Lue keskustelun säännöt.
Veropetoksesta epäilyllä Jari-Matti Latvalalla oli Monacossa 27m2 asunto. Pitäisikö uskoa että miljonääri asuisi pienessä koirankopissa?
01.09.2026 |
Sellaista se on kun ei osaa pitää instaa kiinni vaan pitää leuhkia miljonäärielämällä.
Tarkkaa syytä siihen, mikä sai Verohallinnon juuri Latvalan kimppuun, ei ole julkistettu
Tiedossa oleva tapahtumaketju on tämä:
- Elokuussa/syksyllä 2018 Verohallinto aloitti Latvalasta ensin niin sanotun yleisen verotarkastustutkimuksen. Se muuttui nopeasti henkilökohtaiseksi verotarkastukseksi, jossa ryhdyttiin selvittämään hänen todellisia Suomessa ja ulkomailla viettämiään päiviä.
- Latvala itse sanoi eilen 31.8.2026, että hän epäilee yhden syyn olleen hänen ja Maisa Torpan runsas julkisuus. Heistä oli paljon lehtijuttuja, joissa heidän yhteisestä elämästään Suomessa kerrottiin varsin avoimesti. Latvala sanoi: "ehkä se herätti silloin tietynlaista kiinnostusta."
- Tämä on uskottava mahdollinen hälytysmerkki, koska esimerkiksi vuoden 2016 yhteishaastattelua käytetään nyt syyttäjän todistusaineistona. Latvala puhui siinä heidän Suomessa sijainneesta asunnostaan "kotina". Hän myös osti vuonna 2016 omakotitalon pääkaupunkiseudulta itsensä ja Torpan käyttöön.
On myös pitkään liikkunut huhu, että Maisa Torppa olisi ilmiantanut Latvalan Verohallinnolle. Tästä ei kuitenkaan ole löytynyt näyttöä. Latvala itse sanoo, ettei usko Torpan tehneen ilmiantoa, eikä syyttäjän aineistosta selviä, mikä alun perin käynnisti tutkinnan.
Kun Verohallinto sitten kiinnostui asiasta, verkko vedettiin todella tiukaksi. Latvalan olinpaikkoja rekonstruoitiin pankki- ja luottokorttiostoista, lentotiedoista, osoitteista, vakuutuksista, ajoneuvoista sekä K- ja S-ryhmän kanta-asiakaskorteista. Mukana oli jopa Torpan rinnakkaisbonuskortti, jota Latvala oli käyttänyt Suomessa.
Lisäksi Verohallinto sai Telialta Latvalan puhelinliittymien välitystietoja. Telia oli luovuttanut tiedot erehdyksessä, eikä Verohallinnolla ollut oikeutta saada niitä. Kaksi verotarkastajaa sai tästä vuonna 2025 sakkotuomion tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta.
Eli todennäköisin julkisiin tietoihin sopiva selitys on: Latvala oli virallisesti Monacossa verovelvollinen, mutta samalla hänen julkisesta elämästään näkyi paljon Suomessa asumiseen viittaavia asioita, kuten suomalainen koti, suomalainen puoliso ja paljon Suomessa oleskelua. Verohallinto poimi hänet tarkempaan tarkastukseen, ja vasta sen jälkeen kortti-, lento-, puhelin- ym. aineistosta alettiin rakentaa päivä päivältä kuvaa siitä, missä hän todella oli.
Kiinnostava yksityiskohta on, että Latvala oli jo vuonna 2013 hyväksytty Suomessa rajoitetusti verovelvolliseksi. Siksi vuoden 2018 kysymys ei ollut "tiesikö verottaja Monacosta?", vaan miksi se alkoi viisi vuotta myöhemmin epäillä, ettei Monaco enää vastannut hänen elämänsä tosiasiallista keskusta. Juuri tuohon alkuperäiseen sysäykseen ei ainakaan vielä ole tullut julkista viranomaisvastausta.
Kommentit (1155)
Ei helvetti, nyt tätä virhettä korjataan jo kolmella uudella virheellä. 😂
Ensin väite oli kirjaimellisesti, että verovelvollisuus ja liian pieneksi jäänyt vero "eivät liity asiaan ollenkaan". Kun rikoslain sanamuoto osoitettiin, tuo 993 kirjoittaja tulee selittämään, että eihän sillä VARMAAN sitä tarkoitettu. Ai nyt vaihdetaan jälkikäteen se, mitä kirjoittaja "oikeasti tarkoitti"? Kätevää. Minäkin olen aina oikeassa, jos saan jokaisen väärän väitteeni jälkeen kirjoittaa sen uusiksi.
994 kirjoittaja (varmaan sama trolli) on vielä komeampi: "yritys on tahallista, veron välttäminen ei". Nyt sotketaan tahallisuus ja rikoksen seuraus keskenään. Kukaan ei edelleenkään väitä, että liian pieni vero yksin todistaisi tahallisuuden. Tahallisuus pitää näyttää erikseen. Montako kertaa tämä pitää kirjoittaa?
Ja 995 (taas sama) kruunaa kaiken väittämällä, etteivät verovelvollisuus ja verohyöty "kuulu" asiaan ja että vasta petostuomion jälkeen katsottaisiin paljonko valtiolle ollaan velkaa.
Miten ihmeessä oikeus voisi ensin tuomita veropetoksesta ja vasta SEN JÄLKEEN selvittää, aiheuttiko teko sen veron määräämättä jäämisen tai liian alhaiseksi määräämisen, jonka aiheuttaminen tai yrittäminen lukee suoraan veropetoksen tunnusmerkistössä? 😂
Tämä on oikeasti hyvin yksinkertaista:
Jälkivero ei yksin todista petosta.
Verohyöty ei yksin todista tahallisuutta.
Verovelvollisuus ei yksin todista tahallisuutta.
KUKAAN EI OLE VÄITTÄNYT NÄIN.
