Lue keskustelun säännöt.
Veropetoksesta epäilyllä Jari-Matti Latvalalla oli Monacossa 27m2 asunto. Pitäisikö uskoa että miljonääri asuisi pienessä koirankopissa?
01.09.2026 |
Sellaista se on kun ei osaa pitää instaa kiinni vaan pitää leuhkia miljonäärielämällä.
Tarkkaa syytä siihen, mikä sai Verohallinnon juuri Latvalan kimppuun, ei ole julkistettu
Tiedossa oleva tapahtumaketju on tämä:
- Elokuussa/syksyllä 2018 Verohallinto aloitti Latvalasta ensin niin sanotun yleisen verotarkastustutkimuksen. Se muuttui nopeasti henkilökohtaiseksi verotarkastukseksi, jossa ryhdyttiin selvittämään hänen todellisia Suomessa ja ulkomailla viettämiään päiviä.
- Latvala itse sanoi eilen 31.8.2026, että hän epäilee yhden syyn olleen hänen ja Maisa Torpan runsas julkisuus. Heistä oli paljon lehtijuttuja, joissa heidän yhteisestä elämästään Suomessa kerrottiin varsin avoimesti. Latvala sanoi: "ehkä se herätti silloin tietynlaista kiinnostusta."
- Tämä on uskottava mahdollinen hälytysmerkki, koska esimerkiksi vuoden 2016 yhteishaastattelua käytetään nyt syyttäjän todistusaineistona. Latvala puhui siinä heidän Suomessa sijainneesta asunnostaan "kotina". Hän myös osti vuonna 2016 omakotitalon pääkaupunkiseudulta itsensä ja Torpan käyttöön.
On myös pitkään liikkunut huhu, että Maisa Torppa olisi ilmiantanut Latvalan Verohallinnolle. Tästä ei kuitenkaan ole löytynyt näyttöä. Latvala itse sanoo, ettei usko Torpan tehneen ilmiantoa, eikä syyttäjän aineistosta selviä, mikä alun perin käynnisti tutkinnan.
Kun Verohallinto sitten kiinnostui asiasta, verkko vedettiin todella tiukaksi. Latvalan olinpaikkoja rekonstruoitiin pankki- ja luottokorttiostoista, lentotiedoista, osoitteista, vakuutuksista, ajoneuvoista sekä K- ja S-ryhmän kanta-asiakaskorteista. Mukana oli jopa Torpan rinnakkaisbonuskortti, jota Latvala oli käyttänyt Suomessa.
Lisäksi Verohallinto sai Telialta Latvalan puhelinliittymien välitystietoja. Telia oli luovuttanut tiedot erehdyksessä, eikä Verohallinnolla ollut oikeutta saada niitä. Kaksi verotarkastajaa sai tästä vuonna 2025 sakkotuomion tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta.
Eli todennäköisin julkisiin tietoihin sopiva selitys on: Latvala oli virallisesti Monacossa verovelvollinen, mutta samalla hänen julkisesta elämästään näkyi paljon Suomessa asumiseen viittaavia asioita, kuten suomalainen koti, suomalainen puoliso ja paljon Suomessa oleskelua. Verohallinto poimi hänet tarkempaan tarkastukseen, ja vasta sen jälkeen kortti-, lento-, puhelin- ym. aineistosta alettiin rakentaa päivä päivältä kuvaa siitä, missä hän todella oli.
Kiinnostava yksityiskohta on, että Latvala oli jo vuonna 2013 hyväksytty Suomessa rajoitetusti verovelvolliseksi. Siksi vuoden 2018 kysymys ei ollut "tiesikö verottaja Monacosta?", vaan miksi se alkoi viisi vuotta myöhemmin epäillä, ettei Monaco enää vastannut hänen elämänsä tosiasiallista keskusta. Juuri tuohon alkuperäiseen sysäykseen ei ainakaan vielä ole tullut julkista viranomaisvastausta.
Kommentit (2035)
Verottaja tässä tapauksessa on mielipuoli
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
rikosoikeudessa ei päätetä veroista vaan siellä käsitellään rikosasiaa, joka on tässä tapauksessa on törkeä veropetos. Jotta voidaan syyttää tuosta asiasta on pitänyt ensin olla yleisesti verovelvollinen. Siksi verotusasiat pitää selvittää ensin, koska pelkkä verotarkastusraportti ei riitä ainoaksi todisteeksi rikosoikeudessa. Sitä voidaan käyttä todisteena ja se on hyvä sellainen. Rikosoikeus siis selvittää oliko Latvala todellakin yleisesti verovelvollinen (asui Suomessa) noina vuosina niin kuin syyttäjä väittää. Sen takia oikeudessa käydään läpi asumisratkaisuja ja sitä miten paljon Latvala vietti aikaa Suomessa. Jos oikeus päätyy siihen, että hän oli yleisesti verovelvollinen, vasta sitten voidaan harkita syyllistyikö Latvala veropetokseen, josta häntä syytetään. Jos oikeuden ratkaisu on, että hän olikin rajoiteitetusti verovelvollinen (ei asunut Suomessa), veropetossyyte raukeaa. Rikosoikeus ei päätä itse veroista mitään, mutta jos rikosoikeus päättää, että oli ollut rajoitetusti verovelvollinen, hän voi sen jälkeen hakea maksettuja veroja takaisin hallinto-oikeuden kautta.
Periaatteessa kyllä, mutta Latvalan tapauksessa tuskin. Näin siksi, että se verovelvollisuus on kiistaton ja se että tahallisuutta tai veropetosta ei katsota todistetun, ei itsessään sitä verovelvollisuutta kumoa. Oikeuden ei siis ole tarpeen käsitellä asiaa oli verovelvollinen-ei ollut verovelvollinen-tasolla ollenkaan. Henkilö voi olla verovelvollinen ilman petostakin. Ja useimmiten onkin.Verovelvollisuus ei ole kiistaton. Sehän on koko oikeudenkäynnin suurin kiistanaihe syyttäjän ja vastaajan väliilä. Vain hallinnollinen verovelvollisuus on tässä vaiheessa kiistaton. Tämä perustuu verottajan päätökseen. Se ei tarkoita, että asia olisi kiistaton rikosoikeudessa. Syyttäjän kanta on, että verovelvollisuus on täysin selvä ja puolustuksen, että ei ollut verovelvollinen. Tämä kysymys on kaikkein tärkein kysymys koko oikeudenkäynnissä. Tämä on tärkeää ratkaista ensin, koska ilman yleistä verovelvollisuutta ei ole voinut syyllistyä veropetokseen. Miten voitte olla niin pihalla siitä?
Miten niin ei voi olla veropetos, jos on ollut rajoitetusti verovelvollinen? Avaapa nyt pikkasen ajatustasi.
Latvalan tapauksessa ei voi olla. Hänen syyte veropetoksesta liittyy ulkomaisiin tuloihin, joita hän ei ilmoittanut Suomeen. Ulkomaisilla tuloilla on merkitystä vain, jos on yleisesti verovelvollinen. Jos hän on ollut rajoitetusti verovelvollinen, hänellä ei ole ollut velvollisuutta ilmoittaa noita tuloja, eikä ole siten voinut laiminlyödä velvollisuuksiaan.
Hänet on katsottu yleisesti verovelvolliseksi ja hän on veronsa sen vuoksi maksanut.
Verottaja on katsonut hänet yleisesti verovelvolliseksi. Se on hallinnollinen päätös, joka ei riitä sellaisenaan rikosoikeudessa. Asia käydään uudelleen läpi rikosoikeudessa, jotta voidaan varmistaa, että pohja on olemassa törkeään veropetossyytteeseen. Rikosoikeus voi ottaa kantaa tuohon verottajan tekemään hallinnolliseen päätökseen ja esittää oliko päätös rikosoikeuden mielestä oikein vai väärin. Rikosoikeus ei voi muuttaa tuota päätöstä. Jos rikosoikeuden kanta on eri kuin verottajan, Latvalalla on painavat perusteet hakea muutosta verottajan päätökseen hallinto-oikeuden kautta. Onko tämä liian monimutkaista ymmärtää, kun ei tunnu menevän perille?
Se, että Latvala on maksanut hänelle määrätyt verot, ei välttämättä tarkoita, että hän on myöntänyt verottajan näkemyksen oikeaksi tai että verottajan ratkaisu oli rikosoikeuden mielestä oikea. Latvala maksoi verot, koska määrätyt verot on pakko maksaa. Ne olisivat muuten menneet ulosottoon.
Juu u, mikä on pointtisi? Miksi oikeus ottaisi kantaa siihen päätökseen tai toteaisi että verottaja on tehnyt väärän päätöksen? Kun ei koko asiaa ole tarkoituskaan sillä tasolla puida. Se on raustatietona ja todisteena tahallisuudesta. Jos Latvala olisi kantajana asiassa, tioanne olisi ihan erilainen.
Etkö tosiaan ymmärrä, että verottajan päätös yleisestä verovelvollisuudesta on hallinnollinen päätös ja se ei riitä sellaisenaan rikosoikeudessa? Asia pitää todistaa oikeaksi rikosoikeudessa. Tahallisuudella on merkitystä vain, jos Latvala on todistettavasti ollut yleisesti verovelvollinen. Se, että Latvala olisi ollut yleisesti verovelvollinen, ei ole todiste tahallisuudesta. Se on perusta sille, että ylipäätään voidaan syyttää yhtään mistään tässä tapauksessa.
Juu, kyllä, asia pitää ns. vahvistaa ja siihen riittää ne Suomi-päivät. Eli ei ole mitään millä oikeus voisi näyttää ettei olisi ollut verovelvollinen. Siitä on siis ihan turha puhua jonain ensisijaisena asiana. Asiaa ei ole edes kiistetty. Toki näkisin mielelläni sen, että oikeus kaataisi syyttäjän jutun tasolla-verottaja teki virheen, mutta se olisi jo aikamoinen moka.
Niistä Suomi-päivistä, Suomessa oleskelusta, asumisjärjestelyistä ja luottokorttien käytöstä ei tarvitsisi keskustella oikeudessa, jos niiden kautta ei punnittaisi yleistä tai rajoitettua verovelvollisuutta. Ne ovat todisteita juuri siihen. Jos verovelvollisuus olisi kiistaton, noita asioita ei tarvitsisi käsitellä. Silloin voitaisin keskittyä pelkän tahallisuuden käsittelyyn. Silloin asiaa käsiteltäisiin eri tavalla.
Nuo on sitä tajallisuuden käsittelyä nimenomaan. Syyttäjä pyrkii osoittamaan, että Latvala on ollut Suomessa enemmän kuin on ilmoittanut. Niitä ilmoitettuja päiviä käsitellään vain kysymyksellä ”ilmoititko tahallasi vai vahingossa ne väärin”.
Ilmoitettuja päiviä kysytään siksi, että ne vaikuttavat verovelvollisuuteen eli onko ollut rajoitetusti vai yleisesti verovelvollinen. Se on se syy, miksi niitä käydään niin tarkasti läpi. Sen lisäksi arvioidaan, onko niitä ilmoitettu väärin ja onko väärin ilmoittaminen ollut tahallisesti. Niitä ei todellakaan käydä läpi pelkästään tahallisuuden arvioimiseksi.
Se ei ole rikosoikeudellinen asia onko joku ollut rajoitetusti vai yleisesti verovelvollinen.
Tässäpä oikeudellinen läpimurto: veropetosasiassa ei muka tarvitsisi arvioida verovelvollisuutta, koska verovelvollisuus kuuluu vero-oikeuteen. Seuraavaksi varmaan kielletään tuomaria avaamasta tuloverolakia, koska istunnon otsikossa lukee rikosasia.
Tuo perustelu ei kumoa vastaväitettä. Se vain vaihtaa puheenaiheen.
Kukaan ei tarvitse selitystä siitä, että yleinen verovelvollisuus ei itsessään ole rikos. Kysymys on siitä, millä perusteella syytteessä tarkoitetut tulot olisi pitänyt ilmoittaa ja verottaa Suomessa. Rikoslain 29 luvun 1 ei kriminalisoi mitä tahansa väärää tietoa irrallaan sen merkityksestä: menettelyllä pitää aiheuttaa tai yrittää aiheuttaa veron määräämättä jääminen, liian alhainen vero tai aiheeton palautus. Siksi syytteen vero-oikeudellista perustaa ei voi korvata hokemalla ”tahallisuus”.
Ja juuri yleisen ja rajoitetun verovelvollisuuden ero vaikuttaa verotuksen laajuuteen. Yleisesti verovelvollista verotetaan lähtökohtaisesti sekä Suomesta että ulkomailta saaduista tuloista, rajoitetusti verovelvollista Suomessa vain Suomesta saaduista tuloista. Tämä ei ole mikään rikosjutun koristeellinen taustatieto silloin, kun riita koskee ulkomaisia tuloja.
Ketjussa väitetään myös, että oleskelupäiviä käsitellään ”vain” tahallisuuden vuoksi. Mistä tuo ”vain” ilmestyi? Sama selvitys voi auttaa arvioimaan sekä sitä, missä henkilö tosiasiassa oleskeli, että sitä, olivatko hänen ilmoituksensa tietoisesti vääriä. Todisteelle ei jaeta ovella kertakäyttölippua, jolla se pääsee vaikuttamaan vain yhteen kysymykseen.
Syyttäjän pitää näyttää rangaistusvaatimuksensa perusteena olevat seikat toteen, ja tuomioistuimen pitää arvioida näyttö itsenäisesti ja tasapuolisesti. Tuomitsemiseen ei riitä, että keskustelupalstalla joku ilmoittaa asian olevan ”jo ratkaistu”. Syyllisyydestä ei saa jäädä varteenotettavaa epäilyä. Tämä koskee syytettä kokonaisuutena, ei vain vastaajan ajatusten arvuuttelua.
Verotuspäätöksen muuttaminen ei ole sama asia kuin rikossyytteen perusteiden arvioiminen. Kun tähän eroon vastataan taas ”mutta siellä ei muuteta verotuspäätöstä”, vastataan huomautukseen, jota kukaan ei siinä kohdassa esittänyt. Omaa sivulausetta vastaan voi toki voittaa loputtomasti.
Ja sitten tämä ketjun toinen helmi: asianajajan käyttämä sana ”jatkuvasti” olisi muka semanttinen temppu.
Se sana tulee laista.
Tuloverolain 11 :n oleskeluperuste koskee jatkuvaa yli kuuden kuukauden oleskelua. Tilapäinen poissaolo ei katkaise sitä, eikä tarkastelujakso ole sidottu kalenterivuoteen. Sääntö ei siis ole pelkkä ”yli puolet vuoden päivistä Suomessa, asia loppuun käsitelty”. Toisaalta lyhyet ulkomaanmatkat eivät automaattisesti pelasta yleiseltä verovelvollisuudelta, ja Suomessa oleva varsinainen asunto ja koti on erillinen peruste. Koko säännös pitää lukea, ei vain omaan väitteeseen sopivaa puolikasta.
Mikään tästä ei todista Latvalaa syyttömäksi. Se osoittaa, miksi hänen syyllisyyttään ei ratkaista tällä palstan oikoreitillä.
Jos perustelu kaatuu siihen, että joku lukee pykälästä myös sanan ”jatkuvasti”, ongelma ei ole vastapuolen semantiikka. Ongelma on se, että päivät on laskettu ennen kuin sääntö on luettu.
Ihan turhaan sä taas jälkeen kerran tulet jauhamaan tota samaa. Fakta nyt on se, että Latvalan asia olisi hallinto-oikeudessa, jos hänen veroistaan annettaisiin joku ratkaisu. Rikosoikeudessa ratkaistaan ja tuomitaan vain petos-asia. Käytä siitä verovelvollisuuden toteamisesta mitä tahansa sanaa, mutta ratkaisuksi se ei sillä muutu. Oikeus katsoo vain petosepäilyn kannalta asiaa, se että petos on mahdollisesti tapahtunut veroilmoituksissa, ei tee rikosoikeudesta vero-oikeutta.
Rikosoikeuden ratkaisu verovelvollisuuden suhteen voi vaikuttaa verottajan ohjeisiin. Tämä riippuu toki siitä, minkälainen ratkaisu sieltä tulee. Rikosoikeus ei päätä veroista, mutta ratkaisulla on vaikutusta. Jos Latvala oli rikosoikeuden mielestä rajoitetusti verovelvollinen, hän voi hakea veroja takaisin.
Rikostuomioistuin (käräjäoikeus) ratkaisee vain sen, onko Latvala syyllistynyt syyttäjän väittämään törkeään veropetokseen vuosina 2014–2017. Oikeus arvioi, oliko hänen toimintansa tahallista veron välttämistä ja onko syytä määrätä vankeusrangaistus.
Varsinaisen hallinnollisen päätöksen verovelvollisuuden luonteesta (yleisesti vs. rajoitetusti verovelvollinen) ja maksettavista veroista tekee verohallinto, ja niistä valitetaan tarvittaessa hallinto-oikeuteen, ei rikosoikeuteen.
Tämä on mennyt muutamalta ilmeisesti pahasti sekaisin. Jos syyttäjä ei olisi epäillyt rikosta, se olisi tehnyt syyttämättäjättämispäätöksen. Hallinnollinen päätös riittää, jos petosta ei edes epäillä, veropäätöstä ei tarvitse oikeudessa puida tai vahvistaa ollenkaan.Veropetossyyttä ja verovelvollisuuden luonnetta ei voi erottaa toisistaan. Jotta käräjäoikeus voi tuomita jonkun veropetoksesta, sen on pakko ensin ratkaista rikoksen esikysymyksenä se, oliko syytetyllä laissa tarkoitettu yleinen verovelvollisuus. Käräjäoikeus siis nimenomaan pureutuu ja ratkaisee sen, oliko verottajan tekemä päätös verotuksista oikea. Käräjäoikeus ei päätä veroista, mutta käräjäoikeuden päätös on hyvä peruste hakea veroja takaisin, jos ei ollut yleisesti verovelvollinen.
Rikosoikeuden päätös ei vaikuta Latvalan verovelvollisuuteen.
Olet aivan pihalla.
Ei ole. Rikostuomioistuin ei tee päätöstä Latvalan verovelvollisuudesta. Vaikka tuomio olisi ei petosta, se ei todellakaan tarkoita, että Latvala ei olisi ollut noina vuosina yleisesti verovelvollinen.
Oikeus voi päätyä kolmeen ratkaisuun:
1) Latvala oli rajoitetusti verovelvollinen, petossyyte raukeaa. Verot voi hakea takaisin hallinto-oikeuden kautta.
2) Latvala oli yleisesti verovelvollinen, mutta ei ollut tahallisuutta, ei tuomiota. Veroille ei tapahdu mitään.
3) Latvala oli yleisesti verovelvollinen ja antoi tietoja tahallaan väärin. Tuomio petoksesta. Veroille ei tapahdu mitään.
Verovelvollisuus ratkaistaan jokaiselle vuodelle erikseen.
Noin se menee. Käräjäoikeuden ratkaisu saadaan parin kuukauden päästä. Sen jälkeen tämä menee hovioikeuteen ja siellä voi mennä pari vuotta. Sitten vielä korkeimmassa oikeudessa 1-2 vuotta. Jos korkeimman oikeuden päätös on, että oli rajoitetusti verovelvollinen, Latvala voi saada takaisin noin neljän vuoden päästä yli 5,5 miljoonaa. Tässä on isot panokset: voi tulla vankilatuomio tai sitten saa takaisin miljoonia. Tai ei kumpaakaan.
Ei ne edes anna siitä päätöstä. Miten pihalla porukka oikeasti on 😂
Älykkyys vastaa AIta, niin laitetaan nyt sen vastaus kysymykseen ”Antaako rikosoikeus päätlksen Latvalan verovelvollisuudesta?”. Olkaa hyvä:
Käräjäoikeus ratkaisee, onko Latvala syyllistynyt törkeään veropetokseen antamalla Verohallinnolle vääriä tai puutteellisia tietoja oleskelustaan Suomessa vuosina 2014–2017. Jotta oikeus voi antaa tuomion verorikoksesta, sen on otettava esikysymyksenä kantaa siihen, täyttyivätkö rajoitetun verovelvollisuuden ehdot (kuten alle 183 päivän oleskelu Suomessa vuodessa) syytteessä mainittuina vuosina.
Käräjäoikeuden päätös ratkaisee siis sen, katsotaanko Latvalan toiminta rikolliseksi veronkierroksi, mutta se ei korvaa tai kumoa verottajan tekemiä hallinnollisia verotuspäätöksiä.Luin laittamasi vastauksen. Luithan sinäkin siitä molemmat kappaleet?
Siinä sanotaan, että oikeuden on otettava verovelvollisuuden edellytyksiin kantaa esikysymyksenä. Sen jälkeen sanotaan, ettei rikostuomio korvaa tai kumoa hallinnollista verotuspäätöstä.
Jälkimmäisestä ei tarvitse enää väitellä: en tässä väitä, että käräjäoikeus kirjoittaisi Latvalalle uuden verotuspäätöksen.
Jäljelle jää siis yksi kysymys: kiistätkö lainaamasi vastauksen kohdan, jonka mukaan verovelvollisuuden edellytyksiin otetaan kantaa rikosasian esikysymyksenä?
Jos kiistät, selitä miksi toit juuri tämän vastauksen oman kantasi tueksi. Jos et kiistä, kerro täsmällisesti, mistä olemme tämän erottelun jälkeen eri mieltä.
”Käräjäoikeus ei muuta verotuspäätöstä” ei vastaa tuohon kysymykseen. Se vastaa asiaan, jonka juuri hyväksyin.
Nyt ei tarvita uutta arviota siitä, kuinka pihalla muut ovat. Tarvitaan yksi nimetty erimielisyys. Toit jo vastauksen keskusteluun, joten kokeillaan seuraavaksi vastata kysymykseen.
Minulle on ainakin koko ajan ollut selvää mistä olette eri mieltä.
Sinä sanot, että oikeus tekee päätöksen Latvalan verovelvollisuudesta noina vuosina. Mikä on siis oikeudessa tuomio.
Ja hän sanoo että ei tee vaan antaa tuomion petoksesta.
Eikö?
”Minulle on ainakin koko ajan ollut selvää mistä olette eri mieltä.”
Ei näytä olevan, koska selityksestäsi puuttuu juuri se erottelu, jonka lainaamassasi viestissä tein.
Lainasit itse tämän virkkeen:
”En tässä väitä, että käräjäoikeus kirjoittaisi Latvalalle uuden verotuspäätöksen.”
Sen jälkeen selität minulle, että toinen tarkoittaa rikostuomiota ja minä jotakin erillistä verovelvollisuustuomiota. Näppärä yhteenveto, mutta minun kantani vaihtui siinä matkalla toiseksi.
Väitteeni on, että rikossyytteen ratkaiseminen ja sen vero-oikeudellisen perustan arvioiminen eivät ole toistensa vaihtoehtoja. Oikeus voi arvioida verotusta koskevan kysymyksen juuri ratkaistakseen, täyttyykö veropetoksen tunnusmerkistö. Se ei tarkoita, että rikosoikeudenkäynti muuttuisi verotuspäätöksestä tehdyksi valitukseksi.
Tästä löytyy myös oikea oikeustapaus tekoälyvastausten ja palstasanakirjojen sijaan. Ratkaisussa KKO 2004:58 korkein oikeus arvioi veropetossyytteen yhteydessä, miltä osin autoveroa olisi voitu lainmukaisesti määrätä. Kohdassa 14 se totesi, ettei vastaajan voitu katsoa syyllistyneen veropetokseen siltä osin kuin veroa ei olisi alun perinkään voitu määrätä sen syrjivän luonteen vuoksi. Kyse oli eri verosta ja eri tapauksesta, mutta siinä rikossyytteen ratkaisemiseen kuului nimenomaan sen vero-oikeudellisen perustan arvioiminen.
”Oikeus antaa tuomion rikoksesta” ei siis vastaa kysymykseen siitä, mitä sen pitää rikoksen arvioimiseksi selvittää ja ratkaista. Olet kertonut ratkaisun kohteen. Keskustelun kysymys koskee ratkaisun edellytyksiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
rikosoikeudessa ei päätetä veroista vaan siellä käsitellään rikosasiaa, joka on tässä tapauksessa on törkeä veropetos. Jotta voidaan syyttää tuosta asiasta on pitänyt ensin olla yleisesti verovelvollinen. Siksi verotusasiat pitää selvittää ensin, koska pelkkä verotarkastusraportti ei riitä ainoaksi todisteeksi rikosoikeudessa. Sitä voidaan käyttä todisteena ja se on hyvä sellainen. Rikosoikeus siis selvittää oliko Latvala todellakin yleisesti verovelvollinen (asui Suomessa) noina vuosina niin kuin syyttäjä väittää. Sen takia oikeudessa käydään läpi asumisratkaisuja ja sitä miten paljon Latvala vietti aikaa Suomessa. Jos oikeus päätyy siihen, että hän oli yleisesti verovelvollinen, vasta sitten voidaan harkita syyllistyikö Latvala veropetokseen, josta häntä syytetään. Jos oikeuden ratkaisu on, että hän olikin rajoiteitetusti verovelvollinen (ei asunut Suomessa), veropetossyyte raukeaa. Rikosoikeus ei päätä itse veroista mitään, mutta jos rikosoikeus päättää, että oli ollut rajoitetusti verovelvollinen, hän voi sen jälkeen hakea maksettuja veroja takaisin hallinto-oikeuden kautta.
Periaatteessa kyllä, mutta Latvalan tapauksessa tuskin. Näin siksi, että se verovelvollisuus on kiistaton ja se että tahallisuutta tai veropetosta ei katsota todistetun, ei itsessään sitä verovelvollisuutta kumoa. Oikeuden ei siis ole tarpeen käsitellä asiaa oli verovelvollinen-ei ollut verovelvollinen-tasolla ollenkaan. Henkilö voi olla verovelvollinen ilman petostakin. Ja useimmiten onkin.Verovelvollisuus ei ole kiistaton. Sehän on koko oikeudenkäynnin suurin kiistanaihe syyttäjän ja vastaajan väliilä. Vain hallinnollinen verovelvollisuus on tässä vaiheessa kiistaton. Tämä perustuu verottajan päätökseen. Se ei tarkoita, että asia olisi kiistaton rikosoikeudessa. Syyttäjän kanta on, että verovelvollisuus on täysin selvä ja puolustuksen, että ei ollut verovelvollinen. Tämä kysymys on kaikkein tärkein kysymys koko oikeudenkäynnissä. Tämä on tärkeää ratkaista ensin, koska ilman yleistä verovelvollisuutta ei ole voinut syyllistyä veropetokseen. Miten voitte olla niin pihalla siitä?
Miten niin ei voi olla veropetos, jos on ollut rajoitetusti verovelvollinen? Avaapa nyt pikkasen ajatustasi.
Latvalan tapauksessa ei voi olla. Hänen syyte veropetoksesta liittyy ulkomaisiin tuloihin, joita hän ei ilmoittanut Suomeen. Ulkomaisilla tuloilla on merkitystä vain, jos on yleisesti verovelvollinen. Jos hän on ollut rajoitetusti verovelvollinen, hänellä ei ole ollut velvollisuutta ilmoittaa noita tuloja, eikä ole siten voinut laiminlyödä velvollisuuksiaan.
Hänet on katsottu yleisesti verovelvolliseksi ja hän on veronsa sen vuoksi maksanut.
Verottaja on katsonut hänet yleisesti verovelvolliseksi. Se on hallinnollinen päätös, joka ei riitä sellaisenaan rikosoikeudessa. Asia käydään uudelleen läpi rikosoikeudessa, jotta voidaan varmistaa, että pohja on olemassa törkeään veropetossyytteeseen. Rikosoikeus voi ottaa kantaa tuohon verottajan tekemään hallinnolliseen päätökseen ja esittää oliko päätös rikosoikeuden mielestä oikein vai väärin. Rikosoikeus ei voi muuttaa tuota päätöstä. Jos rikosoikeuden kanta on eri kuin verottajan, Latvalalla on painavat perusteet hakea muutosta verottajan päätökseen hallinto-oikeuden kautta. Onko tämä liian monimutkaista ymmärtää, kun ei tunnu menevän perille?
Se, että Latvala on maksanut hänelle määrätyt verot, ei välttämättä tarkoita, että hän on myöntänyt verottajan näkemyksen oikeaksi tai että verottajan ratkaisu oli rikosoikeuden mielestä oikea. Latvala maksoi verot, koska määrätyt verot on pakko maksaa. Ne olisivat muuten menneet ulosottoon.
Juu u, mikä on pointtisi? Miksi oikeus ottaisi kantaa siihen päätökseen tai toteaisi että verottaja on tehnyt väärän päätöksen? Kun ei koko asiaa ole tarkoituskaan sillä tasolla puida. Se on raustatietona ja todisteena tahallisuudesta. Jos Latvala olisi kantajana asiassa, tioanne olisi ihan erilainen.
Etkö tosiaan ymmärrä, että verottajan päätös yleisestä verovelvollisuudesta on hallinnollinen päätös ja se ei riitä sellaisenaan rikosoikeudessa? Asia pitää todistaa oikeaksi rikosoikeudessa. Tahallisuudella on merkitystä vain, jos Latvala on todistettavasti ollut yleisesti verovelvollinen. Se, että Latvala olisi ollut yleisesti verovelvollinen, ei ole todiste tahallisuudesta. Se on perusta sille, että ylipäätään voidaan syyttää yhtään mistään tässä tapauksessa.
Juu, kyllä, asia pitää ns. vahvistaa ja siihen riittää ne Suomi-päivät. Eli ei ole mitään millä oikeus voisi näyttää ettei olisi ollut verovelvollinen. Siitä on siis ihan turha puhua jonain ensisijaisena asiana. Asiaa ei ole edes kiistetty. Toki näkisin mielelläni sen, että oikeus kaataisi syyttäjän jutun tasolla-verottaja teki virheen, mutta se olisi jo aikamoinen moka.
Niistä Suomi-päivistä, Suomessa oleskelusta, asumisjärjestelyistä ja luottokorttien käytöstä ei tarvitsisi keskustella oikeudessa, jos niiden kautta ei punnittaisi yleistä tai rajoitettua verovelvollisuutta. Ne ovat todisteita juuri siihen. Jos verovelvollisuus olisi kiistaton, noita asioita ei tarvitsisi käsitellä. Silloin voitaisin keskittyä pelkän tahallisuuden käsittelyyn. Silloin asiaa käsiteltäisiin eri tavalla.
Nuo on sitä tajallisuuden käsittelyä nimenomaan. Syyttäjä pyrkii osoittamaan, että Latvala on ollut Suomessa enemmän kuin on ilmoittanut. Niitä ilmoitettuja päiviä käsitellään vain kysymyksellä ”ilmoititko tahallasi vai vahingossa ne väärin”.
Ilmoitettuja päiviä kysytään siksi, että ne vaikuttavat verovelvollisuuteen eli onko ollut rajoitetusti vai yleisesti verovelvollinen. Se on se syy, miksi niitä käydään niin tarkasti läpi. Sen lisäksi arvioidaan, onko niitä ilmoitettu väärin ja onko väärin ilmoittaminen ollut tahallisesti. Niitä ei todellakaan käydä läpi pelkästään tahallisuuden arvioimiseksi.
Se ei ole rikosoikeudellinen asia onko joku ollut rajoitetusti vai yleisesti verovelvollinen.
Tässäpä oikeudellinen läpimurto: veropetosasiassa ei muka tarvitsisi arvioida verovelvollisuutta, koska verovelvollisuus kuuluu vero-oikeuteen. Seuraavaksi varmaan kielletään tuomaria avaamasta tuloverolakia, koska istunnon otsikossa lukee rikosasia.
Tuo perustelu ei kumoa vastaväitettä. Se vain vaihtaa puheenaiheen.
Kukaan ei tarvitse selitystä siitä, että yleinen verovelvollisuus ei itsessään ole rikos. Kysymys on siitä, millä perusteella syytteessä tarkoitetut tulot olisi pitänyt ilmoittaa ja verottaa Suomessa. Rikoslain 29 luvun 1 ei kriminalisoi mitä tahansa väärää tietoa irrallaan sen merkityksestä: menettelyllä pitää aiheuttaa tai yrittää aiheuttaa veron määräämättä jääminen, liian alhainen vero tai aiheeton palautus. Siksi syytteen vero-oikeudellista perustaa ei voi korvata hokemalla ”tahallisuus”.
Ja juuri yleisen ja rajoitetun verovelvollisuuden ero vaikuttaa verotuksen laajuuteen. Yleisesti verovelvollista verotetaan lähtökohtaisesti sekä Suomesta että ulkomailta saaduista tuloista, rajoitetusti verovelvollista Suomessa vain Suomesta saaduista tuloista. Tämä ei ole mikään rikosjutun koristeellinen taustatieto silloin, kun riita koskee ulkomaisia tuloja.
Ketjussa väitetään myös, että oleskelupäiviä käsitellään ”vain” tahallisuuden vuoksi. Mistä tuo ”vain” ilmestyi? Sama selvitys voi auttaa arvioimaan sekä sitä, missä henkilö tosiasiassa oleskeli, että sitä, olivatko hänen ilmoituksensa tietoisesti vääriä. Todisteelle ei jaeta ovella kertakäyttölippua, jolla se pääsee vaikuttamaan vain yhteen kysymykseen.
Syyttäjän pitää näyttää rangaistusvaatimuksensa perusteena olevat seikat toteen, ja tuomioistuimen pitää arvioida näyttö itsenäisesti ja tasapuolisesti. Tuomitsemiseen ei riitä, että keskustelupalstalla joku ilmoittaa asian olevan ”jo ratkaistu”. Syyllisyydestä ei saa jäädä varteenotettavaa epäilyä. Tämä koskee syytettä kokonaisuutena, ei vain vastaajan ajatusten arvuuttelua.
Verotuspäätöksen muuttaminen ei ole sama asia kuin rikossyytteen perusteiden arvioiminen. Kun tähän eroon vastataan taas ”mutta siellä ei muuteta verotuspäätöstä”, vastataan huomautukseen, jota kukaan ei siinä kohdassa esittänyt. Omaa sivulausetta vastaan voi toki voittaa loputtomasti.
Ja sitten tämä ketjun toinen helmi: asianajajan käyttämä sana ”jatkuvasti” olisi muka semanttinen temppu.
Se sana tulee laista.
Tuloverolain 11 :n oleskeluperuste koskee jatkuvaa yli kuuden kuukauden oleskelua. Tilapäinen poissaolo ei katkaise sitä, eikä tarkastelujakso ole sidottu kalenterivuoteen. Sääntö ei siis ole pelkkä ”yli puolet vuoden päivistä Suomessa, asia loppuun käsitelty”. Toisaalta lyhyet ulkomaanmatkat eivät automaattisesti pelasta yleiseltä verovelvollisuudelta, ja Suomessa oleva varsinainen asunto ja koti on erillinen peruste. Koko säännös pitää lukea, ei vain omaan väitteeseen sopivaa puolikasta.
Mikään tästä ei todista Latvalaa syyttömäksi. Se osoittaa, miksi hänen syyllisyyttään ei ratkaista tällä palstan oikoreitillä.
Jos perustelu kaatuu siihen, että joku lukee pykälästä myös sanan ”jatkuvasti”, ongelma ei ole vastapuolen semantiikka. Ongelma on se, että päivät on laskettu ennen kuin sääntö on luettu.
Ihan turhaan sä taas jälkeen kerran tulet jauhamaan tota samaa. Fakta nyt on se, että Latvalan asia olisi hallinto-oikeudessa, jos hänen veroistaan annettaisiin joku ratkaisu. Rikosoikeudessa ratkaistaan ja tuomitaan vain petos-asia. Käytä siitä verovelvollisuuden toteamisesta mitä tahansa sanaa, mutta ratkaisuksi se ei sillä muutu. Oikeus katsoo vain petosepäilyn kannalta asiaa, se että petos on mahdollisesti tapahtunut veroilmoituksissa, ei tee rikosoikeudesta vero-oikeutta.
Rikosoikeuden ratkaisu verovelvollisuuden suhteen voi vaikuttaa verottajan ohjeisiin. Tämä riippuu toki siitä, minkälainen ratkaisu sieltä tulee. Rikosoikeus ei päätä veroista, mutta ratkaisulla on vaikutusta. Jos Latvala oli rikosoikeuden mielestä rajoitetusti verovelvollinen, hän voi hakea veroja takaisin.
Rikostuomioistuin (käräjäoikeus) ratkaisee vain sen, onko Latvala syyllistynyt syyttäjän väittämään törkeään veropetokseen vuosina 2014–2017. Oikeus arvioi, oliko hänen toimintansa tahallista veron välttämistä ja onko syytä määrätä vankeusrangaistus.
Varsinaisen hallinnollisen päätöksen verovelvollisuuden luonteesta (yleisesti vs. rajoitetusti verovelvollinen) ja maksettavista veroista tekee verohallinto, ja niistä valitetaan tarvittaessa hallinto-oikeuteen, ei rikosoikeuteen.
Tämä on mennyt muutamalta ilmeisesti pahasti sekaisin. Jos syyttäjä ei olisi epäillyt rikosta, se olisi tehnyt syyttämättäjättämispäätöksen. Hallinnollinen päätös riittää, jos petosta ei edes epäillä, veropäätöstä ei tarvitse oikeudessa puida tai vahvistaa ollenkaan.Veropetossyyttä ja verovelvollisuuden luonnetta ei voi erottaa toisistaan. Jotta käräjäoikeus voi tuomita jonkun veropetoksesta, sen on pakko ensin ratkaista rikoksen esikysymyksenä se, oliko syytetyllä laissa tarkoitettu yleinen verovelvollisuus. Käräjäoikeus siis nimenomaan pureutuu ja ratkaisee sen, oliko verottajan tekemä päätös verotuksista oikea. Käräjäoikeus ei päätä veroista, mutta käräjäoikeuden päätös on hyvä peruste hakea veroja takaisin, jos ei ollut yleisesti verovelvollinen.
Rikosoikeuden päätös ei vaikuta Latvalan verovelvollisuuteen.
Olet aivan pihalla.
Ei ole. Rikostuomioistuin ei tee päätöstä Latvalan verovelvollisuudesta. Vaikka tuomio olisi ei petosta, se ei todellakaan tarkoita, että Latvala ei olisi ollut noina vuosina yleisesti verovelvollinen.
Oikeus voi päätyä kolmeen ratkaisuun:
1) Latvala oli rajoitetusti verovelvollinen, petossyyte raukeaa. Verot voi hakea takaisin hallinto-oikeuden kautta.
2) Latvala oli yleisesti verovelvollinen, mutta ei ollut tahallisuutta, ei tuomiota. Veroille ei tapahdu mitään.
3) Latvala oli yleisesti verovelvollinen ja antoi tietoja tahallaan väärin. Tuomio petoksesta. Veroille ei tapahdu mitään.
Verovelvollisuus ratkaistaan jokaiselle vuodelle erikseen.
Noin se menee. Käräjäoikeuden ratkaisu saadaan parin kuukauden päästä. Sen jälkeen tämä menee hovioikeuteen ja siellä voi mennä pari vuotta. Sitten vielä korkeimmassa oikeudessa 1-2 vuotta. Jos korkeimman oikeuden päätös on, että oli rajoitetusti verovelvollinen, Latvala voi saada takaisin noin neljän vuoden päästä yli 5,5 miljoonaa. Tässä on isot panokset: voi tulla vankilatuomio tai sitten saa takaisin miljoonia. Tai ei kumpaakaan.
Ei ne edes anna siitä päätöstä. Miten pihalla porukka oikeasti on 😂
Älykkyys vastaa AIta, niin laitetaan nyt sen vastaus kysymykseen ”Antaako rikosoikeus päätlksen Latvalan verovelvollisuudesta?”. Olkaa hyvä:
Käräjäoikeus ratkaisee, onko Latvala syyllistynyt törkeään veropetokseen antamalla Verohallinnolle vääriä tai puutteellisia tietoja oleskelustaan Suomessa vuosina 2014–2017. Jotta oikeus voi antaa tuomion verorikoksesta, sen on otettava esikysymyksenä kantaa siihen, täyttyivätkö rajoitetun verovelvollisuuden ehdot (kuten alle 183 päivän oleskelu Suomessa vuodessa) syytteessä mainittuina vuosina.
Käräjäoikeuden päätös ratkaisee siis sen, katsotaanko Latvalan toiminta rikolliseksi veronkierroksi, mutta se ei korvaa tai kumoa verottajan tekemiä hallinnollisia verotuspäätöksiä.Et taida ymmärtää, että käräjäoikeuden päätös pitää sisällään ratkaisun esikysymykseen. Jos oikeus toteaa tuomiossa, että Latvala ei ollut yleisesti verovelvollinen, se se on juridinen päätös siitä, ettei rikosoikeudellista verovelvollisuutta syntynyt. Se ei suoraan kumoa verottajan päätöstä, mutta sen perusteella voi hakea muutosta hallinto-oikeuden kautta.
Kun se ei totea siitä mitään. Sepä se.
Käräjäoikeus siis "toteaa" verovelvollisuuden vain yhtenä rikosasian palapelin osana määrittäessään, täyttyykö törkeän veropetoksen tunnusmerkistö. Ei siis millään tavalla oikeasti totea Latvalan verovelvollisuutta. Se ei ole sen tehtäbä eikä tarkoitus.
Ja tämähän me nähdään kun yhtään seurataan oikeudenkäyntiä. Ei sanaakaan siitä että oikeus toteaisi Latvalan verovelvollisuutta. MOT
Ilta-Sanomat tänään:
Latvalan verokäräjien kynnyskysymys kohdistuu siihen, oliko tuohon aikaan WRC-sarjassa kilpaillut Latvala rajoitetusti verovelvollinen Suomeen vuosina 2014–2017. Syyttäjän mukaan Latvala asui tuolloin Suomessa, vaikka hänen virallinen osoitteensa oli Monacossa.
Mites se oikeudenkäynti? Sielläkö tuo on lausuttu?
Iltasanomat nyt sanoo mitä sanoo miten sanoo. Ja kyllä, oikeud tarkastelee asuiko Latvala Suomessa eikä Monacossa. Mutta ei todetakseen hänen verovelvollisuutensa vaan petoksen.Oikeudenkäynnissa käydään hyvin kattavasti läpi verovelvollisuutta. Luuletko, että päätöslauselmaan ei sen pohjalta kirjata joko "vastaaja oli rajoitetusti verovelvollinen" tai "vastaaja oli yleisesti verovelvollinen"? Tuo kirjaus tehdään erikseen jokaiselle verovuodelle ellei se ole sama kaikille.
Luuletko ihan oikeasti, että verovelvollisuuteen liittyviä todeisteita käydään läpi ihan muuten vaan ja että niiden pohjalta ei tehtäisi mitään ratkaisua, jota ei kirjattaisi päätökseen?
Kirjataan ja puhutaan aika monestakin asiasta niin, mutta ei ne tuomiota ole. Rikosoikeus antaa tuomionsa rikoksesta, ei muusta.
”Kirjataan ja puhutaan aika monestakin asiasta niin, mutta ei ne tuomiota ole.”
