytty sitä verovelvollisuutta? Ei ole, eikä se ratkaise sellaista kysymystä mitä ei edes kysytä. Melko hurjaa olisi, jos verovelvollisuus ratkaistaisiin rikosoikeudessa.
Kyllä ne nyt vaan joutuu ratkaisemaan sen kysymyksen.
Osana petostuomiotaan niin, ei siis verotuksen kannalta. Sun kannattaa jatkossa argumentoida asiat oikein niin ei tarvitse jankuttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
rikosoikeudessa ei päätetä veroista vaan siellä käsitellään rikosasiaa, joka on tässä tapauksessa on törkeä veropetos. Jotta voidaan syyttää tuosta asiasta on pitänyt ensin olla yleisesti verovelvollinen. Siksi verotusasiat pitää selvittää ensin, koska pelkkä verotarkastusraportti ei riitä ainoaksi todisteeksi rikosoikeudessa. Sitä voidaan käyttä todisteena ja se on hyvä sellainen. Rikosoikeus siis selvittää oliko Latvala todellakin yleisesti verovelvollinen (asui Suomessa) noina vuosina niin kuin syyttäjä väittää. Sen takia oikeudessa käydään läpi asumisratkaisuja ja sitä miten paljon Latvala vietti aikaa Suomessa. Jos oikeus päätyy siihen, että hän oli yleisesti verovelvollinen, vasta sitten voidaan harkita syyllistyikö Latvala veropetokseen, josta häntä syytetään. Jos oikeuden ratkaisu on, että hän olikin rajoiteitetusti verovelvollinen (ei asunut Suomessa), veropetossyyte raukeaa. Rikosoikeus ei päätä itse veroista mitään, mutta jos rikosoikeus päättää, että oli ollut rajoitetusti verovelvollinen, hän voi sen jälkeen hakea maksettuja veroja takaisin hallinto-oikeuden kautta.
Periaatteessa kyllä, mutta Latvalan tapauksessa tuskin. Näin siksi, että se verovelvollisuus on kiistaton ja se että tahallisuutta tai veropetosta ei katsota todistetun, ei itsessään sitä verovelvollisuutta kumoa. Oikeuden ei siis ole tarpeen käsitellä asiaa oli verovelvollinen-ei ollut verovelvollinen-tasolla ollenkaan. Henkilö voi olla verovelvollinen ilman petostakin. Ja useimmiten onkin.Verovelvollisuus ei ole kiistaton. Sehän on koko oikeudenkäynnin suurin kiistanaihe syyttäjän ja vastaajan väliilä. Vain hallinnollinen verovelvollisuus on tässä vaiheessa kiistaton. Tämä perustuu verottajan päätökseen. Se ei tarkoita, että asia olisi kiistaton rikosoikeudessa. Syyttäjän kanta on, että verovelvollisuus on täysin selvä ja puolustuksen, että ei ollut verovelvollinen. Tämä kysymys on kaikkein tärkein kysymys koko oikeudenkäynnissä. Tämä on tärkeää ratkaista ensin, koska ilman yleistä verovelvollisuutta ei ole voinut syyllistyä veropetokseen. Miten voitte olla niin pihalla siitä?
Miten niin ei voi olla veropetos, jos on ollut rajoitetusti verovelvollinen? Avaapa nyt pikkasen ajatustasi.
Latvalan tapauksessa ei voi olla. Hänen syyte veropetoksesta liittyy ulkomaisiin tuloihin, joita hän ei ilmoittanut Suomeen. Ulkomaisilla tuloilla on merkitystä vain, jos on yleisesti verovelvollinen. Jos hän on ollut rajoitetusti verovelvollinen, hänellä ei ole ollut velvollisuutta ilmoittaa noita tuloja, eikä ole siten voinut laiminlyödä velvollisuuksiaan.
Hänet on katsottu yleisesti verovelvolliseksi ja hän on veronsa sen vuoksi maksanut.
Verottaja on katsonut hänet yleisesti verovelvolliseksi. Se on hallinnollinen päätös, joka ei riitä sellaisenaan rikosoikeudessa. Asia käydään uudelleen läpi rikosoikeudessa, jotta voidaan varmistaa, että pohja on olemassa törkeään veropetossyytteeseen. Rikosoikeus voi ottaa kantaa tuohon verottajan tekemään hallinnolliseen päätökseen ja esittää oliko päätös rikosoikeuden mielestä oikein vai väärin. Rikosoikeus ei voi muuttaa tuota päätöstä. Jos rikosoikeuden kanta on eri kuin verottajan, Latvalalla on painavat perusteet hakea muutosta verottajan päätökseen hallinto-oikeuden kautta. Onko tämä liian monimutkaista ymmärtää, kun ei tunnu menevän perille?
Se, että Latvala on maksanut hänelle määrätyt verot, ei välttämättä tarkoita, että hän on myöntänyt verottajan näkemyksen oikeaksi tai että verottajan ratkaisu oli rikosoikeuden mielestä oikea. Latvala maksoi verot, koska määrätyt verot on pakko maksaa. Ne olisivat muuten menneet ulosottoon.
Juu u, mikä on pointtisi? Miksi oikeus ottaisi kantaa siihen päätökseen tai toteaisi että verottaja on tehnyt väärän päätöksen? Kun ei koko asiaa ole tarkoituskaan sillä tasolla puida. Se on raustatietona ja todisteena tahallisuudesta. Jos Latvala olisi kantajana asiassa, tioanne olisi ihan erilainen.
Etkö tosiaan ymmärrä, että verottajan päätös yleisestä verovelvollisuudesta on hallinnollinen päätös ja se ei riitä sellaisenaan rikosoikeudessa? Asia pitää todistaa oikeaksi rikosoikeudessa. Tahallisuudella on merkitystä vain, jos Latvala on todistettavasti ollut yleisesti verovelvollinen. Se, että Latvala olisi ollut yleisesti verovelvollinen, ei ole todiste tahallisuudesta. Se on perusta sille, että ylipäätään voidaan syyttää yhtään mistään tässä tapauksessa.
Juu, kyllä, asia pitää ns. vahvistaa ja siihen riittää ne Suomi-päivät. Eli ei ole mitään millä oikeus voisi näyttää ettei olisi ollut verovelvollinen. Siitä on siis ihan turha puhua jonain ensisijaisena asiana. Asiaa ei ole edes kiistetty. Toki näkisin mielelläni sen, että oikeus kaataisi syyttäjän jutun tasolla-verottaja teki virheen, mutta se olisi jo aikamoinen moka.
Niistä Suomi-päivistä, Suomessa oleskelusta, asumisjärjestelyistä ja luottokorttien käytöstä ei tarvitsisi keskustella oikeudessa, jos niiden kautta ei punnittaisi yleistä tai rajoitettua verovelvollisuutta. Ne ovat todisteita juuri siihen. Jos verovelvollisuus olisi kiistaton, noita asioita ei tarvitsisi käsitellä. Silloin voitaisin keskittyä pelkän tahallisuuden käsittelyyn. Silloin asiaa käsiteltäisiin eri tavalla.
Nuo on sitä tajallisuuden käsittelyä nimenomaan. Syyttäjä pyrkii osoittamaan, että Latvala on ollut Suomessa enemmän kuin on ilmoittanut. Niitä ilmoitettuja päiviä käsitellään vain kysymyksellä ”ilmoititko tahallasi vai vahingossa ne väärin”.
Ilmoitettuja päiviä kysytään siksi, että ne vaikuttavat verovelvollisuuteen eli onko ollut rajoitetusti vai yleisesti verovelvollinen. Se on se syy, miksi niitä käydään niin tarkasti läpi. Sen lisäksi arvioidaan, onko niitä ilmoitettu väärin ja onko väärin ilmoittaminen ollut tahallisesti. Niitä ei todellakaan käydä läpi pelkästään tahallisuuden arvioimiseksi.
Se ei ole rikosoikeudellinen asia onko joku ollut rajoitetusti vai yleisesti verovelvollinen.
Tässäpä oikeudellinen läpimurto: veropetosasiassa ei muka tarvitsisi arvioida verovelvollisuutta, koska verovelvollisuus kuuluu vero-oikeuteen. Seuraavaksi varmaan kielletään tuomaria avaamasta tuloverolakia, koska istunnon otsikossa lukee rikosasia.
Tuo perustelu ei kumoa vastaväitettä. Se vain vaihtaa puheenaiheen.
Kukaan ei tarvitse selitystä siitä, että yleinen verovelvollisuus ei itsessään ole rikos. Kysymys on siitä, millä perusteella syytteessä tarkoitetut tulot olisi pitänyt ilmoittaa ja verottaa Suomessa. Rikoslain 29 luvun 1 ei kriminalisoi mitä tahansa väärää tietoa irrallaan sen merkityksestä: menettelyllä pitää aiheuttaa tai yrittää aiheuttaa veron määräämättä jääminen, liian alhainen vero tai aiheeton palautus. Siksi syytteen vero-oikeudellista perustaa ei voi korvata hokemalla ”tahallisuus”.
Ja juuri yleisen ja rajoitetun verovelvollisuuden ero vaikuttaa verotuksen laajuuteen. Yleisesti verovelvollista verotetaan lähtökohtaisesti sekä Suomesta että ulkomailta saaduista tuloista, rajoitetusti verovelvollista Suomessa vain Suomesta saaduista tuloista. Tämä ei ole mikään rikosjutun koristeellinen taustatieto silloin, kun riita koskee ulkomaisia tuloja.
Ketjussa väitetään myös, että oleskelupäiviä käsitellään ”vain” tahallisuuden vuoksi. Mistä tuo ”vain” ilmestyi? Sama selvitys voi auttaa arvioimaan sekä sitä, missä henkilö tosiasiassa oleskeli, että sitä, olivatko hänen ilmoituksensa tietoisesti vääriä. Todisteelle ei jaeta ovella kertakäyttölippua, jolla se pääsee vaikuttamaan vain yhteen kysymykseen.
Syyttäjän pitää näyttää rangaistusvaatimuksensa perusteena olevat seikat toteen, ja tuomioistuimen pitää arvioida näyttö itsenäisesti ja tasapuolisesti. Tuomitsemiseen ei riitä, että keskustelupalstalla joku ilmoittaa asian olevan ”jo ratkaistu”. Syyllisyydestä ei saa jäädä varteenotettavaa epäilyä. Tämä koskee syytettä kokonaisuutena, ei vain vastaajan ajatusten arvuuttelua.
Verotuspäätöksen muuttaminen ei ole sama asia kuin rikossyytteen perusteiden arvioiminen. Kun tähän eroon vastataan taas ”mutta siellä ei muuteta verotuspäätöstä”, vastataan huomautukseen, jota kukaan ei siinä kohdassa esittänyt. Omaa sivulausetta vastaan voi toki voittaa loputtomasti.
Ja sitten tämä ketjun toinen helmi: asianajajan käyttämä sana ”jatkuvasti” olisi muka semanttinen temppu.
Se sana tulee laista.
Tuloverolain 11 :n oleskeluperuste koskee jatkuvaa yli kuuden kuukauden oleskelua. Tilapäinen poissaolo ei katkaise sitä, eikä tarkastelujakso ole sidottu kalenterivuoteen. Sääntö ei siis ole pelkkä ”yli puolet vuoden päivistä Suomessa, asia loppuun käsitelty”. Toisaalta lyhyet ulkomaanmatkat eivät automaattisesti pelasta yleiseltä verovelvollisuudelta, ja Suomessa oleva varsinainen asunto ja koti on erillinen peruste. Koko säännös pitää lukea, ei vain omaan väitteeseen sopivaa puolikasta.
Mikään tästä ei todista Latvalaa syyttömäksi. Se osoittaa, miksi hänen syyllisyyttään ei ratkaista tällä palstan oikoreitillä.