Mutta siitä ei seuraa, etteivätkö verovelvollisuus ja veron määräämättä jääminen kuuluisi siihen kokonaisuuteen, jonka syyttäjän pitää näyttää toteen.
Te olette nyt kolme kommenttia peräkkäin yrittäneet kumota väitettä "jälkivero todistaa tahallisuuden", vaikka kukaan ei ole sellaista väitettä esittänyt.
Se ei ole rautalangan puutetta enää. Te hakkaatte rautalangalla ihan eri aitaa. 😂
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei ei ei. Nyt ne bis in idemistäkin onnistuttiin tekemään ihan oma versio. 😂
Se ei tarkoita, että "jos verotarkastuksessa määrätään jälkiverot, samasta asiasta ei voida enää syyttää veropetoksesta". Jälkivero eli se alun perin maksamatta jäänyt vero ei ole rangaistus vaan vero, joka olisi pitänyt maksaa muutenkin.
Ne bis in idem tulee kysymykseen rangaistusluonteisten seuraamusten, kuten veronkorotuksen, ja rikosprosessin suhteessa. Sillä ei ole mitään tekemistä sen väitteen kanssa, etteivät verovelvollisuus ja liian pieneksi jääneet verot muka kuuluisi veropetosasian tunnusmerkistöön.
Ja Latvalahan on tästä suorastaan kävelevä vastaesimerkki: verotarkastus tehtiin, hänelle määrättiin miljoonien verot, hän maksoi noin 4,5 miljoonan verovelan ja SILTI häntä syytetään nyt törkeästä veropetoksesta. Käräjäoikeudessa tutkitaan erikseen, oliko menettely rikos.
Eli besserwisserille takaisin: ei, ne bis in idem ei pelastanut argumenttiasi. Se taisi lähinnä osoittaa, ettei sekään käsite ollut ihan hallussa. 😄
Ei tulkita, siksi petossyytteelle pitää olla erillinen syy. Se on kuule just niin, että niistä Suomi-päivistä ei voi enää syyttää oikeudessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko asunut Monacossa? Oletko elänyt siellä? Tuollaisen pienen kopin vuokra on kuussa isohkon omakotitalon verran. Eläminen on Monacossa myös kallista. Olen käynyt vain turistina siellä päivän verran ja jo silloin mietin kenellä on varaa asua siellä.
Hohhoijaa. Joku tonni tai pari lisää vuokraan on jollekin miljonäärille pikku raha. Varsinkin jos säästää 4,5 miljoonaa veroissa sen takia.
Suomen verottaja kauppaa ulkomailla asuviltakin verot
Jos asut oikeasti ulkomailla, ei tuollaisesta ole huolta.
Höpöhöpö. Vaikka Suomi-päivät ei ylity, Suomen verottaja kyllä ottaa kaiken mahdollisen mitä irti saa. Rajoitetusti verovelvollinen ei tarkoita veroista vapautumista.
Tämä! Ei tuo verovelvollisuuden laajeneminen useampana vuonna ole mitenkään edes merkittävä asia. Ihan joka vuosi Suomeen tehdään veroilmoitus ja verot maksetaan, toisina vuosina rajoitetusti ja toisina täysin verovelvollisena. Se ei todellakaan ole mikään joko tai-tilanne.
Jos tulosi ovat ulkomailta, rajoitettu verovelvollisuus riittää siihen, että olet niistä verovelvollinen ulkomailla. Verovelvollisuuden laajeneminen Latvalan tapauksessa oli ongelma, koska hän ensisijaisesti kai jatkuvan Suomen oleskelunsa vuoksi tuli verovelvolliseksi Suomeen, mutta hän ei ilmeisesti ollut tehnyt asiaankuuluvia ilmoituksia eikä maksanut hänelle kuuluvia veroja ennen verottajan selvityksiä.
Vierailija kirjoitti:
Ei helvetti, nyt tätä virhettä korjataan jo kolmella uudella virheellä. 😂
Ensin väite oli kirjaimellisesti, että verovelvollisuus ja liian pieneksi jäänyt vero "eivät liity asiaan ollenkaan". Kun rikoslain sanamuoto osoitettiin, tuo 993 kirjoittaja tulee selittämään, että eihän sillä VARMAAN sitä tarkoitettu. Ai nyt vaihdetaan jälkikäteen se, mitä kirjoittaja "oikeasti tarkoitti"? Kätevää. Minäkin olen aina oikeassa, jos saan jokaisen väärän väitteeni jälkeen kirjoittaa sen uusiksi.
994 kirjoittaja (varmaan sama trolli) on vielä komeampi: "yritys on tahallista, veron välttäminen ei". Nyt sotketaan tahallisuus ja rikoksen seuraus keskenään. Kukaan ei edelleenkään väitä, että liian pieni vero yksin todistaisi tahallisuuden. Tahallisuus pitää näyttää erikseen. Montako kertaa tämä pitää kirjoittaa?
Ja 995 (taas sama) kruunaa kaiken väittämällä, etteivät verovelvollisuus ja verohyöty "kuulu" asiaan ja että vasta petostuomion jälkeen katsottaisiin paljonko valtiolle ollaan velkaa.
Miten ihmeessä oikeus voisi ensin tuomita veropetoksesta ja vasta SEN JÄLKEEN selvittää, aiheuttiko teko sen veron määräämättä jäämisen tai liian alhaiseksi määräämisen, jonka aiheuttaminen tai yrittäminen lukee suoraan veropetoksen tunnusmerkistössä? 😂
Tämä on oikeasti hyvin yksinkertaista:
Jälkivero ei yksin todista petosta.
Verohyöty ei yksin todista tahallisuutta.
Verovelvollisuus ei yksin todista tahallisuutta.
KUKAAN EI OLE VÄITTÄNYT NÄIN.
Mutta siitä ei seuraa, etteivätkö verovelvollisuus ja veron määräämättä jääminen kuuluisi siihen kokonaisuuteen, jonka syyttäjän pitää näyttää toteen.