Tuomio ei kuitenkaan tarkoita pelkkää tuomiolauselmaa. Oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 11 luvun 6 luettelee perustelut ja tuomiolauselman saman tuomioasiakirjan eri osiksi. Saman luvun 4 edellyttää, että perusteluista ilmenevät ratkaisun perusteena olevat seikat ja oikeudellinen päättely sekä se, millä perusteella riitainen seikka on näytetty tai jäänyt näyttämättä. Perustelut eivät ole tuomarin vapaaehtoinen keskustelupalstakommentti.
En silti väitä, että verovelvollisuudesta pitäisi antaa erillinen tuomiolauselma tai että jokaisesta verovuodesta olisi pakko kirjoittaa juuri ketjussa ehdotettu lause. Sellaista ennustetta en tarvitse tämän asian perustelemiseksi.
Täsmällinen kysymys on edelleen tämä: kiistätkö sen, että oikeus voi rikossyytteen ratkaisemiseksi arvioida, oliko syytteessä tarkoitetuista tuloista velvollisuus maksaa Suomeen veroa?
Jos et kiistä, tämä olennainen asia on selvä. Sitten voidaan lopettaa väittely sellaisesta erillisestä verotuspäätöksestä, jota en ole väittänyt käräjäoikeuden tekevän.
Erimielisyyttä ei selvennetä poistamalla toisen viestistä juuri se virke, jossa hänen kantansa täsmennetään. Vaikka sen jälkeen kirjoittaisi ”Eikö?”.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
rikosoikeudessa ei päätetä veroista vaan siellä käsitellään rikosasiaa, joka on tässä tapauksessa on törkeä veropetos. Jotta voidaan syyttää tuosta asiasta on pitänyt ensin olla yleisesti verovelvollinen. Siksi verotusasiat pitää selvittää ensin, koska pelkkä verotarkastusraportti ei riitä ainoaksi todisteeksi rikosoikeudessa. Sitä voidaan käyttä todisteena ja se on hyvä sellainen. Rikosoikeus siis selvittää oliko Latvala todellakin yleisesti verovelvollinen (asui Suomessa) noina vuosina niin kuin syyttäjä väittää. Sen takia oikeudessa käydään läpi asumisratkaisuja ja sitä miten paljon Latvala vietti aikaa Suomessa. Jos oikeus päätyy siihen, että hän oli yleisesti verovelvollinen, vasta sitten voidaan harkita syyllistyikö Latvala veropetokseen, josta häntä syytetään. Jos oikeuden ratkaisu on, että hän olikin rajoiteitetusti verovelvollinen (ei asunut Suomessa), veropetossyyte raukeaa. Rikosoikeus ei päätä itse veroista mitään, mutta jos rikosoikeus päättää, että oli ollut rajoitetusti verovelvollinen, hän voi sen jälkeen hakea maksettuja veroja takaisin hallinto-oikeuden kautta.
Periaatteessa kyllä, mutta Latvalan tapauksessa tuskin. Näin siksi, että se verovelvollisuus on kiistaton ja se että tahallisuutta tai veropetosta ei katsota todistetun, ei itsessään sitä verovelvollisuutta kumoa. Oikeuden ei siis ole tarpeen käsitellä asiaa oli verovelvollinen-ei ollut verovelvollinen-tasolla ollenkaan. Henkilö voi olla verovelvollinen ilman petostakin. Ja useimmiten onkin.Verovelvollisuus ei ole kiistaton. Sehän on koko oikeudenkäynnin suurin kiistanaihe syyttäjän ja vastaajan väliilä. Vain hallinnollinen verovelvollisuus on tässä vaiheessa kiistaton. Tämä perustuu verottajan päätökseen. Se ei tarkoita, että asia olisi kiistaton rikosoikeudessa. Syyttäjän kanta on, että verovelvollisuus on täysin selvä ja puolustuksen, että ei ollut verovelvollinen. Tämä kysymys on kaikkein tärkein kysymys koko oikeudenkäynnissä. Tämä on tärkeää ratkaista ensin, koska ilman yleistä verovelvollisuutta ei ole voinut syyllistyä veropetokseen. Miten voitte olla niin pihalla siitä?
Miten niin ei voi olla veropetos, jos on ollut rajoitetusti verovelvollinen? Avaapa nyt pikkasen ajatustasi.
Latvalan tapauksessa ei voi olla. Hänen syyte veropetoksesta liittyy ulkomaisiin tuloihin, joita hän ei ilmoittanut Suomeen. Ulkomaisilla tuloilla on merkitystä vain, jos on yleisesti verovelvollinen. Jos hän on ollut rajoitetusti verovelvollinen, hänellä ei ole ollut velvollisuutta ilmoittaa noita tuloja, eikä ole siten voinut laiminlyödä velvollisuuksiaan.
Hänet on katsottu yleisesti verovelvolliseksi ja hän on veronsa sen vuoksi maksanut.
Verottaja on katsonut hänet yleisesti verovelvolliseksi. Se on hallinnollinen päätös, joka ei riitä sellaisenaan rikosoikeudessa. Asia käydään uudelleen läpi rikosoikeudessa, jotta voidaan varmistaa, että pohja on olemassa törkeään veropetossyytteeseen. Rikosoikeus voi ottaa kantaa tuohon verottajan tekemään hallinnolliseen päätökseen ja esittää oliko päätös rikosoikeuden mielestä oikein vai väärin. Rikosoikeus ei voi muuttaa tuota päätöstä. Jos rikosoikeuden kanta on eri kuin verottajan, Latvalalla on painavat perusteet hakea muutosta verottajan päätökseen hallinto-oikeuden kautta. Onko tämä liian monimutkaista ymmärtää, kun ei tunnu menevän perille?
Se, että Latvala on maksanut hänelle määrätyt verot, ei välttämättä tarkoita, että hän on myöntänyt verottajan näkemyksen oikeaksi tai että verottajan ratkaisu oli rikosoikeuden mielestä oikea. Latvala maksoi verot, koska määrätyt verot on pakko maksaa. Ne olisivat muuten menneet ulosottoon.
Juu u, mikä on pointtisi? Miksi oikeus ottaisi kantaa siihen päätökseen tai toteaisi että verottaja on tehnyt väärän päätöksen? Kun ei koko asiaa ole tarkoituskaan sillä tasolla puida. Se on raustatietona ja todisteena tahallisuudesta. Jos Latvala olisi kantajana asiassa, tioanne olisi ihan erilainen.
Etkö tosiaan ymmärrä, että verottajan päätös yleisestä verovelvollisuudesta on hallinnollinen päätös ja se ei riitä sellaisenaan rikosoikeudessa? Asia pitää todistaa oikeaksi rikosoikeudessa. Tahallisuudella on merkitystä vain, jos Latvala on todistettavasti ollut yleisesti verovelvollinen. Se, että Latvala olisi ollut yleisesti verovelvollinen, ei ole todiste tahallisuudesta. Se on perusta sille, että ylipäätään voidaan syyttää yhtään mistään tässä tapauksessa.
Juu, kyllä, asia pitää ns. vahvistaa ja siihen riittää ne Suomi-päivät. Eli ei ole mitään millä oikeus voisi näyttää ettei olisi ollut verovelvollinen. Siitä on siis ihan turha puhua jonain ensisijaisena asiana. Asiaa ei ole edes kiistetty. Toki näkisin mielelläni sen, että oikeus kaataisi syyttäjän jutun tasolla-verottaja teki virheen, mutta se olisi jo aikamoinen moka.
Niistä Suomi-päivistä, Suomessa oleskelusta, asumisjärjestelyistä ja luottokorttien käytöstä ei tarvitsisi keskustella oikeudessa, jos niiden kautta ei punnittaisi yleistä tai rajoitettua verovelvollisuutta. Ne ovat todisteita juuri siihen. Jos verovelvollisuus olisi kiistaton, noita asioita ei tarvitsisi käsitellä. Silloin voitaisin keskittyä pelkän tahallisuuden käsittelyyn. Silloin asiaa käsiteltäisiin eri tavalla.
Nuo on sitä tajallisuuden käsittelyä nimenomaan. Syyttäjä pyrkii osoittamaan, että Latvala on ollut Suomessa enemmän kuin on ilmoittanut. Niitä ilmoitettuja päiviä käsitellään vain kysymyksellä ”ilmoititko tahallasi vai vahingossa ne väärin”.
Ilmoitettuja päiviä kysytään siksi, että ne vaikuttavat verovelvollisuuteen eli onko ollut rajoitetusti vai yleisesti verovelvollinen. Se on se syy, miksi niitä käydään niin tarkasti läpi. Sen lisäksi arvioidaan, onko niitä ilmoitettu väärin ja onko väärin ilmoittaminen ollut tahallisesti. Niitä ei todellakaan käydä läpi pelkästään tahallisuuden arvioimiseksi.
Se ei ole rikosoikeudellinen asia onko joku ollut rajoitetusti vai yleisesti verovelvollinen.
Tässäpä oikeudellinen läpimurto: veropetosasiassa ei muka tarvitsisi arvioida verovelvollisuutta, koska verovelvollisuus kuuluu vero-oikeuteen. Seuraavaksi varmaan kielletään tuomaria avaamasta tuloverolakia, koska istunnon otsikossa lukee rikosasia.
Tuo perustelu ei kumoa vastaväitettä. Se vain vaihtaa puheenaiheen.
Kukaan ei tarvitse selitystä siitä, että yleinen verovelvollisuus ei itsessään ole rikos. Kysymys on siitä, millä perusteella syytteessä tarkoitetut tulot olisi pitänyt ilmoittaa ja verottaa Suomessa. Rikoslain 29 luvun 1 ei kriminalisoi mitä tahansa väärää tietoa irrallaan sen merkityksestä: menettelyllä pitää aiheuttaa tai yrittää aiheuttaa veron määräämättä jääminen, liian alhainen vero tai aiheeton palautus. Siksi syytteen vero-oikeudellista perustaa ei voi korvata hokemalla ”tahallisuus”.
Ja juuri yleisen ja rajoitetun verovelvollisuuden ero vaikuttaa verotuksen laajuuteen. Yleisesti verovelvollista verotetaan lähtökohtaisesti sekä Suomesta että ulkomailta saaduista tuloista, rajoitetusti verovelvollista Suomessa vain Suomesta saaduista tuloista. Tämä ei ole mikään rikosjutun koristeellinen taustatieto silloin, kun riita koskee ulkomaisia tuloja.
Ketjussa väitetään myös, että oleskelupäiviä käsitellään ”vain” tahallisuuden vuoksi. Mistä tuo ”vain” ilmestyi? Sama selvitys voi auttaa arvioimaan sekä sitä, missä henkilö tosiasiassa oleskeli, että sitä, olivatko hänen ilmoituksensa tietoisesti vääriä. Todisteelle ei jaeta ovella kertakäyttölippua, jolla se pääsee vaikuttamaan vain yhteen kysymykseen.
Syyttäjän pitää näyttää rangaistusvaatimuksensa perusteena olevat seikat toteen, ja tuomioistuimen pitää arvioida näyttö itsenäisesti ja tasapuolisesti. Tuomitsemiseen ei riitä, että keskustelupalstalla joku ilmoittaa asian olevan ”jo ratkaistu”. Syyllisyydestä ei saa jäädä varteenotettavaa epäilyä. Tämä koskee syytettä kokonaisuutena, ei vain vastaajan ajatusten arvuuttelua.
Verotuspäätöksen muuttaminen ei ole sama asia kuin rikossyytteen perusteiden arvioiminen. Kun tähän eroon vastataan taas ”mutta siellä ei muuteta verotuspäätöstä”, vastataan huomautukseen, jota kukaan ei siinä kohdassa esittänyt. Omaa sivulausetta vastaan voi toki voittaa loputtomasti.
Ja sitten tämä ketjun toinen helmi: asianajajan käyttämä sana ”jatkuvasti” olisi muka semanttinen temppu.
Se sana tulee laista.
Tuloverolain 11 :n oleskeluperuste koskee jatkuvaa yli kuuden kuukauden oleskelua. Tilapäinen poissaolo ei katkaise sitä, eikä tarkastelujakso ole sidottu kalenterivuoteen. Sääntö ei siis ole pelkkä ”yli puolet vuoden päivistä Suomessa, asia loppuun käsitelty”. Toisaalta lyhyet ulkomaanmatkat eivät automaattisesti pelasta yleiseltä verovelvollisuudelta, ja Suomessa oleva varsinainen asunto ja koti on erillinen peruste. Koko säännös pitää lukea, ei vain omaan väitteeseen sopivaa puolikasta.
Mikään tästä ei todista Latvalaa syyttömäksi. Se osoittaa, miksi hänen syyllisyyttään ei ratkaista tällä palstan oikoreitillä.
Jos perustelu kaatuu siihen, että joku lukee pykälästä myös sanan ”jatkuvasti”, ongelma ei ole vastapuolen semantiikka. Ongelma on se, että päivät on laskettu ennen kuin sääntö on luettu.
Ihan turhaan sä taas jälkeen kerran tulet jauhamaan tota samaa. Fakta nyt on se, että Latvalan asia olisi hallinto-oikeudessa, jos hänen veroistaan annettaisiin joku ratkaisu. Rikosoikeudessa ratkaistaan ja tuomitaan vain petos-asia. Käytä siitä verovelvollisuuden toteamisesta mitä tahansa sanaa, mutta ratkaisuksi se ei sillä muutu. Oikeus katsoo vain petosepäilyn kannalta asiaa, se että petos on mahdollisesti tapahtunut veroilmoituksissa, ei tee rikosoikeudesta vero-oikeutta.
Rikosoikeuden ratkaisu verovelvollisuuden suhteen voi vaikuttaa verottajan ohjeisiin. Tämä riippuu toki siitä, minkälainen ratkaisu sieltä tulee. Rikosoikeus ei päätä veroista, mutta ratkaisulla on vaikutusta. Jos Latvala oli rikosoikeuden mielestä rajoitetusti verovelvollinen, hän voi hakea veroja takaisin.
Rikostuomioistuin (käräjäoikeus) ratkaisee vain sen, onko Latvala syyllistynyt syyttäjän väittämään törkeään veropetokseen vuosina 2014–2017. Oikeus arvioi, oliko hänen toimintansa tahallista veron välttämistä ja onko syytä määrätä vankeusrangaistus.
Varsinaisen hallinnollisen päätöksen verovelvollisuuden luonteesta (yleisesti vs. rajoitetusti verovelvollinen) ja maksettavista veroista tekee verohallinto, ja niistä valitetaan tarvittaessa hallinto-oikeuteen, ei rikosoikeuteen.
Tämä on mennyt muutamalta ilmeisesti pahasti sekaisin. Jos syyttäjä ei olisi epäillyt rikosta, se olisi tehnyt syyttämättäjättämispäätöksen. Hallinnollinen päätös riittää, jos petosta ei edes epäillä, veropäätöstä ei tarvitse oikeudessa puida tai vahvistaa ollenkaan.Veropetossyyttä ja verovelvollisuuden luonnetta ei voi erottaa toisistaan. Jotta käräjäoikeus voi tuomita jonkun veropetoksesta, sen on pakko ensin ratkaista rikoksen esikysymyksenä se, oliko syytetyllä laissa tarkoitettu yleinen verovelvollisuus. Käräjäoikeus siis nimenomaan pureutuu ja ratkaisee sen, oliko verottajan tekemä päätös verotuksista oikea. Käräjäoikeus ei päätä veroista, mutta käräjäoikeuden päätös on hyvä peruste hakea veroja takaisin, jos ei ollut yleisesti verovelvollinen.
Rikosoikeuden päätös ei vaikuta Latvalan verovelvollisuuteen.
Olet aivan pihalla.
Ei ole. Rikostuomioistuin ei tee päätöstä Latvalan verovelvollisuudesta. Vaikka tuomio olisi ei petosta, se ei todellakaan tarkoita, että Latvala ei olisi ollut noina vuosina yleisesti verovelvollinen.
Oikeus voi päätyä kolmeen ratkaisuun:
1) Latvala oli rajoitetusti verovelvollinen, petossyyte raukeaa. Verot voi hakea takaisin hallinto-oikeuden kautta.
2) Latvala oli yleisesti verovelvollinen, mutta ei ollut tahallisuutta, ei tuomiota. Veroille ei tapahdu mitään.
3) Latvala oli yleisesti verovelvollinen ja antoi tietoja tahallaan väärin. Tuomio petoksesta. Veroille ei tapahdu mitään.
Verovelvollisuus ratkaistaan jokaiselle vuodelle erikseen.
Noin se menee. Käräjäoikeuden ratkaisu saadaan parin kuukauden päästä. Sen jälkeen tämä menee hovioikeuteen ja siellä voi mennä pari vuotta. Sitten vielä korkeimmassa oikeudessa 1-2 vuotta. Jos korkeimman oikeuden päätös on, että oli rajoitetusti verovelvollinen, Latvala voi saada takaisin noin neljän vuoden päästä yli 5,5 miljoonaa. Tässä on isot panokset: voi tulla vankilatuomio tai sitten saa takaisin miljoonia. Tai ei kumpaakaan.
Ei ne edes anna siitä päätöstä. Miten pihalla porukka oikeasti on 😂
Älykkyys vastaa AIta, niin laitetaan nyt sen vastaus kysymykseen ”Antaako rikosoikeus päätlksen Latvalan verovelvollisuudesta?”. Olkaa hyvä:
Käräjäoikeus ratkaisee, onko Latvala syyllistynyt törkeään veropetokseen antamalla Verohallinnolle vääriä tai puutteellisia tietoja oleskelustaan Suomessa vuosina 2014–2017. Jotta oikeus voi antaa tuomion verorikoksesta, sen on otettava esikysymyksenä kantaa siihen, täyttyivätkö rajoitetun verovelvollisuuden ehdot (kuten alle 183 päivän oleskelu Suomessa vuodessa) syytteessä mainittuina vuosina.
Käräjäoikeuden päätös ratkaisee siis sen, katsotaanko Latvalan toiminta rikolliseksi veronkierroksi, mutta se ei korvaa tai kumoa verottajan tekemiä hallinnollisia verotuspäätöksiä.Et taida ymmärtää, että käräjäoikeuden päätös pitää sisällään ratkaisun esikysymykseen. Jos oikeus toteaa tuomiossa, että Latvala ei ollut yleisesti verovelvollinen, se se on juridinen päätös siitä, ettei rikosoikeudellista verovelvollisuutta syntynyt. Se ei suoraan kumoa verottajan päätöstä, mutta sen perusteella voi hakea muutosta hallinto-oikeuden kautta.
Kun se ei totea siitä mitään. Sepä se.
Käräjäoikeus siis "toteaa" verovelvollisuuden vain yhtenä rikosasian palapelin osana määrittäessään, täyttyykö törkeän veropetoksen tunnusmerkistö. Ei siis millään tavalla oikeasti totea Latvalan verovelvollisuutta. Se ei ole sen tehtäbä eikä tarkoitus.
Ja tämähän me nähdään kun yhtään seurataan oikeudenkäyntiä. Ei sanaakaan siitä että oikeus toteaisi Latvalan verovelvollisuutta. MOT
Ilta-Sanomat tänään:
Latvalan verokäräjien kynnyskysymys kohdistuu siihen, oliko tuohon aikaan WRC-sarjassa kilpaillut Latvala rajoitetusti verovelvollinen Suomeen vuosina 2014–2017. Syyttäjän mukaan Latvala asui tuolloin Suomessa, vaikka hänen virallinen osoitteensa oli Monacossa.
Mites se oikeudenkäynti? Sielläkö tuo on lausuttu?
Iltasanomat nyt sanoo mitä sanoo miten sanoo. Ja kyllä, oikeud tarkastelee asuiko Latvala Suomessa eikä Monacossa. Mutta ei todetakseen hänen verovelvollisuutensa vaan petoksen.Oikeudenkäynnissa käydään hyvin kattavasti läpi verovelvollisuutta. Luuletko, että päätöslauselmaan ei sen pohjalta kirjata joko "vastaaja oli rajoitetusti verovelvollinen" tai "vastaaja oli yleisesti verovelvollinen"? Tuo kirjaus tehdään erikseen jokaiselle verovuodelle ellei se ole sama kaikille.
Luuletko ihan oikeasti, että verovelvollisuuteen liittyviä todeisteita käydään läpi ihan muuten vaan ja että niiden pohjalta ei tehtäisi mitään ratkaisua, jota ei kirjattaisi päätökseen?
Kirjataan ja puhutaan aika monestakin asiasta niin, mutta ei ne tuomiota ole. Rikosoikeus antaa tuomionsa rikoksesta, ei muusta.
Olet oikeassa siinä, että rikosoikeus antaa tuomion vain rikoksesta. Oikeuden kanta verovelvollisuudesta on myös oikeuden juridinen kanta. Jos oikeus päätyy siihen, että Latvala oli rajoitetusti verovelvollinen, syyte raukeaa. Silloin veroja voi hakea takaisin hallinto-oikeuden kautta. Tuomio petoksesta voi tulla vain, jos oikeus päätyy siihen, että Latvala oli yleisesti verovelvollinen. Oletko yhtä mieltä kaikesta tästä? Jos olet jostain kohdasta eri mieltä, niin voisitko ystävällisesti perustella kattavasti, miksi noin ei ole. Pelkkä toteamus, että rikosoikeus ei päätä verovelvollisuudesta, ei kanna pitkälle. Siihen tarvitaan perusteluja.
Miten oikeus siis toteaisi että Latvala ei ollut noina vuosina yleisesti verovelvollinen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
rikosoikeudessa ei päätetä veroista vaan siellä käsitellään rikosasiaa, joka on tässä tapauksessa on törkeä veropetos. Jotta voidaan syyttää tuosta asiasta on pitänyt ensin olla yleisesti verovelvollinen. Siksi verotusasiat pitää selvittää ensin, koska pelkkä verotarkastusraportti ei riitä ainoaksi todisteeksi rikosoikeudessa. Sitä voidaan käyttä todisteena ja se on hyvä sellainen. Rikosoikeus siis selvittää oliko Latvala todellakin yleisesti verovelvollinen (asui Suomessa) noina vuosina niin kuin syyttäjä väittää. Sen takia oikeudessa käydään läpi asumisratkaisuja ja sitä miten paljon Latvala vietti aikaa Suomessa. Jos oikeus päätyy siihen, että hän oli yleisesti verovelvollinen, vasta sitten voidaan harkita syyllistyikö Latvala veropetokseen, josta häntä syytetään. Jos oikeuden ratkaisu on, että hän olikin rajoiteitetusti verovelvollinen (ei asunut Suomessa), veropetossyyte raukeaa. Rikosoikeus ei päätä itse veroista mitään, mutta jos rikosoikeus päättää, että oli ollut rajoitetusti verovelvollinen, hän voi sen jälkeen hakea maksettuja veroja takaisin hallinto-oikeuden kautta.
Periaatteessa kyllä, mutta Latvalan tapauksessa tuskin. Näin siksi, että se verovelvollisuus on kiistaton ja se että tahallisuutta tai veropetosta ei katsota todistetun, ei itsessään sitä verovelvollisuutta kumoa. Oikeuden ei siis ole tarpeen käsitellä asiaa oli verovelvollinen-ei ollut verovelvollinen-tasolla ollenkaan. Henkilö voi olla verovelvollinen ilman petostakin. Ja useimmiten onkin.Verovelvollisuus ei ole kiistaton. Sehän on koko oikeudenkäynnin suurin kiistanaihe syyttäjän ja vastaajan väliilä. Vain hallinnollinen verovelvollisuus on tässä vaiheessa kiistaton. Tämä perustuu verottajan päätökseen. Se ei tarkoita, että asia olisi kiistaton rikosoikeudessa. Syyttäjän kanta on, että verovelvollisuus on täysin selvä ja puolustuksen, että ei ollut verovelvollinen. Tämä kysymys on kaikkein tärkein kysymys koko oikeudenkäynnissä. Tämä on tärkeää ratkaista ensin, koska ilman yleistä verovelvollisuutta ei ole voinut syyllistyä veropetokseen. Miten voitte olla niin pihalla siitä?
Miten niin ei voi olla veropetos, jos on ollut rajoitetusti verovelvollinen? Avaapa nyt pikkasen ajatustasi.
Latvalan tapauksessa ei voi olla. Hänen syyte veropetoksesta liittyy ulkomaisiin tuloihin, joita hän ei ilmoittanut Suomeen. Ulkomaisilla tuloilla on merkitystä vain, jos on yleisesti verovelvollinen. Jos hän on ollut rajoitetusti verovelvollinen, hänellä ei ole ollut velvollisuutta ilmoittaa noita tuloja, eikä ole siten voinut laiminlyödä velvollisuuksiaan.
Hänet on katsottu yleisesti verovelvolliseksi ja hän on veronsa sen vuoksi maksanut.
Verottaja on katsonut hänet yleisesti verovelvolliseksi. Se on hallinnollinen päätös, joka ei riitä sellaisenaan rikosoikeudessa. Asia käydään uudelleen läpi rikosoikeudessa, jotta voidaan varmistaa, että pohja on olemassa törkeään veropetossyytteeseen. Rikosoikeus voi ottaa kantaa tuohon verottajan tekemään hallinnolliseen päätökseen ja esittää oliko päätös rikosoikeuden mielestä oikein vai väärin. Rikosoikeus ei voi muuttaa tuota päätöstä. Jos rikosoikeuden kanta on eri kuin verottajan, Latvalalla on painavat perusteet hakea muutosta verottajan päätökseen hallinto-oikeuden kautta. Onko tämä liian monimutkaista ymmärtää, kun ei tunnu menevän perille?
Se, että Latvala on maksanut hänelle määrätyt verot, ei välttämättä tarkoita, että hän on myöntänyt verottajan näkemyksen oikeaksi tai että verottajan ratkaisu oli rikosoikeuden mielestä oikea. Latvala maksoi verot, koska määrätyt verot on pakko maksaa. Ne olisivat muuten menneet ulosottoon.
Juu u, mikä on pointtisi? Miksi oikeus ottaisi kantaa siihen päätökseen tai toteaisi että verottaja on tehnyt väärän päätöksen? Kun ei koko asiaa ole tarkoituskaan sillä tasolla puida. Se on raustatietona ja todisteena tahallisuudesta. Jos Latvala olisi kantajana asiassa, tioanne olisi ihan erilainen.
Etkö tosiaan ymmärrä, että verottajan päätös yleisestä verovelvollisuudesta on hallinnollinen päätös ja se ei riitä sellaisenaan rikosoikeudessa? Asia pitää todistaa oikeaksi rikosoikeudessa. Tahallisuudella on merkitystä vain, jos Latvala on todistettavasti ollut yleisesti verovelvollinen. Se, että Latvala olisi ollut yleisesti verovelvollinen, ei ole todiste tahallisuudesta. Se on perusta sille, että ylipäätään voidaan syyttää yhtään mistään tässä tapauksessa.
Juu, kyllä, asia pitää ns. vahvistaa ja siihen riittää ne Suomi-päivät. Eli ei ole mitään millä oikeus voisi näyttää ettei olisi ollut verovelvollinen. Siitä on siis ihan turha puhua jonain ensisijaisena asiana. Asiaa ei ole edes kiistetty. Toki näkisin mielelläni sen, että oikeus kaataisi syyttäjän jutun tasolla-verottaja teki virheen, mutta se olisi jo aikamoinen moka.
Niistä Suomi-päivistä, Suomessa oleskelusta, asumisjärjestelyistä ja luottokorttien käytöstä ei tarvitsisi keskustella oikeudessa, jos niiden kautta ei punnittaisi yleistä tai rajoitettua verovelvollisuutta. Ne ovat todisteita juuri siihen. Jos verovelvollisuus olisi kiistaton, noita asioita ei tarvitsisi käsitellä. Silloin voitaisin keskittyä pelkän tahallisuuden käsittelyyn. Silloin asiaa käsiteltäisiin eri tavalla.
Nuo on sitä tajallisuuden käsittelyä nimenomaan. Syyttäjä pyrkii osoittamaan, että Latvala on ollut Suomessa enemmän kuin on ilmoittanut. Niitä ilmoitettuja päiviä käsitellään vain kysymyksellä ”ilmoititko tahallasi vai vahingossa ne väärin”.
Ilmoitettuja päiviä kysytään siksi, että ne vaikuttavat verovelvollisuuteen eli onko ollut rajoitetusti vai yleisesti verovelvollinen. Se on se syy, miksi niitä käydään niin tarkasti läpi. Sen lisäksi arvioidaan, onko niitä ilmoitettu väärin ja onko väärin ilmoittaminen ollut tahallisesti. Niitä ei todellakaan käydä läpi pelkästään tahallisuuden arvioimiseksi.
Se ei ole rikosoikeudellinen asia onko joku ollut rajoitetusti vai yleisesti verovelvollinen.
Tässäpä oikeudellinen läpimurto: veropetosasiassa ei muka tarvitsisi arvioida verovelvollisuutta, koska verovelvollisuus kuuluu vero-oikeuteen. Seuraavaksi varmaan kielletään tuomaria avaamasta tuloverolakia, koska istunnon otsikossa lukee rikosasia.
Tuo perustelu ei kumoa vastaväitettä. Se vain vaihtaa puheenaiheen.
Kukaan ei tarvitse selitystä siitä, että yleinen verovelvollisuus ei itsessään ole rikos. Kysymys on siitä, millä perusteella syytteessä tarkoitetut tulot olisi pitänyt ilmoittaa ja verottaa Suomessa. Rikoslain 29 luvun 1 ei kriminalisoi mitä tahansa väärää tietoa irrallaan sen merkityksestä: menettelyllä pitää aiheuttaa tai yrittää aiheuttaa veron määräämättä jääminen, liian alhainen vero tai aiheeton palautus. Siksi syytteen vero-oikeudellista perustaa ei voi korvata hokemalla ”tahallisuus”.
Ja juuri yleisen ja rajoitetun verovelvollisuuden ero vaikuttaa verotuksen laajuuteen. Yleisesti verovelvollista verotetaan lähtökohtaisesti sekä Suomesta että ulkomailta saaduista tuloista, rajoitetusti verovelvollista Suomessa vain Suomesta saaduista tuloista. Tämä ei ole mikään rikosjutun koristeellinen taustatieto silloin, kun riita koskee ulkomaisia tuloja.
Ketjussa väitetään myös, että oleskelupäiviä käsitellään ”vain” tahallisuuden vuoksi. Mistä tuo ”vain” ilmestyi? Sama selvitys voi auttaa arvioimaan sekä sitä, missä henkilö tosiasiassa oleskeli, että sitä, olivatko hänen ilmoituksensa tietoisesti vääriä. Todisteelle ei jaeta ovella kertakäyttölippua, jolla se pääsee vaikuttamaan vain yhteen kysymykseen.
Syyttäjän pitää näyttää rangaistusvaatimuksensa perusteena olevat seikat toteen, ja tuomioistuimen pitää arvioida näyttö itsenäisesti ja tasapuolisesti. Tuomitsemiseen ei riitä, että keskustelupalstalla joku ilmoittaa asian olevan ”jo ratkaistu”. Syyllisyydestä ei saa jäädä varteenotettavaa epäilyä. Tämä koskee syytettä kokonaisuutena, ei vain vastaajan ajatusten arvuuttelua.
Verotuspäätöksen muuttaminen ei ole sama asia kuin rikossyytteen perusteiden arvioiminen. Kun tähän eroon vastataan taas ”mutta siellä ei muuteta verotuspäätöstä”, vastataan huomautukseen, jota kukaan ei siinä kohdassa esittänyt. Omaa sivulausetta vastaan voi toki voittaa loputtomasti.
Ja sitten tämä ketjun toinen helmi: asianajajan käyttämä sana ”jatkuvasti” olisi muka semanttinen temppu.
Se sana tulee laista.
Tuloverolain 11 :n oleskeluperuste koskee jatkuvaa yli kuuden kuukauden oleskelua. Tilapäinen poissaolo ei katkaise sitä, eikä tarkastelujakso ole sidottu kalenterivuoteen. Sääntö ei siis ole pelkkä ”yli puolet vuoden päivistä Suomessa, asia loppuun käsitelty”. Toisaalta lyhyet ulkomaanmatkat eivät automaattisesti pelasta yleiseltä verovelvollisuudelta, ja Suomessa oleva varsinainen asunto ja koti on erillinen peruste. Koko säännös pitää lukea, ei vain omaan väitteeseen sopivaa puolikasta.
Mikään tästä ei todista Latvalaa syyttömäksi. Se osoittaa, miksi hänen syyllisyyttään ei ratkaista tällä palstan oikoreitillä.
Jos perustelu kaatuu siihen, että joku lukee pykälästä myös sanan ”jatkuvasti”, ongelma ei ole vastapuolen semantiikka. Ongelma on se, että päivät on laskettu ennen kuin sääntö on luettu.
Ihan turhaan sä taas jälkeen kerran tulet jauhamaan tota samaa. Fakta nyt on se, että Latvalan asia olisi hallinto-oikeudessa, jos hänen veroistaan annettaisiin joku ratkaisu. Rikosoikeudessa ratkaistaan ja tuomitaan vain petos-asia. Käytä siitä verovelvollisuuden toteamisesta mitä tahansa sanaa, mutta ratkaisuksi se ei sillä muutu. Oikeus katsoo vain petosepäilyn kannalta asiaa, se että petos on mahdollisesti tapahtunut veroilmoituksissa, ei tee rikosoikeudesta vero-oikeutta.
Rikosoikeuden ratkaisu verovelvollisuuden suhteen voi vaikuttaa verottajan ohjeisiin. Tämä riippuu toki siitä, minkälainen ratkaisu sieltä tulee. Rikosoikeus ei päätä veroista, mutta ratkaisulla on vaikutusta. Jos Latvala oli rikosoikeuden mielestä rajoitetusti verovelvollinen, hän voi hakea veroja takaisin.
Rikostuomioistuin (käräjäoikeus) ratkaisee vain sen, onko Latvala syyllistynyt syyttäjän väittämään törkeään veropetokseen vuosina 2014–2017. Oikeus arvioi, oliko hänen toimintansa tahallista veron välttämistä ja onko syytä määrätä vankeusrangaistus.
Varsinaisen hallinnollisen päätöksen verovelvollisuuden luonteesta (yleisesti vs. rajoitetusti verovelvollinen) ja maksettavista veroista tekee verohallinto, ja niistä valitetaan tarvittaessa hallinto-oikeuteen, ei rikosoikeuteen.
Tämä on mennyt muutamalta ilmeisesti pahasti sekaisin. Jos syyttäjä ei olisi epäillyt rikosta, se olisi tehnyt syyttämättäjättämispäätöksen. Hallinnollinen päätös riittää, jos petosta ei edes epäillä, veropäätöstä ei tarvitse oikeudessa puida tai vahvistaa ollenkaan.Veropetossyyttä ja verovelvollisuuden luonnetta ei voi erottaa toisistaan. Jotta käräjäoikeus voi tuomita jonkun veropetoksesta, sen on pakko ensin ratkaista rikoksen esikysymyksenä se, oliko syytetyllä laissa tarkoitettu yleinen verovelvollisuus. Käräjäoikeus siis nimenomaan pureutuu ja ratkaisee sen, oliko verottajan tekemä päätös verotuksista oikea. Käräjäoikeus ei päätä veroista, mutta käräjäoikeuden päätös on hyvä peruste hakea veroja takaisin, jos ei ollut yleisesti verovelvollinen.
Rikosoikeuden päätös ei vaikuta Latvalan verovelvollisuuteen.
Olet aivan pihalla.
Ei ole. Rikostuomioistuin ei tee päätöstä Latvalan verovelvollisuudesta. Vaikka tuomio olisi ei petosta, se ei todellakaan tarkoita, että Latvala ei olisi ollut noina vuosina yleisesti verovelvollinen.
Oikeus voi päätyä kolmeen ratkaisuun:
1) Latvala oli rajoitetusti verovelvollinen, petossyyte raukeaa. Verot voi hakea takaisin hallinto-oikeuden kautta.
2) Latvala oli yleisesti verovelvollinen, mutta ei ollut tahallisuutta, ei tuomiota. Veroille ei tapahdu mitään.
3) Latvala oli yleisesti verovelvollinen ja antoi tietoja tahallaan väärin. Tuomio petoksesta. Veroille ei tapahdu mitään.
Verovelvollisuus ratkaistaan jokaiselle vuodelle erikseen.
Noin se menee. Käräjäoikeuden ratkaisu saadaan parin kuukauden päästä. Sen jälkeen tämä menee hovioikeuteen ja siellä voi mennä pari vuotta. Sitten vielä korkeimmassa oikeudessa 1-2 vuotta. Jos korkeimman oikeuden päätös on, että oli rajoitetusti verovelvollinen, Latvala voi saada takaisin noin neljän vuoden päästä yli 5,5 miljoonaa. Tässä on isot panokset: voi tulla vankilatuomio tai sitten saa takaisin miljoonia. Tai ei kumpaakaan.
Ei ne edes anna siitä päätöstä. Miten pihalla porukka oikeasti on 😂
Älykkyys vastaa AIta, niin laitetaan nyt sen vastaus kysymykseen ”Antaako rikosoikeus päätlksen Latvalan verovelvollisuudesta?”. Olkaa hyvä:
Käräjäoikeus ratkaisee, onko Latvala syyllistynyt törkeään veropetokseen antamalla Verohallinnolle vääriä tai puutteellisia tietoja oleskelustaan Suomessa vuosina 2014–2017. Jotta oikeus voi antaa tuomion verorikoksesta, sen on otettava esikysymyksenä kantaa siihen, täyttyivätkö rajoitetun verovelvollisuuden ehdot (kuten alle 183 päivän oleskelu Suomessa vuodessa) syytteessä mainittuina vuosina.
Käräjäoikeuden päätös ratkaisee siis sen, katsotaanko Latvalan toiminta rikolliseksi veronkierroksi, mutta se ei korvaa tai kumoa verottajan tekemiä hallinnollisia verotuspäätöksiä.Et taida ymmärtää, että käräjäoikeuden päätös pitää sisällään ratkaisun esikysymykseen. Jos oikeus toteaa tuomiossa, että Latvala ei ollut yleisesti verovelvollinen, se se on juridinen päätös siitä, ettei rikosoikeudellista verovelvollisuutta syntynyt. Se ei suoraan kumoa verottajan päätöstä, mutta sen perusteella voi hakea muutosta hallinto-oikeuden kautta.
Kun se ei totea siitä mitään. Sepä se.
Käräjäoikeus siis "toteaa" verovelvollisuuden vain yhtenä rikosasian palapelin osana määrittäessään, täyttyykö törkeän veropetoksen tunnusmerkistö. Ei siis millään tavalla oikeasti totea Latvalan verovelvollisuutta. Se ei ole sen tehtäbä eikä tarkoitus.
Ja tämähän me nähdään kun yhtään seurataan oikeudenkäyntiä. Ei sanaakaan siitä että oikeus toteaisi Latvalan verovelvollisuutta. MOT
Ilta-Sanomat tänään:
Latvalan verokäräjien kynnyskysymys kohdistuu siihen, oliko tuohon aikaan WRC-sarjassa kilpaillut Latvala rajoitetusti verovelvollinen Suomeen vuosina 2014–2017. Syyttäjän mukaan Latvala asui tuolloin Suomessa, vaikka hänen virallinen osoitteensa oli Monacossa.
Mites se oikeudenkäynti? Sielläkö tuo on lausuttu?
Iltasanomat nyt sanoo mitä sanoo miten sanoo. Ja kyllä, oikeud tarkastelee asuiko Latvala Suomessa eikä Monacossa. Mutta ei todetakseen hänen verovelvollisuutensa vaan petoksen.Oikeudenkäynnissa käydään hyvin kattavasti läpi verovelvollisuutta. Luuletko, että päätöslauselmaan ei sen pohjalta kirjata joko "vastaaja oli rajoitetusti verovelvollinen" tai "vastaaja oli yleisesti verovelvollinen"? Tuo kirjaus tehdään erikseen jokaiselle verovuodelle ellei se ole sama kaikille.
Luuletko ihan oikeasti, että verovelvollisuuteen liittyviä todeisteita käydään läpi ihan muuten vaan ja että niiden pohjalta ei tehtäisi mitään ratkaisua, jota ei kirjattaisi päätökseen?
Kirjataan ja puhutaan aika monestakin asiasta niin, mutta ei ne tuomiota ole. Rikosoikeus antaa tuomionsa rikoksesta, ei muusta.
Olet oikeassa siinä, että rikosoikeus antaa tuomion vain rikoksesta. Oikeuden kanta verovelvollisuudesta on myös oikeuden juridinen kanta. Jos oikeus päätyy siihen, että Latvala oli rajoitetusti verovelvollinen, syyte raukeaa. Silloin veroja voi hakea takaisin hallinto-oikeuden kautta. Tuomio petoksesta voi tulla vain, jos oikeus päätyy siihen, että Latvala oli yleisesti verovelvollinen. Oletko yhtä mieltä kaikesta tästä? Jos olet jostain kohdasta eri mieltä, niin voisitko ystävällisesti perustella kattavasti, miksi noin ei ole. Pelkkä toteamus, että rikosoikeus ei päätä verovelvollisuudesta, ei kanna pitkälle. Siihen tarvitaan perusteluja.
Miten oikeus siis toteaisi että Latvala ei ollut noina vuosina yleisesti verovelvollinen?
Kysytkö tuota ihan tosissasi? Miksi luulet, että syyttäjä yrittää osoittaa, että Latvala oli yleisesti verovelvollinen ja puolustus, että ei ollut? Luuletko, että tuomari ei kirjaa lopputulosta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
rikosoikeudessa ei päätetä veroista vaan siellä käsitellään rikosasiaa, joka on tässä tapauksessa on törkeä veropetos. Jotta voidaan syyttää tuosta asiasta on pitänyt ensin olla yleisesti verovelvollinen. Siksi verotusasiat pitää selvittää ensin, koska pelkkä verotarkastusraportti ei riitä ainoaksi todisteeksi rikosoikeudessa. Sitä voidaan käyttä todisteena ja se on hyvä sellainen. Rikosoikeus siis selvittää oliko Latvala todellakin yleisesti verovelvollinen (asui Suomessa) noina vuosina niin kuin syyttäjä väittää. Sen takia oikeudessa käydään läpi asumisratkaisuja ja sitä miten paljon Latvala vietti aikaa Suomessa. Jos oikeus päätyy siihen, että hän oli yleisesti verovelvollinen, vasta sitten voidaan harkita syyllistyikö Latvala veropetokseen, josta häntä syytetään. Jos oikeuden ratkaisu on, että hän olikin rajoiteitetusti verovelvollinen (ei asunut Suomessa), veropetossyyte raukeaa. Rikosoikeus ei päätä itse veroista mitään, mutta jos rikosoikeus päättää, että oli ollut rajoitetusti verovelvollinen, hän voi sen jälkeen hakea maksettuja veroja takaisin hallinto-oikeuden kautta.