Jos perustelu kaatuu siihen, että joku lukee pykälästä myös sanan ”jatkuvasti”, ongelma ei ole vastapuolen semantiikka. Ongelma on se, että päivät on laskettu ennen kuin sääntö on luettu.
Ihan turhaan sä taas jälkeen kerran tulet jauhamaan tota samaa. Fakta nyt on se, että Latvalan asia olisi hallinto-oikeudessa, jos hänen veroistaan annettaisiin joku ratkaisu. Rikosoikeudessa ratkaistaan ja tuomitaan vain petos-asia. Käytä siitä verovelvollisuuden toteamisesta mitä tahansa sanaa, mutta ratkaisuksi se ei sillä muutu. Oikeus katsoo vain petosepäilyn kannalta asiaa, se että petos on mahdollisesti tapahtunut veroilmoituksissa, ei tee rikosoikeudesta vero-oikeutta.
Rikosoikeuden ratkaisu verovelvollisuuden suhteen voi vaikuttaa verottajan ohjeisiin. Tämä riippuu toki siitä, minkälainen ratkaisu sieltä tulee. Rikosoikeus ei päätä veroista, mutta ratkaisulla on vaikutusta. Jos Latvala oli rikosoikeuden mielestä rajoitetusti verovelvollinen, hän voi hakea veroja takaisin.
Rikostuomioistuin (käräjäoikeus) ratkaisee vain sen, onko Latvala syyllistynyt syyttäjän väittämään törkeään veropetokseen vuosina 2014–2017. Oikeus arvioi, oliko hänen toimintansa tahallista veron välttämistä ja onko syytä määrätä vankeusrangaistus.
Varsinaisen hallinnollisen päätöksen verovelvollisuuden luonteesta (yleisesti vs. rajoitetusti verovelvollinen) ja maksettavista veroista tekee verohallinto, ja niistä valitetaan tarvittaessa hallinto-oikeuteen, ei rikosoikeuteen.
Tämä on mennyt muutamalta ilmeisesti pahasti sekaisin. Jos syyttäjä ei olisi epäillyt rikosta, se olisi tehnyt syyttämättäjättämispäätöksen. Hallinnollinen päätös riittää, jos petosta ei edes epäillä, veropäätöstä ei tarvitse oikeudessa puida tai vahvistaa ollenkaan.Veropetossyyttä ja verovelvollisuuden luonnetta ei voi erottaa toisistaan. Jotta käräjäoikeus voi tuomita jonkun veropetoksesta, sen on pakko ensin ratkaista rikoksen esikysymyksenä se, oliko syytetyllä laissa tarkoitettu yleinen verovelvollisuus. Käräjäoikeus siis nimenomaan pureutuu ja ratkaisee sen, oliko verottajan tekemä päätös verotuksista oikea. Käräjäoikeus ei päätä veroista, mutta käräjäoikeuden päätös on hyvä peruste hakea veroja takaisin, jos ei ollut yleisesti verovelvollinen.
Rikosoikeuden päätös ei vaikuta Latvalan verovelvollisuuteen.
Olet aivan pihalla.
Ei ole. Rikostuomioistuin ei tee päätöstä Latvalan verovelvollisuudesta. Vaikka tuomio olisi ei petosta, se ei todellakaan tarkoita, että Latvala ei olisi ollut noina vuosina yleisesti verovelvollinen.
Oikeus voi päätyä kolmeen ratkaisuun:
1) Latvala oli rajoitetusti verovelvollinen, petossyyte raukeaa. Verot voi hakea takaisin hallinto-oikeuden kautta.
2) Latvala oli yleisesti verovelvollinen, mutta ei ollut tahallisuutta, ei tuomiota. Veroille ei tapahdu mitään.
3) Latvala oli yleisesti verovelvollinen ja antoi tietoja tahallaan väärin. Tuomio petoksesta. Veroille ei tapahdu mitään.
Verovelvollisuus ratkaistaan jokaiselle vuodelle erikseen.
Noin se menee. Käräjäoikeuden ratkaisu saadaan parin kuukauden päästä. Sen jälkeen tämä menee hovioikeuteen ja siellä voi mennä pari vuotta. Sitten vielä korkeimmassa oikeudessa 1-2 vuotta. Jos korkeimman oikeuden päätös on, että oli rajoitetusti verovelvollinen, Latvala voi saada takaisin noin neljän vuoden päästä yli 5,5 miljoonaa. Tässä on isot panokset: voi tulla vankilatuomio tai sitten saa takaisin miljoonia. Tai ei kumpaakaan.
Ei ne edes anna siitä päätöstä. Miten pihalla porukka oikeasti on 😂
Älykkyys vastaa AIta, niin laitetaan nyt sen vastaus kysymykseen ”Antaako rikosoikeus päätlksen Latvalan verovelvollisuudesta?”. Olkaa hyvä:
Käräjäoikeus ratkaisee, onko Latvala syyllistynyt törkeään veropetokseen antamalla Verohallinnolle vääriä tai puutteellisia tietoja oleskelustaan Suomessa vuosina 2014–2017. Jotta oikeus voi antaa tuomion verorikoksesta, sen on otettava esikysymyksenä kantaa siihen, täyttyivätkö rajoitetun verovelvollisuuden ehdot (kuten alle 183 päivän oleskelu Suomessa vuodessa) syytteessä mainittuina vuosina.
Käräjäoikeuden päätös ratkaisee siis sen, katsotaanko Latvalan toiminta rikolliseksi veronkierroksi, mutta se ei korvaa tai kumoa verottajan tekemiä hallinnollisia verotuspäätöksiä.Et taida ymmärtää, että käräjäoikeuden päätös pitää sisällään ratkaisun esikysymykseen. Jos oikeus toteaa tuomiossa, että Latvala ei ollut yleisesti verovelvollinen, se se on juridinen päätös siitä, ettei rikosoikeudellista verovelvollisuutta syntynyt. Se ei suoraan kumoa verottajan päätöstä, mutta sen perusteella voi hakea muutosta hallinto-oikeuden kautta.
Kun se ei totea siitä mitään. Sepä se.
Käräjäoikeus siis "toteaa" verovelvollisuuden vain yhtenä rikosasian palapelin osana määrittäessään, täyttyykö törkeän veropetoksen tunnusmerkistö. Ei siis millään tavalla oikeasti totea Latvalan verovelvollisuutta. Se ei ole sen tehtäbä eikä tarkoitus.
Ja tämähän me nähdään kun yhtään seurataan oikeudenkäyntiä. Ei sanaakaan siitä että oikeus toteaisi Latvalan verovelvollisuutta. MOT
Ilta-Sanomat tänään:
Latvalan verokäräjien kynnyskysymys kohdistuu siihen, oliko tuohon aikaan WRC-sarjassa kilpaillut Latvala rajoitetusti verovelvollinen Suomeen vuosina 2014–2017. Syyttäjän mukaan Latvala asui tuolloin Suomessa, vaikka hänen virallinen osoitteensa oli Monacossa.
Mites se oikeudenkäynti? Sielläkö tuo on lausuttu?
Iltasanomat nyt sanoo mitä sanoo miten sanoo. Ja kyllä, oikeud tarkastelee asuiko Latvala Suomessa eikä Monacossa. Mutta ei todetakseen hänen verovelvollisuutensa vaan petoksen.Oikeudenkäynnissa käydään hyvin kattavasti läpi verovelvollisuutta. Luuletko, että päätöslauselmaan ei sen pohjalta kirjata joko "vastaaja oli rajoitetusti verovelvollinen" tai "vastaaja oli yleisesti verovelvollinen"? Tuo kirjaus tehdään erikseen jokaiselle verovuodelle ellei se ole sama kaikille.
Luuletko ihan oikeasti, että verovelvollisuuteen liittyviä todeisteita käydään läpi ihan muuten vaan ja että niiden pohjalta ei tehtäisi mitään ratkaisua, jota ei kirjattaisi päätökseen?
Kirjataan ja puhutaan aika monestakin asiasta niin, mutta ei ne tuomiota ole. Rikosoikeus antaa tuomionsa rikoksesta, ei muusta.
Olet oikeassa siinä, että rikosoikeus antaa tuomion vain rikoksesta. Oikeuden kanta verovelvollisuudesta on myös oikeuden juridinen kanta. Jos oikeus päätyy siihen, että Latvala oli rajoitetusti verovelvollinen, syyte raukeaa. Silloin veroja voi hakea takaisin hallinto-oikeuden kautta. Tuomio petoksesta voi tulla vain, jos oikeus päätyy siihen, että Latvala oli yleisesti verovelvollinen. Oletko yhtä mieltä kaikesta tästä? Jos olet jostain kohdasta eri mieltä, niin voisitko ystävällisesti perustella kattavasti, miksi noin ei ole. Pelkkä toteamus, että rikosoikeus ei päätä verovelvollisuudesta, ei kanna pitkälle. Siihen tarvitaan perusteluja.
Miten oikeus siis toteaisi että Latvala ei ollut noina vuosina yleisesti verovelvollinen?
Kysytkö tuota ihan tosissasi? Miksi luulet, että syyttäjä yrittää osoittaa, että Latvala oli yleisesti verovelvollinen ja puolustus, että ei ollut? Luuletko, että tuomari ei kirjaa lopputulosta?
He pyrkivät osoittamaan sen petoksen. Vaikka oikeus toteaisi että Latvala ei asunut Suomessa ja oli näin ollen rajoitetusti verovelvollinen, ei se noita verottajan läpikäymiä verotusvuosia koske.
Mikähän olisi riittävä yksinkertaistus? Henkilö saa rajoitetusti verovelvollisuuden muuttaessaan ulkomaille, mutta yksittäisinä verovuosina hän voi silti olla yleisesti verovelvollinen.Nyt olet kyllä mennyt pahasti solmuun. "ei se noita verottajan läpikäymiä verotusvuosia koske" on täysin älytön väite. Nimenomaan niitähän oikeudessa käydään läpi. Jokainen verovuosi käsitellään erikseen ja jokaisena vuonna on joko rajoitetusti tai yleisesti verovelvollinen.
Verottaja on sen jo tehnyt. Sinulla on vieheelöinen käsitys siitä mistä Latvalaa syytetään. Ihan älytöntä, että puhut edes koko asiasta, kun käsityksesi on yksinkertaisesti väärä. Kyllä, ne vuodet käsitellään kaikki, joiden aikana syyttäjä katsoo sen petoksen tapahtuneen, mutta ei siksi että noina vuosina verottaja on katsonut hänet yleisesti verovelvolliseksi.
Täällä on jo monta kertaa väännettty rautalangasta, että verottajan tekemä hallinnollinen päätös ei riitä rikosoikeudessa. Jos se riittäisi, sitä ei enää tarvitsisi todistella oikeudessa. Miksi sitä käsiteltäisiin, jos se olisi täysin selvää? Olet tuosta asiasta aivan totaalisen pihalla.
Kun se ei ole käsittelyssä ollenkaan. Ei verovelvollisuutta rikosoikeuteen viedä vahvistettavaksi tai kumottavaksi. Sulla on siis tuo pohja-ajatus pielessä alunalkaenkin.
Ei se ole siellä vahvistettavana tai kumottavana. Se on perustavaa laatua oleva esikysymys, joka täytyy ratkaista, koska ilman yleistä verovelvollisuutta ei ole voinut tehdä sitä rikosta, jota syyte koskee.
Kyllä, esikysymys se on niin. Ja tämä tarkoittaa sun mielestä mitä?