Te olette nyt kolme kommenttia peräkkäin yrittäneet kumota väitettä "jälkivero todistaa tahallisuuden", vaikka kukaan ei ole sellaista väitettä esittänyt.
Se ei ole rautalangan puutetta enää. Te hakkaatte rautalangalla ihan eri aitaa. 😂
Mutta siitä ei seuraa, etteivätkö verovelvollisuus ja veron määräämättä jääminen kuuluisi siihen kokonaisuuteen, jonka syyttäjän pitää näyttää toteen.
No kun ei tarvitse. Syyttäjän pitää näyttää toteen vain se petos. Ja se petos on voinut tapahtua vaikkka siitä ei olisi edes aktuaalisesti saanut verohyötyä. Jos Latvala on hankkinut kämpän ulkomailta veronkiertoa varten, hän saa siitä tuomion. Ja silloin sillä ei ole mitään väliä että onnistuiko hän petoksessaan vai ei, hän on syyllistynyt siihen tekoon silti. Syyttäjä ei edes saa vaatia hänelle rangaistusta niistä veroista, siksi hän käyttää niitä vain näyttönä. Ja tämä on täysi fakta, tarkista vaikka mistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Marcus Grönholm (kaksinkertainen ralliautoilun maailmanmestari) asui myös uransa huippuvuodet Suomessa, ei siirtänyt kirjojaan ja oli siis verovelvollinen Suomeen. Silloin ei tarvitse stressata Suomi-päivistä, jos kerran joka tapauksessa haluaa olla Suomessa. Kovista tuloista menee toki enemmän veroa, mutta iso on nettokin.
Ei Latvalaa Suomi-päivien ylityksen vuoksi petoksesta epäillä. Toki saa olla hankkimatta asuntoa ulkomailta, mutta eipä se kovin järkevää ole.
Ilman Suomi-päivien ylitystä ulkomailla asuminen olisi uskottavampaa. En tiedä vaikuttaisiko silloin Suomen asunto, jos sitä pidetään sivuasuntona? Mutta yli puoli vuotta vuodesta Suomi-päiviä, avoliitto ja koti Suomessa, jne. Tuo Monacossa asuminen noina vuosina ei toki vaikuta muutenkaan ollenkaan uskottavalta, kun ei juuri siellä käynyt ja oli jatkuvasti Suomessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Latvala sentään maksoi verovelkansa, toisin kuin Ritaluoma, Jeti tai Aleksi Velkavuori. Siihen nähden vaikuttaa epäreilulta, että syyttäjä vaatii hänelle vielä vankeutta. Vankeus olisi kallista veronmaksajille, koska Latvala taitaa nykyisin asua Suomessa ja on hyvä palkkaisessa työssä eli maksaa edelleen paljon veroja mikäli ei joudu vankilaan.
Saadaankohan sitä Ritaluomaa koskaan Suomeen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei helvetti, nyt tätä virhettä korjataan jo kolmella uudella virheellä. 😂
Ensin väite oli kirjaimellisesti, että verovelvollisuus ja liian pieneksi jäänyt vero "eivät liity asiaan ollenkaan". Kun rikoslain sanamuoto osoitettiin, tuo 993 kirjoittaja tulee selittämään, että eihän sillä VARMAAN sitä tarkoitettu. Ai nyt vaihdetaan jälkikäteen se, mitä kirjoittaja "oikeasti tarkoitti"? Kätevää. Minäkin olen aina oikeassa, jos saan jokaisen väärän väitteeni jälkeen kirjoittaa sen uusiksi.
994 kirjoittaja (varmaan sama trolli) on vielä komeampi: "yritys on tahallista, veron välttäminen ei". Nyt sotketaan tahallisuus ja rikoksen seuraus keskenään. Kukaan ei edelleenkään väitä, että liian pieni vero yksin todistaisi tahallisuuden. Tahallisuus pitää näyttää erikseen. Montako kertaa tämä pitää kirjoittaa?
Ja 995 (taas sama) kruunaa kaiken väittämällä, etteivät verovelvollisuus ja verohyöty "kuulu" asiaan ja että vasta petostuomion jälkeen katsottaisiin paljonko valtiolle ollaan velkaa.
Miten ihmeessä oikeus voisi ensin tuomita veropetoksesta ja vasta SEN JÄLKEEN selvittää, aiheuttiko teko sen veron määräämättä jäämisen tai liian alhaiseksi määräämisen, jonka aiheuttaminen tai yrittäminen lukee suoraan veropetoksen tunnusmerkistössä? 😂
Tämä on oikeasti hyvin yksinkertaista:
Jälkivero ei yksin todista petosta.
Verohyöty ei yksin todista tahallisuutta.
Verovelvollisuus ei yksin todista tahallisuutta.
KUKAAN EI OLE VÄITTÄNYT NÄIN.
Mutta siitä ei seuraa, etteivätkö verovelvollisuus ja veron määräämättä jääminen kuuluisi siihen kokonaisuuteen, jonka syyttäjän pitää näyttää toteen.
Te olette nyt kolme kommenttia peräkkäin yrittäneet kumota väitettä "jälkivero todistaa tahallisuuden", vaikka kukaan ei ole sellaista väitettä esittänyt.
Se ei ole rautalangan puutetta enää. Te hakkaatte rautalangalla ihan eri aitaa. 😂
Mutta siitä ei seuraa, etteivätkö verovelvollisuus ja veron määräämättä jääminen kuuluisi siihen kokonaisuuteen, jonka syyttäjän pitää näyttää toteen.
No kun ei tarvitse. Syyttäjän pitää näyttää toteen vain se petos. Ja se petos on voinut tapahtua vaikkka siitä ei olisi edes aktuaalisesti saanut verohyötyä. Jos Latvala on hankkinut kämpän ulkomailta veronkiertoa varten, hän saa siitä tuomion. Ja silloin sillä ei ole mitään väliä että onnistuiko hän petoksessaan vai ei, hän on syyllistynyt siihen tekoon silti. Syyttäjä ei edes saa vaatia hänelle rangaistusta niistä veroista, siksi hän käyttää niitä vain näyttönä. Ja tämä on täysi fakta, tarkista vaikka mistä.