Periaatteessa kyllä, mutta Latvalan tapauksessa tuskin. Näin siksi, että se verovelvollisuus on kiistaton ja se että tahallisuutta tai veropetosta ei katsota todistetun, ei itsessään sitä verovelvollisuutta kumoa. Oikeuden ei siis ole tarpeen käsitellä asiaa oli verovelvollinen-ei ollut verovelvollinen-tasolla ollenkaan. Henkilö voi olla verovelvollinen ilman petostakin. Ja useimmiten onkin.Verovelvollisuus ei ole kiistaton. Sehän on koko oikeudenkäynnin suurin kiistanaihe syyttäjän ja vastaajan väliilä. Vain hallinnollinen verovelvollisuus on tässä vaiheessa kiistaton. Tämä perustuu verottajan päätökseen. Se ei tarkoita, että asia olisi kiistaton rikosoikeudessa. Syyttäjän kanta on, että verovelvollisuus on täysin selvä ja puolustuksen, että ei ollut verovelvollinen. Tämä kysymys on kaikkein tärkein kysymys koko oikeudenkäynnissä. Tämä on tärkeää ratkaista ensin, koska ilman yleistä verovelvollisuutta ei ole voinut syyllistyä veropetokseen. Miten voitte olla niin pihalla siitä?
Miten niin ei voi olla veropetos, jos on ollut rajoitetusti verovelvollinen? Avaapa nyt pikkasen ajatustasi.
Latvalan tapauksessa ei voi olla. Hänen syyte veropetoksesta liittyy ulkomaisiin tuloihin, joita hän ei ilmoittanut Suomeen. Ulkomaisilla tuloilla on merkitystä vain, jos on yleisesti verovelvollinen. Jos hän on ollut rajoitetusti verovelvollinen, hänellä ei ole ollut velvollisuutta ilmoittaa noita tuloja, eikä ole siten voinut laiminlyödä velvollisuuksiaan.
Hänet on katsottu yleisesti verovelvolliseksi ja hän on veronsa sen vuoksi maksanut.
Verottaja on katsonut hänet yleisesti verovelvolliseksi. Se on hallinnollinen päätös, joka ei riitä sellaisenaan rikosoikeudessa. Asia käydään uudelleen läpi rikosoikeudessa, jotta voidaan varmistaa, että pohja on olemassa törkeään veropetossyytteeseen. Rikosoikeus voi ottaa kantaa tuohon verottajan tekemään hallinnolliseen päätökseen ja esittää oliko päätös rikosoikeuden mielestä oikein vai väärin. Rikosoikeus ei voi muuttaa tuota päätöstä. Jos rikosoikeuden kanta on eri kuin verottajan, Latvalalla on painavat perusteet hakea muutosta verottajan päätökseen hallinto-oikeuden kautta. Onko tämä liian monimutkaista ymmärtää, kun ei tunnu menevän perille?
Se, että Latvala on maksanut hänelle määrätyt verot, ei välttämättä tarkoita, että hän on myöntänyt verottajan näkemyksen oikeaksi tai että verottajan ratkaisu oli rikosoikeuden mielestä oikea. Latvala maksoi verot, koska määrätyt verot on pakko maksaa. Ne olisivat muuten menneet ulosottoon.
Juu u, mikä on pointtisi? Miksi oikeus ottaisi kantaa siihen päätökseen tai toteaisi että verottaja on tehnyt väärän päätöksen? Kun ei koko asiaa ole tarkoituskaan sillä tasolla puida. Se on raustatietona ja todisteena tahallisuudesta. Jos Latvala olisi kantajana asiassa, tioanne olisi ihan erilainen.
Etkö tosiaan ymmärrä, että verottajan päätös yleisestä verovelvollisuudesta on hallinnollinen päätös ja se ei riitä sellaisenaan rikosoikeudessa? Asia pitää todistaa oikeaksi rikosoikeudessa. Tahallisuudella on merkitystä vain, jos Latvala on todistettavasti ollut yleisesti verovelvollinen. Se, että Latvala olisi ollut yleisesti verovelvollinen, ei ole todiste tahallisuudesta. Se on perusta sille, että ylipäätään voidaan syyttää yhtään mistään tässä tapauksessa.
Juu, kyllä, asia pitää ns. vahvistaa ja siihen riittää ne Suomi-päivät. Eli ei ole mitään millä oikeus voisi näyttää ettei olisi ollut verovelvollinen. Siitä on siis ihan turha puhua jonain ensisijaisena asiana. Asiaa ei ole edes kiistetty. Toki näkisin mielelläni sen, että oikeus kaataisi syyttäjän jutun tasolla-verottaja teki virheen, mutta se olisi jo aikamoinen moka.
Niistä Suomi-päivistä, Suomessa oleskelusta, asumisjärjestelyistä ja luottokorttien käytöstä ei tarvitsisi keskustella oikeudessa, jos niiden kautta ei punnittaisi yleistä tai rajoitettua verovelvollisuutta. Ne ovat todisteita juuri siihen. Jos verovelvollisuus olisi kiistaton, noita asioita ei tarvitsisi käsitellä. Silloin voitaisin keskittyä pelkän tahallisuuden käsittelyyn. Silloin asiaa käsiteltäisiin eri tavalla.
Nuo on sitä tajallisuuden käsittelyä nimenomaan. Syyttäjä pyrkii osoittamaan, että Latvala on ollut Suomessa enemmän kuin on ilmoittanut. Niitä ilmoitettuja päiviä käsitellään vain kysymyksellä ”ilmoititko tahallasi vai vahingossa ne väärin”.
Ilmoitettuja päiviä kysytään siksi, että ne vaikuttavat verovelvollisuuteen eli onko ollut rajoitetusti vai yleisesti verovelvollinen. Se on se syy, miksi niitä käydään niin tarkasti läpi. Sen lisäksi arvioidaan, onko niitä ilmoitettu väärin ja onko väärin ilmoittaminen ollut tahallisesti. Niitä ei todellakaan käydä läpi pelkästään tahallisuuden arvioimiseksi.
Se ei ole rikosoikeudellinen asia onko joku ollut rajoitetusti vai yleisesti verovelvollinen.
Tässäpä oikeudellinen läpimurto: veropetosasiassa ei muka tarvitsisi arvioida verovelvollisuutta, koska verovelvollisuus kuuluu vero-oikeuteen. Seuraavaksi varmaan kielletään tuomaria avaamasta tuloverolakia, koska istunnon otsikossa lukee rikosasia.
Tuo perustelu ei kumoa vastaväitettä. Se vain vaihtaa puheenaiheen.
Kukaan ei tarvitse selitystä siitä, että yleinen verovelvollisuus ei itsessään ole rikos. Kysymys on siitä, millä perusteella syytteessä tarkoitetut tulot olisi pitänyt ilmoittaa ja verottaa Suomessa. Rikoslain 29 luvun 1 ei kriminalisoi mitä tahansa väärää tietoa irrallaan sen merkityksestä: menettelyllä pitää aiheuttaa tai yrittää aiheuttaa veron määräämättä jääminen, liian alhainen vero tai aiheeton palautus. Siksi syytteen vero-oikeudellista perustaa ei voi korvata hokemalla ”tahallisuus”.
Ja juuri yleisen ja rajoitetun verovelvollisuuden ero vaikuttaa verotuksen laajuuteen. Yleisesti verovelvollista verotetaan lähtökohtaisesti sekä Suomesta että ulkomailta saaduista tuloista, rajoitetusti verovelvollista Suomessa vain Suomesta saaduista tuloista. Tämä ei ole mikään rikosjutun koristeellinen taustatieto silloin, kun riita koskee ulkomaisia tuloja.
Ketjussa väitetään myös, että oleskelupäiviä käsitellään ”vain” tahallisuuden vuoksi. Mistä tuo ”vain” ilmestyi? Sama selvitys voi auttaa arvioimaan sekä sitä, missä henkilö tosiasiassa oleskeli, että sitä, olivatko hänen ilmoituksensa tietoisesti vääriä. Todisteelle ei jaeta ovella kertakäyttölippua, jolla se pääsee vaikuttamaan vain yhteen kysymykseen.
Syyttäjän pitää näyttää rangaistusvaatimuksensa perusteena olevat seikat toteen, ja tuomioistuimen pitää arvioida näyttö itsenäisesti ja tasapuolisesti. Tuomitsemiseen ei riitä, että keskustelupalstalla joku ilmoittaa asian olevan ”jo ratkaistu”. Syyllisyydestä ei saa jäädä varteenotettavaa epäilyä. Tämä koskee syytettä kokonaisuutena, ei vain vastaajan ajatusten arvuuttelua.
Verotuspäätöksen muuttaminen ei ole sama asia kuin rikossyytteen perusteiden arvioiminen. Kun tähän eroon vastataan taas ”mutta siellä ei muuteta verotuspäätöstä”, vastataan huomautukseen, jota kukaan ei siinä kohdassa esittänyt. Omaa sivulausetta vastaan voi toki voittaa loputtomasti.
Ja sitten tämä ketjun toinen helmi: asianajajan käyttämä sana ”jatkuvasti” olisi muka semanttinen temppu.
Se sana tulee laista.
Tuloverolain 11 :n oleskeluperuste koskee jatkuvaa yli kuuden kuukauden oleskelua. Tilapäinen poissaolo ei katkaise sitä, eikä tarkastelujakso ole sidottu kalenterivuoteen. Sääntö ei siis ole pelkkä ”yli puolet vuoden päivistä Suomessa, asia loppuun käsitelty”. Toisaalta lyhyet ulkomaanmatkat eivät automaattisesti pelasta yleiseltä verovelvollisuudelta, ja Suomessa oleva varsinainen asunto ja koti on erillinen peruste. Koko säännös pitää lukea, ei vain omaan väitteeseen sopivaa puolikasta.
Mikään tästä ei todista Latvalaa syyttömäksi. Se osoittaa, miksi hänen syyllisyyttään ei ratkaista tällä palstan oikoreitillä.
Jos perustelu kaatuu siihen, että joku lukee pykälästä myös sanan ”jatkuvasti”, ongelma ei ole vastapuolen semantiikka. Ongelma on se, että päivät on laskettu ennen kuin sääntö on luettu.
Ihan turhaan sä taas jälkeen kerran tulet jauhamaan tota samaa. Fakta nyt on se, että Latvalan asia olisi hallinto-oikeudessa, jos hänen veroistaan annettaisiin joku ratkaisu. Rikosoikeudessa ratkaistaan ja tuomitaan vain petos-asia. Käytä siitä verovelvollisuuden toteamisesta mitä tahansa sanaa, mutta ratkaisuksi se ei sillä muutu. Oikeus katsoo vain petosepäilyn kannalta asiaa, se että petos on mahdollisesti tapahtunut veroilmoituksissa, ei tee rikosoikeudesta vero-oikeutta.
Rikosoikeuden ratkaisu verovelvollisuuden suhteen voi vaikuttaa verottajan ohjeisiin. Tämä riippuu toki siitä, minkälainen ratkaisu sieltä tulee. Rikosoikeus ei päätä veroista, mutta ratkaisulla on vaikutusta. Jos Latvala oli rikosoikeuden mielestä rajoitetusti verovelvollinen, hän voi hakea veroja takaisin.
Rikostuomioistuin (käräjäoikeus) ratkaisee vain sen, onko Latvala syyllistynyt syyttäjän väittämään törkeään veropetokseen vuosina 2014–2017. Oikeus arvioi, oliko hänen toimintansa tahallista veron välttämistä ja onko syytä määrätä vankeusrangaistus.
Varsinaisen hallinnollisen päätöksen verovelvollisuuden luonteesta (yleisesti vs. rajoitetusti verovelvollinen) ja maksettavista veroista tekee verohallinto, ja niistä valitetaan tarvittaessa hallinto-oikeuteen, ei rikosoikeuteen.
Tämä on mennyt muutamalta ilmeisesti pahasti sekaisin. Jos syyttäjä ei olisi epäillyt rikosta, se olisi tehnyt syyttämättäjättämispäätöksen. Hallinnollinen päätös riittää, jos petosta ei edes epäillä, veropäätöstä ei tarvitse oikeudessa puida tai vahvistaa ollenkaan.Veropetossyyttä ja verovelvollisuuden luonnetta ei voi erottaa toisistaan. Jotta käräjäoikeus voi tuomita jonkun veropetoksesta, sen on pakko ensin ratkaista rikoksen esikysymyksenä se, oliko syytetyllä laissa tarkoitettu yleinen verovelvollisuus. Käräjäoikeus siis nimenomaan pureutuu ja ratkaisee sen, oliko verottajan tekemä päätös verotuksista oikea. Käräjäoikeus ei päätä veroista, mutta käräjäoikeuden päätös on hyvä peruste hakea veroja takaisin, jos ei ollut yleisesti verovelvollinen.
Rikosoikeuden päätös ei vaikuta Latvalan verovelvollisuuteen.
Olet aivan pihalla.
Ei ole. Rikostuomioistuin ei tee päätöstä Latvalan verovelvollisuudesta. Vaikka tuomio olisi ei petosta, se ei todellakaan tarkoita, että Latvala ei olisi ollut noina vuosina yleisesti verovelvollinen.
Oikeus voi päätyä kolmeen ratkaisuun:
1) Latvala oli rajoitetusti verovelvollinen, petossyyte raukeaa. Verot voi hakea takaisin hallinto-oikeuden kautta.
2) Latvala oli yleisesti verovelvollinen, mutta ei ollut tahallisuutta, ei tuomiota. Veroille ei tapahdu mitään.
3) Latvala oli yleisesti verovelvollinen ja antoi tietoja tahallaan väärin. Tuomio petoksesta. Veroille ei tapahdu mitään.
Verovelvollisuus ratkaistaan jokaiselle vuodelle erikseen.
Noin se menee. Käräjäoikeuden ratkaisu saadaan parin kuukauden päästä. Sen jälkeen tämä menee hovioikeuteen ja siellä voi mennä pari vuotta. Sitten vielä korkeimmassa oikeudessa 1-2 vuotta. Jos korkeimman oikeuden päätös on, että oli rajoitetusti verovelvollinen, Latvala voi saada takaisin noin neljän vuoden päästä yli 5,5 miljoonaa. Tässä on isot panokset: voi tulla vankilatuomio tai sitten saa takaisin miljoonia. Tai ei kumpaakaan.
Ei ne edes anna siitä päätöstä. Miten pihalla porukka oikeasti on 😂
Älykkyys vastaa AIta, niin laitetaan nyt sen vastaus kysymykseen ”Antaako rikosoikeus päätlksen Latvalan verovelvollisuudesta?”. Olkaa hyvä:
Käräjäoikeus ratkaisee, onko Latvala syyllistynyt törkeään veropetokseen antamalla Verohallinnolle vääriä tai puutteellisia tietoja oleskelustaan Suomessa vuosina 2014–2017. Jotta oikeus voi antaa tuomion verorikoksesta, sen on otettava esikysymyksenä kantaa siihen, täyttyivätkö rajoitetun verovelvollisuuden ehdot (kuten alle 183 päivän oleskelu Suomessa vuodessa) syytteessä mainittuina vuosina.
Käräjäoikeuden päätös ratkaisee siis sen, katsotaanko Latvalan toiminta rikolliseksi veronkierroksi, mutta se ei korvaa tai kumoa verottajan tekemiä hallinnollisia verotuspäätöksiä.Luin laittamasi vastauksen. Luithan sinäkin siitä molemmat kappaleet?
Siinä sanotaan, että oikeuden on otettava verovelvollisuuden edellytyksiin kantaa esikysymyksenä. Sen jälkeen sanotaan, ettei rikostuomio korvaa tai kumoa hallinnollista verotuspäätöstä.
Jälkimmäisestä ei tarvitse enää väitellä: en tässä väitä, että käräjäoikeus kirjoittaisi Latvalalle uuden verotuspäätöksen.
Jäljelle jää siis yksi kysymys: kiistätkö lainaamasi vastauksen kohdan, jonka mukaan verovelvollisuuden edellytyksiin otetaan kantaa rikosasian esikysymyksenä?
Jos kiistät, selitä miksi toit juuri tämän vastauksen oman kantasi tueksi. Jos et kiistä, kerro täsmällisesti, mistä olemme tämän erottelun jälkeen eri mieltä.
”Käräjäoikeus ei muuta verotuspäätöstä” ei vastaa tuohon kysymykseen. Se vastaa asiaan, jonka juuri hyväksyin.
Nyt ei tarvita uutta arviota siitä, kuinka pihalla muut ovat. Tarvitaan yksi nimetty erimielisyys. Toit jo vastauksen keskusteluun, joten kokeillaan seuraavaksi vastata kysymykseen.
Minulle on ainakin koko ajan ollut selvää mistä olette eri mieltä.
Sinä sanot, että oikeus tekee päätöksen Latvalan verovelvollisuudesta noina vuosina. Mikä on siis oikeudessa tuomio.
Ja hän sanoo että ei tee vaan antaa tuomion petoksesta.
Eikö?”Minulle on ainakin koko ajan ollut selvää mistä olette eri mieltä.”
Ei näytä olevan, koska selityksestäsi puuttuu juuri se erottelu, jonka lainaamassasi viestissä tein.
Lainasit itse tämän virkkeen:
”En tässä väitä, että käräjäoikeus kirjoittaisi Latvalalle uuden verotuspäätöksen.”
Sen jälkeen selität minulle, että toinen tarkoittaa rikostuomiota ja minä jotakin erillistä verovelvollisuustuomiota. Näppärä yhteenveto, mutta minun kantani vaihtui siinä matkalla toiseksi.
Väitteeni on, että rikossyytteen ratkaiseminen ja sen vero-oikeudellisen perustan arvioiminen eivät ole toistensa vaihtoehtoja. Oikeus voi arvioida verotusta koskevan kysymyksen juuri ratkaistakseen, täyttyykö veropetoksen tunnusmerkistö. Se ei tarkoita, että rikosoikeudenkäynti muuttuisi verotuspäätöksestä tehdyksi valitukseksi.
Tästä löytyy myös oikea oikeustapaus tekoälyvastausten ja palstasanakirjojen sijaan. Ratkaisussa KKO 2004:58 korkein oikeus arvioi veropetossyytteen yhteydessä, miltä osin autoveroa olisi voitu lainmukaisesti määrätä. Kohdassa 14 se totesi, ettei vastaajan voitu katsoa syyllistyneen veropetokseen siltä osin kuin veroa ei olisi alun perinkään voitu määrätä sen syrjivän luonteen vuoksi. Kyse oli eri verosta ja eri tapauksesta, mutta siinä rikossyytteen ratkaisemiseen kuului nimenomaan sen vero-oikeudellisen perustan arvioiminen.
”Oikeus antaa tuomion rikoksesta” ei siis vastaa kysymykseen siitä, mitä sen pitää rikoksen arvioimiseksi selvittää ja ratkaista. Olet kertonut ratkaisun kohteen. Keskustelun kysymys koskee ratkaisun edellytyksiä.
No sitten sinäkin olet eri kommentoija kuin se, jonka kommentteja minä olen seurannut. Ja kun minä olen eri henkilö kuin tuo, jolle mäkätät, keskustelu varmaan on aika turhaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
rikosoikeudessa ei päätetä veroista vaan siellä käsitellään rikosasiaa, joka on tässä tapauksessa on törkeä veropetos. Jotta voidaan syyttää tuosta asiasta on pitänyt ensin olla yleisesti verovelvollinen. Siksi verotusasiat pitää selvittää ensin, koska pelkkä verotarkastusraportti ei riitä ainoaksi todisteeksi rikosoikeudessa. Sitä voidaan käyttä todisteena ja se on hyvä sellainen. Rikosoikeus siis selvittää oliko Latvala todellakin yleisesti verovelvollinen (asui Suomessa) noina vuosina niin kuin syyttäjä väittää. Sen takia oikeudessa käydään läpi asumisratkaisuja ja sitä miten paljon Latvala vietti aikaa Suomessa. Jos oikeus päätyy siihen, että hän oli yleisesti verovelvollinen, vasta sitten voidaan harkita syyllistyikö Latvala veropetokseen, josta häntä syytetään. Jos oikeuden ratkaisu on, että hän olikin rajoiteitetusti verovelvollinen (ei asunut Suomessa), veropetossyyte raukeaa. Rikosoikeus ei päätä itse veroista mitään, mutta jos rikosoikeus päättää, että oli ollut rajoitetusti verovelvollinen, hän voi sen jälkeen hakea maksettuja veroja takaisin hallinto-oikeuden kautta.
Periaatteessa kyllä, mutta Latvalan tapauksessa tuskin. Näin siksi, että se verovelvollisuus on kiistaton ja se että tahallisuutta tai veropetosta ei katsota todistetun, ei itsessään sitä verovelvollisuutta kumoa. Oikeuden ei siis ole tarpeen käsitellä asiaa oli verovelvollinen-ei ollut verovelvollinen-tasolla ollenkaan. Henkilö voi olla verovelvollinen ilman petostakin. Ja useimmiten onkin.Verovelvollisuus ei ole kiistaton. Sehän on koko oikeudenkäynnin suurin kiistanaihe syyttäjän ja vastaajan väliilä. Vain hallinnollinen verovelvollisuus on tässä vaiheessa kiistaton. Tämä perustuu verottajan päätökseen. Se ei tarkoita, että asia olisi kiistaton rikosoikeudessa. Syyttäjän kanta on, että verovelvollisuus on täysin selvä ja puolustuksen, että ei ollut verovelvollinen. Tämä kysymys on kaikkein tärkein kysymys koko oikeudenkäynnissä. Tämä on tärkeää ratkaista ensin, koska ilman yleistä verovelvollisuutta ei ole voinut syyllistyä veropetokseen. Miten voitte olla niin pihalla siitä?
Miten niin ei voi olla veropetos, jos on ollut rajoitetusti verovelvollinen? Avaapa nyt pikkasen ajatustasi.
Latvalan tapauksessa ei voi olla. Hänen syyte veropetoksesta liittyy ulkomaisiin tuloihin, joita hän ei ilmoittanut Suomeen. Ulkomaisilla tuloilla on merkitystä vain, jos on yleisesti verovelvollinen. Jos hän on ollut rajoitetusti verovelvollinen, hänellä ei ole ollut velvollisuutta ilmoittaa noita tuloja, eikä ole siten voinut laiminlyödä velvollisuuksiaan.
Hänet on katsottu yleisesti verovelvolliseksi ja hän on veronsa sen vuoksi maksanut.
Verottaja on katsonut hänet yleisesti verovelvolliseksi. Se on hallinnollinen päätös, joka ei riitä sellaisenaan rikosoikeudessa. Asia käydään uudelleen läpi rikosoikeudessa, jotta voidaan varmistaa, että pohja on olemassa törkeään veropetossyytteeseen. Rikosoikeus voi ottaa kantaa tuohon verottajan tekemään hallinnolliseen päätökseen ja esittää oliko päätös rikosoikeuden mielestä oikein vai väärin. Rikosoikeus ei voi muuttaa tuota päätöstä. Jos rikosoikeuden kanta on eri kuin verottajan, Latvalalla on painavat perusteet hakea muutosta verottajan päätökseen hallinto-oikeuden kautta. Onko tämä liian monimutkaista ymmärtää, kun ei tunnu menevän perille?
Se, että Latvala on maksanut hänelle määrätyt verot, ei välttämättä tarkoita, että hän on myöntänyt verottajan näkemyksen oikeaksi tai että verottajan ratkaisu oli rikosoikeuden mielestä oikea. Latvala maksoi verot, koska määrätyt verot on pakko maksaa. Ne olisivat muuten menneet ulosottoon.
Juu u, mikä on pointtisi? Miksi oikeus ottaisi kantaa siihen päätökseen tai toteaisi että verottaja on tehnyt väärän päätöksen? Kun ei koko asiaa ole tarkoituskaan sillä tasolla puida. Se on raustatietona ja todisteena tahallisuudesta. Jos Latvala olisi kantajana asiassa, tioanne olisi ihan erilainen.
Etkö tosiaan ymmärrä, että verottajan päätös yleisestä verovelvollisuudesta on hallinnollinen päätös ja se ei riitä sellaisenaan rikosoikeudessa? Asia pitää todistaa oikeaksi rikosoikeudessa. Tahallisuudella on merkitystä vain, jos Latvala on todistettavasti ollut yleisesti verovelvollinen. Se, että Latvala olisi ollut yleisesti verovelvollinen, ei ole todiste tahallisuudesta. Se on perusta sille, että ylipäätään voidaan syyttää yhtään mistään tässä tapauksessa.
Juu, kyllä, asia pitää ns. vahvistaa ja siihen riittää ne Suomi-päivät. Eli ei ole mitään millä oikeus voisi näyttää ettei olisi ollut verovelvollinen. Siitä on siis ihan turha puhua jonain ensisijaisena asiana. Asiaa ei ole edes kiistetty. Toki näkisin mielelläni sen, että oikeus kaataisi syyttäjän jutun tasolla-verottaja teki virheen, mutta se olisi jo aikamoinen moka.
Niistä Suomi-päivistä, Suomessa oleskelusta, asumisjärjestelyistä ja luottokorttien käytöstä ei tarvitsisi keskustella oikeudessa, jos niiden kautta ei punnittaisi yleistä tai rajoitettua verovelvollisuutta. Ne ovat todisteita juuri siihen. Jos verovelvollisuus olisi kiistaton, noita asioita ei tarvitsisi käsitellä. Silloin voitaisin keskittyä pelkän tahallisuuden käsittelyyn. Silloin asiaa käsiteltäisiin eri tavalla.
Nuo on sitä tajallisuuden käsittelyä nimenomaan. Syyttäjä pyrkii osoittamaan, että Latvala on ollut Suomessa enemmän kuin on ilmoittanut. Niitä ilmoitettuja päiviä käsitellään vain kysymyksellä ”ilmoititko tahallasi vai vahingossa ne väärin”.
Ilmoitettuja päiviä kysytään siksi, että ne vaikuttavat verovelvollisuuteen eli onko ollut rajoitetusti vai yleisesti verovelvollinen. Se on se syy, miksi niitä käydään niin tarkasti läpi. Sen lisäksi arvioidaan, onko niitä ilmoitettu väärin ja onko väärin ilmoittaminen ollut tahallisesti. Niitä ei todellakaan käydä läpi pelkästään tahallisuuden arvioimiseksi.
Se ei ole rikosoikeudellinen asia onko joku ollut rajoitetusti vai yleisesti verovelvollinen.
Tässäpä oikeudellinen läpimurto: veropetosasiassa ei muka tarvitsisi arvioida verovelvollisuutta, koska verovelvollisuus kuuluu vero-oikeuteen. Seuraavaksi varmaan kielletään tuomaria avaamasta tuloverolakia, koska istunnon otsikossa lukee rikosasia.
Tuo perustelu ei kumoa vastaväitettä. Se vain vaihtaa puheenaiheen.
Kukaan ei tarvitse selitystä siitä, että yleinen verovelvollisuus ei itsessään ole rikos. Kysymys on siitä, millä perusteella syytteessä tarkoitetut tulot olisi pitänyt ilmoittaa ja verottaa Suomessa. Rikoslain 29 luvun 1 ei kriminalisoi mitä tahansa väärää tietoa irrallaan sen merkityksestä: menettelyllä pitää aiheuttaa tai yrittää aiheuttaa veron määräämättä jääminen, liian alhainen vero tai aiheeton palautus. Siksi syytteen vero-oikeudellista perustaa ei voi korvata hokemalla ”tahallisuus”.
Ja juuri yleisen ja rajoitetun verovelvollisuuden ero vaikuttaa verotuksen laajuuteen. Yleisesti verovelvollista verotetaan lähtökohtaisesti sekä Suomesta että ulkomailta saaduista tuloista, rajoitetusti verovelvollista Suomessa vain Suomesta saaduista tuloista. Tämä ei ole mikään rikosjutun koristeellinen taustatieto silloin, kun riita koskee ulkomaisia tuloja.
Ketjussa väitetään myös, että oleskelupäiviä käsitellään ”vain” tahallisuuden vuoksi. Mistä tuo ”vain” ilmestyi? Sama selvitys voi auttaa arvioimaan sekä sitä, missä henkilö tosiasiassa oleskeli, että sitä, olivatko hänen ilmoituksensa tietoisesti vääriä. Todisteelle ei jaeta ovella kertakäyttölippua, jolla se pääsee vaikuttamaan vain yhteen kysymykseen.
Syyttäjän pitää näyttää rangaistusvaatimuksensa perusteena olevat seikat toteen, ja tuomioistuimen pitää arvioida näyttö itsenäisesti ja tasapuolisesti. Tuomitsemiseen ei riitä, että keskustelupalstalla joku ilmoittaa asian olevan ”jo ratkaistu”. Syyllisyydestä ei saa jäädä varteenotettavaa epäilyä. Tämä koskee syytettä kokonaisuutena, ei vain vastaajan ajatusten arvuuttelua.
Verotuspäätöksen muuttaminen ei ole sama asia kuin rikossyytteen perusteiden arvioiminen. Kun tähän eroon vastataan taas ”mutta siellä ei muuteta verotuspäätöstä”, vastataan huomautukseen, jota kukaan ei siinä kohdassa esittänyt. Omaa sivulausetta vastaan voi toki voittaa loputtomasti.
Ja sitten tämä ketjun toinen helmi: asianajajan käyttämä sana ”jatkuvasti” olisi muka semanttinen temppu.
Se sana tulee laista.
Tuloverolain 11 :n oleskeluperuste koskee jatkuvaa yli kuuden kuukauden oleskelua. Tilapäinen poissaolo ei katkaise sitä, eikä tarkastelujakso ole sidottu kalenterivuoteen. Sääntö ei siis ole pelkkä ”yli puolet vuoden päivistä Suomessa, asia loppuun käsitelty”. Toisaalta lyhyet ulkomaanmatkat eivät automaattisesti pelasta yleiseltä verovelvollisuudelta, ja Suomessa oleva varsinainen asunto ja koti on erillinen peruste. Koko säännös pitää lukea, ei vain omaan väitteeseen sopivaa puolikasta.
Mikään tästä ei todista Latvalaa syyttömäksi. Se osoittaa, miksi hänen syyllisyyttään ei ratkaista tällä palstan oikoreitillä.
Jos perustelu kaatuu siihen, että joku lukee pykälästä myös sanan ”jatkuvasti”, ongelma ei ole vastapuolen semantiikka. Ongelma on se, että päivät on laskettu ennen kuin sääntö on luettu.
Ihan turhaan sä taas jälkeen kerran tulet jauhamaan tota samaa. Fakta nyt on se, että Latvalan asia olisi hallinto-oikeudessa, jos hänen veroistaan annettaisiin joku ratkaisu. Rikosoikeudessa ratkaistaan ja tuomitaan vain petos-asia. Käytä siitä verovelvollisuuden toteamisesta mitä tahansa sanaa, mutta ratkaisuksi se ei sillä muutu. Oikeus katsoo vain petosepäilyn kannalta asiaa, se että petos on mahdollisesti tapahtunut veroilmoituksissa, ei tee rikosoikeudesta vero-oikeutta.
Rikosoikeuden ratkaisu verovelvollisuuden suhteen voi vaikuttaa verottajan ohjeisiin. Tämä riippuu toki siitä, minkälainen ratkaisu sieltä tulee. Rikosoikeus ei päätä veroista, mutta ratkaisulla on vaikutusta. Jos Latvala oli rikosoikeuden mielestä rajoitetusti verovelvollinen, hän voi hakea veroja takaisin.
Rikostuomioistuin (käräjäoikeus) ratkaisee vain sen, onko Latvala syyllistynyt syyttäjän väittämään törkeään veropetokseen vuosina 2014–2017. Oikeus arvioi, oliko hänen toimintansa tahallista veron välttämistä ja onko syytä määrätä vankeusrangaistus.
Varsinaisen hallinnollisen päätöksen verovelvollisuuden luonteesta (yleisesti vs. rajoitetusti verovelvollinen) ja maksettavista veroista tekee verohallinto, ja niistä valitetaan tarvittaessa hallinto-oikeuteen, ei rikosoikeuteen.
Tämä on mennyt muutamalta ilmeisesti pahasti sekaisin. Jos syyttäjä ei olisi epäillyt rikosta, se olisi tehnyt syyttämättäjättämispäätöksen. Hallinnollinen päätös riittää, jos petosta ei edes epäillä, veropäätöstä ei tarvitse oikeudessa puida tai vahvistaa ollenkaan.Veropetossyyttä ja verovelvollisuuden luonnetta ei voi erottaa toisistaan. Jotta käräjäoikeus voi tuomita jonkun veropetoksesta, sen on pakko ensin ratkaista rikoksen esikysymyksenä se, oliko syytetyllä laissa tarkoitettu yleinen verovelvollisuus. Käräjäoikeus siis nimenomaan pureutuu ja ratkaisee sen, oliko verottajan tekemä päätös verotuksista oikea. Käräjäoikeus ei päätä veroista, mutta käräjäoikeuden päätös on hyvä peruste hakea veroja takaisin, jos ei ollut yleisesti verovelvollinen.
Rikosoikeuden päätös ei vaikuta Latvalan verovelvollisuuteen.
Olet aivan pihalla.
Ei ole. Rikostuomioistuin ei tee päätöstä Latvalan verovelvollisuudesta. Vaikka tuomio olisi ei petosta, se ei todellakaan tarkoita, että Latvala ei olisi ollut noina vuosina yleisesti verovelvollinen.
Oikeus voi päätyä kolmeen ratkaisuun:
1) Latvala oli rajoitetusti verovelvollinen, petossyyte raukeaa. Verot voi hakea takaisin hallinto-oikeuden kautta.
2) Latvala oli yleisesti verovelvollinen, mutta ei ollut tahallisuutta, ei tuomiota. Veroille ei tapahdu mitään.
3) Latvala oli yleisesti verovelvollinen ja antoi tietoja tahallaan väärin. Tuomio petoksesta. Veroille ei tapahdu mitään.
Verovelvollisuus ratkaistaan jokaiselle vuodelle erikseen.
Noin se menee. Käräjäoikeuden ratkaisu saadaan parin kuukauden päästä. Sen jälkeen tämä menee hovioikeuteen ja siellä voi mennä pari vuotta. Sitten vielä korkeimmassa oikeudessa 1-2 vuotta. Jos korkeimman oikeuden päätös on, että oli rajoitetusti verovelvollinen, Latvala voi saada takaisin noin neljän vuoden päästä yli 5,5 miljoonaa. Tässä on isot panokset: voi tulla vankilatuomio tai sitten saa takaisin miljoonia. Tai ei kumpaakaan.
Ei ne edes anna siitä päätöstä. Miten pihalla porukka oikeasti on 😂
Älykkyys vastaa AIta, niin laitetaan nyt sen vastaus kysymykseen ”Antaako rikosoikeus päätlksen Latvalan verovelvollisuudesta?”. Olkaa hyvä:
Käräjäoikeus ratkaisee, onko Latvala syyllistynyt törkeään veropetokseen antamalla Verohallinnolle vääriä tai puutteellisia tietoja oleskelustaan Suomessa vuosina 2014–2017. Jotta oikeus voi antaa tuomion verorikoksesta, sen on otettava esikysymyksenä kantaa siihen, täyttyivätkö rajoitetun verovelvollisuuden ehdot (kuten alle 183 päivän oleskelu Suomessa vuodessa) syytteessä mainittuina vuosina.
Käräjäoikeuden päätös ratkaisee siis sen, katsotaanko Latvalan toiminta rikolliseksi veronkierroksi, mutta se ei korvaa tai kumoa verottajan tekemiä hallinnollisia verotuspäätöksiä.Et taida ymmärtää, että käräjäoikeuden päätös pitää sisällään ratkaisun esikysymykseen. Jos oikeus toteaa tuomiossa, että Latvala ei ollut yleisesti verovelvollinen, se se on juridinen päätös siitä, ettei rikosoikeudellista verovelvollisuutta syntynyt. Se ei suoraan kumoa verottajan päätöstä, mutta sen perusteella voi hakea muutosta hallinto-oikeuden kautta.
Kun se ei totea siitä mitään. Sepä se.
Käräjäoikeus siis "toteaa" verovelvollisuuden vain yhtenä rikosasian palapelin osana määrittäessään, täyttyykö törkeän veropetoksen tunnusmerkistö. Ei siis millään tavalla oikeasti totea Latvalan verovelvollisuutta. Se ei ole sen tehtäbä eikä tarkoitus.
Ja tämähän me nähdään kun yhtään seurataan oikeudenkäyntiä. Ei sanaakaan siitä että oikeus toteaisi Latvalan verovelvollisuutta. MOT
Ilta-Sanomat tänään:
Latvalan verokäräjien kynnyskysymys kohdistuu siihen, oliko tuohon aikaan WRC-sarjassa kilpaillut Latvala rajoitetusti verovelvollinen Suomeen vuosina 2014–2017. Syyttäjän mukaan Latvala asui tuolloin Suomessa, vaikka hänen virallinen osoitteensa oli Monacossa.
Mites se oikeudenkäynti? Sielläkö tuo on lausuttu?
Iltasanomat nyt sanoo mitä sanoo miten sanoo. Ja kyllä, oikeud tarkastelee asuiko Latvala Suomessa eikä Monacossa. Mutta ei todetakseen hänen verovelvollisuutensa vaan petoksen.Oikeudenkäynnissa käydään hyvin kattavasti läpi verovelvollisuutta. Luuletko, että päätöslauselmaan ei sen pohjalta kirjata joko "vastaaja oli rajoitetusti verovelvollinen" tai "vastaaja oli yleisesti verovelvollinen"? Tuo kirjaus tehdään erikseen jokaiselle verovuodelle ellei se ole sama kaikille.
Luuletko ihan oikeasti, että verovelvollisuuteen liittyviä todeisteita käydään läpi ihan muuten vaan ja että niiden pohjalta ei tehtäisi mitään ratkaisua, jota ei kirjattaisi päätökseen?
Kirjataan ja puhutaan aika monestakin asiasta niin, mutta ei ne tuomiota ole. Rikosoikeus antaa tuomionsa rikoksesta, ei muusta.
Olet oikeassa siinä, että rikosoikeus antaa tuomion vain rikoksesta. Oikeuden kanta verovelvollisuudesta on myös oikeuden juridinen kanta. Jos oikeus päätyy siihen, että Latvala oli rajoitetusti verovelvollinen, syyte raukeaa. Silloin veroja voi hakea takaisin hallinto-oikeuden kautta. Tuomio petoksesta voi tulla vain, jos oikeus päätyy siihen, että Latvala oli yleisesti verovelvollinen. Oletko yhtä mieltä kaikesta tästä? Jos olet jostain kohdasta eri mieltä, niin voisitko ystävällisesti perustella kattavasti, miksi noin ei ole. Pelkkä toteamus, että rikosoikeus ei päätä verovelvollisuudesta, ei kanna pitkälle. Siihen tarvitaan perusteluja.
Miten oikeus siis toteaisi että Latvala ei ollut noina vuosina yleisesti verovelvollinen?
Kysytkö tuota ihan tosissasi? Miksi luulet, että syyttäjä yrittää osoittaa, että Latvala oli yleisesti verovelvollinen ja puolustus, että ei ollut? Luuletko, että tuomari ei kirjaa lopputulosta?
Kysyn ihan tosissani, vastaatko kiitos.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
rikosoikeudessa ei päätetä veroista vaan siellä käsitellään rikosasiaa, joka on tässä tapauksessa on törkeä veropetos. Jotta voidaan syyttää tuosta asiasta on pitänyt ensin olla yleisesti verovelvollinen. Siksi verotusasiat pitää selvittää ensin, koska pelkkä verotarkastusraportti ei riitä ainoaksi todisteeksi rikosoikeudessa. Sitä voidaan käyttä todisteena ja se on hyvä sellainen. Rikosoikeus siis selvittää oliko Latvala todellakin yleisesti verovelvollinen (asui Suomessa) noina vuosina niin kuin syyttäjä väittää. Sen takia oikeudessa käydään läpi asumisratkaisuja ja sitä miten paljon Latvala vietti aikaa Suomessa. Jos oikeus päätyy siihen, että hän oli yleisesti verovelvollinen, vasta sitten voidaan harkita syyllistyikö Latvala veropetokseen, josta häntä syytetään. Jos oikeuden ratkaisu on, että hän olikin rajoiteitetusti verovelvollinen (ei asunut Suomessa), veropetossyyte raukeaa. Rikosoikeus ei päätä itse veroista mitään, mutta jos rikosoikeus päättää, että oli ollut rajoitetusti verovelvollinen, hän voi sen jälkeen hakea maksettuja veroja takaisin hallinto-oikeuden kautta.
Periaatteessa kyllä, mutta Latvalan tapauksessa tuskin. Näin siksi, että se verovelvollisuus on kiistaton ja se että tahallisuutta tai veropetosta ei katsota todistetun, ei itsessään sitä verovelvollisuutta kumoa. Oikeuden ei siis ole tarpeen käsitellä asiaa oli verovelvollinen-ei ollut verovelvollinen-tasolla ollenkaan. Henkilö voi olla verovelvollinen ilman petostakin. Ja useimmiten onkin.Verovelvollisuus ei ole kiistaton. Sehän on koko oikeudenkäynnin suurin kiistanaihe syyttäjän ja vastaajan väliilä. Vain hallinnollinen verovelvollisuus on tässä vaiheessa kiistaton. Tämä perustuu verottajan päätökseen. Se ei tarkoita, että asia olisi kiistaton rikosoikeudessa. Syyttäjän kanta on, että verovelvollisuus on täysin selvä ja puolustuksen, että ei ollut verovelvollinen. Tämä kysymys on kaikkein tärkein kysymys koko oikeudenkäynnissä. Tämä on tärkeää ratkaista ensin, koska ilman yleistä verovelvollisuutta ei ole voinut syyllistyä veropetokseen. Miten voitte olla niin pihalla siitä?
Miten niin ei voi olla veropetos, jos on ollut rajoitetusti verovelvollinen? Avaapa nyt pikkasen ajatustasi.
Latvalan tapauksessa ei voi olla. Hänen syyte veropetoksesta liittyy ulkomaisiin tuloihin, joita hän ei ilmoittanut Suomeen. Ulkomaisilla tuloilla on merkitystä vain, jos on yleisesti verovelvollinen. Jos hän on ollut rajoitetusti verovelvollinen, hänellä ei ole ollut velvollisuutta ilmoittaa noita tuloja, eikä ole siten voinut laiminlyödä velvollisuuksiaan.
Hänet on katsottu yleisesti verovelvolliseksi ja hän on veronsa sen vuoksi maksanut.
Verottaja on katsonut hänet yleisesti verovelvolliseksi. Se on hallinnollinen päätös, joka ei riitä sellaisenaan rikosoikeudessa. Asia käydään uudelleen läpi rikosoikeudessa, jotta voidaan varmistaa, että pohja on olemassa törkeään veropetossyytteeseen. Rikosoikeus voi ottaa kantaa tuohon verottajan tekemään hallinnolliseen päätökseen ja esittää oliko päätös rikosoikeuden mielestä oikein vai väärin. Rikosoikeus ei voi muuttaa tuota päätöstä. Jos rikosoikeuden kanta on eri kuin verottajan, Latvalalla on painavat perusteet hakea muutosta verottajan päätökseen hallinto-oikeuden kautta. Onko tämä liian monimutkaista ymmärtää, kun ei tunnu menevän perille?
Se, että Latvala on maksanut hänelle määrätyt verot, ei välttämättä tarkoita, että hän on myöntänyt verottajan näkemyksen oikeaksi tai että verottajan ratkaisu oli rikosoikeuden mielestä oikea. Latvala maksoi verot, koska määrätyt verot on pakko maksaa. Ne olisivat muuten menneet ulosottoon.