Se tarkoittaa sitä, että oikeus ratkaisee tuon kysymyksen puoleen tai toiseen jokaisen verovuoden kohdalta. Jos ratkaisu poikkeaa verottajan hallinnollisesta päätöksestä, se on hyvä peruste hakea muutosta verottajan päätökseen hallinto-oikeudesta. Tämä on selitetty jo monta kertaa. Jos et usko, niin kerro ihmeessä kunnolla perusteltuna, mikä tässä on väärin.
Ei ratkaise, edelleenkään ei, koska veroilmoitukset eivät kuulu rikosoikeudelle. Sen petosratkaisun oikeus tekee jokaiselle vuodelle erikseen ja siinä yhteydessä oikeus voi todeta, että olikin rajoitetusti verovelvollinen. Pitää nyt siis erottaa se käsitteleekö oikeus Latvalan verovelvollisuutta noina vuosina vai ottaako se kantaa verovelvollisuuteen suhteessa petokseen.
Eli siis se ratkaisee kysymyksen.
Onko oikeudelta siis kysytty sitä verovelvollisuutta? Ei ole, eikä se ratkaise sellaista kysymystä mitä ei edes kysytä. Melko hurjaa olisi, jos verovelvollisuus ratkaistaisiin rikosoikeudessa.
Olet nyt takertunut ihan turhaan tuohon verovelvollisuuden ratkaisemiseen ja yrität saivarrella, että se ei kuulu rikosoikeudelle vaan hallinto-oikeudelle. Asia ei ole ihan niin yksinkertainen, jos vain yrittäisit paneutua siihen vähän paremmin.
Latvalan tapaukseen hallinto-oikeus liittyy tällä tavalla:
Verottaja teki verotarkastuksen ja määräsi sen pohjalta jälkiverot ja siihen tuli korot päälle. Latvala maksoi verot ja ei valittanut hallinto-oikeuteen.
Verottaja jätti määräämättä veronkorotuksen. Se takia syyttäjä pystyi viemään veropetossyytteen rikosoikeuteen. Jos verottaja olisi määrännyt veronkorotuksen, ei olisi voitu enää vaatia toista rangaistusta samasta asiasta.
Asia on nyt rikosoikeudessa ja hallinto-oikeus ei liity asiaan tällä hetkellä mitenkään. Rikosoikeuden pitää nyt ratkaista kysymys verovelvollisuudesta, koska yleinen verovelvollisuus on edellytys sille, että rikos on ylipäätään voinut tapahtua. Rikosoikeus ratkaisee kysymyksen verovelvollisuudesta ja se kirjataan päätöksen perusteluihin. Se ei ole tuomio eikä se muuta verottajan hallinnollista päätöstä.
Jos rikosoikeuden ratkaisu on, että Latvala ei ollut yleisesti verovelvollinen, astuu hallinto-oikeus mukaan. Silloin Latvala voi hakea hallinto-oikeudesta muutosta verottajan päätökseen.
Kerro ihmeessä, mikä tässä ei muka ole oikein. En usko, että olet edes lukenut ja yrittänyt ymmärtää aiempia vastauksia, koska jääräpäisesti väität asiaa, joka ei pidä paikkaansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
rikosoikeudessa ei päätetä veroista vaan siellä käsitellään rikosasiaa, joka on tässä tapauksessa on törkeä veropetos. Jotta voidaan syyttää tuosta asiasta on pitänyt ensin olla yleisesti verovelvollinen. Siksi verotusasiat pitää selvittää ensin, koska pelkkä verotarkastusraportti ei riitä ainoaksi todisteeksi rikosoikeudessa. Sitä voidaan käyttä todisteena ja se on hyvä sellainen. Rikosoikeus siis selvittää oliko Latvala todellakin yleisesti verovelvollinen (asui Suomessa) noina vuosina niin kuin syyttäjä väittää. Sen takia oikeudessa käydään läpi asumisratkaisuja ja sitä miten paljon Latvala vietti aikaa Suomessa. Jos oikeus päätyy siihen, että hän oli yleisesti verovelvollinen, vasta sitten voidaan harkita syyllistyikö Latvala veropetokseen, josta häntä syytetään. Jos oikeuden ratkaisu on, että hän olikin rajoiteitetusti verovelvollinen (ei asunut Suomessa), veropetossyyte raukeaa. Rikosoikeus ei päätä itse veroista mitään, mutta jos rikosoikeus päättää, että oli ollut rajoitetusti verovelvollinen, hän voi sen jälkeen hakea maksettuja veroja takaisin hallinto-oikeuden kautta.
Periaatteessa kyllä, mutta Latvalan tapauksessa tuskin. Näin siksi, että se verovelvollisuus on kiistaton ja se että tahallisuutta tai veropetosta ei katsota todistetun, ei itsessään sitä verovelvollisuutta kumoa. Oikeuden ei siis ole tarpeen käsitellä asiaa oli verovelvollinen-ei ollut verovelvollinen-tasolla ollenkaan. Henkilö voi olla verovelvollinen ilman petostakin. Ja useimmiten onkin.Verovelvollisuus ei ole kiistaton. Sehän on koko oikeudenkäynnin suurin kiistanaihe syyttäjän ja vastaajan väliilä. Vain hallinnollinen verovelvollisuus on tässä vaiheessa kiistaton. Tämä perustuu verottajan päätökseen. Se ei tarkoita, että asia olisi kiistaton rikosoikeudessa. Syyttäjän kanta on, että verovelvollisuus on täysin selvä ja puolustuksen, että ei ollut verovelvollinen. Tämä kysymys on kaikkein tärkein kysymys koko oikeudenkäynnissä. Tämä on tärkeää ratkaista ensin, koska ilman yleistä verovelvollisuutta ei ole voinut syyllistyä veropetokseen. Miten voitte olla niin pihalla siitä?
Miten niin ei voi olla veropetos, jos on ollut rajoitetusti verovelvollinen? Avaapa nyt pikkasen ajatustasi.
Latvalan tapauksessa ei voi olla. Hänen syyte veropetoksesta liittyy ulkomaisiin tuloihin, joita hän ei ilmoittanut Suomeen. Ulkomaisilla tuloilla on merkitystä vain, jos on yleisesti verovelvollinen. Jos hän on ollut rajoitetusti verovelvollinen, hänellä ei ole ollut velvollisuutta ilmoittaa noita tuloja, eikä ole siten voinut laiminlyödä velvollisuuksiaan.
Hänet on katsottu yleisesti verovelvolliseksi ja hän on veronsa sen vuoksi maksanut.
Verottaja on katsonut hänet yleisesti verovelvolliseksi. Se on hallinnollinen päätös, joka ei riitä sellaisenaan rikosoikeudessa. Asia käydään uudelleen läpi rikosoikeudessa, jotta voidaan varmistaa, että pohja on olemassa törkeään veropetossyytteeseen. Rikosoikeus voi ottaa kantaa tuohon verottajan tekemään hallinnolliseen päätökseen ja esittää oliko päätös rikosoikeuden mielestä oikein vai väärin. Rikosoikeus ei voi muuttaa tuota päätöstä. Jos rikosoikeuden kanta on eri kuin verottajan, Latvalalla on painavat perusteet hakea muutosta verottajan päätökseen hallinto-oikeuden kautta. Onko tämä liian monimutkaista ymmärtää, kun ei tunnu menevän perille?
Se, että Latvala on maksanut hänelle määrätyt verot, ei välttämättä tarkoita, että hän on myöntänyt verottajan näkemyksen oikeaksi tai että verottajan ratkaisu oli rikosoikeuden mielestä oikea. Latvala maksoi verot, koska määrätyt verot on pakko maksaa. Ne olisivat muuten menneet ulosottoon.
Juu u, mikä on pointtisi? Miksi oikeus ottaisi kantaa siihen päätökseen tai toteaisi että verottaja on tehnyt väärän päätöksen? Kun ei koko asiaa ole tarkoituskaan sillä tasolla puida. Se on raustatietona ja todisteena tahallisuudesta. Jos Latvala olisi kantajana asiassa, tioanne olisi ihan erilainen.
Etkö tosiaan ymmärrä, että verottajan päätös yleisestä verovelvollisuudesta on hallinnollinen päätös ja se ei riitä sellaisenaan rikosoikeudessa? Asia pitää todistaa oikeaksi rikosoikeudessa. Tahallisuudella on merkitystä vain, jos Latvala on todistettavasti ollut yleisesti verovelvollinen. Se, että Latvala olisi ollut yleisesti verovelvollinen, ei ole todiste tahallisuudesta. Se on perusta sille, että ylipäätään voidaan syyttää yhtään mistään tässä tapauksessa.
Juu, kyllä, asia pitää ns. vahvistaa ja siihen riittää ne Suomi-päivät. Eli ei ole mitään millä oikeus voisi näyttää ettei olisi ollut verovelvollinen. Siitä on siis ihan turha puhua jonain ensisijaisena asiana. Asiaa ei ole edes kiistetty. Toki näkisin mielelläni sen, että oikeus kaataisi syyttäjän jutun tasolla-verottaja teki virheen, mutta se olisi jo aikamoinen moka.
Niistä Suomi-päivistä, Suomessa oleskelusta, asumisjärjestelyistä ja luottokorttien käytöstä ei tarvitsisi keskustella oikeudessa, jos niiden kautta ei punnittaisi yleistä tai rajoitettua verovelvollisuutta. Ne ovat todisteita juuri siihen. Jos verovelvollisuus olisi kiistaton, noita asioita ei tarvitsisi käsitellä. Silloin voitaisin keskittyä pelkän tahallisuuden käsittelyyn. Silloin asiaa käsiteltäisiin eri tavalla.
Nuo on sitä tajallisuuden käsittelyä nimenomaan. Syyttäjä pyrkii osoittamaan, että Latvala on ollut Suomessa enemmän kuin on ilmoittanut. Niitä ilmoitettuja päiviä käsitellään vain kysymyksellä ”ilmoititko tahallasi vai vahingossa ne väärin”.
Ilmoitettuja päiviä kysytään siksi, että ne vaikuttavat verovelvollisuuteen eli onko ollut rajoitetusti vai yleisesti verovelvollinen. Se on se syy, miksi niitä käydään niin tarkasti läpi. Sen lisäksi arvioidaan, onko niitä ilmoitettu väärin ja onko väärin ilmoittaminen ollut tahallisesti. Niitä ei todellakaan käydä läpi pelkästään tahallisuuden arvioimiseksi.
Se ei ole rikosoikeudellinen asia onko joku ollut rajoitetusti vai yleisesti verovelvollinen.
Tässäpä oikeudellinen läpimurto: veropetosasiassa ei muka tarvitsisi arvioida verovelvollisuutta, koska verovelvollisuus kuuluu vero-oikeuteen. Seuraavaksi varmaan kielletään tuomaria avaamasta tuloverolakia, koska istunnon otsikossa lukee rikosasia.
Tuo perustelu ei kumoa vastaväitettä. Se vain vaihtaa puheenaiheen.
Kukaan ei tarvitse selitystä siitä, että yleinen verovelvollisuus ei itsessään ole rikos. Kysymys on siitä, millä perusteella syytteessä tarkoitetut tulot olisi pitänyt ilmoittaa ja verottaa Suomessa. Rikoslain 29 luvun 1 ei kriminalisoi mitä tahansa väärää tietoa irrallaan sen merkityksestä: menettelyllä pitää aiheuttaa tai yrittää aiheuttaa veron määräämättä jääminen, liian alhainen vero tai aiheeton palautus. Siksi syytteen vero-oikeudellista perustaa ei voi korvata hokemalla ”tahallisuus”.
Ja juuri yleisen ja rajoitetun verovelvollisuuden ero vaikuttaa verotuksen laajuuteen. Yleisesti verovelvollista verotetaan lähtökohtaisesti sekä Suomesta että ulkomailta saaduista tuloista, rajoitetusti verovelvollista Suomessa vain Suomesta saaduista tuloista. Tämä ei ole mikään rikosjutun koristeellinen taustatieto silloin, kun riita koskee ulkomaisia tuloja.