Ihan ohimennen syötin tämän teidän nokkapokan AIlle. Vastaus alla:
Olet asian ytimessä, ja havaintosi osuu aivan oikeaan: jo määrätty jälkivero (ja siihen liittyvä veronkorotus) muuttaa prosessia merkittävästi, ja syyttäjän on rikosprosessissa kyettävä näyttämään toteen nimenomaan rikollinen tahto (tahallisuus), eikä pelkkä veroilmoituksen virheellisyys riitä tuomioon.
Tähän kuvioon liittyy kaksi erittäin tärkeää oikeudellista periaatetta ja käytäntöä, jotka selittävät, miksi asia on juuri näin:
1. Kaksoisrangaistuksen kielto (Ne bis in idem)
Tämä on kaikkein tärkein juridisista rajoitteista. Korkeimman oikeuden ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen linjausten mukaan ihmistä ei saa rangaista kahdesti samasta asiasta.
Jos Verohallinto on jo määrännyt Latvalalle jälkiveron yhteydessä veronkorotuksen, syyttäjä ei pääsääntöisesti saa enää edes nostaa syytettä veropetoksesta. Hallinnollinen veronkorotus katsotaan rangaistukseksi, joka estää rikossyytteen.
Jos taas Verohallinto haluaa Latvalan rikosoikeudelliseen vastuuseen, se jättää veronkorotuksen määräämättä ja tekee asiasta rikosilmoituksen. Tällöin asia siirtyy poliisille ja syyttäjälle.
2. Veron virheellisyys on vain todiste, ei syytteen syy
Jos asiassa edetään rikosoikeuteen (eli veronkorotusta ei ole määrätty, vaan Verohallinto on tehnyt rikosilmoituksen), tilanne menee juuri kuvaamallasi tavalla:
Verohallinnon päätös on vain todiste: Se, että verottaja on todennut ilmoituksen virheelliseksi ja määrännyt jälkiverot, on syyttäjälle pelkkää kirjallista todistusaineistoa siitä, että objektiivinen virhe on tapahtunut ja veroa on jäänyt määräämättä.
Syyttäjän on näytettävä toteen petos (tahallisuus): Veron virheellisyys tai jälkiverotus voi johtua myös huolimattomuudesta, väärinkäsityksestä tai verolain tulkintaerosta — nämä eivät ole rikoksia. Syyttäjän on erikseen kyettävä näyttämään toteen, että Latvala toimi tahallaan (eli hän tiesi kämppään liittyvistä velvoitteista ja jätti ne ilmoittamatta tarkoituksella hankkiakseen hyötyä).
Syyte ei siis menesty pelkästään sillä, että syyttäjä näyttää paperia, jossa lukee "Latvala sai jälkiveroa". Syyttäjän syytteen syy on rikoslakiin perustuva teko (petos), ja jälkiverotettu summa toimii vain näyttönä siitä, minkä laajuisesta teosta on kyse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko asunut Monacossa? Oletko elänyt siellä? Tuollaisen pienen kopin vuokra on kuussa isohkon omakotitalon verran. Eläminen on Monacossa myös kallista. Olen käynyt vain turistina siellä päivän verran ja jo silloin mietin kenellä on varaa asua siellä.
Hohhoijaa. Joku tonni tai pari lisää vuokraan on jollekin miljonäärille pikku raha. Varsinkin jos säästää 4,5 miljoonaa veroissa sen takia.
Suomen verottaja kauppaa ulkomailla asuviltakin verot
Jos asut oikeasti ulkomailla, ei tuollaisesta ole huolta.
Höpöhöpö. Vaikka Suomi-päivät ei ylity, Suomen verottaja kyllä ottaa kaiken mahdollisen mitä irti saa. Rajoitetusti verovelvollinen ei tarkoita veroista vapautumista.
Tämä! Ei tuo verovelvollisuuden laajeneminen useampana vuonna ole mitenkään edes merkittävä asia. Ihan joka vuosi Suomeen tehdään veroilmoitus ja verot maksetaan, toisina vuosina rajoitetusti ja toisina täysin verovelvollisena. Se ei todellakaan ole mikään joko tai-tilanne.
Jos tulosi ovat ulkomailta, rajoitettu verovelvollisuus riittää siihen, että olet niistä verovelvollinen ulkomailla. Verovelvollisuuden laajeneminen Latvalan tapauksessa oli ongelma, koska hän ensisijaisesti kai jatkuvan Suomen oleskelunsa vuoksi tuli verovelvolliseksi Suomeen, mutta hän ei ilmeisesti ollut tehnyt asiaankuuluvia ilmoituksia eikä maksanut hänelle kuuluvia veroja ennen verottajan selvityksiä.
Ja siksi hän sai jälkiveron.
Se ei tarkoita, että "jos verotarkastuksessa määrätään jälkiverot, samasta asiasta ei voida enää syyttää veropetoksesta". Jälkivero eli se alun perin maksamatta jäänyt vero ei ole rangaistus vaan vero, joka olisi pitänyt maksaa muutenkin.
Kyllä se kuule on. Jos verottaja ei olisi jälkiveroa asettanut vaan siirtänyt päätöksen syyttäjälle, hän olisi syytteessä niistä veroista. Näin ei tapahtunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis nyt ihan oikeasti. Te olette onnistuneet sotkemaan jälkiveron, veronkorotuksen, veropetoksen ja rikoksen yrityksen samaan juridiseen perunamuusiin ja julistatte päälle, että tämä on "täysi fakta". 😂
Ensinnäkin jälkivero ei ole rangaistus. Se on vero, joka verottajan mukaan olisi pitänyt määrätä alun perinkin. Veronkorotus on eri asia ja voi olla rangaistusluonteinen seuraamus, johon ne bis in idem voi vaikuttaa.