Juu u, mikä on pointtisi? Miksi oikeus ottaisi kantaa siihen päätökseen tai toteaisi että verottaja on tehnyt väärän päätöksen? Kun ei koko asiaa ole tarkoituskaan sillä tasolla puida. Se on raustatietona ja todisteena tahallisuudesta. Jos Latvala olisi kantajana asiassa, tioanne olisi ihan erilainen.
Etkö tosiaan ymmärrä, että verottajan päätös yleisestä verovelvollisuudesta on hallinnollinen päätös ja se ei riitä sellaisenaan rikosoikeudessa? Asia pitää todistaa oikeaksi rikosoikeudessa. Tahallisuudella on merkitystä vain, jos Latvala on todistettavasti ollut yleisesti verovelvollinen. Se, että Latvala olisi ollut yleisesti verovelvollinen, ei ole todiste tahallisuudesta. Se on perusta sille, että ylipäätään voidaan syyttää yhtään mistään tässä tapauksessa.
Juu, kyllä, asia pitää ns. vahvistaa ja siihen riittää ne Suomi-päivät. Eli ei ole mitään millä oikeus voisi näyttää ettei olisi ollut verovelvollinen. Siitä on siis ihan turha puhua jonain ensisijaisena asiana. Asiaa ei ole edes kiistetty. Toki näkisin mielelläni sen, että oikeus kaataisi syyttäjän jutun tasolla-verottaja teki virheen, mutta se olisi jo aikamoinen moka.
Niistä Suomi-päivistä, Suomessa oleskelusta, asumisjärjestelyistä ja luottokorttien käytöstä ei tarvitsisi keskustella oikeudessa, jos niiden kautta ei punnittaisi yleistä tai rajoitettua verovelvollisuutta. Ne ovat todisteita juuri siihen. Jos verovelvollisuus olisi kiistaton, noita asioita ei tarvitsisi käsitellä. Silloin voitaisin keskittyä pelkän tahallisuuden käsittelyyn. Silloin asiaa käsiteltäisiin eri tavalla.
Nuo on sitä tajallisuuden käsittelyä nimenomaan. Syyttäjä pyrkii osoittamaan, että Latvala on ollut Suomessa enemmän kuin on ilmoittanut. Niitä ilmoitettuja päiviä käsitellään vain kysymyksellä ”ilmoititko tahallasi vai vahingossa ne väärin”.
Ilmoitettuja päiviä kysytään siksi, että ne vaikuttavat verovelvollisuuteen eli onko ollut rajoitetusti vai yleisesti verovelvollinen. Se on se syy, miksi niitä käydään niin tarkasti läpi. Sen lisäksi arvioidaan, onko niitä ilmoitettu väärin ja onko väärin ilmoittaminen ollut tahallisesti. Niitä ei todellakaan käydä läpi pelkästään tahallisuuden arvioimiseksi.
Se ei ole rikosoikeudellinen asia onko joku ollut rajoitetusti vai yleisesti verovelvollinen.
Tässäpä oikeudellinen läpimurto: veropetosasiassa ei muka tarvitsisi arvioida verovelvollisuutta, koska verovelvollisuus kuuluu vero-oikeuteen. Seuraavaksi varmaan kielletään tuomaria avaamasta tuloverolakia, koska istunnon otsikossa lukee rikosasia.
Tuo perustelu ei kumoa vastaväitettä. Se vain vaihtaa puheenaiheen.
Kukaan ei tarvitse selitystä siitä, että yleinen verovelvollisuus ei itsessään ole rikos. Kysymys on siitä, millä perusteella syytteessä tarkoitetut tulot olisi pitänyt ilmoittaa ja verottaa Suomessa. Rikoslain 29 luvun 1 ei kriminalisoi mitä tahansa väärää tietoa irrallaan sen merkityksestä: menettelyllä pitää aiheuttaa tai yrittää aiheuttaa veron määräämättä jääminen, liian alhainen vero tai aiheeton palautus. Siksi syytteen vero-oikeudellista perustaa ei voi korvata hokemalla ”tahallisuus”.
Ja juuri yleisen ja rajoitetun verovelvollisuuden ero vaikuttaa verotuksen laajuuteen. Yleisesti verovelvollista verotetaan lähtökohtaisesti sekä Suomesta että ulkomailta saaduista tuloista, rajoitetusti verovelvollista Suomessa vain Suomesta saaduista tuloista. Tämä ei ole mikään rikosjutun koristeellinen taustatieto silloin, kun riita koskee ulkomaisia tuloja.
Ketjussa väitetään myös, että oleskelupäiviä käsitellään ”vain” tahallisuuden vuoksi. Mistä tuo ”vain” ilmestyi? Sama selvitys voi auttaa arvioimaan sekä sitä, missä henkilö tosiasiassa oleskeli, että sitä, olivatko hänen ilmoituksensa tietoisesti vääriä. Todisteelle ei jaeta ovella kertakäyttölippua, jolla se pääsee vaikuttamaan vain yhteen kysymykseen.
Syyttäjän pitää näyttää rangaistusvaatimuksensa perusteena olevat seikat toteen, ja tuomioistuimen pitää arvioida näyttö itsenäisesti ja tasapuolisesti. Tuomitsemiseen ei riitä, että keskustelupalstalla joku ilmoittaa asian olevan ”jo ratkaistu”. Syyllisyydestä ei saa jäädä varteenotettavaa epäilyä. Tämä koskee syytettä kokonaisuutena, ei vain vastaajan ajatusten arvuuttelua.
Verotuspäätöksen muuttaminen ei ole sama asia kuin rikossyytteen perusteiden arvioiminen. Kun tähän eroon vastataan taas ”mutta siellä ei muuteta verotuspäätöstä”, vastataan huomautukseen, jota kukaan ei siinä kohdassa esittänyt. Omaa sivulausetta vastaan voi toki voittaa loputtomasti.
Ja sitten tämä ketjun toinen helmi: asianajajan käyttämä sana ”jatkuvasti” olisi muka semanttinen temppu.
Se sana tulee laista.
Tuloverolain 11 :n oleskeluperuste koskee jatkuvaa yli kuuden kuukauden oleskelua. Tilapäinen poissaolo ei katkaise sitä, eikä tarkastelujakso ole sidottu kalenterivuoteen. Sääntö ei siis ole pelkkä ”yli puolet vuoden päivistä Suomessa, asia loppuun käsitelty”. Toisaalta lyhyet ulkomaanmatkat eivät automaattisesti pelasta yleiseltä verovelvollisuudelta, ja Suomessa oleva varsinainen asunto ja koti on erillinen peruste. Koko säännös pitää lukea, ei vain omaan väitteeseen sopivaa puolikasta.
Mikään tästä ei todista Latvalaa syyttömäksi. Se osoittaa, miksi hänen syyllisyyttään ei ratkaista tällä palstan oikoreitillä.
Jos perustelu kaatuu siihen, että joku lukee pykälästä myös sanan ”jatkuvasti”, ongelma ei ole vastapuolen semantiikka. Ongelma on se, että päivät on laskettu ennen kuin sääntö on luettu.
Ihan turhaan sä taas jälkeen kerran tulet jauhamaan tota samaa. Fakta nyt on se, että Latvalan asia olisi hallinto-oikeudessa, jos hänen veroistaan annettaisiin joku ratkaisu. Rikosoikeudessa ratkaistaan ja tuomitaan vain petos-asia. Käytä siitä verovelvollisuuden toteamisesta mitä tahansa sanaa, mutta ratkaisuksi se ei sillä muutu. Oikeus katsoo vain petosepäilyn kannalta asiaa, se että petos on mahdollisesti tapahtunut veroilmoituksissa, ei tee rikosoikeudesta vero-oikeutta.
Rikosoikeuden ratkaisu verovelvollisuuden suhteen voi vaikuttaa verottajan ohjeisiin. Tämä riippuu toki siitä, minkälainen ratkaisu sieltä tulee. Rikosoikeus ei päätä veroista, mutta ratkaisulla on vaikutusta. Jos Latvala oli rikosoikeuden mielestä rajoitetusti verovelvollinen, hän voi hakea veroja takaisin.
Rikostuomioistuin (käräjäoikeus) ratkaisee vain sen, onko Latvala syyllistynyt syyttäjän väittämään törkeään veropetokseen vuosina 2014–2017. Oikeus arvioi, oliko hänen toimintansa tahallista veron välttämistä ja onko syytä määrätä vankeusrangaistus.
Varsinaisen hallinnollisen päätöksen verovelvollisuuden luonteesta (yleisesti vs. rajoitetusti verovelvollinen) ja maksettavista veroista tekee verohallinto, ja niistä valitetaan tarvittaessa hallinto-oikeuteen, ei rikosoikeuteen.
Tämä on mennyt muutamalta ilmeisesti pahasti sekaisin. Jos syyttäjä ei olisi epäillyt rikosta, se olisi tehnyt syyttämättäjättämispäätöksen. Hallinnollinen päätös riittää, jos petosta ei edes epäillä, veropäätöstä ei tarvitse oikeudessa puida tai vahvistaa ollenkaan.Veropetossyyttä ja verovelvollisuuden luonnetta ei voi erottaa toisistaan. Jotta käräjäoikeus voi tuomita jonkun veropetoksesta, sen on pakko ensin ratkaista rikoksen esikysymyksenä se, oliko syytetyllä laissa tarkoitettu yleinen verovelvollisuus. Käräjäoikeus siis nimenomaan pureutuu ja ratkaisee sen, oliko verottajan tekemä päätös verotuksista oikea. Käräjäoikeus ei päätä veroista, mutta käräjäoikeuden päätös on hyvä peruste hakea veroja takaisin, jos ei ollut yleisesti verovelvollinen.
Rikosoikeuden päätös ei vaikuta Latvalan verovelvollisuuteen.
Olet aivan pihalla.
Ei ole. Rikostuomioistuin ei tee päätöstä Latvalan verovelvollisuudesta. Vaikka tuomio olisi ei petosta, se ei todellakaan tarkoita, että Latvala ei olisi ollut noina vuosina yleisesti verovelvollinen.
Oikeus voi päätyä kolmeen ratkaisuun:
1) Latvala oli rajoitetusti verovelvollinen, petossyyte raukeaa. Verot voi hakea takaisin hallinto-oikeuden kautta.
2) Latvala oli yleisesti verovelvollinen, mutta ei ollut tahallisuutta, ei tuomiota. Veroille ei tapahdu mitään.
3) Latvala oli yleisesti verovelvollinen ja antoi tietoja tahallaan väärin. Tuomio petoksesta. Veroille ei tapahdu mitään.
Verovelvollisuus ratkaistaan jokaiselle vuodelle erikseen.
Noin se menee. Käräjäoikeuden ratkaisu saadaan parin kuukauden päästä. Sen jälkeen tämä menee hovioikeuteen ja siellä voi mennä pari vuotta. Sitten vielä korkeimmassa oikeudessa 1-2 vuotta. Jos korkeimman oikeuden päätös on, että oli rajoitetusti verovelvollinen, Latvala voi saada takaisin noin neljän vuoden päästä yli 5,5 miljoonaa. Tässä on isot panokset: voi tulla vankilatuomio tai sitten saa takaisin miljoonia. Tai ei kumpaakaan.
Ei ne edes anna siitä päätöstä. Miten pihalla porukka oikeasti on 😂
Älykkyys vastaa AIta, niin laitetaan nyt sen vastaus kysymykseen ”Antaako rikosoikeus päätlksen Latvalan verovelvollisuudesta?”. Olkaa hyvä:
Käräjäoikeus ratkaisee, onko Latvala syyllistynyt törkeään veropetokseen antamalla Verohallinnolle vääriä tai puutteellisia tietoja oleskelustaan Suomessa vuosina 2014–2017. Jotta oikeus voi antaa tuomion verorikoksesta, sen on otettava esikysymyksenä kantaa siihen, täyttyivätkö rajoitetun verovelvollisuuden ehdot (kuten alle 183 päivän oleskelu Suomessa vuodessa) syytteessä mainittuina vuosina.
Käräjäoikeuden päätös ratkaisee siis sen, katsotaanko Latvalan toiminta rikolliseksi veronkierroksi, mutta se ei korvaa tai kumoa verottajan tekemiä hallinnollisia verotuspäätöksiä.Et taida ymmärtää, että käräjäoikeuden päätös pitää sisällään ratkaisun esikysymykseen. Jos oikeus toteaa tuomiossa, että Latvala ei ollut yleisesti verovelvollinen, se se on juridinen päätös siitä, ettei rikosoikeudellista verovelvollisuutta syntynyt. Se ei suoraan kumoa verottajan päätöstä, mutta sen perusteella voi hakea muutosta hallinto-oikeuden kautta.
Kun se ei totea siitä mitään. Sepä se.
Käräjäoikeus siis "toteaa" verovelvollisuuden vain yhtenä rikosasian palapelin osana määrittäessään, täyttyykö törkeän veropetoksen tunnusmerkistö. Ei siis millään tavalla oikeasti totea Latvalan verovelvollisuutta. Se ei ole sen tehtäbä eikä tarkoitus.
Ja tämähän me nähdään kun yhtään seurataan oikeudenkäyntiä. Ei sanaakaan siitä että oikeus toteaisi Latvalan verovelvollisuutta. MOT
Ilta-Sanomat tänään:
Latvalan verokäräjien kynnyskysymys kohdistuu siihen, oliko tuohon aikaan WRC-sarjassa kilpaillut Latvala rajoitetusti verovelvollinen Suomeen vuosina 2014–2017. Syyttäjän mukaan Latvala asui tuolloin Suomessa, vaikka hänen virallinen osoitteensa oli Monacossa.
Mites se oikeudenkäynti? Sielläkö tuo on lausuttu?
Iltasanomat nyt sanoo mitä sanoo miten sanoo. Ja kyllä, oikeud tarkastelee asuiko Latvala Suomessa eikä Monacossa. Mutta ei todetakseen hänen verovelvollisuutensa vaan petoksen.Oikeudenkäynnissa käydään hyvin kattavasti läpi verovelvollisuutta. Luuletko, että päätöslauselmaan ei sen pohjalta kirjata joko "vastaaja oli rajoitetusti verovelvollinen" tai "vastaaja oli yleisesti verovelvollinen"? Tuo kirjaus tehdään erikseen jokaiselle verovuodelle ellei se ole sama kaikille.
Luuletko ihan oikeasti, että verovelvollisuuteen liittyviä todeisteita käydään läpi ihan muuten vaan ja että niiden pohjalta ei tehtäisi mitään ratkaisua, jota ei kirjattaisi päätökseen?
Kirjataan ja puhutaan aika monestakin asiasta niin, mutta ei ne tuomiota ole. Rikosoikeus antaa tuomionsa rikoksesta, ei muusta.
Olet oikeassa siinä, että rikosoikeus antaa tuomion vain rikoksesta. Oikeuden kanta verovelvollisuudesta on myös oikeuden juridinen kanta. Jos oikeus päätyy siihen, että Latvala oli rajoitetusti verovelvollinen, syyte raukeaa. Silloin veroja voi hakea takaisin hallinto-oikeuden kautta. Tuomio petoksesta voi tulla vain, jos oikeus päätyy siihen, että Latvala oli yleisesti verovelvollinen. Oletko yhtä mieltä kaikesta tästä? Jos olet jostain kohdasta eri mieltä, niin voisitko ystävällisesti perustella kattavasti, miksi noin ei ole. Pelkkä toteamus, että rikosoikeus ei päätä verovelvollisuudesta, ei kanna pitkälle. Siihen tarvitaan perusteluja.
Miten oikeus siis toteaisi että Latvala ei ollut noina vuosina yleisesti verovelvollinen?
Kysytkö tuota ihan tosissasi? Miksi luulet, että syyttäjä yrittää osoittaa, että Latvala oli yleisesti verovelvollinen ja puolustus, että ei ollut? Luuletko, että tuomari ei kirjaa lopputulosta?
Kysyn ihan tosissani, vastaatko kiitos.
Kerro sinä ensin, mikä on sinun perustelu melko hölmölle kysymykselle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
rikosoikeudessa ei päätetä veroista vaan siellä käsitellään rikosasiaa, joka on tässä tapauksessa on törkeä veropetos. Jotta voidaan syyttää tuosta asiasta on pitänyt ensin olla yleisesti verovelvollinen. Siksi verotusasiat pitää selvittää ensin, koska pelkkä verotarkastusraportti ei riitä ainoaksi todisteeksi rikosoikeudessa. Sitä voidaan käyttä todisteena ja se on hyvä sellainen. Rikosoikeus siis selvittää oliko Latvala todellakin yleisesti verovelvollinen (asui Suomessa) noina vuosina niin kuin syyttäjä väittää. Sen takia oikeudessa käydään läpi asumisratkaisuja ja sitä miten paljon Latvala vietti aikaa Suomessa. Jos oikeus päätyy siihen, että hän oli yleisesti verovelvollinen, vasta sitten voidaan harkita syyllistyikö Latvala veropetokseen, josta häntä syytetään. Jos oikeuden ratkaisu on, että hän olikin rajoiteitetusti verovelvollinen (ei asunut Suomessa), veropetossyyte raukeaa. Rikosoikeus ei päätä itse veroista mitään, mutta jos rikosoikeus päättää, että oli ollut rajoitetusti verovelvollinen, hän voi sen jälkeen hakea maksettuja veroja takaisin hallinto-oikeuden kautta.
Periaatteessa kyllä, mutta Latvalan tapauksessa tuskin. Näin siksi, että se verovelvollisuus on kiistaton ja se että tahallisuutta tai veropetosta ei katsota todistetun, ei itsessään sitä verovelvollisuutta kumoa. Oikeuden ei siis ole tarpeen käsitellä asiaa oli verovelvollinen-ei ollut verovelvollinen-tasolla ollenkaan. Henkilö voi olla verovelvollinen ilman petostakin. Ja useimmiten onkin.Verovelvollisuus ei ole kiistaton. Sehän on koko oikeudenkäynnin suurin kiistanaihe syyttäjän ja vastaajan väliilä. Vain hallinnollinen verovelvollisuus on tässä vaiheessa kiistaton. Tämä perustuu verottajan päätökseen. Se ei tarkoita, että asia olisi kiistaton rikosoikeudessa. Syyttäjän kanta on, että verovelvollisuus on täysin selvä ja puolustuksen, että ei ollut verovelvollinen. Tämä kysymys on kaikkein tärkein kysymys koko oikeudenkäynnissä. Tämä on tärkeää ratkaista ensin, koska ilman yleistä verovelvollisuutta ei ole voinut syyllistyä veropetokseen. Miten voitte olla niin pihalla siitä?
Miten niin ei voi olla veropetos, jos on ollut rajoitetusti verovelvollinen? Avaapa nyt pikkasen ajatustasi.
Latvalan tapauksessa ei voi olla. Hänen syyte veropetoksesta liittyy ulkomaisiin tuloihin, joita hän ei ilmoittanut Suomeen. Ulkomaisilla tuloilla on merkitystä vain, jos on yleisesti verovelvollinen. Jos hän on ollut rajoitetusti verovelvollinen, hänellä ei ole ollut velvollisuutta ilmoittaa noita tuloja, eikä ole siten voinut laiminlyödä velvollisuuksiaan.
Hänet on katsottu yleisesti verovelvolliseksi ja hän on veronsa sen vuoksi maksanut.
Verottaja on katsonut hänet yleisesti verovelvolliseksi. Se on hallinnollinen päätös, joka ei riitä sellaisenaan rikosoikeudessa. Asia käydään uudelleen läpi rikosoikeudessa, jotta voidaan varmistaa, että pohja on olemassa törkeään veropetossyytteeseen. Rikosoikeus voi ottaa kantaa tuohon verottajan tekemään hallinnolliseen päätökseen ja esittää oliko päätös rikosoikeuden mielestä oikein vai väärin. Rikosoikeus ei voi muuttaa tuota päätöstä. Jos rikosoikeuden kanta on eri kuin verottajan, Latvalalla on painavat perusteet hakea muutosta verottajan päätökseen hallinto-oikeuden kautta. Onko tämä liian monimutkaista ymmärtää, kun ei tunnu menevän perille?
Se, että Latvala on maksanut hänelle määrätyt verot, ei välttämättä tarkoita, että hän on myöntänyt verottajan näkemyksen oikeaksi tai että verottajan ratkaisu oli rikosoikeuden mielestä oikea. Latvala maksoi verot, koska määrätyt verot on pakko maksaa. Ne olisivat muuten menneet ulosottoon.
Juu u, mikä on pointtisi? Miksi oikeus ottaisi kantaa siihen päätökseen tai toteaisi että verottaja on tehnyt väärän päätöksen? Kun ei koko asiaa ole tarkoituskaan sillä tasolla puida. Se on raustatietona ja todisteena tahallisuudesta. Jos Latvala olisi kantajana asiassa, tioanne olisi ihan erilainen.
Etkö tosiaan ymmärrä, että verottajan päätös yleisestä verovelvollisuudesta on hallinnollinen päätös ja se ei riitä sellaisenaan rikosoikeudessa? Asia pitää todistaa oikeaksi rikosoikeudessa. Tahallisuudella on merkitystä vain, jos Latvala on todistettavasti ollut yleisesti verovelvollinen. Se, että Latvala olisi ollut yleisesti verovelvollinen, ei ole todiste tahallisuudesta. Se on perusta sille, että ylipäätään voidaan syyttää yhtään mistään tässä tapauksessa.
Juu, kyllä, asia pitää ns. vahvistaa ja siihen riittää ne Suomi-päivät. Eli ei ole mitään millä oikeus voisi näyttää ettei olisi ollut verovelvollinen. Siitä on siis ihan turha puhua jonain ensisijaisena asiana. Asiaa ei ole edes kiistetty. Toki näkisin mielelläni sen, että oikeus kaataisi syyttäjän jutun tasolla-verottaja teki virheen, mutta se olisi jo aikamoinen moka.
Niistä Suomi-päivistä, Suomessa oleskelusta, asumisjärjestelyistä ja luottokorttien käytöstä ei tarvitsisi keskustella oikeudessa, jos niiden kautta ei punnittaisi yleistä tai rajoitettua verovelvollisuutta. Ne ovat todisteita juuri siihen. Jos verovelvollisuus olisi kiistaton, noita asioita ei tarvitsisi käsitellä. Silloin voitaisin keskittyä pelkän tahallisuuden käsittelyyn. Silloin asiaa käsiteltäisiin eri tavalla.
Nuo on sitä tajallisuuden käsittelyä nimenomaan. Syyttäjä pyrkii osoittamaan, että Latvala on ollut Suomessa enemmän kuin on ilmoittanut. Niitä ilmoitettuja päiviä käsitellään vain kysymyksellä ”ilmoititko tahallasi vai vahingossa ne väärin”.
Ilmoitettuja päiviä kysytään siksi, että ne vaikuttavat verovelvollisuuteen eli onko ollut rajoitetusti vai yleisesti verovelvollinen. Se on se syy, miksi niitä käydään niin tarkasti läpi. Sen lisäksi arvioidaan, onko niitä ilmoitettu väärin ja onko väärin ilmoittaminen ollut tahallisesti. Niitä ei todellakaan käydä läpi pelkästään tahallisuuden arvioimiseksi.
Se ei ole rikosoikeudellinen asia onko joku ollut rajoitetusti vai yleisesti verovelvollinen.
Tässäpä oikeudellinen läpimurto: veropetosasiassa ei muka tarvitsisi arvioida verovelvollisuutta, koska verovelvollisuus kuuluu vero-oikeuteen. Seuraavaksi varmaan kielletään tuomaria avaamasta tuloverolakia, koska istunnon otsikossa lukee rikosasia.
Tuo perustelu ei kumoa vastaväitettä. Se vain vaihtaa puheenaiheen.
Kukaan ei tarvitse selitystä siitä, että yleinen verovelvollisuus ei itsessään ole rikos. Kysymys on siitä, millä perusteella syytteessä tarkoitetut tulot olisi pitänyt ilmoittaa ja verottaa Suomessa. Rikoslain 29 luvun 1 ei kriminalisoi mitä tahansa väärää tietoa irrallaan sen merkityksestä: menettelyllä pitää aiheuttaa tai yrittää aiheuttaa veron määräämättä jääminen, liian alhainen vero tai aiheeton palautus. Siksi syytteen vero-oikeudellista perustaa ei voi korvata hokemalla ”tahallisuus”.
Ja juuri yleisen ja rajoitetun verovelvollisuuden ero vaikuttaa verotuksen laajuuteen. Yleisesti verovelvollista verotetaan lähtökohtaisesti sekä Suomesta että ulkomailta saaduista tuloista, rajoitetusti verovelvollista Suomessa vain Suomesta saaduista tuloista. Tämä ei ole mikään rikosjutun koristeellinen taustatieto silloin, kun riita koskee ulkomaisia tuloja.
Ketjussa väitetään myös, että oleskelupäiviä käsitellään ”vain” tahallisuuden vuoksi. Mistä tuo ”vain” ilmestyi? Sama selvitys voi auttaa arvioimaan sekä sitä, missä henkilö tosiasiassa oleskeli, että sitä, olivatko hänen ilmoituksensa tietoisesti vääriä. Todisteelle ei jaeta ovella kertakäyttölippua, jolla se pääsee vaikuttamaan vain yhteen kysymykseen.
Syyttäjän pitää näyttää rangaistusvaatimuksensa perusteena olevat seikat toteen, ja tuomioistuimen pitää arvioida näyttö itsenäisesti ja tasapuolisesti. Tuomitsemiseen ei riitä, että keskustelupalstalla joku ilmoittaa asian olevan ”jo ratkaistu”. Syyllisyydestä ei saa jäädä varteenotettavaa epäilyä. Tämä koskee syytettä kokonaisuutena, ei vain vastaajan ajatusten arvuuttelua.
Verotuspäätöksen muuttaminen ei ole sama asia kuin rikossyytteen perusteiden arvioiminen. Kun tähän eroon vastataan taas ”mutta siellä ei muuteta verotuspäätöstä”, vastataan huomautukseen, jota kukaan ei siinä kohdassa esittänyt. Omaa sivulausetta vastaan voi toki voittaa loputtomasti.
Ja sitten tämä ketjun toinen helmi: asianajajan käyttämä sana ”jatkuvasti” olisi muka semanttinen temppu.
Se sana tulee laista.
Tuloverolain 11 :n oleskeluperuste koskee jatkuvaa yli kuuden kuukauden oleskelua. Tilapäinen poissaolo ei katkaise sitä, eikä tarkastelujakso ole sidottu kalenterivuoteen. Sääntö ei siis ole pelkkä ”yli puolet vuoden päivistä Suomessa, asia loppuun käsitelty”. Toisaalta lyhyet ulkomaanmatkat eivät automaattisesti pelasta yleiseltä verovelvollisuudelta, ja Suomessa oleva varsinainen asunto ja koti on erillinen peruste. Koko säännös pitää lukea, ei vain omaan väitteeseen sopivaa puolikasta.
Mikään tästä ei todista Latvalaa syyttömäksi. Se osoittaa, miksi hänen syyllisyyttään ei ratkaista tällä palstan oikoreitillä.
Jos perustelu kaatuu siihen, että joku lukee pykälästä myös sanan ”jatkuvasti”, ongelma ei ole vastapuolen semantiikka. Ongelma on se, että päivät on laskettu ennen kuin sääntö on luettu.
Ihan turhaan sä taas jälkeen kerran tulet jauhamaan tota samaa. Fakta nyt on se, että Latvalan asia olisi hallinto-oikeudessa, jos hänen veroistaan annettaisiin joku ratkaisu. Rikosoikeudessa ratkaistaan ja tuomitaan vain petos-asia. Käytä siitä verovelvollisuuden toteamisesta mitä tahansa sanaa, mutta ratkaisuksi se ei sillä muutu. Oikeus katsoo vain petosepäilyn kannalta asiaa, se että petos on mahdollisesti tapahtunut veroilmoituksissa, ei tee rikosoikeudesta vero-oikeutta.
Rikosoikeuden ratkaisu verovelvollisuuden suhteen voi vaikuttaa verottajan ohjeisiin. Tämä riippuu toki siitä, minkälainen ratkaisu sieltä tulee. Rikosoikeus ei päätä veroista, mutta ratkaisulla on vaikutusta. Jos Latvala oli rikosoikeuden mielestä rajoitetusti verovelvollinen, hän voi hakea veroja takaisin.
Rikostuomioistuin (käräjäoikeus) ratkaisee vain sen, onko Latvala syyllistynyt syyttäjän väittämään törkeään veropetokseen vuosina 2014–2017. Oikeus arvioi, oliko hänen toimintansa tahallista veron välttämistä ja onko syytä määrätä vankeusrangaistus.
Varsinaisen hallinnollisen päätöksen verovelvollisuuden luonteesta (yleisesti vs. rajoitetusti verovelvollinen) ja maksettavista veroista tekee verohallinto, ja niistä valitetaan tarvittaessa hallinto-oikeuteen, ei rikosoikeuteen.
Tämä on mennyt muutamalta ilmeisesti pahasti sekaisin. Jos syyttäjä ei olisi epäillyt rikosta, se olisi tehnyt syyttämättäjättämispäätöksen. Hallinnollinen päätös riittää, jos petosta ei edes epäillä, veropäätöstä ei tarvitse oikeudessa puida tai vahvistaa ollenkaan.Veropetossyyttä ja verovelvollisuuden luonnetta ei voi erottaa toisistaan. Jotta käräjäoikeus voi tuomita jonkun veropetoksesta, sen on pakko ensin ratkaista rikoksen esikysymyksenä se, oliko syytetyllä laissa tarkoitettu yleinen verovelvollisuus. Käräjäoikeus siis nimenomaan pureutuu ja ratkaisee sen, oliko verottajan tekemä päätös verotuksista oikea. Käräjäoikeus ei päätä veroista, mutta käräjäoikeuden päätös on hyvä peruste hakea veroja takaisin, jos ei ollut yleisesti verovelvollinen.
Rikosoikeuden päätös ei vaikuta Latvalan verovelvollisuuteen.
Olet aivan pihalla.
Ei ole. Rikostuomioistuin ei tee päätöstä Latvalan verovelvollisuudesta. Vaikka tuomio olisi ei petosta, se ei todellakaan tarkoita, että Latvala ei olisi ollut noina vuosina yleisesti verovelvollinen.
Oikeus voi päätyä kolmeen ratkaisuun:
1) Latvala oli rajoitetusti verovelvollinen, petossyyte raukeaa. Verot voi hakea takaisin hallinto-oikeuden kautta.
2) Latvala oli yleisesti verovelvollinen, mutta ei ollut tahallisuutta, ei tuomiota. Veroille ei tapahdu mitään.
3) Latvala oli yleisesti verovelvollinen ja antoi tietoja tahallaan väärin. Tuomio petoksesta. Veroille ei tapahdu mitään.
Verovelvollisuus ratkaistaan jokaiselle vuodelle erikseen.
Noin se menee. Käräjäoikeuden ratkaisu saadaan parin kuukauden päästä. Sen jälkeen tämä menee hovioikeuteen ja siellä voi mennä pari vuotta. Sitten vielä korkeimmassa oikeudessa 1-2 vuotta. Jos korkeimman oikeuden päätös on, että oli rajoitetusti verovelvollinen, Latvala voi saada takaisin noin neljän vuoden päästä yli 5,5 miljoonaa. Tässä on isot panokset: voi tulla vankilatuomio tai sitten saa takaisin miljoonia. Tai ei kumpaakaan.
Ei ne edes anna siitä päätöstä. Miten pihalla porukka oikeasti on 😂
Älykkyys vastaa AIta, niin laitetaan nyt sen vastaus kysymykseen ”Antaako rikosoikeus päätlksen Latvalan verovelvollisuudesta?”. Olkaa hyvä:
Käräjäoikeus ratkaisee, onko Latvala syyllistynyt törkeään veropetokseen antamalla Verohallinnolle vääriä tai puutteellisia tietoja oleskelustaan Suomessa vuosina 2014–2017. Jotta oikeus voi antaa tuomion verorikoksesta, sen on otettava esikysymyksenä kantaa siihen, täyttyivätkö rajoitetun verovelvollisuuden ehdot (kuten alle 183 päivän oleskelu Suomessa vuodessa) syytteessä mainittuina vuosina.
Käräjäoikeuden päätös ratkaisee siis sen, katsotaanko Latvalan toiminta rikolliseksi veronkierroksi, mutta se ei korvaa tai kumoa verottajan tekemiä hallinnollisia verotuspäätöksiä.Et taida ymmärtää, että käräjäoikeuden päätös pitää sisällään ratkaisun esikysymykseen. Jos oikeus toteaa tuomiossa, että Latvala ei ollut yleisesti verovelvollinen, se se on juridinen päätös siitä, ettei rikosoikeudellista verovelvollisuutta syntynyt. Se ei suoraan kumoa verottajan päätöstä, mutta sen perusteella voi hakea muutosta hallinto-oikeuden kautta.
Kun se ei totea siitä mitään. Sepä se.
Käräjäoikeus siis "toteaa" verovelvollisuuden vain yhtenä rikosasian palapelin osana määrittäessään, täyttyykö törkeän veropetoksen tunnusmerkistö. Ei siis millään tavalla oikeasti totea Latvalan verovelvollisuutta. Se ei ole sen tehtäbä eikä tarkoitus.
Ja tämähän me nähdään kun yhtään seurataan oikeudenkäyntiä. Ei sanaakaan siitä että oikeus toteaisi Latvalan verovelvollisuutta. MOT
Ilta-Sanomat tänään:
Latvalan verokäräjien kynnyskysymys kohdistuu siihen, oliko tuohon aikaan WRC-sarjassa kilpaillut Latvala rajoitetusti verovelvollinen Suomeen vuosina 2014–2017. Syyttäjän mukaan Latvala asui tuolloin Suomessa, vaikka hänen virallinen osoitteensa oli Monacossa.
Mites se oikeudenkäynti? Sielläkö tuo on lausuttu?
Iltasanomat nyt sanoo mitä sanoo miten sanoo. Ja kyllä, oikeud tarkastelee asuiko Latvala Suomessa eikä Monacossa. Mutta ei todetakseen hänen verovelvollisuutensa vaan petoksen.Oikeudenkäynnissa käydään hyvin kattavasti läpi verovelvollisuutta. Luuletko, että päätöslauselmaan ei sen pohjalta kirjata joko "vastaaja oli rajoitetusti verovelvollinen" tai "vastaaja oli yleisesti verovelvollinen"? Tuo kirjaus tehdään erikseen jokaiselle verovuodelle ellei se ole sama kaikille.
Luuletko ihan oikeasti, että verovelvollisuuteen liittyviä todeisteita käydään läpi ihan muuten vaan ja että niiden pohjalta ei tehtäisi mitään ratkaisua, jota ei kirjattaisi päätökseen?
Kirjataan ja puhutaan aika monestakin asiasta niin, mutta ei ne tuomiota ole. Rikosoikeus antaa tuomionsa rikoksesta, ei muusta.
Olet oikeassa siinä, että rikosoikeus antaa tuomion vain rikoksesta. Oikeuden kanta verovelvollisuudesta on myös oikeuden juridinen kanta. Jos oikeus päätyy siihen, että Latvala oli rajoitetusti verovelvollinen, syyte raukeaa. Silloin veroja voi hakea takaisin hallinto-oikeuden kautta. Tuomio petoksesta voi tulla vain, jos oikeus päätyy siihen, että Latvala oli yleisesti verovelvollinen. Oletko yhtä mieltä kaikesta tästä? Jos olet jostain kohdasta eri mieltä, niin voisitko ystävällisesti perustella kattavasti, miksi noin ei ole. Pelkkä toteamus, että rikosoikeus ei päätä verovelvollisuudesta, ei kanna pitkälle. Siihen tarvitaan perusteluja.
Miten oikeus siis toteaisi että Latvala ei ollut noina vuosina yleisesti verovelvollinen?
Kysytkö tuota ihan tosissasi? Miksi luulet, että syyttäjä yrittää osoittaa, että Latvala oli yleisesti verovelvollinen ja puolustus, että ei ollut? Luuletko, että tuomari ei kirjaa lopputulosta?
Kysyn ihan tosissani, vastaatko kiitos.
Kerro sinä ensin, mikä on sinun perustelu melko hölmölle kysymykselle.
Eli et osaa vastata vaan ihan vain räkytät. Kysymys ei ole hölmö vaan ihan aiheellinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
rikosoikeudessa ei päätetä veroista vaan siellä käsitellään rikosasiaa, joka on tässä tapauksessa on törkeä veropetos. Jotta voidaan syyttää tuosta asiasta on pitänyt ensin olla yleisesti verovelvollinen. Siksi verotusasiat pitää selvittää ensin, koska pelkkä verotarkastusraportti ei riitä ainoaksi todisteeksi rikosoikeudessa. Sitä voidaan käyttä todisteena ja se on hyvä sellainen. Rikosoikeus siis selvittää oliko Latvala todellakin yleisesti verovelvollinen (asui Suomessa) noina vuosina niin kuin syyttäjä väittää. Sen takia oikeudessa käydään läpi asumisratkaisuja ja sitä miten paljon Latvala vietti aikaa Suomessa. Jos oikeus päätyy siihen, että hän oli yleisesti verovelvollinen, vasta sitten voidaan harkita syyllistyikö Latvala veropetokseen, josta häntä syytetään. Jos oikeuden ratkaisu on, että hän olikin rajoiteitetusti verovelvollinen (ei asunut Suomessa), veropetossyyte raukeaa. Rikosoikeus ei päätä itse veroista mitään, mutta jos rikosoikeus päättää, että oli ollut rajoitetusti verovelvollinen, hän voi sen jälkeen hakea maksettuja veroja takaisin hallinto-oikeuden kautta.
Periaatteessa kyllä, mutta Latvalan tapauksessa tuskin. Näin siksi, että se verovelvollisuus on kiistaton ja se että tahallisuutta tai veropetosta ei katsota todistetun, ei itsessään sitä verovelvollisuutta kumoa. Oikeuden ei siis ole tarpeen käsitellä asiaa oli verovelvollinen-ei ollut verovelvollinen-tasolla ollenkaan. Henkilö voi olla verovelvollinen ilman petostakin. Ja useimmiten onkin.Verovelvollisuus ei ole kiistaton. Sehän on koko oikeudenkäynnin suurin kiistanaihe syyttäjän ja vastaajan väliilä. Vain hallinnollinen verovelvollisuus on tässä vaiheessa kiistaton. Tämä perustuu verottajan päätökseen. Se ei tarkoita, että asia olisi kiistaton rikosoikeudessa. Syyttäjän kanta on, että verovelvollisuus on täysin selvä ja puolustuksen, että ei ollut verovelvollinen. Tämä kysymys on kaikkein tärkein kysymys koko oikeudenkäynnissä. Tämä on tärkeää ratkaista ensin, koska ilman yleistä verovelvollisuutta ei ole voinut syyllistyä veropetokseen. Miten voitte olla niin pihalla siitä?
Miten niin ei voi olla veropetos, jos on ollut rajoitetusti verovelvollinen? Avaapa nyt pikkasen ajatustasi.
Latvalan tapauksessa ei voi olla. Hänen syyte veropetoksesta liittyy ulkomaisiin tuloihin, joita hän ei ilmoittanut Suomeen. Ulkomaisilla tuloilla on merkitystä vain, jos on yleisesti verovelvollinen. Jos hän on ollut rajoitetusti verovelvollinen, hänellä ei ole ollut velvollisuutta ilmoittaa noita tuloja, eikä ole siten voinut laiminlyödä velvollisuuksiaan.
Hänet on katsottu yleisesti verovelvolliseksi ja hän on veronsa sen vuoksi maksanut.
Verottaja on katsonut hänet yleisesti verovelvolliseksi. Se on hallinnollinen päätös, joka ei riitä sellaisenaan rikosoikeudessa. Asia käydään uudelleen läpi rikosoikeudessa, jotta voidaan varmistaa, että pohja on olemassa törkeään veropetossyytteeseen. Rikosoikeus voi ottaa kantaa tuohon verottajan tekemään hallinnolliseen päätökseen ja esittää oliko päätös rikosoikeuden mielestä oikein vai väärin. Rikosoikeus ei voi muuttaa tuota päätöstä. Jos rikosoikeuden kanta on eri kuin verottajan, Latvalalla on painavat perusteet hakea muutosta verottajan päätökseen hallinto-oikeuden kautta. Onko tämä liian monimutkaista ymmärtää, kun ei tunnu menevän perille?
Se, että Latvala on maksanut hänelle määrätyt verot, ei välttämättä tarkoita, että hän on myöntänyt verottajan näkemyksen oikeaksi tai että verottajan ratkaisu oli rikosoikeuden mielestä oikea. Latvala maksoi verot, koska määrätyt verot on pakko maksaa. Ne olisivat muuten menneet ulosottoon.
Juu u, mikä on pointtisi? Miksi oikeus ottaisi kantaa siihen päätökseen tai toteaisi että verottaja on tehnyt väärän päätöksen? Kun ei koko asiaa ole tarkoituskaan sillä tasolla puida. Se on raustatietona ja todisteena tahallisuudesta. Jos Latvala olisi kantajana asiassa, tioanne olisi ihan erilainen.
Etkö tosiaan ymmärrä, että verottajan päätös yleisestä verovelvollisuudesta on hallinnollinen päätös ja se ei riitä sellaisenaan rikosoikeudessa? Asia pitää todistaa oikeaksi rikosoikeudessa. Tahallisuudella on merkitystä vain, jos Latvala on todistettavasti ollut yleisesti verovelvollinen. Se, että Latvala olisi ollut yleisesti verovelvollinen, ei ole todiste tahallisuudesta. Se on perusta sille, että ylipäätään voidaan syyttää yhtään mistään tässä tapauksessa.
Juu, kyllä, asia pitää ns. vahvistaa ja siihen riittää ne Suomi-päivät. Eli ei ole mitään millä oikeus voisi näyttää ettei olisi ollut verovelvollinen. Siitä on siis ihan turha puhua jonain ensisijaisena asiana. Asiaa ei ole edes kiistetty. Toki näkisin mielelläni sen, että oikeus kaataisi syyttäjän jutun tasolla-verottaja teki virheen, mutta se olisi jo aikamoinen moka.
Niistä Suomi-päivistä, Suomessa oleskelusta, asumisjärjestelyistä ja luottokorttien käytöstä ei tarvitsisi keskustella oikeudessa, jos niiden kautta ei punnittaisi yleistä tai rajoitettua verovelvollisuutta. Ne ovat todisteita juuri siihen. Jos verovelvollisuus olisi kiistaton, noita asioita ei tarvitsisi käsitellä. Silloin voitaisin keskittyä pelkän tahallisuuden käsittelyyn. Silloin asiaa käsiteltäisiin eri tavalla.
Nuo on sitä tajallisuuden käsittelyä nimenomaan. Syyttäjä pyrkii osoittamaan, että Latvala on ollut Suomessa enemmän kuin on ilmoittanut. Niitä ilmoitettuja päiviä käsitellään vain kysymyksellä ”ilmoititko tahallasi vai vahingossa ne väärin”.
Ilmoitettuja päiviä kysytään siksi, että ne vaikuttavat verovelvollisuuteen eli onko ollut rajoitetusti vai yleisesti verovelvollinen. Se on se syy, miksi niitä käydään niin tarkasti läpi. Sen lisäksi arvioidaan, onko niitä ilmoitettu väärin ja onko väärin ilmoittaminen ollut tahallisesti. Niitä ei todellakaan käydä läpi pelkästään tahallisuuden arvioimiseksi.