Ketjussa väitetään myös, että oleskelupäiviä käsitellään ”vain” tahallisuuden vuoksi. Mistä tuo ”vain” ilmestyi? Sama selvitys voi auttaa arvioimaan sekä sitä, missä henkilö tosiasiassa oleskeli, että sitä, olivatko hänen ilmoituksensa tietoisesti vääriä. Todisteelle ei jaeta ovella kertakäyttölippua, jolla se pääsee vaikuttamaan vain yhteen kysymykseen.
Syyttäjän pitää näyttää rangaistusvaatimuksensa perusteena olevat seikat toteen, ja tuomioistuimen pitää arvioida näyttö itsenäisesti ja tasapuolisesti. Tuomitsemiseen ei riitä, että keskustelupalstalla joku ilmoittaa asian olevan ”jo ratkaistu”. Syyllisyydestä ei saa jäädä varteenotettavaa epäilyä. Tämä koskee syytettä kokonaisuutena, ei vain vastaajan ajatusten arvuuttelua.
Verotuspäätöksen muuttaminen ei ole sama asia kuin rikossyytteen perusteiden arvioiminen. Kun tähän eroon vastataan taas ”mutta siellä ei muuteta verotuspäätöstä”, vastataan huomautukseen, jota kukaan ei siinä kohdassa esittänyt. Omaa sivulausetta vastaan voi toki voittaa loputtomasti.
Ja sitten tämä ketjun toinen helmi: asianajajan käyttämä sana ”jatkuvasti” olisi muka semanttinen temppu.
Se sana tulee laista.
Tuloverolain 11 :n oleskeluperuste koskee jatkuvaa yli kuuden kuukauden oleskelua. Tilapäinen poissaolo ei katkaise sitä, eikä tarkastelujakso ole sidottu kalenterivuoteen. Sääntö ei siis ole pelkkä ”yli puolet vuoden päivistä Suomessa, asia loppuun käsitelty”. Toisaalta lyhyet ulkomaanmatkat eivät automaattisesti pelasta yleiseltä verovelvollisuudelta, ja Suomessa oleva varsinainen asunto ja koti on erillinen peruste. Koko säännös pitää lukea, ei vain omaan väitteeseen sopivaa puolikasta.
Mikään tästä ei todista Latvalaa syyttömäksi. Se osoittaa, miksi hänen syyllisyyttään ei ratkaista tällä palstan oikoreitillä.
Jos perustelu kaatuu siihen, että joku lukee pykälästä myös sanan ”jatkuvasti”, ongelma ei ole vastapuolen semantiikka. Ongelma on se, että päivät on laskettu ennen kuin sääntö on luettu.
Ihan turhaan sä taas jälkeen kerran tulet jauhamaan tota samaa. Fakta nyt on se, että Latvalan asia olisi hallinto-oikeudessa, jos hänen veroistaan annettaisiin joku ratkaisu. Rikosoikeudessa ratkaistaan ja tuomitaan vain petos-asia. Käytä siitä verovelvollisuuden toteamisesta mitä tahansa sanaa, mutta ratkaisuksi se ei sillä muutu. Oikeus katsoo vain petosepäilyn kannalta asiaa, se että petos on mahdollisesti tapahtunut veroilmoituksissa, ei tee rikosoikeudesta vero-oikeutta.
Rikosoikeuden ratkaisu verovelvollisuuden suhteen voi vaikuttaa verottajan ohjeisiin. Tämä riippuu toki siitä, minkälainen ratkaisu sieltä tulee. Rikosoikeus ei päätä veroista, mutta ratkaisulla on vaikutusta. Jos Latvala oli rikosoikeuden mielestä rajoitetusti verovelvollinen, hän voi hakea veroja takaisin.
Rikostuomioistuin (käräjäoikeus) ratkaisee vain sen, onko Latvala syyllistynyt syyttäjän väittämään törkeään veropetokseen vuosina 2014–2017. Oikeus arvioi, oliko hänen toimintansa tahallista veron välttämistä ja onko syytä määrätä vankeusrangaistus.
Varsinaisen hallinnollisen päätöksen verovelvollisuuden luonteesta (yleisesti vs. rajoitetusti verovelvollinen) ja maksettavista veroista tekee verohallinto, ja niistä valitetaan tarvittaessa hallinto-oikeuteen, ei rikosoikeuteen.
Tämä on mennyt muutamalta ilmeisesti pahasti sekaisin. Jos syyttäjä ei olisi epäillyt rikosta, se olisi tehnyt syyttämättäjättämispäätöksen. Hallinnollinen päätös riittää, jos petosta ei edes epäillä, veropäätöstä ei tarvitse oikeudessa puida tai vahvistaa ollenkaan.Veropetossyyttä ja verovelvollisuuden luonnetta ei voi erottaa toisistaan. Jotta käräjäoikeus voi tuomita jonkun veropetoksesta, sen on pakko ensin ratkaista rikoksen esikysymyksenä se, oliko syytetyllä laissa tarkoitettu yleinen verovelvollisuus. Käräjäoikeus siis nimenomaan pureutuu ja ratkaisee sen, oliko verottajan tekemä päätös verotuksista oikea. Käräjäoikeus ei päätä veroista, mutta käräjäoikeuden päätös on hyvä peruste hakea veroja takaisin, jos ei ollut yleisesti verovelvollinen.
Rikosoikeuden päätös ei vaikuta Latvalan verovelvollisuuteen.
Olet aivan pihalla.
Ei ole. Rikostuomioistuin ei tee päätöstä Latvalan verovelvollisuudesta. Vaikka tuomio olisi ei petosta, se ei todellakaan tarkoita, että Latvala ei olisi ollut noina vuosina yleisesti verovelvollinen.
Oikeus voi päätyä kolmeen ratkaisuun:
1) Latvala oli rajoitetusti verovelvollinen, petossyyte raukeaa. Verot voi hakea takaisin hallinto-oikeuden kautta.
2) Latvala oli yleisesti verovelvollinen, mutta ei ollut tahallisuutta, ei tuomiota. Veroille ei tapahdu mitään.
3) Latvala oli yleisesti verovelvollinen ja antoi tietoja tahallaan väärin. Tuomio petoksesta. Veroille ei tapahdu mitään.
Verovelvollisuus ratkaistaan jokaiselle vuodelle erikseen.
Noin se menee. Käräjäoikeuden ratkaisu saadaan parin kuukauden päästä. Sen jälkeen tämä menee hovioikeuteen ja siellä voi mennä pari vuotta. Sitten vielä korkeimmassa oikeudessa 1-2 vuotta. Jos korkeimman oikeuden päätös on, että oli rajoitetusti verovelvollinen, Latvala voi saada takaisin noin neljän vuoden päästä yli 5,5 miljoonaa. Tässä on isot panokset: voi tulla vankilatuomio tai sitten saa takaisin miljoonia. Tai ei kumpaakaan.
Ei ne edes anna siitä päätöstä. Miten pihalla porukka oikeasti on 😂
Älykkyys vastaa AIta, niin laitetaan nyt sen vastaus kysymykseen ”Antaako rikosoikeus päätlksen Latvalan verovelvollisuudesta?”. Olkaa hyvä:
Käräjäoikeus ratkaisee, onko Latvala syyllistynyt törkeään veropetokseen antamalla Verohallinnolle vääriä tai puutteellisia tietoja oleskelustaan Suomessa vuosina 2014–2017. Jotta oikeus voi antaa tuomion verorikoksesta, sen on otettava esikysymyksenä kantaa siihen, täyttyivätkö rajoitetun verovelvollisuuden ehdot (kuten alle 183 päivän oleskelu Suomessa vuodessa) syytteessä mainittuina vuosina.
Käräjäoikeuden päätös ratkaisee siis sen, katsotaanko Latvalan toiminta rikolliseksi veronkierroksi, mutta se ei korvaa tai kumoa verottajan tekemiä hallinnollisia verotuspäätöksiä.Et taida ymmärtää, että käräjäoikeuden päätös pitää sisällään ratkaisun esikysymykseen. Jos oikeus toteaa tuomiossa, että Latvala ei ollut yleisesti verovelvollinen, se se on juridinen päätös siitä, ettei rikosoikeudellista verovelvollisuutta syntynyt. Se ei suoraan kumoa verottajan päätöstä, mutta sen perusteella voi hakea muutosta hallinto-oikeuden kautta.
Kun se ei totea siitä mitään. Sepä se.
Käräjäoikeus siis "toteaa" verovelvollisuuden vain yhtenä rikosasian palapelin osana määrittäessään, täyttyykö törkeän veropetoksen tunnusmerkistö. Ei siis millään tavalla oikeasti totea Latvalan verovelvollisuutta. Se ei ole sen tehtäbä eikä tarkoitus.
Ja tämähän me nähdään kun yhtään seurataan oikeudenkäyntiä. Ei sanaakaan siitä että oikeus toteaisi Latvalan verovelvollisuutta. MOT
Ilta-Sanomat tänään:
Latvalan verokäräjien kynnyskysymys kohdistuu siihen, oliko tuohon aikaan WRC-sarjassa kilpaillut Latvala rajoitetusti verovelvollinen Suomeen vuosina 2014–2017. Syyttäjän mukaan Latvala asui tuolloin Suomessa, vaikka hänen virallinen osoitteensa oli Monacossa.
Mites se oikeudenkäynti? Sielläkö tuo on lausuttu?
Iltasanomat nyt sanoo mitä sanoo miten sanoo. Ja kyllä, oikeud tarkastelee asuiko Latvala Suomessa eikä Monacossa. Mutta ei todetakseen hänen verovelvollisuutensa vaan petoksen.Oikeudenkäynnissa käydään hyvin kattavasti läpi verovelvollisuutta. Luuletko, että päätöslauselmaan ei sen pohjalta kirjata joko "vastaaja oli rajoitetusti verovelvollinen" tai "vastaaja oli yleisesti verovelvollinen"? Tuo kirjaus tehdään erikseen jokaiselle verovuodelle ellei se ole sama kaikille.
Luuletko ihan oikeasti, että verovelvollisuuteen liittyviä todeisteita käydään läpi ihan muuten vaan ja että niiden pohjalta ei tehtäisi mitään ratkaisua, jota ei kirjattaisi päätökseen?
Kirjataan ja puhutaan aika monestakin asiasta niin, mutta ei ne tuomiota ole. Rikosoikeus antaa tuomionsa rikoksesta, ei muusta.
Olet oikeassa siinä, että rikosoikeus antaa tuomion vain rikoksesta. Oikeuden kanta verovelvollisuudesta on myös oikeuden juridinen kanta. Jos oikeus päätyy siihen, että Latvala oli rajoitetusti verovelvollinen, syyte raukeaa. Silloin veroja voi hakea takaisin hallinto-oikeuden kautta. Tuomio petoksesta voi tulla vain, jos oikeus päätyy siihen, että Latvala oli yleisesti verovelvollinen. Oletko yhtä mieltä kaikesta tästä? Jos olet jostain kohdasta eri mieltä, niin voisitko ystävällisesti perustella kattavasti, miksi noin ei ole. Pelkkä toteamus, että rikosoikeus ei päätä verovelvollisuudesta, ei kanna pitkälle. Siihen tarvitaan perusteluja.
Miten oikeus siis toteaisi että Latvala ei ollut noina vuosina yleisesti verovelvollinen?
Kysytkö tuota ihan tosissasi? Miksi luulet, että syyttäjä yrittää osoittaa, että Latvala oli yleisesti verovelvollinen ja puolustus, että ei ollut? Luuletko, että tuomari ei kirjaa lopputulosta?