Tästä on vieläpä suora KKO:n ennakkopäätös, KKO 2026:14. Siinä henkilölle määrättiin ensin lisäverot. Veronkorotuksesta ei tehty päätöstä. Sen jälkeen Verohallinto teki rikosilmoituksen ja törkeä veropetossyyte käsiteltiin. KKO totesi, ettei syytteen tutkimiselle ollut estettä. Eli väite "jos verottaja määräsi jälkiverot, niistä ei voida enää syyttää" on suoraan KKO:n ratkaisun vastainen.
Toiseksi ketään ei syytetä "Suomi-päivistä". Päivät ovat todistusaineistoa siitä, missä henkilö tosiasiassa asui ja oliko hänen ulkomaisia tulojaan verotettava Suomessa. Ne bis in idem ei tee jutun tosiseikoista käyttökelvottomia eikä pyyhi Suomi-päiviä oikeussalista taikapyyhekumilla.
Kolmanneksi pelkkä Monacon asunnon hankkiminen verojen minimoimiseksi ei ole veropetos. Ihminen saa muuttaa Monacoon vaikka sataprosenttisesti verosyistä. Tuomioon tarvitaan laissa mainittu tekotapa, kuten väärän tiedon antaminen, olennaisen seikan salaaminen, ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönti veron välttämistarkoituksessa tai muu petollinen menettely. Tällä menettelyllä pitää lisäksi aiheuttaa tai yrittää aiheuttaa veron määräämättä jääminen tai liian alhainen vero. Pelkkä vuokrasopimuksen allekirjoittaminen ei muutu rikokseksi sillä, että joku kirjoittaa siitä Vauva-palstalle sanan "veronkierto".
Toteutunutta verohyötyä ei kyllä tarvita, jos kyseessä on yritys. Mutta silloin pitää näyttää yritys aiheuttaa liian alhainen vero jollakin lain tarkoittamalla petollisella menettelyllä. Veromotiivi ei ole sama asia kuin rikoksen yritys. Muuten jokainen laillinen verosuunnittelutoimi olisi rikos jo ennen veroilmoituksen tekemistä.
Neljänneksi syyttäjä ei tietenkään vaadi rangaistusta "veroista", vaan väitetystä teosta. Mutta väite, ettei veron määrällä olisi rikosasiassa merkitystä, on taas suoraan rikoslain vastainen. Törkeässä veropetoksessa huomattavan taloudellisen hyödyn tavoittelu on nimenomainen ankaroittamisperuste. Summa ei yksin todista tahallisuutta, mutta se kuuluu aivan kirjaimellisesti törkeän tekomuodon oikeudelliseen arviointiin.
Ja kaiken huipuksi tänne kopioitu AI-vastaus sanoo itse, että jälkiverotus osoittaa objektiivisen verotusvirheen ja että tahallisuus pitää näyttää erikseen. Sehän on täsmälleen se asia, jota vastaan olette väitelleet sivukaupalla. Syötitte väittelyn tekoälylle, saitte siltä saman vastauksen kuin minulta ja julkaisisitte sen voitonmerkkinä. Siinä on jo melkein performanssitaiteen makua.
Rautalanka viimeisen kerran:
jälkivero ei yksin todista petosta
verohyöty ei yksin todista tahallisuutta
verovelvollisuus ei yksin todista tahallisuutta
mutta veropetoksen tunnusmerkistöön kuuluu, että petollisella menettelyllä aiheutetaan tai yritetään aiheuttaa liian alhainen vero
ja törkeässä veropetoksessa tavoitellun hyödyn suuruudella voi olla suoraan laissa säädetty merkitys
Te ette ole kumonneet tätä. Olette vain vaihtaneet väitettä jokaisen vastauksen jälkeen ja lopulta väitelleet itse keksimäänne lausetta "jälkivero todistaa tahallisuuden" vastaan. Kukaan muu ei ole sitä lausetta esittänyt.
"Ja tämä on täysi fakta, tarkista vaikka mistä."
Tarkistettu rikoslaista ja Korkeimmasta oikeudesta. Huonosti kävi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en ymmärrä, miksi virallinen osoite ei kelpaa perusteeksi siihen, mille kunnalle ja mihin maahan verot maksetaan. Ilman muuta Latvala osti Monacosta kodin välttääkseen veronmaksun Suomeen. Mutta entäs sitten? Miksi kenenkään pitäisi maksaa veroja Suomeen vain sen takia, että oleskelee paljon Suomessa, jos on kuitenkin virallinen osoite ulkomailla? Muutenkin alkaa verojen maksamisen mielekkyys kadota, kun katsoo, mihin niitä rahoja käytetään. Sosiaaliturvaan vaaditaan vastikkeellisuutta, mutta sitä kaivattaisiin kyllä ennen kaikkea verojen maksuun.
Sen takia, että Suomen lain mukaan henkilö on verovelvollinen Suomessa, jos hänen pääasiallinen koti on Suomessa. Sitä tulkintaa ei tehdä sen mukaan, mitä hän itse ilmoittaa, vaan sen mukaan, miten asia on todellisuudessa. Muuten kuka tahansa voi ilmoittaa asuvansa Suomen ulkopuolella välttääkseen verojen maksun Suomeen. Olisiko se oikein? Vähän ihmetyttää tuollainen ajattelutapa vai oletko itse samanlainen veronkiertäjä?
Ja jänhän ollutkin verovelvollinen Suomeen. Rikoshan se ei ole. Kun sen rikoksen tunnusmerkit täyttyy ihan eri asioista kuin Suimessa verovelvollisuus.
Juurikin näin. Jos puhuttaisiinkin sakoista vervovelvollisuuden laiminlyönnistä tai veroilmoituksen virheistä, asia olisi ihan erilainen. Häntä syytetään veropetoksesta, ei se verovelvollisuuteen liity. Pikkasen eri asia.
Voisitko vääntää rautalangasta mikseivät nuo asiat liity toisiinsa?