Se ei ole rikosoikeudellinen asia onko joku ollut rajoitetusti vai yleisesti verovelvollinen.
Tässäpä oikeudellinen läpimurto: veropetosasiassa ei muka tarvitsisi arvioida verovelvollisuutta, koska verovelvollisuus kuuluu vero-oikeuteen. Seuraavaksi varmaan kielletään tuomaria avaamasta tuloverolakia, koska istunnon otsikossa lukee rikosasia.
Tuo perustelu ei kumoa vastaväitettä. Se vain vaihtaa puheenaiheen.
Kukaan ei tarvitse selitystä siitä, että yleinen verovelvollisuus ei itsessään ole rikos. Kysymys on siitä, millä perusteella syytteessä tarkoitetut tulot olisi pitänyt ilmoittaa ja verottaa Suomessa. Rikoslain 29 luvun 1 ei kriminalisoi mitä tahansa väärää tietoa irrallaan sen merkityksestä: menettelyllä pitää aiheuttaa tai yrittää aiheuttaa veron määräämättä jääminen, liian alhainen vero tai aiheeton palautus. Siksi syytteen vero-oikeudellista perustaa ei voi korvata hokemalla ”tahallisuus”.
Ja juuri yleisen ja rajoitetun verovelvollisuuden ero vaikuttaa verotuksen laajuuteen. Yleisesti verovelvollista verotetaan lähtökohtaisesti sekä Suomesta että ulkomailta saaduista tuloista, rajoitetusti verovelvollista Suomessa vain Suomesta saaduista tuloista. Tämä ei ole mikään rikosjutun koristeellinen taustatieto silloin, kun riita koskee ulkomaisia tuloja.
Ketjussa väitetään myös, että oleskelupäiviä käsitellään ”vain” tahallisuuden vuoksi. Mistä tuo ”vain” ilmestyi? Sama selvitys voi auttaa arvioimaan sekä sitä, missä henkilö tosiasiassa oleskeli, että sitä, olivatko hänen ilmoituksensa tietoisesti vääriä. Todisteelle ei jaeta ovella kertakäyttölippua, jolla se pääsee vaikuttamaan vain yhteen kysymykseen.
Syyttäjän pitää näyttää rangaistusvaatimuksensa perusteena olevat seikat toteen, ja tuomioistuimen pitää arvioida näyttö itsenäisesti ja tasapuolisesti. Tuomitsemiseen ei riitä, että keskustelupalstalla joku ilmoittaa asian olevan ”jo ratkaistu”. Syyllisyydestä ei saa jäädä varteenotettavaa epäilyä. Tämä koskee syytettä kokonaisuutena, ei vain vastaajan ajatusten arvuuttelua.
Verotuspäätöksen muuttaminen ei ole sama asia kuin rikossyytteen perusteiden arvioiminen. Kun tähän eroon vastataan taas ”mutta siellä ei muuteta verotuspäätöstä”, vastataan huomautukseen, jota kukaan ei siinä kohdassa esittänyt. Omaa sivulausetta vastaan voi toki voittaa loputtomasti.
Ja sitten tämä ketjun toinen helmi: asianajajan käyttämä sana ”jatkuvasti” olisi muka semanttinen temppu.
Se sana tulee laista.
Tuloverolain 11 :n oleskeluperuste koskee jatkuvaa yli kuuden kuukauden oleskelua. Tilapäinen poissaolo ei katkaise sitä, eikä tarkastelujakso ole sidottu kalenterivuoteen. Sääntö ei siis ole pelkkä ”yli puolet vuoden päivistä Suomessa, asia loppuun käsitelty”. Toisaalta lyhyet ulkomaanmatkat eivät automaattisesti pelasta yleiseltä verovelvollisuudelta, ja Suomessa oleva varsinainen asunto ja koti on erillinen peruste. Koko säännös pitää lukea, ei vain omaan väitteeseen sopivaa puolikasta.
Mikään tästä ei todista Latvalaa syyttömäksi. Se osoittaa, miksi hänen syyllisyyttään ei ratkaista tällä palstan oikoreitillä.
Jos perustelu kaatuu siihen, että joku lukee pykälästä myös sanan ”jatkuvasti”, ongelma ei ole vastapuolen semantiikka. Ongelma on se, että päivät on laskettu ennen kuin sääntö on luettu.
Ihan turhaan sä taas jälkeen kerran tulet jauhamaan tota samaa. Fakta nyt on se, että Latvalan asia olisi hallinto-oikeudessa, jos hänen veroistaan annettaisiin joku ratkaisu. Rikosoikeudessa ratkaistaan ja tuomitaan vain petos-asia. Käytä siitä verovelvollisuuden toteamisesta mitä tahansa sanaa, mutta ratkaisuksi se ei sillä muutu. Oikeus katsoo vain petosepäilyn kannalta asiaa, se että petos on mahdollisesti tapahtunut veroilmoituksissa, ei tee rikosoikeudesta vero-oikeutta.
Rikosoikeuden ratkaisu verovelvollisuuden suhteen voi vaikuttaa verottajan ohjeisiin. Tämä riippuu toki siitä, minkälainen ratkaisu sieltä tulee. Rikosoikeus ei päätä veroista, mutta ratkaisulla on vaikutusta. Jos Latvala oli rikosoikeuden mielestä rajoitetusti verovelvollinen, hän voi hakea veroja takaisin.
Rikostuomioistuin (käräjäoikeus) ratkaisee vain sen, onko Latvala syyllistynyt syyttäjän väittämään törkeään veropetokseen vuosina 2014–2017. Oikeus arvioi, oliko hänen toimintansa tahallista veron välttämistä ja onko syytä määrätä vankeusrangaistus.
Varsinaisen hallinnollisen päätöksen verovelvollisuuden luonteesta (yleisesti vs. rajoitetusti verovelvollinen) ja maksettavista veroista tekee verohallinto, ja niistä valitetaan tarvittaessa hallinto-oikeuteen, ei rikosoikeuteen.
Tämä on mennyt muutamalta ilmeisesti pahasti sekaisin. Jos syyttäjä ei olisi epäillyt rikosta, se olisi tehnyt syyttämättäjättämispäätöksen. Hallinnollinen päätös riittää, jos petosta ei edes epäillä, veropäätöstä ei tarvitse oikeudessa puida tai vahvistaa ollenkaan.Veropetossyyttä ja verovelvollisuuden luonnetta ei voi erottaa toisistaan. Jotta käräjäoikeus voi tuomita jonkun veropetoksesta, sen on pakko ensin ratkaista rikoksen esikysymyksenä se, oliko syytetyllä laissa tarkoitettu yleinen verovelvollisuus. Käräjäoikeus siis nimenomaan pureutuu ja ratkaisee sen, oliko verottajan tekemä päätös verotuksista oikea. Käräjäoikeus ei päätä veroista, mutta käräjäoikeuden päätös on hyvä peruste hakea veroja takaisin, jos ei ollut yleisesti verovelvollinen.
Rikosoikeuden päätös ei vaikuta Latvalan verovelvollisuuteen.
Olet aivan pihalla.
Ei ole. Rikostuomioistuin ei tee päätöstä Latvalan verovelvollisuudesta. Vaikka tuomio olisi ei petosta, se ei todellakaan tarkoita, että Latvala ei olisi ollut noina vuosina yleisesti verovelvollinen.
Oikeus voi päätyä kolmeen ratkaisuun:
1) Latvala oli rajoitetusti verovelvollinen, petossyyte raukeaa. Verot voi hakea takaisin hallinto-oikeuden kautta.
2) Latvala oli yleisesti verovelvollinen, mutta ei ollut tahallisuutta, ei tuomiota. Veroille ei tapahdu mitään.
3) Latvala oli yleisesti verovelvollinen ja antoi tietoja tahallaan väärin. Tuomio petoksesta. Veroille ei tapahdu mitään.
Verovelvollisuus ratkaistaan jokaiselle vuodelle erikseen.
Noin se menee. Käräjäoikeuden ratkaisu saadaan parin kuukauden päästä. Sen jälkeen tämä menee hovioikeuteen ja siellä voi mennä pari vuotta. Sitten vielä korkeimmassa oikeudessa 1-2 vuotta. Jos korkeimman oikeuden päätös on, että oli rajoitetusti verovelvollinen, Latvala voi saada takaisin noin neljän vuoden päästä yli 5,5 miljoonaa. Tässä on isot panokset: voi tulla vankilatuomio tai sitten saa takaisin miljoonia. Tai ei kumpaakaan.
Ei ne edes anna siitä päätöstä. Miten pihalla porukka oikeasti on 😂
Älykkyys vastaa AIta, niin laitetaan nyt sen vastaus kysymykseen ”Antaako rikosoikeus päätlksen Latvalan verovelvollisuudesta?”. Olkaa hyvä:
Käräjäoikeus ratkaisee, onko Latvala syyllistynyt törkeään veropetokseen antamalla Verohallinnolle vääriä tai puutteellisia tietoja oleskelustaan Suomessa vuosina 2014–2017. Jotta oikeus voi antaa tuomion verorikoksesta, sen on otettava esikysymyksenä kantaa siihen, täyttyivätkö rajoitetun verovelvollisuuden ehdot (kuten alle 183 päivän oleskelu Suomessa vuodessa) syytteessä mainittuina vuosina.
Käräjäoikeuden päätös ratkaisee siis sen, katsotaanko Latvalan toiminta rikolliseksi veronkierroksi, mutta se ei korvaa tai kumoa verottajan tekemiä hallinnollisia verotuspäätöksiä.Et taida ymmärtää, että käräjäoikeuden päätös pitää sisällään ratkaisun esikysymykseen. Jos oikeus toteaa tuomiossa, että Latvala ei ollut yleisesti verovelvollinen, se se on juridinen päätös siitä, ettei rikosoikeudellista verovelvollisuutta syntynyt. Se ei suoraan kumoa verottajan päätöstä, mutta sen perusteella voi hakea muutosta hallinto-oikeuden kautta.
Kun se ei totea siitä mitään. Sepä se.
Käräjäoikeus siis "toteaa" verovelvollisuuden vain yhtenä rikosasian palapelin osana määrittäessään, täyttyykö törkeän veropetoksen tunnusmerkistö. Ei siis millään tavalla oikeasti totea Latvalan verovelvollisuutta. Se ei ole sen tehtäbä eikä tarkoitus.
Ja tämähän me nähdään kun yhtään seurataan oikeudenkäyntiä. Ei sanaakaan siitä että oikeus toteaisi Latvalan verovelvollisuutta. MOT
Ilta-Sanomat tänään:
Latvalan verokäräjien kynnyskysymys kohdistuu siihen, oliko tuohon aikaan WRC-sarjassa kilpaillut Latvala rajoitetusti verovelvollinen Suomeen vuosina 2014–2017. Syyttäjän mukaan Latvala asui tuolloin Suomessa, vaikka hänen virallinen osoitteensa oli Monacossa.
Mites se oikeudenkäynti? Sielläkö tuo on lausuttu?
Iltasanomat nyt sanoo mitä sanoo miten sanoo. Ja kyllä, oikeud tarkastelee asuiko Latvala Suomessa eikä Monacossa. Mutta ei todetakseen hänen verovelvollisuutensa vaan petoksen.Oikeudenkäynnissa käydään hyvin kattavasti läpi verovelvollisuutta. Luuletko, että päätöslauselmaan ei sen pohjalta kirjata joko "vastaaja oli rajoitetusti verovelvollinen" tai "vastaaja oli yleisesti verovelvollinen"? Tuo kirjaus tehdään erikseen jokaiselle verovuodelle ellei se ole sama kaikille.
Luuletko ihan oikeasti, että verovelvollisuuteen liittyviä todeisteita käydään läpi ihan muuten vaan ja että niiden pohjalta ei tehtäisi mitään ratkaisua, jota ei kirjattaisi päätökseen?
Kirjataan ja puhutaan aika monestakin asiasta niin, mutta ei ne tuomiota ole. Rikosoikeus antaa tuomionsa rikoksesta, ei muusta.
Olet oikeassa siinä, että rikosoikeus antaa tuomion vain rikoksesta. Oikeuden kanta verovelvollisuudesta on myös oikeuden juridinen kanta. Jos oikeus päätyy siihen, että Latvala oli rajoitetusti verovelvollinen, syyte raukeaa. Silloin veroja voi hakea takaisin hallinto-oikeuden kautta. Tuomio petoksesta voi tulla vain, jos oikeus päätyy siihen, että Latvala oli yleisesti verovelvollinen. Oletko yhtä mieltä kaikesta tästä? Jos olet jostain kohdasta eri mieltä, niin voisitko ystävällisesti perustella kattavasti, miksi noin ei ole. Pelkkä toteamus, että rikosoikeus ei päätä verovelvollisuudesta, ei kanna pitkälle. Siihen tarvitaan perusteluja.
Miten oikeus siis toteaisi että Latvala ei ollut noina vuosina yleisesti verovelvollinen?
Kysytkö tuota ihan tosissasi? Miksi luulet, että syyttäjä yrittää osoittaa, että Latvala oli yleisesti verovelvollinen ja puolustus, että ei ollut? Luuletko, että tuomari ei kirjaa lopputulosta?
He pyrkivät osoittamaan sen petoksen. Vaikka oikeus toteaisi että Latvala ei asunut Suomessa ja oli näin ollen rajoitetusti verovelvollinen, ei se noita verottajan läpikäymiä verotusvuosia koske.
Mikähän olisi riittävä yksinkertaistus? Henkilö saa rajoitetusti verovelvollisuuden muuttaessaan ulkomaille, mutta yksittäisinä verovuosina hän voi silti olla yleisesti verovelvollinen.
Olishan se hauskaa jos oikeus julistaisi ettei latvala ole verovelvollinen suomeen noilta vuosilta ja määräisi verottajan maksamaan latvalalle kaiken takaisin korkoineen mitä tuo kerkisi jo maksella verottajalle :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
rikosoikeudessa ei päätetä veroista vaan siellä käsitellään rikosasiaa, joka on tässä tapauksessa on törkeä veropetos. Jotta voidaan syyttää tuosta asiasta on pitänyt ensin olla yleisesti verovelvollinen. Siksi verotusasiat pitää selvittää ensin, koska pelkkä verotarkastusraportti ei riitä ainoaksi todisteeksi rikosoikeudessa. Sitä voidaan käyttä todisteena ja se on hyvä sellainen. Rikosoikeus siis selvittää oliko Latvala todellakin yleisesti verovelvollinen (asui Suomessa) noina vuosina niin kuin syyttäjä väittää. Sen takia oikeudessa käydään läpi asumisratkaisuja ja sitä miten paljon Latvala vietti aikaa Suomessa. Jos oikeus päätyy siihen, että hän oli yleisesti verovelvollinen, vasta sitten voidaan harkita syyllistyikö Latvala veropetokseen, josta häntä syytetään. Jos oikeuden ratkaisu on, että hän olikin rajoiteitetusti verovelvollinen (ei asunut Suomessa), veropetossyyte raukeaa. Rikosoikeus ei päätä itse veroista mitään, mutta jos rikosoikeus päättää, että oli ollut rajoitetusti verovelvollinen, hän voi sen jälkeen hakea maksettuja veroja takaisin hallinto-oikeuden kautta.
Periaatteessa kyllä, mutta Latvalan tapauksessa tuskin. Näin siksi, että se verovelvollisuus on kiistaton ja se että tahallisuutta tai veropetosta ei katsota todistetun, ei itsessään sitä verovelvollisuutta kumoa. Oikeuden ei siis ole tarpeen käsitellä asiaa oli verovelvollinen-ei ollut verovelvollinen-tasolla ollenkaan. Henkilö voi olla verovelvollinen ilman petostakin. Ja useimmiten onkin.Verovelvollisuus ei ole kiistaton. Sehän on koko oikeudenkäynnin suurin kiistanaihe syyttäjän ja vastaajan väliilä. Vain hallinnollinen verovelvollisuus on tässä vaiheessa kiistaton. Tämä perustuu verottajan päätökseen. Se ei tarkoita, että asia olisi kiistaton rikosoikeudessa. Syyttäjän kanta on, että verovelvollisuus on täysin selvä ja puolustuksen, että ei ollut verovelvollinen. Tämä kysymys on kaikkein tärkein kysymys koko oikeudenkäynnissä. Tämä on tärkeää ratkaista ensin, koska ilman yleistä verovelvollisuutta ei ole voinut syyllistyä veropetokseen. Miten voitte olla niin pihalla siitä?
Miten niin ei voi olla veropetos, jos on ollut rajoitetusti verovelvollinen? Avaapa nyt pikkasen ajatustasi.
Latvalan tapauksessa ei voi olla. Hänen syyte veropetoksesta liittyy ulkomaisiin tuloihin, joita hän ei ilmoittanut Suomeen. Ulkomaisilla tuloilla on merkitystä vain, jos on yleisesti verovelvollinen. Jos hän on ollut rajoitetusti verovelvollinen, hänellä ei ole ollut velvollisuutta ilmoittaa noita tuloja, eikä ole siten voinut laiminlyödä velvollisuuksiaan.
Hänet on katsottu yleisesti verovelvolliseksi ja hän on veronsa sen vuoksi maksanut.
Verottaja on katsonut hänet yleisesti verovelvolliseksi. Se on hallinnollinen päätös, joka ei riitä sellaisenaan rikosoikeudessa. Asia käydään uudelleen läpi rikosoikeudessa, jotta voidaan varmistaa, että pohja on olemassa törkeään veropetossyytteeseen. Rikosoikeus voi ottaa kantaa tuohon verottajan tekemään hallinnolliseen päätökseen ja esittää oliko päätös rikosoikeuden mielestä oikein vai väärin. Rikosoikeus ei voi muuttaa tuota päätöstä. Jos rikosoikeuden kanta on eri kuin verottajan, Latvalalla on painavat perusteet hakea muutosta verottajan päätökseen hallinto-oikeuden kautta. Onko tämä liian monimutkaista ymmärtää, kun ei tunnu menevän perille?
Se, että Latvala on maksanut hänelle määrätyt verot, ei välttämättä tarkoita, että hän on myöntänyt verottajan näkemyksen oikeaksi tai että verottajan ratkaisu oli rikosoikeuden mielestä oikea. Latvala maksoi verot, koska määrätyt verot on pakko maksaa. Ne olisivat muuten menneet ulosottoon.
Juu u, mikä on pointtisi? Miksi oikeus ottaisi kantaa siihen päätökseen tai toteaisi että verottaja on tehnyt väärän päätöksen? Kun ei koko asiaa ole tarkoituskaan sillä tasolla puida. Se on raustatietona ja todisteena tahallisuudesta. Jos Latvala olisi kantajana asiassa, tioanne olisi ihan erilainen.
Etkö tosiaan ymmärrä, että verottajan päätös yleisestä verovelvollisuudesta on hallinnollinen päätös ja se ei riitä sellaisenaan rikosoikeudessa? Asia pitää todistaa oikeaksi rikosoikeudessa. Tahallisuudella on merkitystä vain, jos Latvala on todistettavasti ollut yleisesti verovelvollinen. Se, että Latvala olisi ollut yleisesti verovelvollinen, ei ole todiste tahallisuudesta. Se on perusta sille, että ylipäätään voidaan syyttää yhtään mistään tässä tapauksessa.
Juu, kyllä, asia pitää ns. vahvistaa ja siihen riittää ne Suomi-päivät. Eli ei ole mitään millä oikeus voisi näyttää ettei olisi ollut verovelvollinen. Siitä on siis ihan turha puhua jonain ensisijaisena asiana. Asiaa ei ole edes kiistetty. Toki näkisin mielelläni sen, että oikeus kaataisi syyttäjän jutun tasolla-verottaja teki virheen, mutta se olisi jo aikamoinen moka.
Niistä Suomi-päivistä, Suomessa oleskelusta, asumisjärjestelyistä ja luottokorttien käytöstä ei tarvitsisi keskustella oikeudessa, jos niiden kautta ei punnittaisi yleistä tai rajoitettua verovelvollisuutta. Ne ovat todisteita juuri siihen. Jos verovelvollisuus olisi kiistaton, noita asioita ei tarvitsisi käsitellä. Silloin voitaisin keskittyä pelkän tahallisuuden käsittelyyn. Silloin asiaa käsiteltäisiin eri tavalla.
Nuo on sitä tajallisuuden käsittelyä nimenomaan. Syyttäjä pyrkii osoittamaan, että Latvala on ollut Suomessa enemmän kuin on ilmoittanut. Niitä ilmoitettuja päiviä käsitellään vain kysymyksellä ”ilmoititko tahallasi vai vahingossa ne väärin”.
Ilmoitettuja päiviä kysytään siksi, että ne vaikuttavat verovelvollisuuteen eli onko ollut rajoitetusti vai yleisesti verovelvollinen. Se on se syy, miksi niitä käydään niin tarkasti läpi. Sen lisäksi arvioidaan, onko niitä ilmoitettu väärin ja onko väärin ilmoittaminen ollut tahallisesti. Niitä ei todellakaan käydä läpi pelkästään tahallisuuden arvioimiseksi.
Se ei ole rikosoikeudellinen asia onko joku ollut rajoitetusti vai yleisesti verovelvollinen.
Tässäpä oikeudellinen läpimurto: veropetosasiassa ei muka tarvitsisi arvioida verovelvollisuutta, koska verovelvollisuus kuuluu vero-oikeuteen. Seuraavaksi varmaan kielletään tuomaria avaamasta tuloverolakia, koska istunnon otsikossa lukee rikosasia.
Tuo perustelu ei kumoa vastaväitettä. Se vain vaihtaa puheenaiheen.
Kukaan ei tarvitse selitystä siitä, että yleinen verovelvollisuus ei itsessään ole rikos. Kysymys on siitä, millä perusteella syytteessä tarkoitetut tulot olisi pitänyt ilmoittaa ja verottaa Suomessa. Rikoslain 29 luvun 1 ei kriminalisoi mitä tahansa väärää tietoa irrallaan sen merkityksestä: menettelyllä pitää aiheuttaa tai yrittää aiheuttaa veron määräämättä jääminen, liian alhainen vero tai aiheeton palautus. Siksi syytteen vero-oikeudellista perustaa ei voi korvata hokemalla ”tahallisuus”.
Ja juuri yleisen ja rajoitetun verovelvollisuuden ero vaikuttaa verotuksen laajuuteen. Yleisesti verovelvollista verotetaan lähtökohtaisesti sekä Suomesta että ulkomailta saaduista tuloista, rajoitetusti verovelvollista Suomessa vain Suomesta saaduista tuloista. Tämä ei ole mikään rikosjutun koristeellinen taustatieto silloin, kun riita koskee ulkomaisia tuloja.
Ketjussa väitetään myös, että oleskelupäiviä käsitellään ”vain” tahallisuuden vuoksi. Mistä tuo ”vain” ilmestyi? Sama selvitys voi auttaa arvioimaan sekä sitä, missä henkilö tosiasiassa oleskeli, että sitä, olivatko hänen ilmoituksensa tietoisesti vääriä. Todisteelle ei jaeta ovella kertakäyttölippua, jolla se pääsee vaikuttamaan vain yhteen kysymykseen.
Syyttäjän pitää näyttää rangaistusvaatimuksensa perusteena olevat seikat toteen, ja tuomioistuimen pitää arvioida näyttö itsenäisesti ja tasapuolisesti. Tuomitsemiseen ei riitä, että keskustelupalstalla joku ilmoittaa asian olevan ”jo ratkaistu”. Syyllisyydestä ei saa jäädä varteenotettavaa epäilyä. Tämä koskee syytettä kokonaisuutena, ei vain vastaajan ajatusten arvuuttelua.
Verotuspäätöksen muuttaminen ei ole sama asia kuin rikossyytteen perusteiden arvioiminen. Kun tähän eroon vastataan taas ”mutta siellä ei muuteta verotuspäätöstä”, vastataan huomautukseen, jota kukaan ei siinä kohdassa esittänyt. Omaa sivulausetta vastaan voi toki voittaa loputtomasti.
Ja sitten tämä ketjun toinen helmi: asianajajan käyttämä sana ”jatkuvasti” olisi muka semanttinen temppu.
Se sana tulee laista.
Tuloverolain 11 :n oleskeluperuste koskee jatkuvaa yli kuuden kuukauden oleskelua. Tilapäinen poissaolo ei katkaise sitä, eikä tarkastelujakso ole sidottu kalenterivuoteen. Sääntö ei siis ole pelkkä ”yli puolet vuoden päivistä Suomessa, asia loppuun käsitelty”. Toisaalta lyhyet ulkomaanmatkat eivät automaattisesti pelasta yleiseltä verovelvollisuudelta, ja Suomessa oleva varsinainen asunto ja koti on erillinen peruste. Koko säännös pitää lukea, ei vain omaan väitteeseen sopivaa puolikasta.
Mikään tästä ei todista Latvalaa syyttömäksi. Se osoittaa, miksi hänen syyllisyyttään ei ratkaista tällä palstan oikoreitillä.
Jos perustelu kaatuu siihen, että joku lukee pykälästä myös sanan ”jatkuvasti”, ongelma ei ole vastapuolen semantiikka. Ongelma on se, että päivät on laskettu ennen kuin sääntö on luettu.
Ihan turhaan sä taas jälkeen kerran tulet jauhamaan tota samaa. Fakta nyt on se, että Latvalan asia olisi hallinto-oikeudessa, jos hänen veroistaan annettaisiin joku ratkaisu. Rikosoikeudessa ratkaistaan ja tuomitaan vain petos-asia. Käytä siitä verovelvollisuuden toteamisesta mitä tahansa sanaa, mutta ratkaisuksi se ei sillä muutu. Oikeus katsoo vain petosepäilyn kannalta asiaa, se että petos on mahdollisesti tapahtunut veroilmoituksissa, ei tee rikosoikeudesta vero-oikeutta.
Rikosoikeuden ratkaisu verovelvollisuuden suhteen voi vaikuttaa verottajan ohjeisiin. Tämä riippuu toki siitä, minkälainen ratkaisu sieltä tulee. Rikosoikeus ei päätä veroista, mutta ratkaisulla on vaikutusta. Jos Latvala oli rikosoikeuden mielestä rajoitetusti verovelvollinen, hän voi hakea veroja takaisin.
Rikostuomioistuin (käräjäoikeus) ratkaisee vain sen, onko Latvala syyllistynyt syyttäjän väittämään törkeään veropetokseen vuosina 2014–2017. Oikeus arvioi, oliko hänen toimintansa tahallista veron välttämistä ja onko syytä määrätä vankeusrangaistus.
Varsinaisen hallinnollisen päätöksen verovelvollisuuden luonteesta (yleisesti vs. rajoitetusti verovelvollinen) ja maksettavista veroista tekee verohallinto, ja niistä valitetaan tarvittaessa hallinto-oikeuteen, ei rikosoikeuteen.
Tämä on mennyt muutamalta ilmeisesti pahasti sekaisin. Jos syyttäjä ei olisi epäillyt rikosta, se olisi tehnyt syyttämättäjättämispäätöksen. Hallinnollinen päätös riittää, jos petosta ei edes epäillä, veropäätöstä ei tarvitse oikeudessa puida tai vahvistaa ollenkaan.Veropetossyyttä ja verovelvollisuuden luonnetta ei voi erottaa toisistaan. Jotta käräjäoikeus voi tuomita jonkun veropetoksesta, sen on pakko ensin ratkaista rikoksen esikysymyksenä se, oliko syytetyllä laissa tarkoitettu yleinen verovelvollisuus. Käräjäoikeus siis nimenomaan pureutuu ja ratkaisee sen, oliko verottajan tekemä päätös verotuksista oikea. Käräjäoikeus ei päätä veroista, mutta käräjäoikeuden päätös on hyvä peruste hakea veroja takaisin, jos ei ollut yleisesti verovelvollinen.
Rikosoikeuden päätös ei vaikuta Latvalan verovelvollisuuteen.
Olet aivan pihalla.
Ei ole. Rikostuomioistuin ei tee päätöstä Latvalan verovelvollisuudesta. Vaikka tuomio olisi ei petosta, se ei todellakaan tarkoita, että Latvala ei olisi ollut noina vuosina yleisesti verovelvollinen.
Oikeus voi päätyä kolmeen ratkaisuun:
1) Latvala oli rajoitetusti verovelvollinen, petossyyte raukeaa. Verot voi hakea takaisin hallinto-oikeuden kautta.
2) Latvala oli yleisesti verovelvollinen, mutta ei ollut tahallisuutta, ei tuomiota. Veroille ei tapahdu mitään.
3) Latvala oli yleisesti verovelvollinen ja antoi tietoja tahallaan väärin. Tuomio petoksesta. Veroille ei tapahdu mitään.
Verovelvollisuus ratkaistaan jokaiselle vuodelle erikseen.
Noin se menee. Käräjäoikeuden ratkaisu saadaan parin kuukauden päästä. Sen jälkeen tämä menee hovioikeuteen ja siellä voi mennä pari vuotta. Sitten vielä korkeimmassa oikeudessa 1-2 vuotta. Jos korkeimman oikeuden päätös on, että oli rajoitetusti verovelvollinen, Latvala voi saada takaisin noin neljän vuoden päästä yli 5,5 miljoonaa. Tässä on isot panokset: voi tulla vankilatuomio tai sitten saa takaisin miljoonia. Tai ei kumpaakaan.
Ei ne edes anna siitä päätöstä. Miten pihalla porukka oikeasti on 😂
Älykkyys vastaa AIta, niin laitetaan nyt sen vastaus kysymykseen ”Antaako rikosoikeus päätlksen Latvalan verovelvollisuudesta?”. Olkaa hyvä:
Käräjäoikeus ratkaisee, onko Latvala syyllistynyt törkeään veropetokseen antamalla Verohallinnolle vääriä tai puutteellisia tietoja oleskelustaan Suomessa vuosina 2014–2017. Jotta oikeus voi antaa tuomion verorikoksesta, sen on otettava esikysymyksenä kantaa siihen, täyttyivätkö rajoitetun verovelvollisuuden ehdot (kuten alle 183 päivän oleskelu Suomessa vuodessa) syytteessä mainittuina vuosina.
Käräjäoikeuden päätös ratkaisee siis sen, katsotaanko Latvalan toiminta rikolliseksi veronkierroksi, mutta se ei korvaa tai kumoa verottajan tekemiä hallinnollisia verotuspäätöksiä.Et taida ymmärtää, että käräjäoikeuden päätös pitää sisällään ratkaisun esikysymykseen. Jos oikeus toteaa tuomiossa, että Latvala ei ollut yleisesti verovelvollinen, se se on juridinen päätös siitä, ettei rikosoikeudellista verovelvollisuutta syntynyt. Se ei suoraan kumoa verottajan päätöstä, mutta sen perusteella voi hakea muutosta hallinto-oikeuden kautta.
Kun se ei totea siitä mitään. Sepä se.
Käräjäoikeus siis "toteaa" verovelvollisuuden vain yhtenä rikosasian palapelin osana määrittäessään, täyttyykö törkeän veropetoksen tunnusmerkistö. Ei siis millään tavalla oikeasti totea Latvalan verovelvollisuutta. Se ei ole sen tehtäbä eikä tarkoitus.
Ja tämähän me nähdään kun yhtään seurataan oikeudenkäyntiä. Ei sanaakaan siitä että oikeus toteaisi Latvalan verovelvollisuutta. MOT
Ilta-Sanomat tänään:
Latvalan verokäräjien kynnyskysymys kohdistuu siihen, oliko tuohon aikaan WRC-sarjassa kilpaillut Latvala rajoitetusti verovelvollinen Suomeen vuosina 2014–2017. Syyttäjän mukaan Latvala asui tuolloin Suomessa, vaikka hänen virallinen osoitteensa oli Monacossa.
Mites se oikeudenkäynti? Sielläkö tuo on lausuttu?
Iltasanomat nyt sanoo mitä sanoo miten sanoo. Ja kyllä, oikeud tarkastelee asuiko Latvala Suomessa eikä Monacossa. Mutta ei todetakseen hänen verovelvollisuutensa vaan petoksen.Oikeudenkäynnissa käydään hyvin kattavasti läpi verovelvollisuutta. Luuletko, että päätöslauselmaan ei sen pohjalta kirjata joko "vastaaja oli rajoitetusti verovelvollinen" tai "vastaaja oli yleisesti verovelvollinen"? Tuo kirjaus tehdään erikseen jokaiselle verovuodelle ellei se ole sama kaikille.
Luuletko ihan oikeasti, että verovelvollisuuteen liittyviä todeisteita käydään läpi ihan muuten vaan ja että niiden pohjalta ei tehtäisi mitään ratkaisua, jota ei kirjattaisi päätökseen?
Kirjataan ja puhutaan aika monestakin asiasta niin, mutta ei ne tuomiota ole. Rikosoikeus antaa tuomionsa rikoksesta, ei muusta.
Olet oikeassa siinä, että rikosoikeus antaa tuomion vain rikoksesta. Oikeuden kanta verovelvollisuudesta on myös oikeuden juridinen kanta. Jos oikeus päätyy siihen, että Latvala oli rajoitetusti verovelvollinen, syyte raukeaa. Silloin veroja voi hakea takaisin hallinto-oikeuden kautta. Tuomio petoksesta voi tulla vain, jos oikeus päätyy siihen, että Latvala oli yleisesti verovelvollinen. Oletko yhtä mieltä kaikesta tästä? Jos olet jostain kohdasta eri mieltä, niin voisitko ystävällisesti perustella kattavasti, miksi noin ei ole. Pelkkä toteamus, että rikosoikeus ei päätä verovelvollisuudesta, ei kanna pitkälle. Siihen tarvitaan perusteluja.
Miten oikeus siis toteaisi että Latvala ei ollut noina vuosina yleisesti verovelvollinen?
Kysytkö tuota ihan tosissasi? Miksi luulet, että syyttäjä yrittää osoittaa, että Latvala oli yleisesti verovelvollinen ja puolustus, että ei ollut? Luuletko, että tuomari ei kirjaa lopputulosta?
He pyrkivät osoittamaan sen petoksen. Vaikka oikeus toteaisi että Latvala ei asunut Suomessa ja oli näin ollen rajoitetusti verovelvollinen, ei se noita verottajan läpikäymiä verotusvuosia koske.
Mikähän olisi riittävä yksinkertaistus? Henkilö saa rajoitetusti verovelvollisuuden muuttaessaan ulkomaille, mutta yksittäisinä verovuosina hän voi silti olla yleisesti verovelvollinen.
Nyt olet kyllä mennyt pahasti solmuun. "ei se noita verottajan läpikäymiä verotusvuosia koske" on täysin älytön väite. Nimenomaan niitähän oikeudessa käydään läpi. Jokainen verovuosi käsitellään erikseen ja jokaisena vuonna on joko rajoitetusti tai yleisesti verovelvollinen.
Vasemmistolainen verottaja herne nenässä, kun Jami-Ratti on mennyt asumaan Monacoon ilmiselvästä syystä. Ei rakastanut 60 % tuloveroa ja muita ihanuuksia mistä Mehmet elää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
rikosoikeudessa ei päätetä veroista vaan siellä käsitellään rikosasiaa, joka on tässä tapauksessa on törkeä veropetos. Jotta voidaan syyttää tuosta asiasta on pitänyt ensin olla yleisesti verovelvollinen. Siksi verotusasiat pitää selvittää ensin, koska pelkkä verotarkastusraportti ei riitä ainoaksi todisteeksi rikosoikeudessa. Sitä voidaan käyttä todisteena ja se on hyvä sellainen. Rikosoikeus siis selvittää oliko Latvala todellakin yleisesti verovelvollinen (asui Suomessa) noina vuosina niin kuin syyttäjä väittää. Sen takia oikeudessa käydään läpi asumisratkaisuja ja sitä miten paljon Latvala vietti aikaa Suomessa. Jos oikeus päätyy siihen, että hän oli yleisesti verovelvollinen, vasta sitten voidaan harkita syyllistyikö Latvala veropetokseen, josta häntä syytetään. Jos oikeuden ratkaisu on, että hän olikin rajoiteitetusti verovelvollinen (ei asunut Suomessa), veropetossyyte raukeaa. Rikosoikeus ei päätä itse veroista mitään, mutta jos rikosoikeus päättää, että oli ollut rajoitetusti verovelvollinen, hän voi sen jälkeen hakea maksettuja veroja takaisin hallinto-oikeuden kautta.
Periaatteessa kyllä, mutta Latvalan tapauksessa tuskin. Näin siksi, että se verovelvollisuus on kiistaton ja se että tahallisuutta tai veropetosta ei katsota todistetun, ei itsessään sitä verovelvollisuutta kumoa. Oikeuden ei siis ole tarpeen käsitellä asiaa oli verovelvollinen-ei ollut verovelvollinen-tasolla ollenkaan. Henkilö voi olla verovelvollinen ilman petostakin. Ja useimmiten onkin.Verovelvollisuus ei ole kiistaton. Sehän on koko oikeudenkäynnin suurin kiistanaihe syyttäjän ja vastaajan väliilä. Vain hallinnollinen verovelvollisuus on tässä vaiheessa kiistaton. Tämä perustuu verottajan päätökseen. Se ei tarkoita, että asia olisi kiistaton rikosoikeudessa. Syyttäjän kanta on, että verovelvollisuus on täysin selvä ja puolustuksen, että ei ollut verovelvollinen. Tämä kysymys on kaikkein tärkein kysymys koko oikeudenkäynnissä. Tämä on tärkeää ratkaista ensin, koska ilman yleistä verovelvollisuutta ei ole voinut syyllistyä veropetokseen. Miten voitte olla niin pihalla siitä?
Miten niin ei voi olla veropetos, jos on ollut rajoitetusti verovelvollinen? Avaapa nyt pikkasen ajatustasi.
Latvalan tapauksessa ei voi olla. Hänen syyte veropetoksesta liittyy ulkomaisiin tuloihin, joita hän ei ilmoittanut Suomeen. Ulkomaisilla tuloilla on merkitystä vain, jos on yleisesti verovelvollinen. Jos hän on ollut rajoitetusti verovelvollinen, hänellä ei ole ollut velvollisuutta ilmoittaa noita tuloja, eikä ole siten voinut laiminlyödä velvollisuuksiaan.
Hänet on katsottu yleisesti verovelvolliseksi ja hän on veronsa sen vuoksi maksanut.
Verottaja on katsonut hänet yleisesti verovelvolliseksi. Se on hallinnollinen päätös, joka ei riitä sellaisenaan rikosoikeudessa. Asia käydään uudelleen läpi rikosoikeudessa, jotta voidaan varmistaa, että pohja on olemassa törkeään veropetossyytteeseen. Rikosoikeus voi ottaa kantaa tuohon verottajan tekemään hallinnolliseen päätökseen ja esittää oliko päätös rikosoikeuden mielestä oikein vai väärin. Rikosoikeus ei voi muuttaa tuota päätöstä. Jos rikosoikeuden kanta on eri kuin verottajan, Latvalalla on painavat perusteet hakea muutosta verottajan päätökseen hallinto-oikeuden kautta. Onko tämä liian monimutkaista ymmärtää, kun ei tunnu menevän perille?
Se, että Latvala on maksanut hänelle määrätyt verot, ei välttämättä tarkoita, että hän on myöntänyt verottajan näkemyksen oikeaksi tai että verottajan ratkaisu oli rikosoikeuden mielestä oikea. Latvala maksoi verot, koska määrätyt verot on pakko maksaa. Ne olisivat muuten menneet ulosottoon.
Juu u, mikä on pointtisi? Miksi oikeus ottaisi kantaa siihen päätökseen tai toteaisi että verottaja on tehnyt väärän päätöksen? Kun ei koko asiaa ole tarkoituskaan sillä tasolla puida. Se on raustatietona ja todisteena tahallisuudesta. Jos Latvala olisi kantajana asiassa, tioanne olisi ihan erilainen.
Etkö tosiaan ymmärrä, että verottajan päätös yleisestä verovelvollisuudesta on hallinnollinen päätös ja se ei riitä sellaisenaan rikosoikeudessa? Asia pitää todistaa oikeaksi rikosoikeudessa. Tahallisuudella on merkitystä vain, jos Latvala on todistettavasti ollut yleisesti verovelvollinen. Se, että Latvala olisi ollut yleisesti verovelvollinen, ei ole todiste tahallisuudesta. Se on perusta sille, että ylipäätään voidaan syyttää yhtään mistään tässä tapauksessa.
Juu, kyllä, asia pitää ns. vahvistaa ja siihen riittää ne Suomi-päivät. Eli ei ole mitään millä oikeus voisi näyttää ettei olisi ollut verovelvollinen. Siitä on siis ihan turha puhua jonain ensisijaisena asiana. Asiaa ei ole edes kiistetty. Toki näkisin mielelläni sen, että oikeus kaataisi syyttäjän jutun tasolla-verottaja teki virheen, mutta se olisi jo aikamoinen moka.
Niistä Suomi-päivistä, Suomessa oleskelusta, asumisjärjestelyistä ja luottokorttien käytöstä ei tarvitsisi keskustella oikeudessa, jos niiden kautta ei punnittaisi yleistä tai rajoitettua verovelvollisuutta. Ne ovat todisteita juuri siihen. Jos verovelvollisuus olisi kiistaton, noita asioita ei tarvitsisi käsitellä. Silloin voitaisin keskittyä pelkän tahallisuuden käsittelyyn. Silloin asiaa käsiteltäisiin eri tavalla.
Nuo on sitä tajallisuuden käsittelyä nimenomaan. Syyttäjä pyrkii osoittamaan, että Latvala on ollut Suomessa enemmän kuin on ilmoittanut. Niitä ilmoitettuja päiviä käsitellään vain kysymyksellä ”ilmoititko tahallasi vai vahingossa ne väärin”.
Ilmoitettuja päiviä kysytään siksi, että ne vaikuttavat verovelvollisuuteen eli onko ollut rajoitetusti vai yleisesti verovelvollinen. Se on se syy, miksi niitä käydään niin tarkasti läpi. Sen lisäksi arvioidaan, onko niitä ilmoitettu väärin ja onko väärin ilmoittaminen ollut tahallisesti. Niitä ei todellakaan käydä läpi pelkästään tahallisuuden arvioimiseksi.
Se ei ole rikosoikeudellinen asia onko joku ollut rajoitetusti vai yleisesti verovelvollinen.
Tässäpä oikeudellinen läpimurto: veropetosasiassa ei muka tarvitsisi arvioida verovelvollisuutta, koska verovelvollisuus kuuluu vero-oikeuteen. Seuraavaksi varmaan kielletään tuomaria avaamasta tuloverolakia, koska istunnon otsikossa lukee rikosasia.
Tuo perustelu ei kumoa vastaväitettä. Se vain vaihtaa puheenaiheen.
Kukaan ei tarvitse selitystä siitä, että yleinen verovelvollisuus ei itsessään ole rikos. Kysymys on siitä, millä perusteella syytteessä tarkoitetut tulot olisi pitänyt ilmoittaa ja verottaa Suomessa. Rikoslain 29 luvun 1 ei kriminalisoi mitä tahansa väärää tietoa irrallaan sen merkityksestä: menettelyllä pitää aiheuttaa tai yrittää aiheuttaa veron määräämättä jääminen, liian alhainen vero tai aiheeton palautus. Siksi syytteen vero-oikeudellista perustaa ei voi korvata hokemalla ”tahallisuus”.