He pyrkivät osoittamaan sen petoksen. Vaikka oikeus toteaisi että Latvala ei asunut Suomessa ja oli näin ollen rajoitetusti verovelvollinen, ei se noita verottajan läpikäymiä verotusvuosia koske.
Mikähän olisi riittävä yksinkertaistus? Henkilö saa rajoitetusti verovelvollisuuden muuttaessaan ulkomaille, mutta yksittäisinä verovuosina hän voi silti olla yleisesti verovelvollinen.Nyt olet kyllä mennyt pahasti solmuun. "ei se noita verottajan läpikäymiä verotusvuosia koske" on täysin älytön väite. Nimenomaan niitähän oikeudessa käydään läpi. Jokainen verovuosi käsitellään erikseen ja jokaisena vuonna on joko rajoitetusti tai yleisesti verovelvollinen.
Verottaja on sen jo tehnyt. Sinulla on vieheelöinen käsitys siitä mistä Latvalaa syytetään. Ihan älytöntä, että puhut edes koko asiasta, kun käsityksesi on yksinkertaisesti väärä. Kyllä, ne vuodet käsitellään kaikki, joiden aikana syyttäjä katsoo sen petoksen tapahtuneen, mutta ei siksi että noina vuosina verottaja on katsonut hänet yleisesti verovelvolliseksi.
Täällä on jo monta kertaa väännettty rautalangasta, että verottajan tekemä hallinnollinen päätös ei riitä rikosoikeudessa. Jos se riittäisi, sitä ei enää tarvitsisi todistella oikeudessa. Miksi sitä käsiteltäisiin, jos se olisi täysin selvää? Olet tuosta asiasta aivan totaalisen pihalla.
Kun se ei ole käsittelyssä ollenkaan. Ei verovelvollisuutta rikosoikeuteen viedä vahvistettavaksi tai kumottavaksi. Sulla on siis tuo pohja-ajatus pielessä alunalkaenkin.
Ei se ole siellä vahvistettavana tai kumottavana. Se on perustavaa laatua oleva esikysymys, joka täytyy ratkaista, koska ilman yleistä verovelvollisuutta ei ole voinut tehdä sitä rikosta, jota syyte koskee.
Kyllä, esikysymys se on niin. Ja tämä tarkoittaa sun mielestä mitä?
Se tarkoittaa sitä, että oikeus ratkaisee tuon kysymyksen puoleen tai toiseen jokaisen verovuoden kohdalta. Jos ratkaisu poikkeaa verottajan hallinnollisesta päätöksestä, se on hyvä peruste hakea muutosta verottajan päätökseen hallinto-oikeudesta. Tämä on selitetty jo monta kertaa. Jos et usko, niin kerro ihmeessä kunnolla perusteltuna, mikä tässä on väärin.
Ei ratkaise, edelleenkään ei, koska veroilmoitukset eivät kuulu rikosoikeudelle. Sen petosratkaisun oikeus tekee jokaiselle vuodelle erikseen ja siinä yhteydessä oikeus voi todeta, että olikin rajoitetusti verovelvollinen. Pitää nyt siis erottaa se käsitteleekö oikeus Latvalan verovelvollisuutta noina vuosina vai ottaako se kantaa verovelvollisuuteen suhteessa petokseen.
Eli siis se ratkaisee kysymyksen.
Onko oikeudelta siis kysytty sitä verovelvollisuutta? Ei ole, eikä se ratkaise sellaista kysymystä mitä ei edes kysytä. Melko hurjaa olisi, jos verovelvollisuus ratkaistaisiin rikosoikeudessa.
Olet nyt takertunut ihan turhaan tuohon verovelvollisuuden ratkaisemiseen ja yrität saivarrella, että se ei kuulu rikosoikeudelle vaan hallinto-oikeudelle. Asia ei ole ihan niin yksinkertainen, jos vain yrittäisit paneutua siihen vähän paremmin.
Latvalan tapaukseen hallinto-oikeus liittyy tällä tavalla:
Verottaja teki verotarkastuksen ja määräsi sen pohjalta jälkiverot ja siihen tuli korot päälle. Latvala maksoi verot ja ei valittanut hallinto-oikeuteen.
Verottaja jätti määräämättä veronkorotuksen. Se takia syyttäjä pystyi viemään veropetossyytteen rikosoikeuteen. Jos verottaja olisi määrännyt veronkorotuksen, ei olisi voitu enää vaatia toista rangaistusta samasta asiasta.
Asia on nyt rikosoikeudessa ja hallinto-oikeus ei liity asiaan tällä hetkellä mitenkään. Rikosoikeuden pitää nyt ratkaista kysymys verovelvollisuudesta, koska yleinen verovelvollisuus on edellytys sille, että rikos on ylipäätään voinut tapahtua. Rikosoikeus ratkaisee kysymyksen verovelvollisuudesta ja se kirjataan päätöksen perusteluihin. Se ei ole tuomio eikä se muuta verottajan hallinnollista päätöstä.
Jos rikosoikeuden ratkaisu on, että Latvala ei ollut yleisesti verovelvollinen, astuu hallinto-oikeus mukaan. Silloin Latvala voi hakea hallinto-oikeudesta muutosta verottajan päätökseen.
Kerro ihmeessä, mikä tässä ei muka ole oikein. En usko, että olet edes lukenut ja yrittänyt ymmärtää aiempia vastauksia, koska jääräpäisesti väität asiaa, joka ei pidä paikkaansa.
Mikä ei ole pitänyt paikkaansa? Ihan koko sjan on nimenomaan pitänyt paikkaansa ja se olet ollut sinä, joka kikkailee noilla ratkaisee ja päättää jne. sanoilla. Aiemmin puhuit miten Latvala voi hakea veroja takaisin, jos oikeus päättää ettei ollut verovelvollinen ja sitten tajusit ettei oikeus sitä päätä ja jauhoit ratkaisusta. Kun tajusit että ei se teekään erillistä ratkaisua vaan osana petostuomiota, tulet jälleen pätemään miten oletkin ollut ainut kokoajan oikeassa ollut 😂
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos rikosoikeuden ratkaisu on, että Latvala ei ollut yleisesti verovelvollinen, astuu hallinto-oikeus mukaan. Silloin Latvala voi hakea hallinto-oikeudesta muutosta verottajan päätökseen.
Ei voi, koska oikeus ei tee niistä omaa ratkaisuaan.
Suomen oikeusjärjestelmässä prosessien järjestys ja keskinäinen suhde toimivat veroasioissa juuri toisinpäin, ja käräjäoikeuden antama rikosoikeudellinen ratkaisu ei anna oikeutta hakea muutosta.
Tätä sulle nyt on yritetty selittää.
Vierailija kirjoitti:
Jos rikosoikeuden ratkaisu on, että Latvala ei ollut yleisesti verovelvollinen, astuu hallinto-oikeus mukaan. Silloin Latvala voi hakea hallinto-oikeudesta muutosta verottajan päätökseen.
Ei voi, koska oikeus ei tee niistä omaa ratkaisuaan.
Suomen oikeusjärjestelmässä prosessien järjestys ja keskinäinen suhde toimivat veroasioissa juuri toisinpäin, ja käräjäoikeuden antama rikosoikeudellinen ratkaisu ei anna oikeutta hakea muutosta.
Tätä sulle nyt on yritetty selittää.
Olet täysin väärässä. Latvala on jo maksanut verottajan määräämät mätkyt. Käräjäoikeudessa ei siis päätetä siitä, joutuuko hän maksamaan verot, vaan siitä, joutuuko hän vankilaan. Jos käräjäoikeus toteaa perusteluissaan syytteen hyläten, että Latvala oli rajoitetusti verovelvollinen, se on virallinen oikeudellinen ratkaisu verovelvollisuuskysymykseen. Tämän jälkeen Latvala voi viedä (ja viekin) asian hallinto-oikeuteen ja käyttää käräjäoikeuden tuomiota lyömäaseena vaatiessaan jo maksamiaan miljoonia takaisin verottajalta. Älä siis sekoita rikosoikeudellista vastuuta ja hallinnollista muutoksenhakua keskenään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
rikosoikeudessa ei päätetä veroista vaan siellä käsitellään rikosasiaa, joka on tässä tapauksessa on törkeä veropetos. Jotta voidaan syyttää tuosta asiasta on pitänyt ensin olla yleisesti verovelvollinen. Siksi verotusasiat pitää selvittää ensin, koska pelkkä verotarkastusraportti ei riitä ainoaksi todisteeksi rikosoikeudessa. Sitä voidaan käyttä todisteena ja se on hyvä sellainen. Rikosoikeus siis selvittää oliko Latvala todellakin yleisesti verovelvollinen (asui Suomessa) noina vuosina niin kuin syyttäjä väittää. Sen takia oikeudessa käydään läpi asumisratkaisuja ja sitä miten paljon Latvala vietti aikaa Suomessa. Jos oikeus päätyy siihen, että hän oli yleisesti verovelvollinen, vasta sitten voidaan harkita syyllistyikö Latvala veropetokseen, josta häntä syytetään. Jos oikeuden ratkaisu on, että hän olikin rajoiteitetusti verovelvollinen (ei asunut Suomessa), veropetossyyte raukeaa. Rikosoikeus ei päätä itse veroista mitään, mutta jos rikosoikeus päättää, että oli ollut rajoitetusti verovelvollinen, hän voi sen jälkeen hakea maksettuja veroja takaisin hallinto-oikeuden kautta.
Periaatteessa kyllä, mutta Latvalan tapauksessa tuskin. Näin siksi, että se verovelvollisuus on kiistaton ja se että tahallisuutta tai veropetosta ei katsota todistetun, ei itsessään sitä verovelvollisuutta kumoa. Oikeuden ei siis ole tarpeen käsitellä asiaa oli verovelvollinen-ei ollut verovelvollinen-tasolla ollenkaan. Henkilö voi olla verovelvollinen ilman petostakin. Ja useimmiten onkin.Verovelvollisuus ei ole kiistaton. Sehän on koko oikeudenkäynnin suurin kiistanaihe syyttäjän ja vastaajan väliilä. Vain hallinnollinen verovelvollisuus on tässä vaiheessa kiistaton. Tämä perustuu verottajan päätökseen. Se ei tarkoita, että asia olisi kiistaton rikosoikeudessa. Syyttäjän kanta on, että verovelvollisuus on täysin selvä ja puolustuksen, että ei ollut verovelvollinen. Tämä kysymys on kaikkein tärkein kysymys koko oikeudenkäynnissä. Tämä on tärkeää ratkaista ensin, koska ilman yleistä verovelvollisuutta ei ole voinut syyllistyä veropetokseen. Miten voitte olla niin pihalla siitä?
Miten niin ei voi olla veropetos, jos on ollut rajoitetusti verovelvollinen? Avaapa nyt pikkasen ajatustasi.
Latvalan tapauksessa ei voi olla. Hänen syyte veropetoksesta liittyy ulkomaisiin tuloihin, joita hän ei ilmoittanut Suomeen. Ulkomaisilla tuloilla on merkitystä vain, jos on yleisesti verovelvollinen. Jos hän on ollut rajoitetusti verovelvollinen, hänellä ei ole ollut velvollisuutta ilmoittaa noita tuloja, eikä ole siten voinut laiminlyödä velvollisuuksiaan.
Hänet on katsottu yleisesti verovelvolliseksi ja hän on veronsa sen vuoksi maksanut.