Jos sä teet veroilmoituksen ja sulta jää sieltä pois kaksi tuloa ja verotarkastaja tämän huomaa, oletko syytettynä veropetoksesta?
Tai, jos tarkistuksessa sulle mätkäistään jälkiveroa, josta jää sulle verovelkaa, oletko tehnyt veropetoksen?
Et ole. Jos em. asioiden perusteella syyttäjälaitos katsoo, että sä olet tahallasi jättänyt ilmoittamatta asioita, löytää sulta piilotilin, hän alkaa epäillä sua veronkierrosta.
Onko silloin kyse sun verovelasta tai ilmoittamatta jääneistä tuloista? Ei ole vaan sun yksilöhenkilönä tekemästä rikoksesta.
Latvalalla on juuri tällainen tilanne. Hänen verotustaan on korjattu ja sen lisäksi syyttäjä epäilee häntä petoksesta.Sekoitat edelleen kaksi eri asiaa siihen, etteivät ne muka liittyisi toisiinsa.
Jälkivero ei tietenkään automaattisesti = veropetos.
Mutta veropetos edellyttää, että menettelyllä aiheutetaan tai yritetään aiheuttaa veron jääminen määräämättä tai liian pieneksi. Eli ensin pitää olla vero, joka olisi pitänyt määrätä. Latvalan tapauksessa juuri siksi sillä on aivan helvetisti merkitystä, oliko hän Suomessa yleisesti verovelvollinen. Jos hänen ulkomaisia palkkojaan ei olisi pitänyt verottaa Suomessa, niiden ilmoittamatta jättämisellä ei olisi voitu välttää näitä Suomen veroja.
Sen JÄLKEEN tulee toinen kysymys: oliko menettely tahallista. Jälkiverotus voi olla täysin oikea ja Latvala silti rikokseen syytön, jos tahallisuutta ei pystytä näyttämään.
Eli:
verovelvollisuus + vero jäi määräämättä + tahallinen lain tarkoittama menettely = mahdollinen veropetos.
Sinä olet ihan oikein huomannut, ettei ensimmäinen kohta yksin riitä. Sitten teet jostain syystä siitä johtopäätöksen, ettei ensimmäinen kohta liity asiaan ollenkaan. 😄
Kun vain viimeinen kohta on rikos. Muut eivät liity asiaan ollenkaan.
Ei herranjumala. 😂 Jos ne "eivät liity asiaan ollenkaan", niin kerro miten voi tehdä veropetoksen aiheuttamalla veron määräämättä jättämisen, jos mitään veroa ei alun perinkään ollut velvollisuutta maksaa?
Tahallisuus ei yksin ole rikos. Minä voin aivan tahallani jättää maksamatta veron, jota en ole velkaa. Veropetosta siitä ei taianomaisesti synny.
Rikoksen tunnusmerkistö on kokonaisuus. Verovelvollisuus ja siitä seuraava liian pieni vero ovat tässä sen osia, tahallisuus tekee menettelystä rikosoikeudellisesti rangaistavan.
"Vain viimeinen kohta on rikos, muut eivät liity asiaan" on vähän kuin väittäisi, ettei varkaudessa toisen omaisuus liity asiaan, koska varastamistarkoitus on se rikollinen osa. 😄
Hän ei ole syytettynä tahallisesta verojen väärin ilmoittamisesta, se ei ole petos vaan epätehellisyyttä.
Kyllä se nyt olet sinä, joka selittää taustatekijöillä täysin erillistä asiaa.
Mutta ymmärrän toki ettet ymmärrä.Nyt kannattaa ehkä lopettaa muiden ymmärryksen arviointi ja avata rikoslaki. 😂
Veropetoksen tunnusmerkistössä lukee nimenomaan, että tekijä antaa verotusta varten väärän tiedon, salaa verotukseen vaikuttavan seikan tai muuten toimii laissa kuvatulla tavalla JA SITEN "aiheuttaa tai yrittää aiheuttaa veron määräämättä jättämisen tai sen määräämisen liian alhaiseksi".
Eli väitteesi "sillä ei ole mitään väliä onko maksanut veroja liian vähän tai liikaa" on kirjaimellisesti ristiriidassa veropetoksen tunnusmerkistön kanssa.
Tahallinen valehtelu verottajallekaan ei itsessään vielä tee tästä veropetosta, jos sillä ei aiheuteta tai yritetä aiheuttaa liian alhaista veroa. Ja jos Latvalan ulkomaisia tuloja ei olisi alun perinkään pitänyt verottaa Suomessa, niiden jäämisellä Suomen verotuksen ulkopuolelle ei olisi syntynyt syytteessä väitettyä veron välttämistä.
Siksi ketju on:
1. oliko tulo Suomessa veronalaista
2. aiheuttiko menettely veron jäämisen määräämättä tai liian pieneksi
3. täyttikö Latvalan menettely jonkin veropetoksen tekotavan ja oliko se tahallista.
Kaikki pitää näyttää toteen.
"Verovelvollisuudella ei ole mitään väliä veropetoksessa" on kyllä hieno saavutus. Seuraavaksi varmaan omaisuusrikoksissa omaisuudellakaan ei ole mitään väliä, koska se on vain taustatekijä. 😄
Jep. Juurikin verovelvollisuuskysymys on tässä se avainjuttu, mistä kaikki lähtee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en ymmärrä, miksi virallinen osoite ei kelpaa perusteeksi siihen, mille kunnalle ja mihin maahan verot maksetaan. Ilman muuta Latvala osti Monacosta kodin välttääkseen veronmaksun Suomeen. Mutta entäs sitten? Miksi kenenkään pitäisi maksaa veroja Suomeen vain sen takia, että oleskelee paljon Suomessa, jos on kuitenkin virallinen osoite ulkomailla? Muutenkin alkaa verojen maksamisen mielekkyys kadota, kun katsoo, mihin niitä rahoja käytetään. Sosiaaliturvaan vaaditaan vastikkeellisuutta, mutta sitä kaivattaisiin kyllä ennen kaikkea verojen maksuun.