Ja juuri yleisen ja rajoitetun verovelvollisuuden ero vaikuttaa verotuksen laajuuteen. Yleisesti verovelvollista verotetaan lähtökohtaisesti sekä Suomesta että ulkomailta saaduista tuloista, rajoitetusti verovelvollista Suomessa vain Suomesta saaduista tuloista. Tämä ei ole mikään rikosjutun koristeellinen taustatieto silloin, kun riita koskee ulkomaisia tuloja.
Ketjussa väitetään myös, että oleskelupäiviä käsitellään ”vain” tahallisuuden vuoksi. Mistä tuo ”vain” ilmestyi? Sama selvitys voi auttaa arvioimaan sekä sitä, missä henkilö tosiasiassa oleskeli, että sitä, olivatko hänen ilmoituksensa tietoisesti vääriä. Todisteelle ei jaeta ovella kertakäyttölippua, jolla se pääsee vaikuttamaan vain yhteen kysymykseen.
Syyttäjän pitää näyttää rangaistusvaatimuksensa perusteena olevat seikat toteen, ja tuomioistuimen pitää arvioida näyttö itsenäisesti ja tasapuolisesti. Tuomitsemiseen ei riitä, että keskustelupalstalla joku ilmoittaa asian olevan ”jo ratkaistu”. Syyllisyydestä ei saa jäädä varteenotettavaa epäilyä. Tämä koskee syytettä kokonaisuutena, ei vain vastaajan ajatusten arvuuttelua.
Verotuspäätöksen muuttaminen ei ole sama asia kuin rikossyytteen perusteiden arvioiminen. Kun tähän eroon vastataan taas ”mutta siellä ei muuteta verotuspäätöstä”, vastataan huomautukseen, jota kukaan ei siinä kohdassa esittänyt. Omaa sivulausetta vastaan voi toki voittaa loputtomasti.
Ja sitten tämä ketjun toinen helmi: asianajajan käyttämä sana ”jatkuvasti” olisi muka semanttinen temppu.
Se sana tulee laista.
Tuloverolain 11 :n oleskeluperuste koskee jatkuvaa yli kuuden kuukauden oleskelua. Tilapäinen poissaolo ei katkaise sitä, eikä tarkastelujakso ole sidottu kalenterivuoteen. Sääntö ei siis ole pelkkä ”yli puolet vuoden päivistä Suomessa, asia loppuun käsitelty”. Toisaalta lyhyet ulkomaanmatkat eivät automaattisesti pelasta yleiseltä verovelvollisuudelta, ja Suomessa oleva varsinainen asunto ja koti on erillinen peruste. Koko säännös pitää lukea, ei vain omaan väitteeseen sopivaa puolikasta.
Mikään tästä ei todista Latvalaa syyttömäksi. Se osoittaa, miksi hänen syyllisyyttään ei ratkaista tällä palstan oikoreitillä.
Jos perustelu kaatuu siihen, että joku lukee pykälästä myös sanan ”jatkuvasti”, ongelma ei ole vastapuolen semantiikka. Ongelma on se, että päivät on laskettu ennen kuin sääntö on luettu.
Ihan turhaan sä taas jälkeen kerran tulet jauhamaan tota samaa. Fakta nyt on se, että Latvalan asia olisi hallinto-oikeudessa, jos hänen veroistaan annettaisiin joku ratkaisu. Rikosoikeudessa ratkaistaan ja tuomitaan vain petos-asia. Käytä siitä verovelvollisuuden toteamisesta mitä tahansa sanaa, mutta ratkaisuksi se ei sillä muutu. Oikeus katsoo vain petosepäilyn kannalta asiaa, se että petos on mahdollisesti tapahtunut veroilmoituksissa, ei tee rikosoikeudesta vero-oikeutta.
Rikosoikeuden ratkaisu verovelvollisuuden suhteen voi vaikuttaa verottajan ohjeisiin. Tämä riippuu toki siitä, minkälainen ratkaisu sieltä tulee. Rikosoikeus ei päätä veroista, mutta ratkaisulla on vaikutusta. Jos Latvala oli rikosoikeuden mielestä rajoitetusti verovelvollinen, hän voi hakea veroja takaisin.
Rikostuomioistuin (käräjäoikeus) ratkaisee vain sen, onko Latvala syyllistynyt syyttäjän väittämään törkeään veropetokseen vuosina 2014–2017. Oikeus arvioi, oliko hänen toimintansa tahallista veron välttämistä ja onko syytä määrätä vankeusrangaistus.
Varsinaisen hallinnollisen päätöksen verovelvollisuuden luonteesta (yleisesti vs. rajoitetusti verovelvollinen) ja maksettavista veroista tekee verohallinto, ja niistä valitetaan tarvittaessa hallinto-oikeuteen, ei rikosoikeuteen.
Tämä on mennyt muutamalta ilmeisesti pahasti sekaisin. Jos syyttäjä ei olisi epäillyt rikosta, se olisi tehnyt syyttämättäjättämispäätöksen. Hallinnollinen päätös riittää, jos petosta ei edes epäillä, veropäätöstä ei tarvitse oikeudessa puida tai vahvistaa ollenkaan.Veropetossyyttä ja verovelvollisuuden luonnetta ei voi erottaa toisistaan. Jotta käräjäoikeus voi tuomita jonkun veropetoksesta, sen on pakko ensin ratkaista rikoksen esikysymyksenä se, oliko syytetyllä laissa tarkoitettu yleinen verovelvollisuus. Käräjäoikeus siis nimenomaan pureutuu ja ratkaisee sen, oliko verottajan tekemä päätös verotuksista oikea. Käräjäoikeus ei päätä veroista, mutta käräjäoikeuden päätös on hyvä peruste hakea veroja takaisin, jos ei ollut yleisesti verovelvollinen.
Rikosoikeuden päätös ei vaikuta Latvalan verovelvollisuuteen.
Olet aivan pihalla.
Ei ole. Rikostuomioistuin ei tee päätöstä Latvalan verovelvollisuudesta. Vaikka tuomio olisi ei petosta, se ei todellakaan tarkoita, että Latvala ei olisi ollut noina vuosina yleisesti verovelvollinen.
Oikeus voi päätyä kolmeen ratkaisuun:
1) Latvala oli rajoitetusti verovelvollinen, petossyyte raukeaa. Verot voi hakea takaisin hallinto-oikeuden kautta.
2) Latvala oli yleisesti verovelvollinen, mutta ei ollut tahallisuutta, ei tuomiota. Veroille ei tapahdu mitään.
3) Latvala oli yleisesti verovelvollinen ja antoi tietoja tahallaan väärin. Tuomio petoksesta. Veroille ei tapahdu mitään.
Verovelvollisuus ratkaistaan jokaiselle vuodelle erikseen.
Noin se menee. Käräjäoikeuden ratkaisu saadaan parin kuukauden päästä. Sen jälkeen tämä menee hovioikeuteen ja siellä voi mennä pari vuotta. Sitten vielä korkeimmassa oikeudessa 1-2 vuotta. Jos korkeimman oikeuden päätös on, että oli rajoitetusti verovelvollinen, Latvala voi saada takaisin noin neljän vuoden päästä yli 5,5 miljoonaa. Tässä on isot panokset: voi tulla vankilatuomio tai sitten saa takaisin miljoonia. Tai ei kumpaakaan.
Ei ne edes anna siitä päätöstä. Miten pihalla porukka oikeasti on 😂
Älykkyys vastaa AIta, niin laitetaan nyt sen vastaus kysymykseen ”Antaako rikosoikeus päätlksen Latvalan verovelvollisuudesta?”. Olkaa hyvä:
Käräjäoikeus ratkaisee, onko Latvala syyllistynyt törkeään veropetokseen antamalla Verohallinnolle vääriä tai puutteellisia tietoja oleskelustaan Suomessa vuosina 2014–2017. Jotta oikeus voi antaa tuomion verorikoksesta, sen on otettava esikysymyksenä kantaa siihen, täyttyivätkö rajoitetun verovelvollisuuden ehdot (kuten alle 183 päivän oleskelu Suomessa vuodessa) syytteessä mainittuina vuosina.
Käräjäoikeuden päätös ratkaisee siis sen, katsotaanko Latvalan toiminta rikolliseksi veronkierroksi, mutta se ei korvaa tai kumoa verottajan tekemiä hallinnollisia verotuspäätöksiä.Et taida ymmärtää, että käräjäoikeuden päätös pitää sisällään ratkaisun esikysymykseen. Jos oikeus toteaa tuomiossa, että Latvala ei ollut yleisesti verovelvollinen, se se on juridinen päätös siitä, ettei rikosoikeudellista verovelvollisuutta syntynyt. Se ei suoraan kumoa verottajan päätöstä, mutta sen perusteella voi hakea muutosta hallinto-oikeuden kautta.
Kun se ei totea siitä mitään. Sepä se.
Käräjäoikeus siis "toteaa" verovelvollisuuden vain yhtenä rikosasian palapelin osana määrittäessään, täyttyykö törkeän veropetoksen tunnusmerkistö. Ei siis millään tavalla oikeasti totea Latvalan verovelvollisuutta. Se ei ole sen tehtäbä eikä tarkoitus.
Ja tämähän me nähdään kun yhtään seurataan oikeudenkäyntiä. Ei sanaakaan siitä että oikeus toteaisi Latvalan verovelvollisuutta. MOT
Ilta-Sanomat tänään:
Latvalan verokäräjien kynnyskysymys kohdistuu siihen, oliko tuohon aikaan WRC-sarjassa kilpaillut Latvala rajoitetusti verovelvollinen Suomeen vuosina 2014–2017. Syyttäjän mukaan Latvala asui tuolloin Suomessa, vaikka hänen virallinen osoitteensa oli Monacossa.
Mites se oikeudenkäynti? Sielläkö tuo on lausuttu?
Iltasanomat nyt sanoo mitä sanoo miten sanoo. Ja kyllä, oikeud tarkastelee asuiko Latvala Suomessa eikä Monacossa. Mutta ei todetakseen hänen verovelvollisuutensa vaan petoksen.Oikeudenkäynnissa käydään hyvin kattavasti läpi verovelvollisuutta. Luuletko, että päätöslauselmaan ei sen pohjalta kirjata joko "vastaaja oli rajoitetusti verovelvollinen" tai "vastaaja oli yleisesti verovelvollinen"? Tuo kirjaus tehdään erikseen jokaiselle verovuodelle ellei se ole sama kaikille.
Luuletko ihan oikeasti, että verovelvollisuuteen liittyviä todeisteita käydään läpi ihan muuten vaan ja että niiden pohjalta ei tehtäisi mitään ratkaisua, jota ei kirjattaisi päätökseen?
Kirjataan ja puhutaan aika monestakin asiasta niin, mutta ei ne tuomiota ole. Rikosoikeus antaa tuomionsa rikoksesta, ei muusta.
Olet oikeassa siinä, että rikosoikeus antaa tuomion vain rikoksesta. Oikeuden kanta verovelvollisuudesta on myös oikeuden juridinen kanta. Jos oikeus päätyy siihen, että Latvala oli rajoitetusti verovelvollinen, syyte raukeaa. Silloin veroja voi hakea takaisin hallinto-oikeuden kautta. Tuomio petoksesta voi tulla vain, jos oikeus päätyy siihen, että Latvala oli yleisesti verovelvollinen. Oletko yhtä mieltä kaikesta tästä? Jos olet jostain kohdasta eri mieltä, niin voisitko ystävällisesti perustella kattavasti, miksi noin ei ole. Pelkkä toteamus, että rikosoikeus ei päätä verovelvollisuudesta, ei kanna pitkälle. Siihen tarvitaan perusteluja.
Miten oikeus siis toteaisi että Latvala ei ollut noina vuosina yleisesti verovelvollinen?
Kysytkö tuota ihan tosissasi? Miksi luulet, että syyttäjä yrittää osoittaa, että Latvala oli yleisesti verovelvollinen ja puolustus, että ei ollut? Luuletko, että tuomari ei kirjaa lopputulosta?
He pyrkivät osoittamaan sen petoksen. Vaikka oikeus toteaisi että Latvala ei asunut Suomessa ja oli näin ollen rajoitetusti verovelvollinen, ei se noita verottajan läpikäymiä verotusvuosia koske.
Mikähän olisi riittävä yksinkertaistus? Henkilö saa rajoitetusti verovelvollisuuden muuttaessaan ulkomaille, mutta yksittäisinä verovuosina hän voi silti olla yleisesti verovelvollinen.Nyt olet kyllä mennyt pahasti solmuun. "ei se noita verottajan läpikäymiä verotusvuosia koske" on täysin älytön väite. Nimenomaan niitähän oikeudessa käydään läpi. Jokainen verovuosi käsitellään erikseen ja jokaisena vuonna on joko rajoitetusti tai yleisesti verovelvollinen.
Verottaja on sen jo tehnyt. Sinulla on vieheelöinen käsitys siitä mistä Latvalaa syytetään. Ihan älytöntä, että puhut edes koko asiasta, kun käsityksesi on yksinkertaisesti väärä. Kyllä, ne vuodet käsitellään kaikki, joiden aikana syyttäjä katsoo sen petoksen tapahtuneen, mutta ei siksi että noina vuosina verottaja on katsonut hänet yleisesti verovelvolliseksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
rikosoikeudessa ei päätetä veroista vaan siellä käsitellään rikosasiaa, joka on tässä tapauksessa on törkeä veropetos. Jotta voidaan syyttää tuosta asiasta on pitänyt ensin olla yleisesti verovelvollinen. Siksi verotusasiat pitää selvittää ensin, koska pelkkä verotarkastusraportti ei riitä ainoaksi todisteeksi rikosoikeudessa. Sitä voidaan käyttä todisteena ja se on hyvä sellainen. Rikosoikeus siis selvittää oliko Latvala todellakin yleisesti verovelvollinen (asui Suomessa) noina vuosina niin kuin syyttäjä väittää. Sen takia oikeudessa käydään läpi asumisratkaisuja ja sitä miten paljon Latvala vietti aikaa Suomessa. Jos oikeus päätyy siihen, että hän oli yleisesti verovelvollinen, vasta sitten voidaan harkita syyllistyikö Latvala veropetokseen, josta häntä syytetään. Jos oikeuden ratkaisu on, että hän olikin rajoiteitetusti verovelvollinen (ei asunut Suomessa), veropetossyyte raukeaa. Rikosoikeus ei päätä itse veroista mitään, mutta jos rikosoikeus päättää, että oli ollut rajoitetusti verovelvollinen, hän voi sen jälkeen hakea maksettuja veroja takaisin hallinto-oikeuden kautta.
Periaatteessa kyllä, mutta Latvalan tapauksessa tuskin. Näin siksi, että se verovelvollisuus on kiistaton ja se että tahallisuutta tai veropetosta ei katsota todistetun, ei itsessään sitä verovelvollisuutta kumoa. Oikeuden ei siis ole tarpeen käsitellä asiaa oli verovelvollinen-ei ollut verovelvollinen-tasolla ollenkaan. Henkilö voi olla verovelvollinen ilman petostakin. Ja useimmiten onkin.Verovelvollisuus ei ole kiistaton. Sehän on koko oikeudenkäynnin suurin kiistanaihe syyttäjän ja vastaajan väliilä. Vain hallinnollinen verovelvollisuus on tässä vaiheessa kiistaton. Tämä perustuu verottajan päätökseen. Se ei tarkoita, että asia olisi kiistaton rikosoikeudessa. Syyttäjän kanta on, että verovelvollisuus on täysin selvä ja puolustuksen, että ei ollut verovelvollinen. Tämä kysymys on kaikkein tärkein kysymys koko oikeudenkäynnissä. Tämä on tärkeää ratkaista ensin, koska ilman yleistä verovelvollisuutta ei ole voinut syyllistyä veropetokseen. Miten voitte olla niin pihalla siitä?
Miten niin ei voi olla veropetos, jos on ollut rajoitetusti verovelvollinen? Avaapa nyt pikkasen ajatustasi.
Latvalan tapauksessa ei voi olla. Hänen syyte veropetoksesta liittyy ulkomaisiin tuloihin, joita hän ei ilmoittanut Suomeen. Ulkomaisilla tuloilla on merkitystä vain, jos on yleisesti verovelvollinen. Jos hän on ollut rajoitetusti verovelvollinen, hänellä ei ole ollut velvollisuutta ilmoittaa noita tuloja, eikä ole siten voinut laiminlyödä velvollisuuksiaan.
Hänet on katsottu yleisesti verovelvolliseksi ja hän on veronsa sen vuoksi maksanut.
Verottaja on katsonut hänet yleisesti verovelvolliseksi. Se on hallinnollinen päätös, joka ei riitä sellaisenaan rikosoikeudessa. Asia käydään uudelleen läpi rikosoikeudessa, jotta voidaan varmistaa, että pohja on olemassa törkeään veropetossyytteeseen. Rikosoikeus voi ottaa kantaa tuohon verottajan tekemään hallinnolliseen päätökseen ja esittää oliko päätös rikosoikeuden mielestä oikein vai väärin. Rikosoikeus ei voi muuttaa tuota päätöstä. Jos rikosoikeuden kanta on eri kuin verottajan, Latvalalla on painavat perusteet hakea muutosta verottajan päätökseen hallinto-oikeuden kautta. Onko tämä liian monimutkaista ymmärtää, kun ei tunnu menevän perille?
Se, että Latvala on maksanut hänelle määrätyt verot, ei välttämättä tarkoita, että hän on myöntänyt verottajan näkemyksen oikeaksi tai että verottajan ratkaisu oli rikosoikeuden mielestä oikea. Latvala maksoi verot, koska määrätyt verot on pakko maksaa. Ne olisivat muuten menneet ulosottoon.
Juu u, mikä on pointtisi? Miksi oikeus ottaisi kantaa siihen päätökseen tai toteaisi että verottaja on tehnyt väärän päätöksen? Kun ei koko asiaa ole tarkoituskaan sillä tasolla puida. Se on raustatietona ja todisteena tahallisuudesta. Jos Latvala olisi kantajana asiassa, tioanne olisi ihan erilainen.
Etkö tosiaan ymmärrä, että verottajan päätös yleisestä verovelvollisuudesta on hallinnollinen päätös ja se ei riitä sellaisenaan rikosoikeudessa? Asia pitää todistaa oikeaksi rikosoikeudessa. Tahallisuudella on merkitystä vain, jos Latvala on todistettavasti ollut yleisesti verovelvollinen. Se, että Latvala olisi ollut yleisesti verovelvollinen, ei ole todiste tahallisuudesta. Se on perusta sille, että ylipäätään voidaan syyttää yhtään mistään tässä tapauksessa.
Juu, kyllä, asia pitää ns. vahvistaa ja siihen riittää ne Suomi-päivät. Eli ei ole mitään millä oikeus voisi näyttää ettei olisi ollut verovelvollinen. Siitä on siis ihan turha puhua jonain ensisijaisena asiana. Asiaa ei ole edes kiistetty. Toki näkisin mielelläni sen, että oikeus kaataisi syyttäjän jutun tasolla-verottaja teki virheen, mutta se olisi jo aikamoinen moka.
Niistä Suomi-päivistä, Suomessa oleskelusta, asumisjärjestelyistä ja luottokorttien käytöstä ei tarvitsisi keskustella oikeudessa, jos niiden kautta ei punnittaisi yleistä tai rajoitettua verovelvollisuutta. Ne ovat todisteita juuri siihen. Jos verovelvollisuus olisi kiistaton, noita asioita ei tarvitsisi käsitellä. Silloin voitaisin keskittyä pelkän tahallisuuden käsittelyyn. Silloin asiaa käsiteltäisiin eri tavalla.
Nuo on sitä tajallisuuden käsittelyä nimenomaan. Syyttäjä pyrkii osoittamaan, että Latvala on ollut Suomessa enemmän kuin on ilmoittanut. Niitä ilmoitettuja päiviä käsitellään vain kysymyksellä ”ilmoititko tahallasi vai vahingossa ne väärin”.
Ilmoitettuja päiviä kysytään siksi, että ne vaikuttavat verovelvollisuuteen eli onko ollut rajoitetusti vai yleisesti verovelvollinen. Se on se syy, miksi niitä käydään niin tarkasti läpi. Sen lisäksi arvioidaan, onko niitä ilmoitettu väärin ja onko väärin ilmoittaminen ollut tahallisesti. Niitä ei todellakaan käydä läpi pelkästään tahallisuuden arvioimiseksi.
Se ei ole rikosoikeudellinen asia onko joku ollut rajoitetusti vai yleisesti verovelvollinen.
Tässäpä oikeudellinen läpimurto: veropetosasiassa ei muka tarvitsisi arvioida verovelvollisuutta, koska verovelvollisuus kuuluu vero-oikeuteen. Seuraavaksi varmaan kielletään tuomaria avaamasta tuloverolakia, koska istunnon otsikossa lukee rikosasia.
Tuo perustelu ei kumoa vastaväitettä. Se vain vaihtaa puheenaiheen.
Kukaan ei tarvitse selitystä siitä, että yleinen verovelvollisuus ei itsessään ole rikos. Kysymys on siitä, millä perusteella syytteessä tarkoitetut tulot olisi pitänyt ilmoittaa ja verottaa Suomessa. Rikoslain 29 luvun 1 ei kriminalisoi mitä tahansa väärää tietoa irrallaan sen merkityksestä: menettelyllä pitää aiheuttaa tai yrittää aiheuttaa veron määräämättä jääminen, liian alhainen vero tai aiheeton palautus. Siksi syytteen vero-oikeudellista perustaa ei voi korvata hokemalla ”tahallisuus”.
Ja juuri yleisen ja rajoitetun verovelvollisuuden ero vaikuttaa verotuksen laajuuteen. Yleisesti verovelvollista verotetaan lähtökohtaisesti sekä Suomesta että ulkomailta saaduista tuloista, rajoitetusti verovelvollista Suomessa vain Suomesta saaduista tuloista. Tämä ei ole mikään rikosjutun koristeellinen taustatieto silloin, kun riita koskee ulkomaisia tuloja.
Ketjussa väitetään myös, että oleskelupäiviä käsitellään ”vain” tahallisuuden vuoksi. Mistä tuo ”vain” ilmestyi? Sama selvitys voi auttaa arvioimaan sekä sitä, missä henkilö tosiasiassa oleskeli, että sitä, olivatko hänen ilmoituksensa tietoisesti vääriä. Todisteelle ei jaeta ovella kertakäyttölippua, jolla se pääsee vaikuttamaan vain yhteen kysymykseen.
Syyttäjän pitää näyttää rangaistusvaatimuksensa perusteena olevat seikat toteen, ja tuomioistuimen pitää arvioida näyttö itsenäisesti ja tasapuolisesti. Tuomitsemiseen ei riitä, että keskustelupalstalla joku ilmoittaa asian olevan ”jo ratkaistu”. Syyllisyydestä ei saa jäädä varteenotettavaa epäilyä. Tämä koskee syytettä kokonaisuutena, ei vain vastaajan ajatusten arvuuttelua.
Verotuspäätöksen muuttaminen ei ole sama asia kuin rikossyytteen perusteiden arvioiminen. Kun tähän eroon vastataan taas ”mutta siellä ei muuteta verotuspäätöstä”, vastataan huomautukseen, jota kukaan ei siinä kohdassa esittänyt. Omaa sivulausetta vastaan voi toki voittaa loputtomasti.
Ja sitten tämä ketjun toinen helmi: asianajajan käyttämä sana ”jatkuvasti” olisi muka semanttinen temppu.
Se sana tulee laista.
Tuloverolain 11 :n oleskeluperuste koskee jatkuvaa yli kuuden kuukauden oleskelua. Tilapäinen poissaolo ei katkaise sitä, eikä tarkastelujakso ole sidottu kalenterivuoteen. Sääntö ei siis ole pelkkä ”yli puolet vuoden päivistä Suomessa, asia loppuun käsitelty”. Toisaalta lyhyet ulkomaanmatkat eivät automaattisesti pelasta yleiseltä verovelvollisuudelta, ja Suomessa oleva varsinainen asunto ja koti on erillinen peruste. Koko säännös pitää lukea, ei vain omaan väitteeseen sopivaa puolikasta.
Mikään tästä ei todista Latvalaa syyttömäksi. Se osoittaa, miksi hänen syyllisyyttään ei ratkaista tällä palstan oikoreitillä.
Jos perustelu kaatuu siihen, että joku lukee pykälästä myös sanan ”jatkuvasti”, ongelma ei ole vastapuolen semantiikka. Ongelma on se, että päivät on laskettu ennen kuin sääntö on luettu.
Ihan turhaan sä taas jälkeen kerran tulet jauhamaan tota samaa. Fakta nyt on se, että Latvalan asia olisi hallinto-oikeudessa, jos hänen veroistaan annettaisiin joku ratkaisu. Rikosoikeudessa ratkaistaan ja tuomitaan vain petos-asia. Käytä siitä verovelvollisuuden toteamisesta mitä tahansa sanaa, mutta ratkaisuksi se ei sillä muutu. Oikeus katsoo vain petosepäilyn kannalta asiaa, se että petos on mahdollisesti tapahtunut veroilmoituksissa, ei tee rikosoikeudesta vero-oikeutta.
Rikosoikeuden ratkaisu verovelvollisuuden suhteen voi vaikuttaa verottajan ohjeisiin. Tämä riippuu toki siitä, minkälainen ratkaisu sieltä tulee. Rikosoikeus ei päätä veroista, mutta ratkaisulla on vaikutusta. Jos Latvala oli rikosoikeuden mielestä rajoitetusti verovelvollinen, hän voi hakea veroja takaisin.
Rikostuomioistuin (käräjäoikeus) ratkaisee vain sen, onko Latvala syyllistynyt syyttäjän väittämään törkeään veropetokseen vuosina 2014–2017. Oikeus arvioi, oliko hänen toimintansa tahallista veron välttämistä ja onko syytä määrätä vankeusrangaistus.
Varsinaisen hallinnollisen päätöksen verovelvollisuuden luonteesta (yleisesti vs. rajoitetusti verovelvollinen) ja maksettavista veroista tekee verohallinto, ja niistä valitetaan tarvittaessa hallinto-oikeuteen, ei rikosoikeuteen.
Tämä on mennyt muutamalta ilmeisesti pahasti sekaisin. Jos syyttäjä ei olisi epäillyt rikosta, se olisi tehnyt syyttämättäjättämispäätöksen. Hallinnollinen päätös riittää, jos petosta ei edes epäillä, veropäätöstä ei tarvitse oikeudessa puida tai vahvistaa ollenkaan.Veropetossyyttä ja verovelvollisuuden luonnetta ei voi erottaa toisistaan. Jotta käräjäoikeus voi tuomita jonkun veropetoksesta, sen on pakko ensin ratkaista rikoksen esikysymyksenä se, oliko syytetyllä laissa tarkoitettu yleinen verovelvollisuus. Käräjäoikeus siis nimenomaan pureutuu ja ratkaisee sen, oliko verottajan tekemä päätös verotuksista oikea. Käräjäoikeus ei päätä veroista, mutta käräjäoikeuden päätös on hyvä peruste hakea veroja takaisin, jos ei ollut yleisesti verovelvollinen.
Rikosoikeuden päätös ei vaikuta Latvalan verovelvollisuuteen.
Olet aivan pihalla.
Ei ole. Rikostuomioistuin ei tee päätöstä Latvalan verovelvollisuudesta. Vaikka tuomio olisi ei petosta, se ei todellakaan tarkoita, että Latvala ei olisi ollut noina vuosina yleisesti verovelvollinen.
Oikeus voi päätyä kolmeen ratkaisuun:
1) Latvala oli rajoitetusti verovelvollinen, petossyyte raukeaa. Verot voi hakea takaisin hallinto-oikeuden kautta.
2) Latvala oli yleisesti verovelvollinen, mutta ei ollut tahallisuutta, ei tuomiota. Veroille ei tapahdu mitään.
3) Latvala oli yleisesti verovelvollinen ja antoi tietoja tahallaan väärin. Tuomio petoksesta. Veroille ei tapahdu mitään.
Verovelvollisuus ratkaistaan jokaiselle vuodelle erikseen.
Noin se menee. Käräjäoikeuden ratkaisu saadaan parin kuukauden päästä. Sen jälkeen tämä menee hovioikeuteen ja siellä voi mennä pari vuotta. Sitten vielä korkeimmassa oikeudessa 1-2 vuotta. Jos korkeimman oikeuden päätös on, että oli rajoitetusti verovelvollinen, Latvala voi saada takaisin noin neljän vuoden päästä yli 5,5 miljoonaa. Tässä on isot panokset: voi tulla vankilatuomio tai sitten saa takaisin miljoonia. Tai ei kumpaakaan.
Ei ne edes anna siitä päätöstä. Miten pihalla porukka oikeasti on 😂
Älykkyys vastaa AIta, niin laitetaan nyt sen vastaus kysymykseen ”Antaako rikosoikeus päätlksen Latvalan verovelvollisuudesta?”. Olkaa hyvä:
Käräjäoikeus ratkaisee, onko Latvala syyllistynyt törkeään veropetokseen antamalla Verohallinnolle vääriä tai puutteellisia tietoja oleskelustaan Suomessa vuosina 2014–2017. Jotta oikeus voi antaa tuomion verorikoksesta, sen on otettava esikysymyksenä kantaa siihen, täyttyivätkö rajoitetun verovelvollisuuden ehdot (kuten alle 183 päivän oleskelu Suomessa vuodessa) syytteessä mainittuina vuosina.
Käräjäoikeuden päätös ratkaisee siis sen, katsotaanko Latvalan toiminta rikolliseksi veronkierroksi, mutta se ei korvaa tai kumoa verottajan tekemiä hallinnollisia verotuspäätöksiä.Et taida ymmärtää, että käräjäoikeuden päätös pitää sisällään ratkaisun esikysymykseen. Jos oikeus toteaa tuomiossa, että Latvala ei ollut yleisesti verovelvollinen, se se on juridinen päätös siitä, ettei rikosoikeudellista verovelvollisuutta syntynyt. Se ei suoraan kumoa verottajan päätöstä, mutta sen perusteella voi hakea muutosta hallinto-oikeuden kautta.
Kun se ei totea siitä mitään. Sepä se.
Käräjäoikeus siis "toteaa" verovelvollisuuden vain yhtenä rikosasian palapelin osana määrittäessään, täyttyykö törkeän veropetoksen tunnusmerkistö. Ei siis millään tavalla oikeasti totea Latvalan verovelvollisuutta. Se ei ole sen tehtäbä eikä tarkoitus.
Ja tämähän me nähdään kun yhtään seurataan oikeudenkäyntiä. Ei sanaakaan siitä että oikeus toteaisi Latvalan verovelvollisuutta. MOT
Ilta-Sanomat tänään:
Latvalan verokäräjien kynnyskysymys kohdistuu siihen, oliko tuohon aikaan WRC-sarjassa kilpaillut Latvala rajoitetusti verovelvollinen Suomeen vuosina 2014–2017. Syyttäjän mukaan Latvala asui tuolloin Suomessa, vaikka hänen virallinen osoitteensa oli Monacossa.
Mites se oikeudenkäynti? Sielläkö tuo on lausuttu?
Iltasanomat nyt sanoo mitä sanoo miten sanoo. Ja kyllä, oikeud tarkastelee asuiko Latvala Suomessa eikä Monacossa. Mutta ei todetakseen hänen verovelvollisuutensa vaan petoksen.Oikeudenkäynnissa käydään hyvin kattavasti läpi verovelvollisuutta. Luuletko, että päätöslauselmaan ei sen pohjalta kirjata joko "vastaaja oli rajoitetusti verovelvollinen" tai "vastaaja oli yleisesti verovelvollinen"? Tuo kirjaus tehdään erikseen jokaiselle verovuodelle ellei se ole sama kaikille.
Luuletko ihan oikeasti, että verovelvollisuuteen liittyviä todeisteita käydään läpi ihan muuten vaan ja että niiden pohjalta ei tehtäisi mitään ratkaisua, jota ei kirjattaisi päätökseen?
Kirjataan ja puhutaan aika monestakin asiasta niin, mutta ei ne tuomiota ole. Rikosoikeus antaa tuomionsa rikoksesta, ei muusta.
Olet oikeassa siinä, että rikosoikeus antaa tuomion vain rikoksesta. Oikeuden kanta verovelvollisuudesta on myös oikeuden juridinen kanta. Jos oikeus päätyy siihen, että Latvala oli rajoitetusti verovelvollinen, syyte raukeaa. Silloin veroja voi hakea takaisin hallinto-oikeuden kautta. Tuomio petoksesta voi tulla vain, jos oikeus päätyy siihen, että Latvala oli yleisesti verovelvollinen. Oletko yhtä mieltä kaikesta tästä? Jos olet jostain kohdasta eri mieltä, niin voisitko ystävällisesti perustella kattavasti, miksi noin ei ole. Pelkkä toteamus, että rikosoikeus ei päätä verovelvollisuudesta, ei kanna pitkälle. Siihen tarvitaan perusteluja.
Miten oikeus siis toteaisi että Latvala ei ollut noina vuosina yleisesti verovelvollinen?
Kysytkö tuota ihan tosissasi? Miksi luulet, että syyttäjä yrittää osoittaa, että Latvala oli yleisesti verovelvollinen ja puolustus, että ei ollut? Luuletko, että tuomari ei kirjaa lopputulosta?
He pyrkivät osoittamaan sen petoksen. Vaikka oikeus toteaisi että Latvala ei asunut Suomessa ja oli näin ollen rajoitetusti verovelvollinen, ei se noita verottajan läpikäymiä verotusvuosia koske.
Mikähän olisi riittävä yksinkertaistus? Henkilö saa rajoitetusti verovelvollisuuden muuttaessaan ulkomaille, mutta yksittäisinä verovuosina hän voi silti olla yleisesti verovelvollinen.Nyt olet kyllä mennyt pahasti solmuun. "ei se noita verottajan läpikäymiä verotusvuosia koske" on täysin älytön väite. Nimenomaan niitähän oikeudessa käydään läpi. Jokainen verovuosi käsitellään erikseen ja jokaisena vuonna on joko rajoitetusti tai yleisesti verovelvollinen.
Rajoitetusti verovelvollisuuteen on periaatteessa kaksi tasoa (juridisesti tietenkään ei, mutta jotta ymmärtäisit asian, niin sanotaan näin).
Vaikka sinulla olisi voimassa oleva rajoitetusti verovelvollisen status, verovelvollisuus ja verotusoikeus tutkitaan aina jokaiselta verovuodelta erikseen.
Olosuhteet voivat muuttua: Jos olet saanut rajoitetun verovelvollisuuden statuksen, mutta esimerkiksi palaatkin seuraavana vuonna Suomeen töihin yli 6 kuukaudeksi tai ostat täältä vakituisen asunnon, tilanteesi muuttuu.
Verovuosikohtaisuus: Verottaja voi yksittäisen vuoden verotusta toimittaessaan todeta, että kyseisenä vuonna olosuhteesi täyttivätkin yleisen verovelvollisuuden kriteerit, jolloin kyseisen vuoden verotus oikaistaan sen mukaisesti.
Yleinen ja rajoitettu verovelvollisuus eivät myöskään ole sidottuja pelkkään kalenterivuoteen: voit olla saman vuoden aikana osan vuotta yleisesti ja osan vuotta rajoitetusti verovelvollinen (esimerkiksi pysyvän muuton hetkestä alkaen).
Syyttäjä pyrkii näyttämään sen rajoitetusti verovelvollinen-statuksen muuttuneen, koska Latvala asui Suomessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
rikosoikeudessa ei päätetä veroista vaan siellä käsitellään rikosasiaa, joka on tässä tapauksessa on törkeä veropetos. Jotta voidaan syyttää tuosta asiasta on pitänyt ensin olla yleisesti verovelvollinen. Siksi verotusasiat pitää selvittää ensin, koska pelkkä verotarkastusraportti ei riitä ainoaksi todisteeksi rikosoikeudessa. Sitä voidaan käyttä todisteena ja se on hyvä sellainen. Rikosoikeus siis selvittää oliko Latvala todellakin yleisesti verovelvollinen (asui Suomessa) noina vuosina niin kuin syyttäjä väittää. Sen takia oikeudessa käydään läpi asumisratkaisuja ja sitä miten paljon Latvala vietti aikaa Suomessa. Jos oikeus päätyy siihen, että hän oli yleisesti verovelvollinen, vasta sitten voidaan harkita syyllistyikö Latvala veropetokseen, josta häntä syytetään. Jos oikeuden ratkaisu on, että hän olikin rajoiteitetusti verovelvollinen (ei asunut Suomessa), veropetossyyte raukeaa. Rikosoikeus ei päätä itse veroista mitään, mutta jos rikosoikeus päättää, että oli ollut rajoitetusti verovelvollinen, hän voi sen jälkeen hakea maksettuja veroja takaisin hallinto-oikeuden kautta.
Periaatteessa kyllä, mutta Latvalan tapauksessa tuskin. Näin siksi, että se verovelvollisuus on kiistaton ja se että tahallisuutta tai veropetosta ei katsota todistetun, ei itsessään sitä verovelvollisuutta kumoa. Oikeuden ei siis ole tarpeen käsitellä asiaa oli verovelvollinen-ei ollut verovelvollinen-tasolla ollenkaan. Henkilö voi olla verovelvollinen ilman petostakin. Ja useimmiten onkin.Verovelvollisuus ei ole kiistaton. Sehän on koko oikeudenkäynnin suurin kiistanaihe syyttäjän ja vastaajan väliilä. Vain hallinnollinen verovelvollisuus on tässä vaiheessa kiistaton. Tämä perustuu verottajan päätökseen. Se ei tarkoita, että asia olisi kiistaton rikosoikeudessa. Syyttäjän kanta on, että verovelvollisuus on täysin selvä ja puolustuksen, että ei ollut verovelvollinen. Tämä kysymys on kaikkein tärkein kysymys koko oikeudenkäynnissä. Tämä on tärkeää ratkaista ensin, koska ilman yleistä verovelvollisuutta ei ole voinut syyllistyä veropetokseen. Miten voitte olla niin pihalla siitä?
Miten niin ei voi olla veropetos, jos on ollut rajoitetusti verovelvollinen? Avaapa nyt pikkasen ajatustasi.
Latvalan tapauksessa ei voi olla. Hänen syyte veropetoksesta liittyy ulkomaisiin tuloihin, joita hän ei ilmoittanut Suomeen. Ulkomaisilla tuloilla on merkitystä vain, jos on yleisesti verovelvollinen. Jos hän on ollut rajoitetusti verovelvollinen, hänellä ei ole ollut velvollisuutta ilmoittaa noita tuloja, eikä ole siten voinut laiminlyödä velvollisuuksiaan.
Hänet on katsottu yleisesti verovelvolliseksi ja hän on veronsa sen vuoksi maksanut.
Verottaja on katsonut hänet yleisesti verovelvolliseksi. Se on hallinnollinen päätös, joka ei riitä sellaisenaan rikosoikeudessa. Asia käydään uudelleen läpi rikosoikeudessa, jotta voidaan varmistaa, että pohja on olemassa törkeään veropetossyytteeseen. Rikosoikeus voi ottaa kantaa tuohon verottajan tekemään hallinnolliseen päätökseen ja esittää oliko päätös rikosoikeuden mielestä oikein vai väärin. Rikosoikeus ei voi muuttaa tuota päätöstä. Jos rikosoikeuden kanta on eri kuin verottajan, Latvalalla on painavat perusteet hakea muutosta verottajan päätökseen hallinto-oikeuden kautta. Onko tämä liian monimutkaista ymmärtää, kun ei tunnu menevän perille?
Se, että Latvala on maksanut hänelle määrätyt verot, ei välttämättä tarkoita, että hän on myöntänyt verottajan näkemyksen oikeaksi tai että verottajan ratkaisu oli rikosoikeuden mielestä oikea. Latvala maksoi verot, koska määrätyt verot on pakko maksaa. Ne olisivat muuten menneet ulosottoon.
Juu u, mikä on pointtisi? Miksi oikeus ottaisi kantaa siihen päätökseen tai toteaisi että verottaja on tehnyt väärän päätöksen? Kun ei koko asiaa ole tarkoituskaan sillä tasolla puida. Se on raustatietona ja todisteena tahallisuudesta. Jos Latvala olisi kantajana asiassa, tioanne olisi ihan erilainen.
Etkö tosiaan ymmärrä, että verottajan päätös yleisestä verovelvollisuudesta on hallinnollinen päätös ja se ei riitä sellaisenaan rikosoikeudessa? Asia pitää todistaa oikeaksi rikosoikeudessa. Tahallisuudella on merkitystä vain, jos Latvala on todistettavasti ollut yleisesti verovelvollinen. Se, että Latvala olisi ollut yleisesti verovelvollinen, ei ole todiste tahallisuudesta. Se on perusta sille, että ylipäätään voidaan syyttää yhtään mistään tässä tapauksessa.
Juu, kyllä, asia pitää ns. vahvistaa ja siihen riittää ne Suomi-päivät. Eli ei ole mitään millä oikeus voisi näyttää ettei olisi ollut verovelvollinen. Siitä on siis ihan turha puhua jonain ensisijaisena asiana. Asiaa ei ole edes kiistetty. Toki näkisin mielelläni sen, että oikeus kaataisi syyttäjän jutun tasolla-verottaja teki virheen, mutta se olisi jo aikamoinen moka.
Niistä Suomi-päivistä, Suomessa oleskelusta, asumisjärjestelyistä ja luottokorttien käytöstä ei tarvitsisi keskustella oikeudessa, jos niiden kautta ei punnittaisi yleistä tai rajoitettua verovelvollisuutta. Ne ovat todisteita juuri siihen. Jos verovelvollisuus olisi kiistaton, noita asioita ei tarvitsisi käsitellä. Silloin voitaisin keskittyä pelkän tahallisuuden käsittelyyn. Silloin asiaa käsiteltäisiin eri tavalla.
Nuo on sitä tajallisuuden käsittelyä nimenomaan. Syyttäjä pyrkii osoittamaan, että Latvala on ollut Suomessa enemmän kuin on ilmoittanut. Niitä ilmoitettuja päiviä käsitellään vain kysymyksellä ”ilmoititko tahallasi vai vahingossa ne väärin”.
Ilmoitettuja päiviä kysytään siksi, että ne vaikuttavat verovelvollisuuteen eli onko ollut rajoitetusti vai yleisesti verovelvollinen. Se on se syy, miksi niitä käydään niin tarkasti läpi. Sen lisäksi arvioidaan, onko niitä ilmoitettu väärin ja onko väärin ilmoittaminen ollut tahallisesti. Niitä ei todellakaan käydä läpi pelkästään tahallisuuden arvioimiseksi.
Se ei ole rikosoikeudellinen asia onko joku ollut rajoitetusti vai yleisesti verovelvollinen.
Tässäpä oikeudellinen läpimurto: veropetosasiassa ei muka tarvitsisi arvioida verovelvollisuutta, koska verovelvollisuus kuuluu vero-oikeuteen. Seuraavaksi varmaan kielletään tuomaria avaamasta tuloverolakia, koska istunnon otsikossa lukee rikosasia.
Tuo perustelu ei kumoa vastaväitettä. Se vain vaihtaa puheenaiheen.