Verottaja on katsonut hänet yleisesti verovelvolliseksi. Se on hallinnollinen päätös, joka ei riitä sellaisenaan rikosoikeudessa. Asia käydään uudelleen läpi rikosoikeudessa, jotta voidaan varmistaa, että pohja on olemassa törkeään veropetossyytteeseen. Rikosoikeus voi ottaa kantaa tuohon verottajan tekemään hallinnolliseen päätökseen ja esittää oliko päätös rikosoikeuden mielestä oikein vai väärin. Rikosoikeus ei voi muuttaa tuota päätöstä. Jos rikosoikeuden kanta on eri kuin verottajan, Latvalalla on painavat perusteet hakea muutosta verottajan päätökseen hallinto-oikeuden kautta. Onko tämä liian monimutkaista ymmärtää, kun ei tunnu menevän perille?
Se, että Latvala on maksanut hänelle määrätyt verot, ei välttämättä tarkoita, että hän on myöntänyt verottajan näkemyksen oikeaksi tai että verottajan ratkaisu oli rikosoikeuden mielestä oikea. Latvala maksoi verot, koska määrätyt verot on pakko maksaa. Ne olisivat muuten menneet ulosottoon.
Juu u, mikä on pointtisi? Miksi oikeus ottaisi kantaa siihen päätökseen tai toteaisi että verottaja on tehnyt väärän päätöksen? Kun ei koko asiaa ole tarkoituskaan sillä tasolla puida. Se on raustatietona ja todisteena tahallisuudesta. Jos Latvala olisi kantajana asiassa, tioanne olisi ihan erilainen.
Etkö tosiaan ymmärrä, että verottajan päätös yleisestä verovelvollisuudesta on hallinnollinen päätös ja se ei riitä sellaisenaan rikosoikeudessa? Asia pitää todistaa oikeaksi rikosoikeudessa. Tahallisuudella on merkitystä vain, jos Latvala on todistettavasti ollut yleisesti verovelvollinen. Se, että Latvala olisi ollut yleisesti verovelvollinen, ei ole todiste tahallisuudesta. Se on perusta sille, että ylipäätään voidaan syyttää yhtään mistään tässä tapauksessa.
Juu, kyllä, asia pitää ns. vahvistaa ja siihen riittää ne Suomi-päivät. Eli ei ole mitään millä oikeus voisi näyttää ettei olisi ollut verovelvollinen. Siitä on siis ihan turha puhua jonain ensisijaisena asiana. Asiaa ei ole edes kiistetty. Toki näkisin mielelläni sen, että oikeus kaataisi syyttäjän jutun tasolla-verottaja teki virheen, mutta se olisi jo aikamoinen moka.
Niistä Suomi-päivistä, Suomessa oleskelusta, asumisjärjestelyistä ja luottokorttien käytöstä ei tarvitsisi keskustella oikeudessa, jos niiden kautta ei punnittaisi yleistä tai rajoitettua verovelvollisuutta. Ne ovat todisteita juuri siihen. Jos verovelvollisuus olisi kiistaton, noita asioita ei tarvitsisi käsitellä. Silloin voitaisin keskittyä pelkän tahallisuuden käsittelyyn. Silloin asiaa käsiteltäisiin eri tavalla.
Nuo on sitä tajallisuuden käsittelyä nimenomaan. Syyttäjä pyrkii osoittamaan, että Latvala on ollut Suomessa enemmän kuin on ilmoittanut. Niitä ilmoitettuja päiviä käsitellään vain kysymyksellä ”ilmoititko tahallasi vai vahingossa ne väärin”.
Ilmoitettuja päiviä kysytään siksi, että ne vaikuttavat verovelvollisuuteen eli onko ollut rajoitetusti vai yleisesti verovelvollinen. Se on se syy, miksi niitä käydään niin tarkasti läpi. Sen lisäksi arvioidaan, onko niitä ilmoitettu väärin ja onko väärin ilmoittaminen ollut tahallisesti. Niitä ei todellakaan käydä läpi pelkästään tahallisuuden arvioimiseksi.
Se ei ole rikosoikeudellinen asia onko joku ollut rajoitetusti vai yleisesti verovelvollinen.
Tässäpä oikeudellinen läpimurto: veropetosasiassa ei muka tarvitsisi arvioida verovelvollisuutta, koska verovelvollisuus kuuluu vero-oikeuteen. Seuraavaksi varmaan kielletään tuomaria avaamasta tuloverolakia, koska istunnon otsikossa lukee rikosasia.
Tuo perustelu ei kumoa vastaväitettä. Se vain vaihtaa puheenaiheen.
Kukaan ei tarvitse selitystä siitä, että yleinen verovelvollisuus ei itsessään ole rikos. Kysymys on siitä, millä perusteella syytteessä tarkoitetut tulot olisi pitänyt ilmoittaa ja verottaa Suomessa. Rikoslain 29 luvun 1 ei kriminalisoi mitä tahansa väärää tietoa irrallaan sen merkityksestä: menettelyllä pitää aiheuttaa tai yrittää aiheuttaa veron määräämättä jääminen, liian alhainen vero tai aiheeton palautus. Siksi syytteen vero-oikeudellista perustaa ei voi korvata hokemalla ”tahallisuus”.
Ja juuri yleisen ja rajoitetun verovelvollisuuden ero vaikuttaa verotuksen laajuuteen. Yleisesti verovelvollista verotetaan lähtökohtaisesti sekä Suomesta että ulkomailta saaduista tuloista, rajoitetusti verovelvollista Suomessa vain Suomesta saaduista tuloista. Tämä ei ole mikään rikosjutun koristeellinen taustatieto silloin, kun riita koskee ulkomaisia tuloja.
Ketjussa väitetään myös, että oleskelupäiviä käsitellään ”vain” tahallisuuden vuoksi. Mistä tuo ”vain” ilmestyi? Sama selvitys voi auttaa arvioimaan sekä sitä, missä henkilö tosiasiassa oleskeli, että sitä, olivatko hänen ilmoituksensa tietoisesti vääriä. Todisteelle ei jaeta ovella kertakäyttölippua, jolla se pääsee vaikuttamaan vain yhteen kysymykseen.
Syyttäjän pitää näyttää rangaistusvaatimuksensa perusteena olevat seikat toteen, ja tuomioistuimen pitää arvioida näyttö itsenäisesti ja tasapuolisesti. Tuomitsemiseen ei riitä, että keskustelupalstalla joku ilmoittaa asian olevan ”jo ratkaistu”. Syyllisyydestä ei saa jäädä varteenotettavaa epäilyä. Tämä koskee syytettä kokonaisuutena, ei vain vastaajan ajatusten arvuuttelua.
Verotuspäätöksen muuttaminen ei ole sama asia kuin rikossyytteen perusteiden arvioiminen. Kun tähän eroon vastataan taas ”mutta siellä ei muuteta verotuspäätöstä”, vastataan huomautukseen, jota kukaan ei siinä kohdassa esittänyt. Omaa sivulausetta vastaan voi toki voittaa loputtomasti.
Ja sitten tämä ketjun toinen helmi: asianajajan käyttämä sana ”jatkuvasti” olisi muka semanttinen temppu.
Se sana tulee laista.
Tuloverolain 11 :n oleskeluperuste koskee jatkuvaa yli kuuden kuukauden oleskelua. Tilapäinen poissaolo ei katkaise sitä, eikä tarkastelujakso ole sidottu kalenterivuoteen. Sääntö ei siis ole pelkkä ”yli puolet vuoden päivistä Suomessa, asia loppuun käsitelty”. Toisaalta lyhyet ulkomaanmatkat eivät automaattisesti pelasta yleiseltä verovelvollisuudelta, ja Suomessa oleva varsinainen asunto ja koti on erillinen peruste. Koko säännös pitää lukea, ei vain omaan väitteeseen sopivaa puolikasta.
Mikään tästä ei todista Latvalaa syyttömäksi. Se osoittaa, miksi hänen syyllisyyttään ei ratkaista tällä palstan oikoreitillä.
Jos perustelu kaatuu siihen, että joku lukee pykälästä myös sanan ”jatkuvasti”, ongelma ei ole vastapuolen semantiikka. Ongelma on se, että päivät on laskettu ennen kuin sääntö on luettu.
Ihan turhaan sä taas jälkeen kerran tulet jauhamaan tota samaa. Fakta nyt on se, että Latvalan asia olisi hallinto-oikeudessa, jos hänen veroistaan annettaisiin joku ratkaisu. Rikosoikeudessa ratkaistaan ja tuomitaan vain petos-asia. Käytä siitä verovelvollisuuden toteamisesta mitä tahansa sanaa, mutta ratkaisuksi se ei sillä muutu. Oikeus katsoo vain petosepäilyn kannalta asiaa, se että petos on mahdollisesti tapahtunut veroilmoituksissa, ei tee rikosoikeudesta vero-oikeutta.
Rikosoikeuden ratkaisu verovelvollisuuden suhteen voi vaikuttaa verottajan ohjeisiin. Tämä riippuu toki siitä, minkälainen ratkaisu sieltä tulee. Rikosoikeus ei päätä veroista, mutta ratkaisulla on vaikutusta. Jos Latvala oli rikosoikeuden mielestä rajoitetusti verovelvollinen, hän voi hakea veroja takaisin.
Rikostuomioistuin (käräjäoikeus) ratkaisee vain sen, onko Latvala syyllistynyt syyttäjän väittämään törkeään veropetokseen vuosina 2014–2017. Oikeus arvioi, oliko hänen toimintansa tahallista veron välttämistä ja onko syytä määrätä vankeusrangaistus.
Varsinaisen hallinnollisen päätöksen verovelvollisuuden luonteesta (yleisesti vs. rajoitetusti verovelvollinen) ja maksettavista veroista tekee verohallinto, ja niistä valitetaan tarvittaessa hallinto-oikeuteen, ei rikosoikeuteen.
Tämä on mennyt muutamalta ilmeisesti pahasti sekaisin. Jos syyttäjä ei olisi epäillyt rikosta, se olisi tehnyt syyttämättäjättämispäätöksen. Hallinnollinen päätös riittää, jos petosta ei edes epäillä, veropäätöstä ei tarvitse oikeudessa puida tai vahvistaa ollenkaan.Veropetossyyttä ja verovelvollisuuden luonnetta ei voi erottaa toisistaan. Jotta käräjäoikeus voi tuomita jonkun veropetoksesta, sen on pakko ensin ratkaista rikoksen esikysymyksenä se, oliko syytetyllä laissa tarkoitettu yleinen verovelvollisuus. Käräjäoikeus siis nimenomaan pureutuu ja ratkaisee sen, oliko verottajan tekemä päätös verotuksista oikea. Käräjäoikeus ei päätä veroista, mutta käräjäoikeuden päätös on hyvä peruste hakea veroja takaisin, jos ei ollut yleisesti verovelvollinen.
Rikosoikeuden päätös ei vaikuta Latvalan verovelvollisuuteen.
Olet aivan pihalla.
Ei ole. Rikostuomioistuin ei tee päätöstä Latvalan verovelvollisuudesta. Vaikka tuomio olisi ei petosta, se ei todellakaan tarkoita, että Latvala ei olisi ollut noina vuosina yleisesti verovelvollinen.
Oikeus voi päätyä kolmeen ratkaisuun:
1) Latvala oli rajoitetusti verovelvollinen, petossyyte raukeaa. Verot voi hakea takaisin hallinto-oikeuden kautta.
2) Latvala oli yleisesti verovelvollinen, mutta ei ollut tahallisuutta, ei tuomiota. Veroille ei tapahdu mitään.
3) Latvala oli yleisesti verovelvollinen ja antoi tietoja tahallaan väärin. Tuomio petoksesta. Veroille ei tapahdu mitään.
Verovelvollisuus ratkaistaan jokaiselle vuodelle erikseen.