Sen takia, että Suomen lain mukaan henkilö on verovelvollinen Suomessa, jos hänen pääasiallinen koti on Suomessa. Sitä tulkintaa ei tehdä sen mukaan, mitä hän itse ilmoittaa, vaan sen mukaan, miten asia on todellisuudessa. Muuten kuka tahansa voi ilmoittaa asuvansa Suomen ulkopuolella välttääkseen verojen maksun Suomeen. Olisiko se oikein? Vähän ihmetyttää tuollainen ajattelutapa vai oletko itse samanlainen veronkiertäjä?
Ja jänhän ollutkin verovelvollinen Suomeen. Rikoshan se ei ole. Kun sen rikoksen tunnusmerkit täyttyy ihan eri asioista kuin Suimessa verovelvollisuus.
Juurikin näin. Jos puhuttaisiinkin sakoista vervovelvollisuuden laiminlyönnistä tai veroilmoituksen virheistä, asia olisi ihan erilainen. Häntä syytetään veropetoksesta, ei se verovelvollisuuteen liity. Pikkasen eri asia.
Voisitko vääntää rautalangasta mikseivät nuo asiat liity toisiinsa?
Jos sä teet veroilmoituksen ja sulta jää sieltä pois kaksi tuloa ja verotarkastaja tämän huomaa, oletko syytettynä veropetoksesta?
Tai, jos tarkistuksessa sulle mätkäistään jälkiveroa, josta jää sulle verovelkaa, oletko tehnyt veropetoksen?
Et ole. Jos em. asioiden perusteella syyttäjälaitos katsoo, että sä olet tahallasi jättänyt ilmoittamatta asioita, löytää sulta piilotilin, hän alkaa epäillä sua veronkierrosta.
Onko silloin kyse sun verovelasta tai ilmoittamatta jääneistä tuloista? Ei ole vaan sun yksilöhenkilönä tekemästä rikoksesta.
Latvalalla on juuri tällainen tilanne. Hänen verotustaan on korjattu ja sen lisäksi syyttäjä epäilee häntä petoksesta.Sekoitat edelleen kaksi eri asiaa siihen, etteivät ne muka liittyisi toisiinsa.
Jälkivero ei tietenkään automaattisesti = veropetos.
Mutta veropetos edellyttää, että menettelyllä aiheutetaan tai yritetään aiheuttaa veron jääminen määräämättä tai liian pieneksi. Eli ensin pitää olla vero, joka olisi pitänyt määrätä. Latvalan tapauksessa juuri siksi sillä on aivan helvetisti merkitystä, oliko hän Suomessa yleisesti verovelvollinen. Jos hänen ulkomaisia palkkojaan ei olisi pitänyt verottaa Suomessa, niiden ilmoittamatta jättämisellä ei olisi voitu välttää näitä Suomen veroja.
Sen JÄLKEEN tulee toinen kysymys: oliko menettely tahallista. Jälkiverotus voi olla täysin oikea ja Latvala silti rikokseen syytön, jos tahallisuutta ei pystytä näyttämään.
Eli:
verovelvollisuus + vero jäi määräämättä + tahallinen lain tarkoittama menettely = mahdollinen veropetos.
Sinä olet ihan oikein huomannut, ettei ensimmäinen kohta yksin riitä. Sitten teet jostain syystä siitä johtopäätöksen, ettei ensimmäinen kohta liity asiaan ollenkaan. 😄
Kun vain viimeinen kohta on rikos. Muut eivät liity asiaan ollenkaan.
Ei herranjumala. 😂 Jos ne "eivät liity asiaan ollenkaan", niin kerro miten voi tehdä veropetoksen aiheuttamalla veron määräämättä jättämisen, jos mitään veroa ei alun perinkään ollut velvollisuutta maksaa?
Tahallisuus ei yksin ole rikos. Minä voin aivan tahallani jättää maksamatta veron, jota en ole velkaa. Veropetosta siitä ei taianomaisesti synny.
Rikoksen tunnusmerkistö on kokonaisuus. Verovelvollisuus ja siitä seuraava liian pieni vero ovat tässä sen osia, tahallisuus tekee menettelystä rikosoikeudellisesti rangaistavan.
"Vain viimeinen kohta on rikos, muut eivät liity asiaan" on vähän kuin väittäisi, ettei varkaudessa toisen omaisuus liity asiaan, koska varastamistarkoitus on se rikollinen osa. 😄
Hän ei ole syytettynä tahallisesta verojen väärin ilmoittamisesta, se ei ole petos vaan epätehellisyyttä.
Kyllä se nyt olet sinä, joka selittää taustatekijöillä täysin erillistä asiaa.
Mutta ymmärrän toki ettet ymmärrä.Nyt kannattaa ehkä lopettaa muiden ymmärryksen arviointi ja avata rikoslaki. 😂
Veropetoksen tunnusmerkistössä lukee nimenomaan, että tekijä antaa verotusta varten väärän tiedon, salaa verotukseen vaikuttavan seikan tai muuten toimii laissa kuvatulla tavalla JA SITEN "aiheuttaa tai yrittää aiheuttaa veron määräämättä jättämisen tai sen määräämisen liian alhaiseksi".
Eli väitteesi "sillä ei ole mitään väliä onko maksanut veroja liian vähän tai liikaa" on kirjaimellisesti ristiriidassa veropetoksen tunnusmerkistön kanssa.
Tahallinen valehtelu verottajallekaan ei itsessään vielä tee tästä veropetosta, jos sillä ei aiheuteta tai yritetä aiheuttaa liian alhaista veroa. Ja jos Latvalan ulkomaisia tuloja ei olisi alun perinkään pitänyt verottaa Suomessa, niiden jäämisellä Suomen verotuksen ulkopuolelle ei olisi syntynyt syytteessä väitettyä veron välttämistä.