Kukaan ei tarvitse selitystä siitä, että yleinen verovelvollisuus ei itsessään ole rikos. Kysymys on siitä, millä perusteella syytteessä tarkoitetut tulot olisi pitänyt ilmoittaa ja verottaa Suomessa. Rikoslain 29 luvun 1 ei kriminalisoi mitä tahansa väärää tietoa irrallaan sen merkityksestä: menettelyllä pitää aiheuttaa tai yrittää aiheuttaa veron määräämättä jääminen, liian alhainen vero tai aiheeton palautus. Siksi syytteen vero-oikeudellista perustaa ei voi korvata hokemalla ”tahallisuus”.
Ja juuri yleisen ja rajoitetun verovelvollisuuden ero vaikuttaa verotuksen laajuuteen. Yleisesti verovelvollista verotetaan lähtökohtaisesti sekä Suomesta että ulkomailta saaduista tuloista, rajoitetusti verovelvollista Suomessa vain Suomesta saaduista tuloista. Tämä ei ole mikään rikosjutun koristeellinen taustatieto silloin, kun riita koskee ulkomaisia tuloja.
Ketjussa väitetään myös, että oleskelupäiviä käsitellään ”vain” tahallisuuden vuoksi. Mistä tuo ”vain” ilmestyi? Sama selvitys voi auttaa arvioimaan sekä sitä, missä henkilö tosiasiassa oleskeli, että sitä, olivatko hänen ilmoituksensa tietoisesti vääriä. Todisteelle ei jaeta ovella kertakäyttölippua, jolla se pääsee vaikuttamaan vain yhteen kysymykseen.
Syyttäjän pitää näyttää rangaistusvaatimuksensa perusteena olevat seikat toteen, ja tuomioistuimen pitää arvioida näyttö itsenäisesti ja tasapuolisesti. Tuomitsemiseen ei riitä, että keskustelupalstalla joku ilmoittaa asian olevan ”jo ratkaistu”. Syyllisyydestä ei saa jäädä varteenotettavaa epäilyä. Tämä koskee syytettä kokonaisuutena, ei vain vastaajan ajatusten arvuuttelua.
Verotuspäätöksen muuttaminen ei ole sama asia kuin rikossyytteen perusteiden arvioiminen. Kun tähän eroon vastataan taas ”mutta siellä ei muuteta verotuspäätöstä”, vastataan huomautukseen, jota kukaan ei siinä kohdassa esittänyt. Omaa sivulausetta vastaan voi toki voittaa loputtomasti.
Ja sitten tämä ketjun toinen helmi: asianajajan käyttämä sana ”jatkuvasti” olisi muka semanttinen temppu.
Se sana tulee laista.
Tuloverolain 11 :n oleskeluperuste koskee jatkuvaa yli kuuden kuukauden oleskelua. Tilapäinen poissaolo ei katkaise sitä, eikä tarkastelujakso ole sidottu kalenterivuoteen. Sääntö ei siis ole pelkkä ”yli puolet vuoden päivistä Suomessa, asia loppuun käsitelty”. Toisaalta lyhyet ulkomaanmatkat eivät automaattisesti pelasta yleiseltä verovelvollisuudelta, ja Suomessa oleva varsinainen asunto ja koti on erillinen peruste. Koko säännös pitää lukea, ei vain omaan väitteeseen sopivaa puolikasta.
Mikään tästä ei todista Latvalaa syyttömäksi. Se osoittaa, miksi hänen syyllisyyttään ei ratkaista tällä palstan oikoreitillä.
Jos perustelu kaatuu siihen, että joku lukee pykälästä myös sanan ”jatkuvasti”, ongelma ei ole vastapuolen semantiikka. Ongelma on se, että päivät on laskettu ennen kuin sääntö on luettu.
Ihan turhaan sä taas jälkeen kerran tulet jauhamaan tota samaa. Fakta nyt on se, että Latvalan asia olisi hallinto-oikeudessa, jos hänen veroistaan annettaisiin joku ratkaisu. Rikosoikeudessa ratkaistaan ja tuomitaan vain petos-asia. Käytä siitä verovelvollisuuden toteamisesta mitä tahansa sanaa, mutta ratkaisuksi se ei sillä muutu. Oikeus katsoo vain petosepäilyn kannalta asiaa, se että petos on mahdollisesti tapahtunut veroilmoituksissa, ei tee rikosoikeudesta vero-oikeutta.
Rikosoikeuden ratkaisu verovelvollisuuden suhteen voi vaikuttaa verottajan ohjeisiin. Tämä riippuu toki siitä, minkälainen ratkaisu sieltä tulee. Rikosoikeus ei päätä veroista, mutta ratkaisulla on vaikutusta. Jos Latvala oli rikosoikeuden mielestä rajoitetusti verovelvollinen, hän voi hakea veroja takaisin.
Rikostuomioistuin (käräjäoikeus) ratkaisee vain sen, onko Latvala syyllistynyt syyttäjän väittämään törkeään veropetokseen vuosina 2014–2017. Oikeus arvioi, oliko hänen toimintansa tahallista veron välttämistä ja onko syytä määrätä vankeusrangaistus.
Varsinaisen hallinnollisen päätöksen verovelvollisuuden luonteesta (yleisesti vs. rajoitetusti verovelvollinen) ja maksettavista veroista tekee verohallinto, ja niistä valitetaan tarvittaessa hallinto-oikeuteen, ei rikosoikeuteen.
Tämä on mennyt muutamalta ilmeisesti pahasti sekaisin. Jos syyttäjä ei olisi epäillyt rikosta, se olisi tehnyt syyttämättäjättämispäätöksen. Hallinnollinen päätös riittää, jos petosta ei edes epäillä, veropäätöstä ei tarvitse oikeudessa puida tai vahvistaa ollenkaan.Veropetossyyttä ja verovelvollisuuden luonnetta ei voi erottaa toisistaan. Jotta käräjäoikeus voi tuomita jonkun veropetoksesta, sen on pakko ensin ratkaista rikoksen esikysymyksenä se, oliko syytetyllä laissa tarkoitettu yleinen verovelvollisuus. Käräjäoikeus siis nimenomaan pureutuu ja ratkaisee sen, oliko verottajan tekemä päätös verotuksista oikea. Käräjäoikeus ei päätä veroista, mutta käräjäoikeuden päätös on hyvä peruste hakea veroja takaisin, jos ei ollut yleisesti verovelvollinen.
Rikosoikeuden päätös ei vaikuta Latvalan verovelvollisuuteen.
Olet aivan pihalla.
Ei ole. Rikostuomioistuin ei tee päätöstä Latvalan verovelvollisuudesta. Vaikka tuomio olisi ei petosta, se ei todellakaan tarkoita, että Latvala ei olisi ollut noina vuosina yleisesti verovelvollinen.
Oikeus voi päätyä kolmeen ratkaisuun:
1) Latvala oli rajoitetusti verovelvollinen, petossyyte raukeaa. Verot voi hakea takaisin hallinto-oikeuden kautta.
2) Latvala oli yleisesti verovelvollinen, mutta ei ollut tahallisuutta, ei tuomiota. Veroille ei tapahdu mitään.
3) Latvala oli yleisesti verovelvollinen ja antoi tietoja tahallaan väärin. Tuomio petoksesta. Veroille ei tapahdu mitään.
Verovelvollisuus ratkaistaan jokaiselle vuodelle erikseen.
Noin se menee. Käräjäoikeuden ratkaisu saadaan parin kuukauden päästä. Sen jälkeen tämä menee hovioikeuteen ja siellä voi mennä pari vuotta. Sitten vielä korkeimmassa oikeudessa 1-2 vuotta. Jos korkeimman oikeuden päätös on, että oli rajoitetusti verovelvollinen, Latvala voi saada takaisin noin neljän vuoden päästä yli 5,5 miljoonaa. Tässä on isot panokset: voi tulla vankilatuomio tai sitten saa takaisin miljoonia. Tai ei kumpaakaan.
Ei ne edes anna siitä päätöstä. Miten pihalla porukka oikeasti on 😂
Älykkyys vastaa AIta, niin laitetaan nyt sen vastaus kysymykseen ”Antaako rikosoikeus päätlksen Latvalan verovelvollisuudesta?”. Olkaa hyvä:
Käräjäoikeus ratkaisee, onko Latvala syyllistynyt törkeään veropetokseen antamalla Verohallinnolle vääriä tai puutteellisia tietoja oleskelustaan Suomessa vuosina 2014–2017. Jotta oikeus voi antaa tuomion verorikoksesta, sen on otettava esikysymyksenä kantaa siihen, täyttyivätkö rajoitetun verovelvollisuuden ehdot (kuten alle 183 päivän oleskelu Suomessa vuodessa) syytteessä mainittuina vuosina.
Käräjäoikeuden päätös ratkaisee siis sen, katsotaanko Latvalan toiminta rikolliseksi veronkierroksi, mutta se ei korvaa tai kumoa verottajan tekemiä hallinnollisia verotuspäätöksiä.Et taida ymmärtää, että käräjäoikeuden päätös pitää sisällään ratkaisun esikysymykseen. Jos oikeus toteaa tuomiossa, että Latvala ei ollut yleisesti verovelvollinen, se se on juridinen päätös siitä, ettei rikosoikeudellista verovelvollisuutta syntynyt. Se ei suoraan kumoa verottajan päätöstä, mutta sen perusteella voi hakea muutosta hallinto-oikeuden kautta.
Kun se ei totea siitä mitään. Sepä se.
Käräjäoikeus siis "toteaa" verovelvollisuuden vain yhtenä rikosasian palapelin osana määrittäessään, täyttyykö törkeän veropetoksen tunnusmerkistö. Ei siis millään tavalla oikeasti totea Latvalan verovelvollisuutta. Se ei ole sen tehtäbä eikä tarkoitus.
Ja tämähän me nähdään kun yhtään seurataan oikeudenkäyntiä. Ei sanaakaan siitä että oikeus toteaisi Latvalan verovelvollisuutta. MOT
Ilta-Sanomat tänään:
Latvalan verokäräjien kynnyskysymys kohdistuu siihen, oliko tuohon aikaan WRC-sarjassa kilpaillut Latvala rajoitetusti verovelvollinen Suomeen vuosina 2014–2017. Syyttäjän mukaan Latvala asui tuolloin Suomessa, vaikka hänen virallinen osoitteensa oli Monacossa.
Mites se oikeudenkäynti? Sielläkö tuo on lausuttu?
Iltasanomat nyt sanoo mitä sanoo miten sanoo. Ja kyllä, oikeud tarkastelee asuiko Latvala Suomessa eikä Monacossa. Mutta ei todetakseen hänen verovelvollisuutensa vaan petoksen.Oikeudenkäynnissa käydään hyvin kattavasti läpi verovelvollisuutta. Luuletko, että päätöslauselmaan ei sen pohjalta kirjata joko "vastaaja oli rajoitetusti verovelvollinen" tai "vastaaja oli yleisesti verovelvollinen"? Tuo kirjaus tehdään erikseen jokaiselle verovuodelle ellei se ole sama kaikille.
Luuletko ihan oikeasti, että verovelvollisuuteen liittyviä todeisteita käydään läpi ihan muuten vaan ja että niiden pohjalta ei tehtäisi mitään ratkaisua, jota ei kirjattaisi päätökseen?
Kirjataan ja puhutaan aika monestakin asiasta niin, mutta ei ne tuomiota ole. Rikosoikeus antaa tuomionsa rikoksesta, ei muusta.
Olet oikeassa siinä, että rikosoikeus antaa tuomion vain rikoksesta. Oikeuden kanta verovelvollisuudesta on myös oikeuden juridinen kanta. Jos oikeus päätyy siihen, että Latvala oli rajoitetusti verovelvollinen, syyte raukeaa. Silloin veroja voi hakea takaisin hallinto-oikeuden kautta. Tuomio petoksesta voi tulla vain, jos oikeus päätyy siihen, että Latvala oli yleisesti verovelvollinen. Oletko yhtä mieltä kaikesta tästä? Jos olet jostain kohdasta eri mieltä, niin voisitko ystävällisesti perustella kattavasti, miksi noin ei ole. Pelkkä toteamus, että rikosoikeus ei päätä verovelvollisuudesta, ei kanna pitkälle. Siihen tarvitaan perusteluja.
Miten oikeus siis toteaisi että Latvala ei ollut noina vuosina yleisesti verovelvollinen?
Kysytkö tuota ihan tosissasi? Miksi luulet, että syyttäjä yrittää osoittaa, että Latvala oli yleisesti verovelvollinen ja puolustus, että ei ollut? Luuletko, että tuomari ei kirjaa lopputulosta?
He pyrkivät osoittamaan sen petoksen. Vaikka oikeus toteaisi että Latvala ei asunut Suomessa ja oli näin ollen rajoitetusti verovelvollinen, ei se noita verottajan läpikäymiä verotusvuosia koske.
Mikähän olisi riittävä yksinkertaistus? Henkilö saa rajoitetusti verovelvollisuuden muuttaessaan ulkomaille, mutta yksittäisinä verovuosina hän voi silti olla yleisesti verovelvollinen.
> ”Mikähän olisi riittävä yksinkertaistus?”
Aloitetaan siitä, että ”koskee” ja ”kumoaa” ovat eri sanoja. Tämä ei vielä vaadi yksinkertaistamista, vaan oman virkkeen lukemista.
Kirjoitit:
”Vaikka oikeus toteaisi että Latvala ei asunut Suomessa ja oli näin ollen rajoitetusti verovelvollinen, ei se noita verottajan läpikäymiä verotusvuosia koske.”
Mitä vuosia tuo arvio sitten sinun mukaasi koskisi? Kysymys koski nimenomaan syytteessä käsiteltävää ajanjaksoa. Mihin muuhun ajanjaksoon siirsit vastauksesi, ja miksi?
Jos tarkoituksesi oli sanoa, ettei rikostuomio automaattisesti kumoa hallinnollista verotuspäätöstä, kirjoita niin. Siitä ei tässä vastauksessa kiistellä. Mutta silloin korjaat omaa ilmaisuasi, et muiden ymmärrystä.
Ja ennen seuraavaa yksinkertaistusluentoa kannattaa lukea KKO 2004:58, kohta 13:
”Yleinen tuomioistuin ei myöskään ole ratkaisussaan sidottu verotusmenettelyssä tai hallintolainkäytössä annettuun päätökseen”
Samassa kohdassa:
”Tuomioistuimen on viime kädessä itse harkittava kysymykseen tuleva veron määrä.”
KKO toteaa myös, että verotuspäätöksellä on harkinnassa painava merkitys. Painava merkitys ei kuitenkaan tarkoita sitovuutta. Ratkaisu koski autoveroa, ei Latvalaa, mutta se osoittaa suoraan, ettei veropetosasian tuomioistuin vain ota verotuspäätöstä vastaan muuttumattomana lähtötotuutena ja siirry kyselemään tahallisuudesta.
Huomaa edelleen ero: en väitä tämän ratkaisun osoittavan Latvalaa syyttömäksi. En myöskään väitä, että hän saisi tällä perusteella automaattisesti veronsa takaisin. Vastaan siihen, voiko rikossyytteen ratkaisemiseen kuulua sen vero-oikeudellisen perustan itsenäinen arviointi. Tuossa on siihen oikeuslähde.
Se, että ulkomaille muuttaneen verovelvollisuusasema voi myöhemmin muuttua, ei vastaa tähän kysymykseen. Kukaan ei tässä väitä muuttopäivänä saatua asemaa elinikäiseksi.
Jäljellä on siis hyvin täsmällinen kysymys: tarkoitatko, ettei arvio koske syytteessä tarkoitettua ajanjaksoa, vai ettei rikostuomio itsessään kumoa tuon ajanjakson verotuspäätöksiä?
Jos tarkoitat jälkimmäistä, erimielisyys tästä kohdasta loppuu siihen. Jos tarkoitat ensimmäistä, perustele se.
Oma epätarkka lause ei muutu muiden ymmärrysongelmaksi sillä, että sen perään kirjoittaa ”Mikähän olisi riittävä yksinkertaistus?”. Opettajan äänenpaino ei vielä tee vastauksesta oikeaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
rikosoikeudessa ei päätetä veroista vaan siellä käsitellään rikosasiaa, joka on tässä tapauksessa on törkeä veropetos. Jotta voidaan syyttää tuosta asiasta on pitänyt ensin olla yleisesti verovelvollinen. Siksi verotusasiat pitää selvittää ensin, koska pelkkä verotarkastusraportti ei riitä ainoaksi todisteeksi rikosoikeudessa. Sitä voidaan käyttä todisteena ja se on hyvä sellainen. Rikosoikeus siis selvittää oliko Latvala todellakin yleisesti verovelvollinen (asui Suomessa) noina vuosina niin kuin syyttäjä väittää. Sen takia oikeudessa käydään läpi asumisratkaisuja ja sitä miten paljon Latvala vietti aikaa Suomessa. Jos oikeus päätyy siihen, että hän oli yleisesti verovelvollinen, vasta sitten voidaan harkita syyllistyikö Latvala veropetokseen, josta häntä syytetään. Jos oikeuden ratkaisu on, että hän olikin rajoiteitetusti verovelvollinen (ei asunut Suomessa), veropetossyyte raukeaa. Rikosoikeus ei päätä itse veroista mitään, mutta jos rikosoikeus päättää, että oli ollut rajoitetusti verovelvollinen, hän voi sen jälkeen hakea maksettuja veroja takaisin hallinto-oikeuden kautta.
Periaatteessa kyllä, mutta Latvalan tapauksessa tuskin. Näin siksi, että se verovelvollisuus on kiistaton ja se että tahallisuutta tai veropetosta ei katsota todistetun, ei itsessään sitä verovelvollisuutta kumoa. Oikeuden ei siis ole tarpeen käsitellä asiaa oli verovelvollinen-ei ollut verovelvollinen-tasolla ollenkaan. Henkilö voi olla verovelvollinen ilman petostakin. Ja useimmiten onkin.Verovelvollisuus ei ole kiistaton. Sehän on koko oikeudenkäynnin suurin kiistanaihe syyttäjän ja vastaajan väliilä. Vain hallinnollinen verovelvollisuus on tässä vaiheessa kiistaton. Tämä perustuu verottajan päätökseen. Se ei tarkoita, että asia olisi kiistaton rikosoikeudessa. Syyttäjän kanta on, että verovelvollisuus on täysin selvä ja puolustuksen, että ei ollut verovelvollinen. Tämä kysymys on kaikkein tärkein kysymys koko oikeudenkäynnissä. Tämä on tärkeää ratkaista ensin, koska ilman yleistä verovelvollisuutta ei ole voinut syyllistyä veropetokseen. Miten voitte olla niin pihalla siitä?
Miten niin ei voi olla veropetos, jos on ollut rajoitetusti verovelvollinen? Avaapa nyt pikkasen ajatustasi.
Latvalan tapauksessa ei voi olla. Hänen syyte veropetoksesta liittyy ulkomaisiin tuloihin, joita hän ei ilmoittanut Suomeen. Ulkomaisilla tuloilla on merkitystä vain, jos on yleisesti verovelvollinen. Jos hän on ollut rajoitetusti verovelvollinen, hänellä ei ole ollut velvollisuutta ilmoittaa noita tuloja, eikä ole siten voinut laiminlyödä velvollisuuksiaan.
Hänet on katsottu yleisesti verovelvolliseksi ja hän on veronsa sen vuoksi maksanut.
Verottaja on katsonut hänet yleisesti verovelvolliseksi. Se on hallinnollinen päätös, joka ei riitä sellaisenaan rikosoikeudessa. Asia käydään uudelleen läpi rikosoikeudessa, jotta voidaan varmistaa, että pohja on olemassa törkeään veropetossyytteeseen. Rikosoikeus voi ottaa kantaa tuohon verottajan tekemään hallinnolliseen päätökseen ja esittää oliko päätös rikosoikeuden mielestä oikein vai väärin. Rikosoikeus ei voi muuttaa tuota päätöstä. Jos rikosoikeuden kanta on eri kuin verottajan, Latvalalla on painavat perusteet hakea muutosta verottajan päätökseen hallinto-oikeuden kautta. Onko tämä liian monimutkaista ymmärtää, kun ei tunnu menevän perille?
Se, että Latvala on maksanut hänelle määrätyt verot, ei välttämättä tarkoita, että hän on myöntänyt verottajan näkemyksen oikeaksi tai että verottajan ratkaisu oli rikosoikeuden mielestä oikea. Latvala maksoi verot, koska määrätyt verot on pakko maksaa. Ne olisivat muuten menneet ulosottoon.
Juu u, mikä on pointtisi? Miksi oikeus ottaisi kantaa siihen päätökseen tai toteaisi että verottaja on tehnyt väärän päätöksen? Kun ei koko asiaa ole tarkoituskaan sillä tasolla puida. Se on raustatietona ja todisteena tahallisuudesta. Jos Latvala olisi kantajana asiassa, tioanne olisi ihan erilainen.
Etkö tosiaan ymmärrä, että verottajan päätös yleisestä verovelvollisuudesta on hallinnollinen päätös ja se ei riitä sellaisenaan rikosoikeudessa? Asia pitää todistaa oikeaksi rikosoikeudessa. Tahallisuudella on merkitystä vain, jos Latvala on todistettavasti ollut yleisesti verovelvollinen. Se, että Latvala olisi ollut yleisesti verovelvollinen, ei ole todiste tahallisuudesta. Se on perusta sille, että ylipäätään voidaan syyttää yhtään mistään tässä tapauksessa.
Juu, kyllä, asia pitää ns. vahvistaa ja siihen riittää ne Suomi-päivät. Eli ei ole mitään millä oikeus voisi näyttää ettei olisi ollut verovelvollinen. Siitä on siis ihan turha puhua jonain ensisijaisena asiana. Asiaa ei ole edes kiistetty. Toki näkisin mielelläni sen, että oikeus kaataisi syyttäjän jutun tasolla-verottaja teki virheen, mutta se olisi jo aikamoinen moka.
Niistä Suomi-päivistä, Suomessa oleskelusta, asumisjärjestelyistä ja luottokorttien käytöstä ei tarvitsisi keskustella oikeudessa, jos niiden kautta ei punnittaisi yleistä tai rajoitettua verovelvollisuutta. Ne ovat todisteita juuri siihen. Jos verovelvollisuus olisi kiistaton, noita asioita ei tarvitsisi käsitellä. Silloin voitaisin keskittyä pelkän tahallisuuden käsittelyyn. Silloin asiaa käsiteltäisiin eri tavalla.
Nuo on sitä tajallisuuden käsittelyä nimenomaan. Syyttäjä pyrkii osoittamaan, että Latvala on ollut Suomessa enemmän kuin on ilmoittanut. Niitä ilmoitettuja päiviä käsitellään vain kysymyksellä ”ilmoititko tahallasi vai vahingossa ne väärin”.
Ilmoitettuja päiviä kysytään siksi, että ne vaikuttavat verovelvollisuuteen eli onko ollut rajoitetusti vai yleisesti verovelvollinen. Se on se syy, miksi niitä käydään niin tarkasti läpi. Sen lisäksi arvioidaan, onko niitä ilmoitettu väärin ja onko väärin ilmoittaminen ollut tahallisesti. Niitä ei todellakaan käydä läpi pelkästään tahallisuuden arvioimiseksi.
Se ei ole rikosoikeudellinen asia onko joku ollut rajoitetusti vai yleisesti verovelvollinen.
Tässäpä oikeudellinen läpimurto: veropetosasiassa ei muka tarvitsisi arvioida verovelvollisuutta, koska verovelvollisuus kuuluu vero-oikeuteen. Seuraavaksi varmaan kielletään tuomaria avaamasta tuloverolakia, koska istunnon otsikossa lukee rikosasia.
Tuo perustelu ei kumoa vastaväitettä. Se vain vaihtaa puheenaiheen.
Kukaan ei tarvitse selitystä siitä, että yleinen verovelvollisuus ei itsessään ole rikos. Kysymys on siitä, millä perusteella syytteessä tarkoitetut tulot olisi pitänyt ilmoittaa ja verottaa Suomessa. Rikoslain 29 luvun 1 ei kriminalisoi mitä tahansa väärää tietoa irrallaan sen merkityksestä: menettelyllä pitää aiheuttaa tai yrittää aiheuttaa veron määräämättä jääminen, liian alhainen vero tai aiheeton palautus. Siksi syytteen vero-oikeudellista perustaa ei voi korvata hokemalla ”tahallisuus”.
Ja juuri yleisen ja rajoitetun verovelvollisuuden ero vaikuttaa verotuksen laajuuteen. Yleisesti verovelvollista verotetaan lähtökohtaisesti sekä Suomesta että ulkomailta saaduista tuloista, rajoitetusti verovelvollista Suomessa vain Suomesta saaduista tuloista. Tämä ei ole mikään rikosjutun koristeellinen taustatieto silloin, kun riita koskee ulkomaisia tuloja.
Ketjussa väitetään myös, että oleskelupäiviä käsitellään ”vain” tahallisuuden vuoksi. Mistä tuo ”vain” ilmestyi? Sama selvitys voi auttaa arvioimaan sekä sitä, missä henkilö tosiasiassa oleskeli, että sitä, olivatko hänen ilmoituksensa tietoisesti vääriä. Todisteelle ei jaeta ovella kertakäyttölippua, jolla se pääsee vaikuttamaan vain yhteen kysymykseen.
Syyttäjän pitää näyttää rangaistusvaatimuksensa perusteena olevat seikat toteen, ja tuomioistuimen pitää arvioida näyttö itsenäisesti ja tasapuolisesti. Tuomitsemiseen ei riitä, että keskustelupalstalla joku ilmoittaa asian olevan ”jo ratkaistu”. Syyllisyydestä ei saa jäädä varteenotettavaa epäilyä. Tämä koskee syytettä kokonaisuutena, ei vain vastaajan ajatusten arvuuttelua.
Verotuspäätöksen muuttaminen ei ole sama asia kuin rikossyytteen perusteiden arvioiminen. Kun tähän eroon vastataan taas ”mutta siellä ei muuteta verotuspäätöstä”, vastataan huomautukseen, jota kukaan ei siinä kohdassa esittänyt. Omaa sivulausetta vastaan voi toki voittaa loputtomasti.
Ja sitten tämä ketjun toinen helmi: asianajajan käyttämä sana ”jatkuvasti” olisi muka semanttinen temppu.
Se sana tulee laista.
Tuloverolain 11 :n oleskeluperuste koskee jatkuvaa yli kuuden kuukauden oleskelua. Tilapäinen poissaolo ei katkaise sitä, eikä tarkastelujakso ole sidottu kalenterivuoteen. Sääntö ei siis ole pelkkä ”yli puolet vuoden päivistä Suomessa, asia loppuun käsitelty”. Toisaalta lyhyet ulkomaanmatkat eivät automaattisesti pelasta yleiseltä verovelvollisuudelta, ja Suomessa oleva varsinainen asunto ja koti on erillinen peruste. Koko säännös pitää lukea, ei vain omaan väitteeseen sopivaa puolikasta.
Mikään tästä ei todista Latvalaa syyttömäksi. Se osoittaa, miksi hänen syyllisyyttään ei ratkaista tällä palstan oikoreitillä.
Jos perustelu kaatuu siihen, että joku lukee pykälästä myös sanan ”jatkuvasti”, ongelma ei ole vastapuolen semantiikka. Ongelma on se, että päivät on laskettu ennen kuin sääntö on luettu.
Ihan turhaan sä taas jälkeen kerran tulet jauhamaan tota samaa. Fakta nyt on se, että Latvalan asia olisi hallinto-oikeudessa, jos hänen veroistaan annettaisiin joku ratkaisu. Rikosoikeudessa ratkaistaan ja tuomitaan vain petos-asia. Käytä siitä verovelvollisuuden toteamisesta mitä tahansa sanaa, mutta ratkaisuksi se ei sillä muutu. Oikeus katsoo vain petosepäilyn kannalta asiaa, se että petos on mahdollisesti tapahtunut veroilmoituksissa, ei tee rikosoikeudesta vero-oikeutta.
Rikosoikeuden ratkaisu verovelvollisuuden suhteen voi vaikuttaa verottajan ohjeisiin. Tämä riippuu toki siitä, minkälainen ratkaisu sieltä tulee. Rikosoikeus ei päätä veroista, mutta ratkaisulla on vaikutusta. Jos Latvala oli rikosoikeuden mielestä rajoitetusti verovelvollinen, hän voi hakea veroja takaisin.
Rikostuomioistuin (käräjäoikeus) ratkaisee vain sen, onko Latvala syyllistynyt syyttäjän väittämään törkeään veropetokseen vuosina 2014–2017. Oikeus arvioi, oliko hänen toimintansa tahallista veron välttämistä ja onko syytä määrätä vankeusrangaistus.
Varsinaisen hallinnollisen päätöksen verovelvollisuuden luonteesta (yleisesti vs. rajoitetusti verovelvollinen) ja maksettavista veroista tekee verohallinto, ja niistä valitetaan tarvittaessa hallinto-oikeuteen, ei rikosoikeuteen.
Tämä on mennyt muutamalta ilmeisesti pahasti sekaisin. Jos syyttäjä ei olisi epäillyt rikosta, se olisi tehnyt syyttämättäjättämispäätöksen. Hallinnollinen päätös riittää, jos petosta ei edes epäillä, veropäätöstä ei tarvitse oikeudessa puida tai vahvistaa ollenkaan.Veropetossyyttä ja verovelvollisuuden luonnetta ei voi erottaa toisistaan. Jotta käräjäoikeus voi tuomita jonkun veropetoksesta, sen on pakko ensin ratkaista rikoksen esikysymyksenä se, oliko syytetyllä laissa tarkoitettu yleinen verovelvollisuus. Käräjäoikeus siis nimenomaan pureutuu ja ratkaisee sen, oliko verottajan tekemä päätös verotuksista oikea. Käräjäoikeus ei päätä veroista, mutta käräjäoikeuden päätös on hyvä peruste hakea veroja takaisin, jos ei ollut yleisesti verovelvollinen.
Rikosoikeuden päätös ei vaikuta Latvalan verovelvollisuuteen.
Olet aivan pihalla.
Ei ole. Rikostuomioistuin ei tee päätöstä Latvalan verovelvollisuudesta. Vaikka tuomio olisi ei petosta, se ei todellakaan tarkoita, että Latvala ei olisi ollut noina vuosina yleisesti verovelvollinen.
Oikeus voi päätyä kolmeen ratkaisuun:
1) Latvala oli rajoitetusti verovelvollinen, petossyyte raukeaa. Verot voi hakea takaisin hallinto-oikeuden kautta.
2) Latvala oli yleisesti verovelvollinen, mutta ei ollut tahallisuutta, ei tuomiota. Veroille ei tapahdu mitään.
3) Latvala oli yleisesti verovelvollinen ja antoi tietoja tahallaan väärin. Tuomio petoksesta. Veroille ei tapahdu mitään.
Verovelvollisuus ratkaistaan jokaiselle vuodelle erikseen.
Noin se menee. Käräjäoikeuden ratkaisu saadaan parin kuukauden päästä. Sen jälkeen tämä menee hovioikeuteen ja siellä voi mennä pari vuotta. Sitten vielä korkeimmassa oikeudessa 1-2 vuotta. Jos korkeimman oikeuden päätös on, että oli rajoitetusti verovelvollinen, Latvala voi saada takaisin noin neljän vuoden päästä yli 5,5 miljoonaa. Tässä on isot panokset: voi tulla vankilatuomio tai sitten saa takaisin miljoonia. Tai ei kumpaakaan.
Ei ne edes anna siitä päätöstä. Miten pihalla porukka oikeasti on 😂
Älykkyys vastaa AIta, niin laitetaan nyt sen vastaus kysymykseen ”Antaako rikosoikeus päätlksen Latvalan verovelvollisuudesta?”. Olkaa hyvä:
Käräjäoikeus ratkaisee, onko Latvala syyllistynyt törkeään veropetokseen antamalla Verohallinnolle vääriä tai puutteellisia tietoja oleskelustaan Suomessa vuosina 2014–2017. Jotta oikeus voi antaa tuomion verorikoksesta, sen on otettava esikysymyksenä kantaa siihen, täyttyivätkö rajoitetun verovelvollisuuden ehdot (kuten alle 183 päivän oleskelu Suomessa vuodessa) syytteessä mainittuina vuosina.
Käräjäoikeuden päätös ratkaisee siis sen, katsotaanko Latvalan toiminta rikolliseksi veronkierroksi, mutta se ei korvaa tai kumoa verottajan tekemiä hallinnollisia verotuspäätöksiä.Et taida ymmärtää, että käräjäoikeuden päätös pitää sisällään ratkaisun esikysymykseen. Jos oikeus toteaa tuomiossa, että Latvala ei ollut yleisesti verovelvollinen, se se on juridinen päätös siitä, ettei rikosoikeudellista verovelvollisuutta syntynyt. Se ei suoraan kumoa verottajan päätöstä, mutta sen perusteella voi hakea muutosta hallinto-oikeuden kautta.
Kun se ei totea siitä mitään. Sepä se.
Käräjäoikeus siis "toteaa" verovelvollisuuden vain yhtenä rikosasian palapelin osana määrittäessään, täyttyykö törkeän veropetoksen tunnusmerkistö. Ei siis millään tavalla oikeasti totea Latvalan verovelvollisuutta. Se ei ole sen tehtäbä eikä tarkoitus.
Ja tämähän me nähdään kun yhtään seurataan oikeudenkäyntiä. Ei sanaakaan siitä että oikeus toteaisi Latvalan verovelvollisuutta. MOT
Ilta-Sanomat tänään:
Latvalan verokäräjien kynnyskysymys kohdistuu siihen, oliko tuohon aikaan WRC-sarjassa kilpaillut Latvala rajoitetusti verovelvollinen Suomeen vuosina 2014–2017. Syyttäjän mukaan Latvala asui tuolloin Suomessa, vaikka hänen virallinen osoitteensa oli Monacossa.
Mites se oikeudenkäynti? Sielläkö tuo on lausuttu?
Iltasanomat nyt sanoo mitä sanoo miten sanoo. Ja kyllä, oikeud tarkastelee asuiko Latvala Suomessa eikä Monacossa. Mutta ei todetakseen hänen verovelvollisuutensa vaan petoksen.Oikeudenkäynnissa käydään hyvin kattavasti läpi verovelvollisuutta. Luuletko, että päätöslauselmaan ei sen pohjalta kirjata joko "vastaaja oli rajoitetusti verovelvollinen" tai "vastaaja oli yleisesti verovelvollinen"? Tuo kirjaus tehdään erikseen jokaiselle verovuodelle ellei se ole sama kaikille.
Luuletko ihan oikeasti, että verovelvollisuuteen liittyviä todeisteita käydään läpi ihan muuten vaan ja että niiden pohjalta ei tehtäisi mitään ratkaisua, jota ei kirjattaisi päätökseen?
Kirjataan ja puhutaan aika monestakin asiasta niin, mutta ei ne tuomiota ole. Rikosoikeus antaa tuomionsa rikoksesta, ei muusta.
Olet oikeassa siinä, että rikosoikeus antaa tuomion vain rikoksesta. Oikeuden kanta verovelvollisuudesta on myös oikeuden juridinen kanta. Jos oikeus päätyy siihen, että Latvala oli rajoitetusti verovelvollinen, syyte raukeaa. Silloin veroja voi hakea takaisin hallinto-oikeuden kautta. Tuomio petoksesta voi tulla vain, jos oikeus päätyy siihen, että Latvala oli yleisesti verovelvollinen. Oletko yhtä mieltä kaikesta tästä? Jos olet jostain kohdasta eri mieltä, niin voisitko ystävällisesti perustella kattavasti, miksi noin ei ole. Pelkkä toteamus, että rikosoikeus ei päätä verovelvollisuudesta, ei kanna pitkälle. Siihen tarvitaan perusteluja.
Miten oikeus siis toteaisi että Latvala ei ollut noina vuosina yleisesti verovelvollinen?
Kysytkö tuota ihan tosissasi? Miksi luulet, että syyttäjä yrittää osoittaa, että Latvala oli yleisesti verovelvollinen ja puolustus, että ei ollut? Luuletko, että tuomari ei kirjaa lopputulosta?
He pyrkivät osoittamaan sen petoksen. Vaikka oikeus toteaisi että Latvala ei asunut Suomessa ja oli näin ollen rajoitetusti verovelvollinen, ei se noita verottajan läpikäymiä verotusvuosia koske.
Mikähän olisi riittävä yksinkertaistus? Henkilö saa rajoitetusti verovelvollisuuden muuttaessaan ulkomaille, mutta yksittäisinä verovuosina hän voi silti olla yleisesti verovelvollinen.Nyt olet kyllä mennyt pahasti solmuun. "ei se noita verottajan läpikäymiä verotusvuosia koske" on täysin älytön väite. Nimenomaan niitähän oikeudessa käydään läpi. Jokainen verovuosi käsitellään erikseen ja jokaisena vuonna on joko rajoitetusti tai yleisesti verovelvollinen.
Verottaja on sen jo tehnyt. Sinulla on vieheelöinen käsitys siitä mistä Latvalaa syytetään. Ihan älytöntä, että puhut edes koko asiasta, kun käsityksesi on yksinkertaisesti väärä. Kyllä, ne vuodet käsitellään kaikki, joiden aikana syyttäjä katsoo sen petoksen tapahtuneen, mutta ei siksi että noina vuosina verottaja on katsonut hänet yleisesti verovelvolliseksi.
Täällä on jo monta kertaa väännettty rautalangasta, että verottajan tekemä hallinnollinen päätös ei riitä rikosoikeudessa. Jos se riittäisi, sitä ei enää tarvitsisi todistella oikeudessa. Miksi sitä käsiteltäisiin, jos se olisi täysin selvää? Olet tuosta asiasta aivan totaalisen pihalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
rikosoikeudessa ei päätetä veroista vaan siellä käsitellään rikosasiaa, joka on tässä tapauksessa on törkeä veropetos. Jotta voidaan syyttää tuosta asiasta on pitänyt ensin olla yleisesti verovelvollinen. Siksi verotusasiat pitää selvittää ensin, koska pelkkä verotarkastusraportti ei riitä ainoaksi todisteeksi rikosoikeudessa. Sitä voidaan käyttä todisteena ja se on hyvä sellainen. Rikosoikeus siis selvittää oliko Latvala todellakin yleisesti verovelvollinen (asui Suomessa) noina vuosina niin kuin syyttäjä väittää. Sen takia oikeudessa käydään läpi asumisratkaisuja ja sitä miten paljon Latvala vietti aikaa Suomessa. Jos oikeus päätyy siihen, että hän oli yleisesti verovelvollinen, vasta sitten voidaan harkita syyllistyikö Latvala veropetokseen, josta häntä syytetään. Jos oikeuden ratkaisu on, että hän olikin rajoiteitetusti verovelvollinen (ei asunut Suomessa), veropetossyyte raukeaa. Rikosoikeus ei päätä itse veroista mitään, mutta jos rikosoikeus päättää, että oli ollut rajoitetusti verovelvollinen, hän voi sen jälkeen hakea maksettuja veroja takaisin hallinto-oikeuden kautta.
Periaatteessa kyllä, mutta Latvalan tapauksessa tuskin. Näin siksi, että se verovelvollisuus on kiistaton ja se että tahallisuutta tai veropetosta ei katsota todistetun, ei itsessään sitä verovelvollisuutta kumoa. Oikeuden ei siis ole tarpeen käsitellä asiaa oli verovelvollinen-ei ollut verovelvollinen-tasolla ollenkaan. Henkilö voi olla verovelvollinen ilman petostakin. Ja useimmiten onkin.Verovelvollisuus ei ole kiistaton. Sehän on koko oikeudenkäynnin suurin kiistanaihe syyttäjän ja vastaajan väliilä. Vain hallinnollinen verovelvollisuus on tässä vaiheessa kiistaton. Tämä perustuu verottajan päätökseen. Se ei tarkoita, että asia olisi kiistaton rikosoikeudessa. Syyttäjän kanta on, että verovelvollisuus on täysin selvä ja puolustuksen, että ei ollut verovelvollinen. Tämä kysymys on kaikkein tärkein kysymys koko oikeudenkäynnissä. Tämä on tärkeää ratkaista ensin, koska ilman yleistä verovelvollisuutta ei ole voinut syyllistyä veropetokseen. Miten voitte olla niin pihalla siitä?
Miten niin ei voi olla veropetos, jos on ollut rajoitetusti verovelvollinen? Avaapa nyt pikkasen ajatustasi.
Latvalan tapauksessa ei voi olla. Hänen syyte veropetoksesta liittyy ulkomaisiin tuloihin, joita hän ei ilmoittanut Suomeen. Ulkomaisilla tuloilla on merkitystä vain, jos on yleisesti verovelvollinen. Jos hän on ollut rajoitetusti verovelvollinen, hänellä ei ole ollut velvollisuutta ilmoittaa noita tuloja, eikä ole siten voinut laiminlyödä velvollisuuksiaan.
Hänet on katsottu yleisesti verovelvolliseksi ja hän on veronsa sen vuoksi maksanut.
Verottaja on katsonut hänet yleisesti verovelvolliseksi. Se on hallinnollinen päätös, joka ei riitä sellaisenaan rikosoikeudessa. Asia käydään uudelleen läpi rikosoikeudessa, jotta voidaan varmistaa, että pohja on olemassa törkeään veropetossyytteeseen. Rikosoikeus voi ottaa kantaa tuohon verottajan tekemään hallinnolliseen päätökseen ja esittää oliko päätös rikosoikeuden mielestä oikein vai väärin. Rikosoikeus ei voi muuttaa tuota päätöstä. Jos rikosoikeuden kanta on eri kuin verottajan, Latvalalla on painavat perusteet hakea muutosta verottajan päätökseen hallinto-oikeuden kautta. Onko tämä liian monimutkaista ymmärtää, kun ei tunnu menevän perille?
Se, että Latvala on maksanut hänelle määrätyt verot, ei välttämättä tarkoita, että hän on myöntänyt verottajan näkemyksen oikeaksi tai että verottajan ratkaisu oli rikosoikeuden mielestä oikea. Latvala maksoi verot, koska määrätyt verot on pakko maksaa. Ne olisivat muuten menneet ulosottoon.
Juu u, mikä on pointtisi? Miksi oikeus ottaisi kantaa siihen päätökseen tai toteaisi että verottaja on tehnyt väärän päätöksen? Kun ei koko asiaa ole tarkoituskaan sillä tasolla puida. Se on raustatietona ja todisteena tahallisuudesta. Jos Latvala olisi kantajana asiassa, tioanne olisi ihan erilainen.
Etkö tosiaan ymmärrä, että verottajan päätös yleisestä verovelvollisuudesta on hallinnollinen päätös ja se ei riitä sellaisenaan rikosoikeudessa? Asia pitää todistaa oikeaksi rikosoikeudessa. Tahallisuudella on merkitystä vain, jos Latvala on todistettavasti ollut yleisesti verovelvollinen. Se, että Latvala olisi ollut yleisesti verovelvollinen, ei ole todiste tahallisuudesta. Se on perusta sille, että ylipäätään voidaan syyttää yhtään mistään tässä tapauksessa.