Noin se menee. Käräjäoikeuden ratkaisu saadaan parin kuukauden päästä. Sen jälkeen tämä menee hovioikeuteen ja siellä voi mennä pari vuotta. Sitten vielä korkeimmassa oikeudessa 1-2 vuotta. Jos korkeimman oikeuden päätös on, että oli rajoitetusti verovelvollinen, Latvala voi saada takaisin noin neljän vuoden päästä yli 5,5 miljoonaa. Tässä on isot panokset: voi tulla vankilatuomio tai sitten saa takaisin miljoonia. Tai ei kumpaakaan.
Ei ne edes anna siitä päätöstä. Miten pihalla porukka oikeasti on 😂
Älykkyys vastaa AIta, niin laitetaan nyt sen vastaus kysymykseen ”Antaako rikosoikeus päätlksen Latvalan verovelvollisuudesta?”. Olkaa hyvä:
Käräjäoikeus ratkaisee, onko Latvala syyllistynyt törkeään veropetokseen antamalla Verohallinnolle vääriä tai puutteellisia tietoja oleskelustaan Suomessa vuosina 2014–2017. Jotta oikeus voi antaa tuomion verorikoksesta, sen on otettava esikysymyksenä kantaa siihen, täyttyivätkö rajoitetun verovelvollisuuden ehdot (kuten alle 183 päivän oleskelu Suomessa vuodessa) syytteessä mainittuina vuosina.
Käräjäoikeuden päätös ratkaisee siis sen, katsotaanko Latvalan toiminta rikolliseksi veronkierroksi, mutta se ei korvaa tai kumoa verottajan tekemiä hallinnollisia verotuspäätöksiä.Et taida ymmärtää, että käräjäoikeuden päätös pitää sisällään ratkaisun esikysymykseen. Jos oikeus toteaa tuomiossa, että Latvala ei ollut yleisesti verovelvollinen, se se on juridinen päätös siitä, ettei rikosoikeudellista verovelvollisuutta syntynyt. Se ei suoraan kumoa verottajan päätöstä, mutta sen perusteella voi hakea muutosta hallinto-oikeuden kautta.
Kun se ei totea siitä mitään. Sepä se.
Käräjäoikeus siis "toteaa" verovelvollisuuden vain yhtenä rikosasian palapelin osana määrittäessään, täyttyykö törkeän veropetoksen tunnusmerkistö. Ei siis millään tavalla oikeasti totea Latvalan verovelvollisuutta. Se ei ole sen tehtäbä eikä tarkoitus.
Ja tämähän me nähdään kun yhtään seurataan oikeudenkäyntiä. Ei sanaakaan siitä että oikeus toteaisi Latvalan verovelvollisuutta. MOT
Ilta-Sanomat tänään:
Latvalan verokäräjien kynnyskysymys kohdistuu siihen, oliko tuohon aikaan WRC-sarjassa kilpaillut Latvala rajoitetusti verovelvollinen Suomeen vuosina 2014–2017. Syyttäjän mukaan Latvala asui tuolloin Suomessa, vaikka hänen virallinen osoitteensa oli Monacossa.
Mites se oikeudenkäynti? Sielläkö tuo on lausuttu?
Iltasanomat nyt sanoo mitä sanoo miten sanoo. Ja kyllä, oikeud tarkastelee asuiko Latvala Suomessa eikä Monacossa. Mutta ei todetakseen hänen verovelvollisuutensa vaan petoksen.Oikeudenkäynnissa käydään hyvin kattavasti läpi verovelvollisuutta. Luuletko, että päätöslauselmaan ei sen pohjalta kirjata joko "vastaaja oli rajoitetusti verovelvollinen" tai "vastaaja oli yleisesti verovelvollinen"? Tuo kirjaus tehdään erikseen jokaiselle verovuodelle ellei se ole sama kaikille.
Luuletko ihan oikeasti, että verovelvollisuuteen liittyviä todeisteita käydään läpi ihan muuten vaan ja että niiden pohjalta ei tehtäisi mitään ratkaisua, jota ei kirjattaisi päätökseen?
Kirjataan ja puhutaan aika monestakin asiasta niin, mutta ei ne tuomiota ole. Rikosoikeus antaa tuomionsa rikoksesta, ei muusta.
Olet oikeassa siinä, että rikosoikeus antaa tuomion vain rikoksesta. Oikeuden kanta verovelvollisuudesta on myös oikeuden juridinen kanta. Jos oikeus päätyy siihen, että Latvala oli rajoitetusti verovelvollinen, syyte raukeaa. Silloin veroja voi hakea takaisin hallinto-oikeuden kautta. Tuomio petoksesta voi tulla vain, jos oikeus päätyy siihen, että Latvala oli yleisesti verovelvollinen. Oletko yhtä mieltä kaikesta tästä? Jos olet jostain kohdasta eri mieltä, niin voisitko ystävällisesti perustella kattavasti, miksi noin ei ole. Pelkkä toteamus, että rikosoikeus ei päätä verovelvollisuudesta, ei kanna pitkälle. Siihen tarvitaan perusteluja.
Miten oikeus siis toteaisi että Latvala ei ollut noina vuosina yleisesti verovelvollinen?
Kysytkö tuota ihan tosissasi? Miksi luulet, että syyttäjä yrittää osoittaa, että Latvala oli yleisesti verovelvollinen ja puolustus, että ei ollut? Luuletko, että tuomari ei kirjaa lopputulosta?
He pyrkivät osoittamaan sen petoksen. Vaikka oikeus toteaisi että Latvala ei asunut Suomessa ja oli näin ollen rajoitetusti verovelvollinen, ei se noita verottajan läpikäymiä verotusvuosia koske.
Mikähän olisi riittävä yksinkertaistus? Henkilö saa rajoitetusti verovelvollisuuden muuttaessaan ulkomaille, mutta yksittäisinä verovuosina hän voi silti olla yleisesti verovelvollinen.Nyt olet kyllä mennyt pahasti solmuun. "ei se noita verottajan läpikäymiä verotusvuosia koske" on täysin älytön väite. Nimenomaan niitähän oikeudessa käydään läpi. Jokainen verovuosi käsitellään erikseen ja jokaisena vuonna on joko rajoitetusti tai yleisesti verovelvollinen.
Verottaja on sen jo tehnyt. Sinulla on vieheelöinen käsitys siitä mistä Latvalaa syytetään. Ihan älytöntä, että puhut edes koko asiasta, kun käsityksesi on yksinkertaisesti väärä. Kyllä, ne vuodet käsitellään kaikki, joiden aikana syyttäjä katsoo sen petoksen tapahtuneen, mutta ei siksi että noina vuosina verottaja on katsonut hänet yleisesti verovelvolliseksi.
Täällä on jo monta kertaa väännettty rautalangasta, että verottajan tekemä hallinnollinen päätös ei riitä rikosoikeudessa. Jos se riittäisi, sitä ei enää tarvitsisi todistella oikeudessa. Miksi sitä käsiteltäisiin, jos se olisi täysin selvää? Olet tuosta asiasta aivan totaalisen pihalla.
Kun se ei ole käsittelyssä ollenkaan. Ei verovelvollisuutta rikosoikeuteen viedä vahvistettavaksi tai kumottavaksi. Sulla on siis tuo pohja-ajatus pielessä alunalkaenkin.
Ei se ole siellä vahvistettavana tai kumottavana. Se on perustavaa laatua oleva esikysymys, joka täytyy ratkaista, koska ilman yleistä verovelvollisuutta ei ole voinut tehdä sitä rikosta, jota syyte koskee.
Kyllä, esikysymys se on niin. Ja tämä tarkoittaa sun mielestä mitä?
Se tarkoittaa sitä, että oikeus ratkaisee tuon kysymyksen puoleen tai toiseen jokaisen verovuoden kohdalta. Jos ratkaisu poikkeaa verottajan hallinnollisesta päätöksestä, se on hyvä peruste hakea muutosta verottajan päätökseen hallinto-oikeudesta. Tämä on selitetty jo monta kertaa. Jos et usko, niin kerro ihmeessä kunnolla perusteltuna, mikä tässä on väärin.
Ei ratkaise, edelleenkään ei, koska veroilmoitukset eivät kuulu rikosoikeudelle. Sen petosratkaisun oikeus tekee jokaiselle vuodelle erikseen ja siinä yhteydessä oikeus voi todeta, että olikin rajoitetusti verovelvollinen. Pitää nyt siis erottaa se käsitteleekö oikeus Latvalan verovelvollisuutta noina vuosina vai ottaako se kantaa verovelvollisuuteen suhteessa petokseen.
Eli siis se ratkaisee kysymyksen.
Onko oikeudelta siis kysytty sitä verovelvollisuutta? Ei ole, eikä se ratkaise sellaista kysymystä mitä ei edes kysytä. Melko hurjaa olisi, jos verovelvollisuus ratkaistaisiin rikosoikeudessa.
Kyllä ne nyt vaan joutuu ratkaisemaan sen kysymyksen.
Osana petostuomiotaan niin, ei siis verotuksen kannalta. Sun kannattaa jatkossa argumentoida asiat oikein niin ei tarvitse jankuttaa.
Se riippuu tietenkin vähän siitä mitä argumentoinnilla tarkoitetaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos rikosoikeuden ratkaisu on, että Latvala ei ollut yleisesti verovelvollinen, astuu hallinto-oikeus mukaan. Silloin Latvala voi hakea hallinto-oikeudesta muutosta verottajan päätökseen.
Ei voi, koska oikeus ei tee niistä omaa ratkaisuaan.
Suomen oikeusjärjestelmässä prosessien järjestys ja keskinäinen suhde toimivat veroasioissa juuri toisinpäin, ja käräjäoikeuden antama rikosoikeudellinen ratkaisu ei anna oikeutta hakea muutosta.
Tätä sulle nyt on yritetty selittää.Olet täysin väärässä. Latvala on jo maksanut verottajan määräämät mätkyt. Käräjäoikeudessa ei siis päätetä siitä, joutuuko hän maksamaan verot, vaan siitä, joutuuko hän vankilaan. Jos käräjäoikeus toteaa perusteluissaan syytteen hyläten, että Latvala oli rajoitetusti verovelvollinen, se on virallinen oikeudellinen ratkaisu verovelvollisuuskysymykseen. Tämän jälkeen Latvala voi viedä (ja viekin) asian hallinto-oikeuteen ja käyttää käräjäoikeuden tuomiota lyömäaseena vaatiessaan jo maksamiaan miljoonia takaisin verottajalta. Älä siis sekoita rikosoikeudellista vastuuta ja hallinnollista muutoksenhakua keskenään.
Ei se että oikeus hyökää petossyytteen, ole ratkaisu että Latvala olisi ollut rajoitetusti verovelvollinen. Mitä sä selität?
Käräjäoikeuden perusteluissa mainittu lausuma ei ole virallinen, vero-oikeudellisesti sitova ratkaisu Latvalan verovelvollisuusasemaan.
Tämä johtuu Suomen oikeusjärjestelmän toimivaltajaosta ja tuomioistuinten päätösten oikeusvoimasta:
Verovelvollisuuden (kuten yleisen tai rajoitetun verovelvollisuuden) määrittäminen kuuluu yksinomaan verohallinnollr ja muutoksenhakutilanteissa hallinto-oikeudelle. Käräjäoikeudella ei ole toimivaltaa tehdä yleisesti sitovia hallinto-oikeudellisia tai vero-oikeudellisia ratkaisuja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos rikosoikeuden ratkaisu on, että Latvala ei ollut yleisesti verovelvollinen, astuu hallinto-oikeus mukaan. Silloin Latvala voi hakea hallinto-oikeudesta muutosta verottajan päätökseen.
Ei voi, koska oikeus ei tee niistä omaa ratkaisuaan.
Suomen oikeusjärjestelmässä prosessien järjestys ja keskinäinen suhde toimivat veroasioissa juuri toisinpäin, ja käräjäoikeuden antama rikosoikeudellinen ratkaisu ei anna oikeutta hakea muutosta.