Juu, kyllä, asia pitää ns. vahvistaa ja siihen riittää ne Suomi-päivät. Eli ei ole mitään millä oikeus voisi näyttää ettei olisi ollut verovelvollinen. Siitä on siis ihan turha puhua jonain ensisijaisena asiana. Asiaa ei ole edes kiistetty. Toki näkisin mielelläni sen, että oikeus kaataisi syyttäjän jutun tasolla-verottaja teki virheen, mutta se olisi jo aikamoinen moka.
Niistä Suomi-päivistä, Suomessa oleskelusta, asumisjärjestelyistä ja luottokorttien käytöstä ei tarvitsisi keskustella oikeudessa, jos niiden kautta ei punnittaisi yleistä tai rajoitettua verovelvollisuutta. Ne ovat todisteita juuri siihen. Jos verovelvollisuus olisi kiistaton, noita asioita ei tarvitsisi käsitellä. Silloin voitaisin keskittyä pelkän tahallisuuden käsittelyyn. Silloin asiaa käsiteltäisiin eri tavalla.
Nuo on sitä tajallisuuden käsittelyä nimenomaan. Syyttäjä pyrkii osoittamaan, että Latvala on ollut Suomessa enemmän kuin on ilmoittanut. Niitä ilmoitettuja päiviä käsitellään vain kysymyksellä ”ilmoititko tahallasi vai vahingossa ne väärin”.
Ilmoitettuja päiviä kysytään siksi, että ne vaikuttavat verovelvollisuuteen eli onko ollut rajoitetusti vai yleisesti verovelvollinen. Se on se syy, miksi niitä käydään niin tarkasti läpi. Sen lisäksi arvioidaan, onko niitä ilmoitettu väärin ja onko väärin ilmoittaminen ollut tahallisesti. Niitä ei todellakaan käydä läpi pelkästään tahallisuuden arvioimiseksi.
Se ei ole rikosoikeudellinen asia onko joku ollut rajoitetusti vai yleisesti verovelvollinen.
Tässäpä oikeudellinen läpimurto: veropetosasiassa ei muka tarvitsisi arvioida verovelvollisuutta, koska verovelvollisuus kuuluu vero-oikeuteen. Seuraavaksi varmaan kielletään tuomaria avaamasta tuloverolakia, koska istunnon otsikossa lukee rikosasia.
Tuo perustelu ei kumoa vastaväitettä. Se vain vaihtaa puheenaiheen.
Kukaan ei tarvitse selitystä siitä, että yleinen verovelvollisuus ei itsessään ole rikos. Kysymys on siitä, millä perusteella syytteessä tarkoitetut tulot olisi pitänyt ilmoittaa ja verottaa Suomessa. Rikoslain 29 luvun 1 ei kriminalisoi mitä tahansa väärää tietoa irrallaan sen merkityksestä: menettelyllä pitää aiheuttaa tai yrittää aiheuttaa veron määräämättä jääminen, liian alhainen vero tai aiheeton palautus. Siksi syytteen vero-oikeudellista perustaa ei voi korvata hokemalla ”tahallisuus”.
Ja juuri yleisen ja rajoitetun verovelvollisuuden ero vaikuttaa verotuksen laajuuteen. Yleisesti verovelvollista verotetaan lähtökohtaisesti sekä Suomesta että ulkomailta saaduista tuloista, rajoitetusti verovelvollista Suomessa vain Suomesta saaduista tuloista. Tämä ei ole mikään rikosjutun koristeellinen taustatieto silloin, kun riita koskee ulkomaisia tuloja.
Ketjussa väitetään myös, että oleskelupäiviä käsitellään ”vain” tahallisuuden vuoksi. Mistä tuo ”vain” ilmestyi? Sama selvitys voi auttaa arvioimaan sekä sitä, missä henkilö tosiasiassa oleskeli, että sitä, olivatko hänen ilmoituksensa tietoisesti vääriä. Todisteelle ei jaeta ovella kertakäyttölippua, jolla se pääsee vaikuttamaan vain yhteen kysymykseen.
Syyttäjän pitää näyttää rangaistusvaatimuksensa perusteena olevat seikat toteen, ja tuomioistuimen pitää arvioida näyttö itsenäisesti ja tasapuolisesti. Tuomitsemiseen ei riitä, että keskustelupalstalla joku ilmoittaa asian olevan ”jo ratkaistu”. Syyllisyydestä ei saa jäädä varteenotettavaa epäilyä. Tämä koskee syytettä kokonaisuutena, ei vain vastaajan ajatusten arvuuttelua.
Verotuspäätöksen muuttaminen ei ole sama asia kuin rikossyytteen perusteiden arvioiminen. Kun tähän eroon vastataan taas ”mutta siellä ei muuteta verotuspäätöstä”, vastataan huomautukseen, jota kukaan ei siinä kohdassa esittänyt. Omaa sivulausetta vastaan voi toki voittaa loputtomasti.
Ja sitten tämä ketjun toinen helmi: asianajajan käyttämä sana ”jatkuvasti” olisi muka semanttinen temppu.
Se sana tulee laista.
Tuloverolain 11 :n oleskeluperuste koskee jatkuvaa yli kuuden kuukauden oleskelua. Tilapäinen poissaolo ei katkaise sitä, eikä tarkastelujakso ole sidottu kalenterivuoteen. Sääntö ei siis ole pelkkä ”yli puolet vuoden päivistä Suomessa, asia loppuun käsitelty”. Toisaalta lyhyet ulkomaanmatkat eivät automaattisesti pelasta yleiseltä verovelvollisuudelta, ja Suomessa oleva varsinainen asunto ja koti on erillinen peruste. Koko säännös pitää lukea, ei vain omaan väitteeseen sopivaa puolikasta.
Mikään tästä ei todista Latvalaa syyttömäksi. Se osoittaa, miksi hänen syyllisyyttään ei ratkaista tällä palstan oikoreitillä.
Jos perustelu kaatuu siihen, että joku lukee pykälästä myös sanan ”jatkuvasti”, ongelma ei ole vastapuolen semantiikka. Ongelma on se, että päivät on laskettu ennen kuin sääntö on luettu.
Ihan turhaan sä taas jälkeen kerran tulet jauhamaan tota samaa. Fakta nyt on se, että Latvalan asia olisi hallinto-oikeudessa, jos hänen veroistaan annettaisiin joku ratkaisu. Rikosoikeudessa ratkaistaan ja tuomitaan vain petos-asia. Käytä siitä verovelvollisuuden toteamisesta mitä tahansa sanaa, mutta ratkaisuksi se ei sillä muutu. Oikeus katsoo vain petosepäilyn kannalta asiaa, se että petos on mahdollisesti tapahtunut veroilmoituksissa, ei tee rikosoikeudesta vero-oikeutta.
Rikosoikeuden ratkaisu verovelvollisuuden suhteen voi vaikuttaa verottajan ohjeisiin. Tämä riippuu toki siitä, minkälainen ratkaisu sieltä tulee. Rikosoikeus ei päätä veroista, mutta ratkaisulla on vaikutusta. Jos Latvala oli rikosoikeuden mielestä rajoitetusti verovelvollinen, hän voi hakea veroja takaisin.
Rikostuomioistuin (käräjäoikeus) ratkaisee vain sen, onko Latvala syyllistynyt syyttäjän väittämään törkeään veropetokseen vuosina 2014–2017. Oikeus arvioi, oliko hänen toimintansa tahallista veron välttämistä ja onko syytä määrätä vankeusrangaistus.
Varsinaisen hallinnollisen päätöksen verovelvollisuuden luonteesta (yleisesti vs. rajoitetusti verovelvollinen) ja maksettavista veroista tekee verohallinto, ja niistä valitetaan tarvittaessa hallinto-oikeuteen, ei rikosoikeuteen.
Tämä on mennyt muutamalta ilmeisesti pahasti sekaisin. Jos syyttäjä ei olisi epäillyt rikosta, se olisi tehnyt syyttämättäjättämispäätöksen. Hallinnollinen päätös riittää, jos petosta ei edes epäillä, veropäätöstä ei tarvitse oikeudessa puida tai vahvistaa ollenkaan.Veropetossyyttä ja verovelvollisuuden luonnetta ei voi erottaa toisistaan. Jotta käräjäoikeus voi tuomita jonkun veropetoksesta, sen on pakko ensin ratkaista rikoksen esikysymyksenä se, oliko syytetyllä laissa tarkoitettu yleinen verovelvollisuus. Käräjäoikeus siis nimenomaan pureutuu ja ratkaisee sen, oliko verottajan tekemä päätös verotuksista oikea. Käräjäoikeus ei päätä veroista, mutta käräjäoikeuden päätös on hyvä peruste hakea veroja takaisin, jos ei ollut yleisesti verovelvollinen.
Rikosoikeuden päätös ei vaikuta Latvalan verovelvollisuuteen.
Olet aivan pihalla.
Ei ole. Rikostuomioistuin ei tee päätöstä Latvalan verovelvollisuudesta. Vaikka tuomio olisi ei petosta, se ei todellakaan tarkoita, että Latvala ei olisi ollut noina vuosina yleisesti verovelvollinen.
Oikeus voi päätyä kolmeen ratkaisuun:
1) Latvala oli rajoitetusti verovelvollinen, petossyyte raukeaa. Verot voi hakea takaisin hallinto-oikeuden kautta.
2) Latvala oli yleisesti verovelvollinen, mutta ei ollut tahallisuutta, ei tuomiota. Veroille ei tapahdu mitään.
3) Latvala oli yleisesti verovelvollinen ja antoi tietoja tahallaan väärin. Tuomio petoksesta. Veroille ei tapahdu mitään.
Verovelvollisuus ratkaistaan jokaiselle vuodelle erikseen.
Noin se menee. Käräjäoikeuden ratkaisu saadaan parin kuukauden päästä. Sen jälkeen tämä menee hovioikeuteen ja siellä voi mennä pari vuotta. Sitten vielä korkeimmassa oikeudessa 1-2 vuotta. Jos korkeimman oikeuden päätös on, että oli rajoitetusti verovelvollinen, Latvala voi saada takaisin noin neljän vuoden päästä yli 5,5 miljoonaa. Tässä on isot panokset: voi tulla vankilatuomio tai sitten saa takaisin miljoonia. Tai ei kumpaakaan.
Ei ne edes anna siitä päätöstä. Miten pihalla porukka oikeasti on 😂
Älykkyys vastaa AIta, niin laitetaan nyt sen vastaus kysymykseen ”Antaako rikosoikeus päätlksen Latvalan verovelvollisuudesta?”. Olkaa hyvä:
Käräjäoikeus ratkaisee, onko Latvala syyllistynyt törkeään veropetokseen antamalla Verohallinnolle vääriä tai puutteellisia tietoja oleskelustaan Suomessa vuosina 2014–2017. Jotta oikeus voi antaa tuomion verorikoksesta, sen on otettava esikysymyksenä kantaa siihen, täyttyivätkö rajoitetun verovelvollisuuden ehdot (kuten alle 183 päivän oleskelu Suomessa vuodessa) syytteessä mainittuina vuosina.
Käräjäoikeuden päätös ratkaisee siis sen, katsotaanko Latvalan toiminta rikolliseksi veronkierroksi, mutta se ei korvaa tai kumoa verottajan tekemiä hallinnollisia verotuspäätöksiä.Et taida ymmärtää, että käräjäoikeuden päätös pitää sisällään ratkaisun esikysymykseen. Jos oikeus toteaa tuomiossa, että Latvala ei ollut yleisesti verovelvollinen, se se on juridinen päätös siitä, ettei rikosoikeudellista verovelvollisuutta syntynyt. Se ei suoraan kumoa verottajan päätöstä, mutta sen perusteella voi hakea muutosta hallinto-oikeuden kautta.
Kun se ei totea siitä mitään. Sepä se.
Käräjäoikeus siis "toteaa" verovelvollisuuden vain yhtenä rikosasian palapelin osana määrittäessään, täyttyykö törkeän veropetoksen tunnusmerkistö. Ei siis millään tavalla oikeasti totea Latvalan verovelvollisuutta. Se ei ole sen tehtäbä eikä tarkoitus.
Ja tämähän me nähdään kun yhtään seurataan oikeudenkäyntiä. Ei sanaakaan siitä että oikeus toteaisi Latvalan verovelvollisuutta. MOT
Ilta-Sanomat tänään:
Latvalan verokäräjien kynnyskysymys kohdistuu siihen, oliko tuohon aikaan WRC-sarjassa kilpaillut Latvala rajoitetusti verovelvollinen Suomeen vuosina 2014–2017. Syyttäjän mukaan Latvala asui tuolloin Suomessa, vaikka hänen virallinen osoitteensa oli Monacossa.
Mites se oikeudenkäynti? Sielläkö tuo on lausuttu?
Iltasanomat nyt sanoo mitä sanoo miten sanoo. Ja kyllä, oikeud tarkastelee asuiko Latvala Suomessa eikä Monacossa. Mutta ei todetakseen hänen verovelvollisuutensa vaan petoksen.Oikeudenkäynnissa käydään hyvin kattavasti läpi verovelvollisuutta. Luuletko, että päätöslauselmaan ei sen pohjalta kirjata joko "vastaaja oli rajoitetusti verovelvollinen" tai "vastaaja oli yleisesti verovelvollinen"? Tuo kirjaus tehdään erikseen jokaiselle verovuodelle ellei se ole sama kaikille.
Luuletko ihan oikeasti, että verovelvollisuuteen liittyviä todeisteita käydään läpi ihan muuten vaan ja että niiden pohjalta ei tehtäisi mitään ratkaisua, jota ei kirjattaisi päätökseen?
Kirjataan ja puhutaan aika monestakin asiasta niin, mutta ei ne tuomiota ole. Rikosoikeus antaa tuomionsa rikoksesta, ei muusta.
Olet oikeassa siinä, että rikosoikeus antaa tuomion vain rikoksesta. Oikeuden kanta verovelvollisuudesta on myös oikeuden juridinen kanta. Jos oikeus päätyy siihen, että Latvala oli rajoitetusti verovelvollinen, syyte raukeaa. Silloin veroja voi hakea takaisin hallinto-oikeuden kautta. Tuomio petoksesta voi tulla vain, jos oikeus päätyy siihen, että Latvala oli yleisesti verovelvollinen. Oletko yhtä mieltä kaikesta tästä? Jos olet jostain kohdasta eri mieltä, niin voisitko ystävällisesti perustella kattavasti, miksi noin ei ole. Pelkkä toteamus, että rikosoikeus ei päätä verovelvollisuudesta, ei kanna pitkälle. Siihen tarvitaan perusteluja.
Miten oikeus siis toteaisi että Latvala ei ollut noina vuosina yleisesti verovelvollinen?
Kysytkö tuota ihan tosissasi? Miksi luulet, että syyttäjä yrittää osoittaa, että Latvala oli yleisesti verovelvollinen ja puolustus, että ei ollut? Luuletko, että tuomari ei kirjaa lopputulosta?
He pyrkivät osoittamaan sen petoksen. Vaikka oikeus toteaisi että Latvala ei asunut Suomessa ja oli näin ollen rajoitetusti verovelvollinen, ei se noita verottajan läpikäymiä verotusvuosia koske.
Mikähän olisi riittävä yksinkertaistus? Henkilö saa rajoitetusti verovelvollisuuden muuttaessaan ulkomaille, mutta yksittäisinä verovuosina hän voi silti olla yleisesti verovelvollinen.> ”Mikähän olisi riittävä yksinkertaistus?”
Aloitetaan siitä, että ”koskee” ja ”kumoaa” ovat eri sanoja. Tämä ei vielä vaadi yksinkertaistamista, vaan oman virkkeen lukemista.
Kirjoitit:
”Vaikka oikeus toteaisi että Latvala ei asunut Suomessa ja oli näin ollen rajoitetusti verovelvollinen, ei se noita verottajan läpikäymiä verotusvuosia koske.”
Mitä vuosia tuo arvio sitten sinun mukaasi koskisi? Kysymys koski nimenomaan syytteessä käsiteltävää ajanjaksoa. Mihin muuhun ajanjaksoon siirsit vastauksesi, ja miksi?
Jos tarkoituksesi oli sanoa, ettei rikostuomio automaattisesti kumoa hallinnollista verotuspäätöstä, kirjoita niin. Siitä ei tässä vastauksessa kiistellä. Mutta silloin korjaat omaa ilmaisuasi, et muiden ymmärrystä.
Ja ennen seuraavaa yksinkertaistusluentoa kannattaa lukea KKO 2004:58, kohta 13:
”Yleinen tuomioistuin ei myöskään ole ratkaisussaan sidottu verotusmenettelyssä tai hallintolainkäytössä annettuun päätökseen”
Samassa kohdassa:
”Tuomioistuimen on viime kädessä itse harkittava kysymykseen tuleva veron määrä.”
KKO toteaa myös, että verotuspäätöksellä on harkinnassa painava merkitys. Painava merkitys ei kuitenkaan tarkoita sitovuutta. Ratkaisu koski autoveroa, ei Latvalaa, mutta se osoittaa suoraan, ettei veropetosasian tuomioistuin vain ota verotuspäätöstä vastaan muuttumattomana lähtötotuutena ja siirry kyselemään tahallisuudesta.
Huomaa edelleen ero: en väitä tämän ratkaisun osoittavan Latvalaa syyttömäksi. En myöskään väitä, että hän saisi tällä perusteella automaattisesti veronsa takaisin. Vastaan siihen, voiko rikossyytteen ratkaisemiseen kuulua sen vero-oikeudellisen perustan itsenäinen arviointi. Tuossa on siihen oikeuslähde.
Se, että ulkomaille muuttaneen verovelvollisuusasema voi myöhemmin muuttua, ei vastaa tähän kysymykseen. Kukaan ei tässä väitä muuttopäivänä saatua asemaa elinikäiseksi.
Jäljellä on siis hyvin täsmällinen kysymys: tarkoitatko, ettei arvio koske syytteessä tarkoitettua ajanjaksoa, vai ettei rikostuomio itsessään kumoa tuon ajanjakson verotuspäätöksiä?
Jos tarkoitat jälkimmäistä, erimielisyys tästä kohdasta loppuu siihen. Jos tarkoitat ensimmäistä, perustele se.
Oma epätarkka lause ei muutu muiden ymmärrysongelmaksi sillä, että sen perään kirjoittaa ”Mikähän olisi riittävä yksinkertaistus?”. Opettajan äänenpaino ei vielä tee vastauksesta oikeaa.
Kun sitä arviota ei rikosoikeus tee ensinkään. Ei tämä nyt mene sulle jakeluun millään, joten jospa ihan odotetaan sitä tuomiota vaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
rikosoikeudessa ei päätetä veroista vaan siellä käsitellään rikosasiaa, joka on tässä tapauksessa on törkeä veropetos. Jotta voidaan syyttää tuosta asiasta on pitänyt ensin olla yleisesti verovelvollinen. Siksi verotusasiat pitää selvittää ensin, koska pelkkä verotarkastusraportti ei riitä ainoaksi todisteeksi rikosoikeudessa. Sitä voidaan käyttä todisteena ja se on hyvä sellainen. Rikosoikeus siis selvittää oliko Latvala todellakin yleisesti verovelvollinen (asui Suomessa) noina vuosina niin kuin syyttäjä väittää. Sen takia oikeudessa käydään läpi asumisratkaisuja ja sitä miten paljon Latvala vietti aikaa Suomessa. Jos oikeus päätyy siihen, että hän oli yleisesti verovelvollinen, vasta sitten voidaan harkita syyllistyikö Latvala veropetokseen, josta häntä syytetään. Jos oikeuden ratkaisu on, että hän olikin rajoiteitetusti verovelvollinen (ei asunut Suomessa), veropetossyyte raukeaa. Rikosoikeus ei päätä itse veroista mitään, mutta jos rikosoikeus päättää, että oli ollut rajoitetusti verovelvollinen, hän voi sen jälkeen hakea maksettuja veroja takaisin hallinto-oikeuden kautta.
Periaatteessa kyllä, mutta Latvalan tapauksessa tuskin. Näin siksi, että se verovelvollisuus on kiistaton ja se että tahallisuutta tai veropetosta ei katsota todistetun, ei itsessään sitä verovelvollisuutta kumoa. Oikeuden ei siis ole tarpeen käsitellä asiaa oli verovelvollinen-ei ollut verovelvollinen-tasolla ollenkaan. Henkilö voi olla verovelvollinen ilman petostakin. Ja useimmiten onkin.Verovelvollisuus ei ole kiistaton. Sehän on koko oikeudenkäynnin suurin kiistanaihe syyttäjän ja vastaajan väliilä. Vain hallinnollinen verovelvollisuus on tässä vaiheessa kiistaton. Tämä perustuu verottajan päätökseen. Se ei tarkoita, että asia olisi kiistaton rikosoikeudessa. Syyttäjän kanta on, että verovelvollisuus on täysin selvä ja puolustuksen, että ei ollut verovelvollinen. Tämä kysymys on kaikkein tärkein kysymys koko oikeudenkäynnissä. Tämä on tärkeää ratkaista ensin, koska ilman yleistä verovelvollisuutta ei ole voinut syyllistyä veropetokseen. Miten voitte olla niin pihalla siitä?
Miten niin ei voi olla veropetos, jos on ollut rajoitetusti verovelvollinen? Avaapa nyt pikkasen ajatustasi.
Latvalan tapauksessa ei voi olla. Hänen syyte veropetoksesta liittyy ulkomaisiin tuloihin, joita hän ei ilmoittanut Suomeen. Ulkomaisilla tuloilla on merkitystä vain, jos on yleisesti verovelvollinen. Jos hän on ollut rajoitetusti verovelvollinen, hänellä ei ole ollut velvollisuutta ilmoittaa noita tuloja, eikä ole siten voinut laiminlyödä velvollisuuksiaan.
Hänet on katsottu yleisesti verovelvolliseksi ja hän on veronsa sen vuoksi maksanut.
Verottaja on katsonut hänet yleisesti verovelvolliseksi. Se on hallinnollinen päätös, joka ei riitä sellaisenaan rikosoikeudessa. Asia käydään uudelleen läpi rikosoikeudessa, jotta voidaan varmistaa, että pohja on olemassa törkeään veropetossyytteeseen. Rikosoikeus voi ottaa kantaa tuohon verottajan tekemään hallinnolliseen päätökseen ja esittää oliko päätös rikosoikeuden mielestä oikein vai väärin. Rikosoikeus ei voi muuttaa tuota päätöstä. Jos rikosoikeuden kanta on eri kuin verottajan, Latvalalla on painavat perusteet hakea muutosta verottajan päätökseen hallinto-oikeuden kautta. Onko tämä liian monimutkaista ymmärtää, kun ei tunnu menevän perille?
Se, että Latvala on maksanut hänelle määrätyt verot, ei välttämättä tarkoita, että hän on myöntänyt verottajan näkemyksen oikeaksi tai että verottajan ratkaisu oli rikosoikeuden mielestä oikea. Latvala maksoi verot, koska määrätyt verot on pakko maksaa. Ne olisivat muuten menneet ulosottoon.
Juu u, mikä on pointtisi? Miksi oikeus ottaisi kantaa siihen päätökseen tai toteaisi että verottaja on tehnyt väärän päätöksen? Kun ei koko asiaa ole tarkoituskaan sillä tasolla puida. Se on raustatietona ja todisteena tahallisuudesta. Jos Latvala olisi kantajana asiassa, tioanne olisi ihan erilainen.
Etkö tosiaan ymmärrä, että verottajan päätös yleisestä verovelvollisuudesta on hallinnollinen päätös ja se ei riitä sellaisenaan rikosoikeudessa? Asia pitää todistaa oikeaksi rikosoikeudessa. Tahallisuudella on merkitystä vain, jos Latvala on todistettavasti ollut yleisesti verovelvollinen. Se, että Latvala olisi ollut yleisesti verovelvollinen, ei ole todiste tahallisuudesta. Se on perusta sille, että ylipäätään voidaan syyttää yhtään mistään tässä tapauksessa.
Juu, kyllä, asia pitää ns. vahvistaa ja siihen riittää ne Suomi-päivät. Eli ei ole mitään millä oikeus voisi näyttää ettei olisi ollut verovelvollinen. Siitä on siis ihan turha puhua jonain ensisijaisena asiana. Asiaa ei ole edes kiistetty. Toki näkisin mielelläni sen, että oikeus kaataisi syyttäjän jutun tasolla-verottaja teki virheen, mutta se olisi jo aikamoinen moka.
Niistä Suomi-päivistä, Suomessa oleskelusta, asumisjärjestelyistä ja luottokorttien käytöstä ei tarvitsisi keskustella oikeudessa, jos niiden kautta ei punnittaisi yleistä tai rajoitettua verovelvollisuutta. Ne ovat todisteita juuri siihen. Jos verovelvollisuus olisi kiistaton, noita asioita ei tarvitsisi käsitellä. Silloin voitaisin keskittyä pelkän tahallisuuden käsittelyyn. Silloin asiaa käsiteltäisiin eri tavalla.
Nuo on sitä tajallisuuden käsittelyä nimenomaan. Syyttäjä pyrkii osoittamaan, että Latvala on ollut Suomessa enemmän kuin on ilmoittanut. Niitä ilmoitettuja päiviä käsitellään vain kysymyksellä ”ilmoititko tahallasi vai vahingossa ne väärin”.
Ilmoitettuja päiviä kysytään siksi, että ne vaikuttavat verovelvollisuuteen eli onko ollut rajoitetusti vai yleisesti verovelvollinen. Se on se syy, miksi niitä käydään niin tarkasti läpi. Sen lisäksi arvioidaan, onko niitä ilmoitettu väärin ja onko väärin ilmoittaminen ollut tahallisesti. Niitä ei todellakaan käydä läpi pelkästään tahallisuuden arvioimiseksi.
Se ei ole rikosoikeudellinen asia onko joku ollut rajoitetusti vai yleisesti verovelvollinen.
Tässäpä oikeudellinen läpimurto: veropetosasiassa ei muka tarvitsisi arvioida verovelvollisuutta, koska verovelvollisuus kuuluu vero-oikeuteen. Seuraavaksi varmaan kielletään tuomaria avaamasta tuloverolakia, koska istunnon otsikossa lukee rikosasia.
Tuo perustelu ei kumoa vastaväitettä. Se vain vaihtaa puheenaiheen.
Kukaan ei tarvitse selitystä siitä, että yleinen verovelvollisuus ei itsessään ole rikos. Kysymys on siitä, millä perusteella syytteessä tarkoitetut tulot olisi pitänyt ilmoittaa ja verottaa Suomessa. Rikoslain 29 luvun 1 ei kriminalisoi mitä tahansa väärää tietoa irrallaan sen merkityksestä: menettelyllä pitää aiheuttaa tai yrittää aiheuttaa veron määräämättä jääminen, liian alhainen vero tai aiheeton palautus. Siksi syytteen vero-oikeudellista perustaa ei voi korvata hokemalla ”tahallisuus”.
Ja juuri yleisen ja rajoitetun verovelvollisuuden ero vaikuttaa verotuksen laajuuteen. Yleisesti verovelvollista verotetaan lähtökohtaisesti sekä Suomesta että ulkomailta saaduista tuloista, rajoitetusti verovelvollista Suomessa vain Suomesta saaduista tuloista. Tämä ei ole mikään rikosjutun koristeellinen taustatieto silloin, kun riita koskee ulkomaisia tuloja.
Ketjussa väitetään myös, että oleskelupäiviä käsitellään ”vain” tahallisuuden vuoksi. Mistä tuo ”vain” ilmestyi? Sama selvitys voi auttaa arvioimaan sekä sitä, missä henkilö tosiasiassa oleskeli, että sitä, olivatko hänen ilmoituksensa tietoisesti vääriä. Todisteelle ei jaeta ovella kertakäyttölippua, jolla se pääsee vaikuttamaan vain yhteen kysymykseen.
Syyttäjän pitää näyttää rangaistusvaatimuksensa perusteena olevat seikat toteen, ja tuomioistuimen pitää arvioida näyttö itsenäisesti ja tasapuolisesti. Tuomitsemiseen ei riitä, että keskustelupalstalla joku ilmoittaa asian olevan ”jo ratkaistu”. Syyllisyydestä ei saa jäädä varteenotettavaa epäilyä. Tämä koskee syytettä kokonaisuutena, ei vain vastaajan ajatusten arvuuttelua.
Verotuspäätöksen muuttaminen ei ole sama asia kuin rikossyytteen perusteiden arvioiminen. Kun tähän eroon vastataan taas ”mutta siellä ei muuteta verotuspäätöstä”, vastataan huomautukseen, jota kukaan ei siinä kohdassa esittänyt. Omaa sivulausetta vastaan voi toki voittaa loputtomasti.
Ja sitten tämä ketjun toinen helmi: asianajajan käyttämä sana ”jatkuvasti” olisi muka semanttinen temppu.
Se sana tulee laista.
Tuloverolain 11 :n oleskeluperuste koskee jatkuvaa yli kuuden kuukauden oleskelua. Tilapäinen poissaolo ei katkaise sitä, eikä tarkastelujakso ole sidottu kalenterivuoteen. Sääntö ei siis ole pelkkä ”yli puolet vuoden päivistä Suomessa, asia loppuun käsitelty”. Toisaalta lyhyet ulkomaanmatkat eivät automaattisesti pelasta yleiseltä verovelvollisuudelta, ja Suomessa oleva varsinainen asunto ja koti on erillinen peruste. Koko säännös pitää lukea, ei vain omaan väitteeseen sopivaa puolikasta.
Mikään tästä ei todista Latvalaa syyttömäksi. Se osoittaa, miksi hänen syyllisyyttään ei ratkaista tällä palstan oikoreitillä.
Jos perustelu kaatuu siihen, että joku lukee pykälästä myös sanan ”jatkuvasti”, ongelma ei ole vastapuolen semantiikka. Ongelma on se, että päivät on laskettu ennen kuin sääntö on luettu.
Ihan turhaan sä taas jälkeen kerran tulet jauhamaan tota samaa. Fakta nyt on se, että Latvalan asia olisi hallinto-oikeudessa, jos hänen veroistaan annettaisiin joku ratkaisu. Rikosoikeudessa ratkaistaan ja tuomitaan vain petos-asia. Käytä siitä verovelvollisuuden toteamisesta mitä tahansa sanaa, mutta ratkaisuksi se ei sillä muutu. Oikeus katsoo vain petosepäilyn kannalta asiaa, se että petos on mahdollisesti tapahtunut veroilmoituksissa, ei tee rikosoikeudesta vero-oikeutta.
Rikosoikeuden ratkaisu verovelvollisuuden suhteen voi vaikuttaa verottajan ohjeisiin. Tämä riippuu toki siitä, minkälainen ratkaisu sieltä tulee. Rikosoikeus ei päätä veroista, mutta ratkaisulla on vaikutusta. Jos Latvala oli rikosoikeuden mielestä rajoitetusti verovelvollinen, hän voi hakea veroja takaisin.
Rikostuomioistuin (käräjäoikeus) ratkaisee vain sen, onko Latvala syyllistynyt syyttäjän väittämään törkeään veropetokseen vuosina 2014–2017. Oikeus arvioi, oliko hänen toimintansa tahallista veron välttämistä ja onko syytä määrätä vankeusrangaistus.
Varsinaisen hallinnollisen päätöksen verovelvollisuuden luonteesta (yleisesti vs. rajoitetusti verovelvollinen) ja maksettavista veroista tekee verohallinto, ja niistä valitetaan tarvittaessa hallinto-oikeuteen, ei rikosoikeuteen.
Tämä on mennyt muutamalta ilmeisesti pahasti sekaisin. Jos syyttäjä ei olisi epäillyt rikosta, se olisi tehnyt syyttämättäjättämispäätöksen. Hallinnollinen päätös riittää, jos petosta ei edes epäillä, veropäätöstä ei tarvitse oikeudessa puida tai vahvistaa ollenkaan.Veropetossyyttä ja verovelvollisuuden luonnetta ei voi erottaa toisistaan. Jotta käräjäoikeus voi tuomita jonkun veropetoksesta, sen on pakko ensin ratkaista rikoksen esikysymyksenä se, oliko syytetyllä laissa tarkoitettu yleinen verovelvollisuus. Käräjäoikeus siis nimenomaan pureutuu ja ratkaisee sen, oliko verottajan tekemä päätös verotuksista oikea. Käräjäoikeus ei päätä veroista, mutta käräjäoikeuden päätös on hyvä peruste hakea veroja takaisin, jos ei ollut yleisesti verovelvollinen.
Rikosoikeuden päätös ei vaikuta Latvalan verovelvollisuuteen.
Olet aivan pihalla.
Ei ole. Rikostuomioistuin ei tee päätöstä Latvalan verovelvollisuudesta. Vaikka tuomio olisi ei petosta, se ei todellakaan tarkoita, että Latvala ei olisi ollut noina vuosina yleisesti verovelvollinen.
Oikeus voi päätyä kolmeen ratkaisuun:
1) Latvala oli rajoitetusti verovelvollinen, petossyyte raukeaa. Verot voi hakea takaisin hallinto-oikeuden kautta.
2) Latvala oli yleisesti verovelvollinen, mutta ei ollut tahallisuutta, ei tuomiota. Veroille ei tapahdu mitään.
3) Latvala oli yleisesti verovelvollinen ja antoi tietoja tahallaan väärin. Tuomio petoksesta. Veroille ei tapahdu mitään.
Verovelvollisuus ratkaistaan jokaiselle vuodelle erikseen.
Noin se menee. Käräjäoikeuden ratkaisu saadaan parin kuukauden päästä. Sen jälkeen tämä menee hovioikeuteen ja siellä voi mennä pari vuotta. Sitten vielä korkeimmassa oikeudessa 1-2 vuotta. Jos korkeimman oikeuden päätös on, että oli rajoitetusti verovelvollinen, Latvala voi saada takaisin noin neljän vuoden päästä yli 5,5 miljoonaa. Tässä on isot panokset: voi tulla vankilatuomio tai sitten saa takaisin miljoonia. Tai ei kumpaakaan.
Ei ne edes anna siitä päätöstä. Miten pihalla porukka oikeasti on 😂
Älykkyys vastaa AIta, niin laitetaan nyt sen vastaus kysymykseen ”Antaako rikosoikeus päätlksen Latvalan verovelvollisuudesta?”. Olkaa hyvä:
Käräjäoikeus ratkaisee, onko Latvala syyllistynyt törkeään veropetokseen antamalla Verohallinnolle vääriä tai puutteellisia tietoja oleskelustaan Suomessa vuosina 2014–2017. Jotta oikeus voi antaa tuomion verorikoksesta, sen on otettava esikysymyksenä kantaa siihen, täyttyivätkö rajoitetun verovelvollisuuden ehdot (kuten alle 183 päivän oleskelu Suomessa vuodessa) syytteessä mainittuina vuosina.
Käräjäoikeuden päätös ratkaisee siis sen, katsotaanko Latvalan toiminta rikolliseksi veronkierroksi, mutta se ei korvaa tai kumoa verottajan tekemiä hallinnollisia verotuspäätöksiä.Et taida ymmärtää, että käräjäoikeuden päätös pitää sisällään ratkaisun esikysymykseen. Jos oikeus toteaa tuomiossa, että Latvala ei ollut yleisesti verovelvollinen, se se on juridinen päätös siitä, ettei rikosoikeudellista verovelvollisuutta syntynyt. Se ei suoraan kumoa verottajan päätöstä, mutta sen perusteella voi hakea muutosta hallinto-oikeuden kautta.
Kun se ei totea siitä mitään. Sepä se.
Käräjäoikeus siis "toteaa" verovelvollisuuden vain yhtenä rikosasian palapelin osana määrittäessään, täyttyykö törkeän veropetoksen tunnusmerkistö. Ei siis millään tavalla oikeasti totea Latvalan verovelvollisuutta. Se ei ole sen tehtäbä eikä tarkoitus.
Ja tämähän me nähdään kun yhtään seurataan oikeudenkäyntiä. Ei sanaakaan siitä että oikeus toteaisi Latvalan verovelvollisuutta. MOT
Ilta-Sanomat tänään:
Latvalan verokäräjien kynnyskysymys kohdistuu siihen, oliko tuohon aikaan WRC-sarjassa kilpaillut Latvala rajoitetusti verovelvollinen Suomeen vuosina 2014–2017. Syyttäjän mukaan Latvala asui tuolloin Suomessa, vaikka hänen virallinen osoitteensa oli Monacossa.
Mites se oikeudenkäynti? Sielläkö tuo on lausuttu?
Iltasanomat nyt sanoo mitä sanoo miten sanoo. Ja kyllä, oikeud tarkastelee asuiko Latvala Suomessa eikä Monacossa. Mutta ei todetakseen hänen verovelvollisuutensa vaan petoksen.Oikeudenkäynnissa käydään hyvin kattavasti läpi verovelvollisuutta. Luuletko, että päätöslauselmaan ei sen pohjalta kirjata joko "vastaaja oli rajoitetusti verovelvollinen" tai "vastaaja oli yleisesti verovelvollinen"? Tuo kirjaus tehdään erikseen jokaiselle verovuodelle ellei se ole sama kaikille.
Luuletko ihan oikeasti, että verovelvollisuuteen liittyviä todeisteita käydään läpi ihan muuten vaan ja että niiden pohjalta ei tehtäisi mitään ratkaisua, jota ei kirjattaisi päätökseen?
Kirjataan ja puhutaan aika monestakin asiasta niin, mutta ei ne tuomiota ole. Rikosoikeus antaa tuomionsa rikoksesta, ei muusta.
Olet oikeassa siinä, että rikosoikeus antaa tuomion vain rikoksesta. Oikeuden kanta verovelvollisuudesta on myös oikeuden juridinen kanta. Jos oikeus päätyy siihen, että Latvala oli rajoitetusti verovelvollinen, syyte raukeaa. Silloin veroja voi hakea takaisin hallinto-oikeuden kautta. Tuomio petoksesta voi tulla vain, jos oikeus päätyy siihen, että Latvala oli yleisesti verovelvollinen. Oletko yhtä mieltä kaikesta tästä? Jos olet jostain kohdasta eri mieltä, niin voisitko ystävällisesti perustella kattavasti, miksi noin ei ole. Pelkkä toteamus, että rikosoikeus ei päätä verovelvollisuudesta, ei kanna pitkälle. Siihen tarvitaan perusteluja.
Miten oikeus siis toteaisi että Latvala ei ollut noina vuosina yleisesti verovelvollinen?
Kysytkö tuota ihan tosissasi? Miksi luulet, että syyttäjä yrittää osoittaa, että Latvala oli yleisesti verovelvollinen ja puolustus, että ei ollut? Luuletko, että tuomari ei kirjaa lopputulosta?
He pyrkivät osoittamaan sen petoksen. Vaikka oikeus toteaisi että Latvala ei asunut Suomessa ja oli näin ollen rajoitetusti verovelvollinen, ei se noita verottajan läpikäymiä verotusvuosia koske.
Mikähän olisi riittävä yksinkertaistus? Henkilö saa rajoitetusti verovelvollisuuden muuttaessaan ulkomaille, mutta yksittäisinä verovuosina hän voi silti olla yleisesti verovelvollinen.> ”Mikähän olisi riittävä yksinkertaistus?”
Aloitetaan siitä, että ”koskee” ja ”kumoaa” ovat eri sanoja. Tämä ei vielä vaadi yksinkertaistamista, vaan oman virkkeen lukemista.
Kirjoitit:
”Vaikka oikeus toteaisi että Latvala ei asunut Suomessa ja oli näin ollen rajoitetusti verovelvollinen, ei se noita verottajan läpikäymiä verotusvuosia koske.”
Mitä vuosia tuo arvio sitten sinun mukaasi koskisi? Kysymys koski nimenomaan syytteessä käsiteltävää ajanjaksoa. Mihin muuhun ajanjaksoon siirsit vastauksesi, ja miksi?
Jos tarkoituksesi oli sanoa, ettei rikostuomio automaattisesti kumoa hallinnollista verotuspäätöstä, kirjoita niin. Siitä ei tässä vastauksessa kiistellä. Mutta silloin korjaat omaa ilmaisuasi, et muiden ymmärrystä.
Ja ennen seuraavaa yksinkertaistusluentoa kannattaa lukea KKO 2004:58, kohta 13:
”Yleinen tuomioistuin ei myöskään ole ratkaisussaan sidottu verotusmenettelyssä tai hallintolainkäytössä annettuun päätökseen”
Samassa kohdassa:
”Tuomioistuimen on viime kädessä itse harkittava kysymykseen tuleva veron määrä.”
KKO toteaa myös, että verotuspäätöksellä on harkinnassa painava merkitys. Painava merkitys ei kuitenkaan tarkoita sitovuutta. Ratkaisu koski autoveroa, ei Latvalaa, mutta se osoittaa suoraan, ettei veropetosasian tuomioistuin vain ota verotuspäätöstä vastaan muuttumattomana lähtötotuutena ja siirry kyselemään tahallisuudesta.
Huomaa edelleen ero: en väitä tämän ratkaisun osoittavan Latvalaa syyttömäksi. En myöskään väitä, että hän saisi tällä perusteella automaattisesti veronsa takaisin. Vastaan siihen, voiko rikossyytteen ratkaisemiseen kuulua sen vero-oikeudellisen perustan itsenäinen arviointi. Tuossa on siihen oikeuslähde.
Se, että ulkomaille muuttaneen verovelvollisuusasema voi myöhemmin muuttua, ei vastaa tähän kysymykseen. Kukaan ei tässä väitä muuttopäivänä saatua asemaa elinikäiseksi.
Jäljellä on siis hyvin täsmällinen kysymys: tarkoitatko, ettei arvio koske syytteessä tarkoitettua ajanjaksoa, vai ettei rikostuomio itsessään kumoa tuon ajanjakson verotuspäätöksiä?
Jos tarkoitat jälkimmäistä, erimielisyys tästä kohdasta loppuu siihen. Jos tarkoitat ensimmäistä, perustele se.
Oma epätarkka lause ei muutu muiden ymmärrysongelmaksi sillä, että sen perään kirjoittaa ”Mikähän olisi riittävä yksinkertaistus?”. Opettajan äänenpaino ei vielä tee vastauksesta oikeaa.
Kun sitä arviota ei rikosoikeus tee ensinkään. Ei tämä nyt mene sulle jakeluun millään, joten jospa ihan odotetaan sitä tuomiota vaan.
Jos rikosoikeus ei tee siitä arviota, niin kerro miksi siellä esitetään puolin ja toisin todisteita verovelvollisuuteen liittyen? Ihan ajankuluksiko?
Olet oikeassa siinä, että rikosoikeus antaa tuomion vain rikoksesta. Oikeuden kanta verovelvollisuudesta on myös oikeuden juridinen kanta. Jos oikeus päätyy siihen, että Latvala oli rajoitetusti verovelvollinen, syyte raukeaa. Silloin veroja voi hakea takaisin hallinto-oikeuden kautta. Tuomio petoksesta voi tulla vain, jos oikeus päätyy siihen, että Latvala oli yleisesti verovelvollinen. Oletko yhtä mieltä kaikesta tästä? Jos olet jostain kohdasta eri mieltä, niin voisitko ystävällisesti perustella kattavasti, miksi noin ei ole. Pelkkä toteamus, että rikosoikeus ei päätä verovelvollisuudesta, ei kanna pitkälle. Siihen tarvitaan perusteluja.