Tätä sulle nyt on yritetty selittää.Olet täysin väärässä. Latvala on jo maksanut verottajan määräämät mätkyt. Käräjäoikeudessa ei siis päätetä siitä, joutuuko hän maksamaan verot, vaan siitä, joutuuko hän vankilaan. Jos käräjäoikeus toteaa perusteluissaan syytteen hyläten, että Latvala oli rajoitetusti verovelvollinen, se on virallinen oikeudellinen ratkaisu verovelvollisuuskysymykseen. Tämän jälkeen Latvala voi viedä (ja viekin) asian hallinto-oikeuteen ja käyttää käräjäoikeuden tuomiota lyömäaseena vaatiessaan jo maksamiaan miljoonia takaisin verottajalta. Älä siis sekoita rikosoikeudellista vastuuta ja hallinnollista muutoksenhakua keskenään.
Sinä sotker ja olet sotkenut koko ajan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos rikosoikeuden ratkaisu on, että Latvala ei ollut yleisesti verovelvollinen, astuu hallinto-oikeus mukaan. Silloin Latvala voi hakea hallinto-oikeudesta muutosta verottajan päätökseen.
Ei voi, koska oikeus ei tee niistä omaa ratkaisuaan.
Suomen oikeusjärjestelmässä prosessien järjestys ja keskinäinen suhde toimivat veroasioissa juuri toisinpäin, ja käräjäoikeuden antama rikosoikeudellinen ratkaisu ei anna oikeutta hakea muutosta.
Tätä sulle nyt on yritetty selittää.Olet täysin väärässä. Latvala on jo maksanut verottajan määräämät mätkyt. Käräjäoikeudessa ei siis päätetä siitä, joutuuko hän maksamaan verot, vaan siitä, joutuuko hän vankilaan. Jos käräjäoikeus toteaa perusteluissaan syytteen hyläten, että Latvala oli rajoitetusti verovelvollinen, se on virallinen oikeudellinen ratkaisu verovelvollisuuskysymykseen. Tämän jälkeen Latvala voi viedä (ja viekin) asian hallinto-oikeuteen ja käyttää käräjäoikeuden tuomiota lyömäaseena vaatiessaan jo maksamiaan miljoonia takaisin verottajalta. Älä siis sekoita rikosoikeudellista vastuuta ja hallinnollista muutoksenhakua keskenään.
Ei se että oikeus hyökää petossyytteen, ole ratkaisu että Latvala olisi ollut rajoitetusti verovelvollinen. Mitä sä selität?
Käräjäoikeuden perusteluissa mainittu lausuma ei ole virallinen, vero-oikeudellisesti sitova ratkaisu Latvalan verovelvollisuusasemaan.Tämä johtuu Suomen oikeusjärjestelmän toimivaltajaosta ja tuomioistuinten päätösten oikeusvoimasta:
Verovelvollisuuden (kuten yleisen tai rajoitetun verovelvollisuuden) määrittäminen kuuluu yksinomaan verohallinnollr ja muutoksenhakutilanteissa hallinto-oikeudelle. Käräjäoikeudella ei ole toimivaltaa tehdä yleisesti sitovia hallinto-oikeudellisia tai vero-oikeudellisia ratkaisuja.
Et sitten lukenut, mitä kirjoitin, tai et ainakaan ymmärtänyt sitä. En missään vaiheessa ole väittänyt, että käräjäoikeuden lausuma olisi suoraan sitova ratkaisu verovelvollisuusasemaan. Se lopullinen verotuspäätös tehdään hallintoprosessissa, ja siksi muutosta itse verojen määrään pitää hakea hallinto-oikeudelta.
Käräjäoikeuden ratkaisu ja siellä tehty erittäin kattava näytön arviointi on kuitenkin virallinen juridinen ratkaisu, jolla on erittäin suuri näyttöarvo ja painoarvo hallinto-oikeudessa. Hallinto-oikeus ei käytännössä tee saman näytön pohjalta täysin päinvastaista päätöstä verovelvollisuudesta, ellei sille tule tietoon jotain sellaista merkittävää uutta selvitystä, jota ei rikosoikeudenkäynnissä käsitelty. Käräjäoikeuden tuomion perustelut ovat siis Latvalalle se kaikkein tärkein lyömäase hallinto-oikeudessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos rikosoikeuden ratkaisu on, että Latvala ei ollut yleisesti verovelvollinen, astuu hallinto-oikeus mukaan. Silloin Latvala voi hakea hallinto-oikeudesta muutosta verottajan päätökseen.
Ei voi, koska oikeus ei tee niistä omaa ratkaisuaan.
Suomen oikeusjärjestelmässä prosessien järjestys ja keskinäinen suhde toimivat veroasioissa juuri toisinpäin, ja käräjäoikeuden antama rikosoikeudellinen ratkaisu ei anna oikeutta hakea muutosta.
Tätä sulle nyt on yritetty selittää.Olet täysin väärässä. Latvala on jo maksanut verottajan määräämät mätkyt. Käräjäoikeudessa ei siis päätetä siitä, joutuuko hän maksamaan verot, vaan siitä, joutuuko hän vankilaan. Jos käräjäoikeus toteaa perusteluissaan syytteen hyläten, että Latvala oli rajoitetusti verovelvollinen, se on virallinen oikeudellinen ratkaisu verovelvollisuuskysymykseen. Tämän jälkeen Latvala voi viedä (ja viekin) asian hallinto-oikeuteen ja käyttää käräjäoikeuden tuomiota lyömäaseena vaatiessaan jo maksamiaan miljoonia takaisin verottajalta. Älä siis sekoita rikosoikeudellista vastuuta ja hallinnollista muutoksenhakua keskenään.
Ei se että oikeus hyökää petossyytteen, ole ratkaisu että Latvala olisi ollut rajoitetusti verovelvollinen. Mitä sä selität?
Käräjäoikeuden perusteluissa mainittu lausuma ei ole virallinen, vero-oikeudellisesti sitova ratkaisu Latvalan verovelvollisuusasemaan.Tämä johtuu Suomen oikeusjärjestelmän toimivaltajaosta ja tuomioistuinten päätösten oikeusvoimasta:
Verovelvollisuuden (kuten yleisen tai rajoitetun verovelvollisuuden) määrittäminen kuuluu yksinomaan verohallinnollr ja muutoksenhakutilanteissa hallinto-oikeudelle. Käräjäoikeudella ei ole toimivaltaa tehdä yleisesti sitovia hallinto-oikeudellisia tai vero-oikeudellisia ratkaisuja.Et sitten lukenut, mitä kirjoitin, tai et ainakaan ymmärtänyt sitä. En missään vaiheessa ole väittänyt, että käräjäoikeuden lausuma olisi suoraan sitova ratkaisu verovelvollisuusasemaan. Se lopullinen verotuspäätös tehdään hallintoprosessissa, ja siksi muutosta itse verojen määrään pitää hakea hallinto-oikeudelta.
Käräjäoikeuden ratkaisu ja siellä tehty erittäin kattava näytön arviointi on kuitenkin virallinen juridinen ratkaisu, jolla on erittäin suuri näyttöarvo ja painoarvo hallinto-oikeudessa. Hallinto-oikeus ei käytännössä tee saman näytön pohjalta täysin päinvastaista päätöstä verovelvollisuudesta, ellei sille tule tietoon jotain sellaista merkittävää uutta selvitystä, jota ei rikosoikeudenkäynnissä käsitelty. Käräjäoikeuden tuomion perustelut ovat siis Latvalalle se kaikkein tärkein lyömäase hallinto-oikeudessa.
Ai et sanonut vai? Jos käräjäoikeus toteaa perusteluissaan syytteen hyläten, että Latvala oli rajoitetusti verovelvollinen, se on virallinen oikeudellinen ratkaisu
Kyllä sanoit.
Mikään ei estä Latvalaa viemästä asiaa just mihin haluaa tietenkään.
Kirjoittelet mitä sattuu ja sitten kun korjataan, sanot että en sanonut ja uli uli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos rikosoikeuden ratkaisu on, että Latvala ei ollut yleisesti verovelvollinen, astuu hallinto-oikeus mukaan. Silloin Latvala voi hakea hallinto-oikeudesta muutosta verottajan päätökseen.
Ei voi, koska oikeus ei tee niistä omaa ratkaisuaan.
Suomen oikeusjärjestelmässä prosessien järjestys ja keskinäinen suhde toimivat veroasioissa juuri toisinpäin, ja käräjäoikeuden antama rikosoikeudellinen ratkaisu ei anna oikeutta hakea muutosta.
Tätä sulle nyt on yritetty selittää.Olet täysin väärässä. Latvala on jo maksanut verottajan määräämät mätkyt. Käräjäoikeudessa ei siis päätetä siitä, joutuuko hän maksamaan verot, vaan siitä, joutuuko hän vankilaan. Jos käräjäoikeus toteaa perusteluissaan syytteen hyläten, että Latvala oli rajoitetusti verovelvollinen, se on virallinen oikeudellinen ratkaisu verovelvollisuuskysymykseen. Tämän jälkeen Latvala voi viedä (ja viekin) asian hallinto-oikeuteen ja käyttää käräjäoikeuden tuomiota lyömäaseena vaatiessaan jo maksamiaan miljoonia takaisin verottajalta. Älä siis sekoita rikosoikeudellista vastuuta ja hallinnollista muutoksenhakua keskenään.
Ei se että oikeus hyökää petossyytteen, ole ratkaisu että Latvala olisi ollut rajoitetusti verovelvollinen. Mitä sä selität?
Käräjäoikeuden perusteluissa mainittu lausuma ei ole virallinen, vero-oikeudellisesti sitova ratkaisu Latvalan verovelvollisuusasemaan.Tämä johtuu Suomen oikeusjärjestelmän toimivaltajaosta ja tuomioistuinten päätösten oikeusvoimasta:
Verovelvollisuuden (kuten yleisen tai rajoitetun verovelvollisuuden) määrittäminen kuuluu yksinomaan verohallinnollr ja muutoksenhakutilanteissa hallinto-oikeudelle. Käräjäoikeudella ei ole toimivaltaa tehdä yleisesti sitovia hallinto-oikeudellisia tai vero-oikeudellisia ratkaisuja.Et sitten lukenut, mitä kirjoitin, tai et ainakaan ymmärtänyt sitä. En missään vaiheessa ole väittänyt, että käräjäoikeuden lausuma olisi suoraan sitova ratkaisu verovelvollisuusasemaan. Se lopullinen verotuspäätös tehdään hallintoprosessissa, ja siksi muutosta itse verojen määrään pitää hakea hallinto-oikeudelta.
Käräjäoikeuden ratkaisu ja siellä tehty erittäin kattava näytön arviointi on kuitenkin virallinen juridinen ratkaisu, jolla on erittäin suuri näyttöarvo ja painoarvo hallinto-oikeudessa. Hallinto-oikeus ei käytännössä tee saman näytön pohjalta täysin päinvastaista päätöstä verovelvollisuudesta, ellei sille tule tietoon jotain sellaista merkittävää uutta selvitystä, jota ei rikosoikeudenkäynnissä käsitelty. Käräjäoikeuden tuomion perustelut ovat siis Latvalalle se kaikkein tärkein lyömäase hallinto-oikeudessa.
Se oikeus ei tule tuomiossaan toteamaan Latvalan olleen noina vuosina rajoitetusti verovelvollinen, se antaa tuomionsa siitä peroksesta. Tulet näkemään.
No niin lisäsin, koska se selittää sen miksi vastataan ettei pidä paikkaansa. Koska sitähän se tarkoittaisi, jos rikosoikeus toteaisi ettei ollut. Eikö vain? Oikeus tekisi uudelleen päätöksen yksittäisestä verovuodesta.