Siksi ketju on:
1. oliko tulo Suomessa veronalaista
2. aiheuttiko menettely veron jäämisen määräämättä tai liian pieneksi
3. täyttikö Latvalan menettely jonkin veropetoksen tekotavan ja oliko se tahallista.
Kaikki pitää näyttää toteen.
"Verovelvollisuudella ei ole mitään väliä veropetoksessa" on kyllä hieno saavutus. Seuraavaksi varmaan omaisuusrikoksissa omaisuudellakaan ei ole mitään väliä, koska se on vain taustatekijä. 😄
Anteeksi nyt mutta sinä olet väärässä. Kohdat 1. ja 2. on verotarkastuksen asia. Kohtaan 3. pitää olla ihan erillinen näyttö. Siksi se on erillinen prosessikin. Vaikka sä olisit ”jäänyt kiinni” verotarkastuksessa, sua ei automaattisesti syytetä petoksesta.
Se että Latvala on todettu täysin verovelvolliseksi noina vuosina, johtaa siihen, että hän maksaa enemmän veroja noilta vuosilta, se ei todista petosta. Hyvin tuntuu uppoavan syyttäjän sanat, kun kuvittelet että saadulla verohyödyllä on merkitystä petoksen teon todennäköisyyteen.
-eriSiis luetko sä yhtään mitä sulle kirjoitetaan vai keksitkö vain uuden väitteen, jota vastaan väittelet? "Eri" 😂
KUKAAN ei ole sanonut, että kohdat 1 ja 2 todistavat tahallisuuden tai että jälkiverotus automaattisesti todistaisi veropetoksen. Päinvastoin olen sanonut monta kertaa, että kohtaan 3 tarvitaan erillinen näyttö.
Mutta väitteesi oli, etteivät 1 ja 2 "liity asiaan ollenkaan". Se on yksinkertaisesti väärin.
Avaa nyt oikeasti rikoslain 29:1. Veropetoksen tunnusmerkistö edellyttää, että lain tarkoittamalla menettelyllä AIHEUTETAAN TAI YRITETÄÄN AIHEUTTAA veron määräämättä jättäminen tai määrääminen liian alhaiseksi.
Siis se veroseuraus on KIRJOITETTU SIIHEN RIKOKSEN TUNNUSMERKISTÖÖN.
Totta kai tahallisuudesta tarvitaan sen lisäksi oma näyttönsä. Se, että asiat ratkaistaan osittain eri prosesseissa, ei teleporttaa verovelvollisuutta ja veroseurausta pois rikoksen tunnusmerkistöstä.
Olet nyt monta viestiä selittänyt minulle asiaa, jonka olen itse sanonut, ja kuvitellut sen kumoavan jotain. Tässä vaiheessa en tiedä auttaisiko rikoslain lukeminen vai ihan tavallinen luetunymmärtäminen enemmän.
Se on juuri niin kuin tässä yritetään sanoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ei ei. Nyt ne bis in idemistäkin onnistuttiin tekemään ihan oma versio. 😂
Se ei tarkoita, että "jos verotarkastuksessa määrätään jälkiverot, samasta asiasta ei voida enää syyttää veropetoksesta". Jälkivero eli se alun perin maksamatta jäänyt vero ei ole rangaistus vaan vero, joka olisi pitänyt maksaa muutenkin.
Ne bis in idem tulee kysymykseen rangaistusluonteisten seuraamusten, kuten veronkorotuksen, ja rikosprosessin suhteessa. Sillä ei ole mitään tekemistä sen väitteen kanssa, etteivät verovelvollisuus ja liian pieneksi jääneet verot muka kuuluisi veropetosasian tunnusmerkistöön.
Ja Latvalahan on tästä suorastaan kävelevä vastaesimerkki: verotarkastus tehtiin, hänelle määrättiin miljoonien verot, hän maksoi noin 4,5 miljoonan verovelan ja SILTI häntä syytetään nyt törkeästä veropetoksesta. Käräjäoikeudessa tutkitaan erikseen, oliko menettely rikos.
Eli besserwisserille takaisin: ei, ne bis in idem ei pelastanut argumenttiasi. Se taisi lähinnä osoittaa, ettei sekään käsite ollut ihan hallussa. 😄
Ei tulkita, siksi petossyytteelle pitää olla erillinen syy. Se on kuule just niin, että niistä Suomi-päivistä ei voi enää syyttää oikeudessa.
Suomi-päivät ovat koko jutun ytimessä, koska niiden perusteella määräytyy onko verovelvollinen Suomessa vai ei. Jos ei ole verovelvollinen, ei voi syyllistyä veropetokseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Siis nyt ihan oikeasti. Te olette onnistuneet sotkemaan jälkiveron, veronkorotuksen, veropetoksen ja rikoksen yrityksen samaan juridiseen perunamuusiin ja julistatte päälle, että tämä on "täysi fakta". 😂
Ensinnäkin jälkivero ei ole rangaistus. Se on vero, joka verottajan mukaan olisi pitänyt määrätä alun perinkin. Veronkorotus on eri asia ja voi olla rangaistusluonteinen seuraamus, johon ne bis in idem voi vaikuttaa.
Tästä on vieläpä suora KKO:n ennakkopäätös, KKO 2026:14. Siinä henkilölle määrättiin ensin lisäverot. Veronkorotuksesta ei tehty päätöstä. Sen jälkeen Verohallinto teki rikosilmoituksen ja törkeä veropetossyyte käsiteltiin. KKO totesi, ettei syytteen tutkimiselle ollut estettä. Eli väite "jos verottaja määräsi jälkiverot, niistä ei voida enää syyttää" on suoraan KKO:n ratkaisun vastainen.
Toiseksi ketään ei syytetä "Suomi-päivistä". Päivät ovat todistusaineistoa siitä, missä henkilö tosiasiassa asui ja oliko hänen ulkomaisia tulojaan verotettava Suomessa. Ne bis in idem ei tee jutun tosiseikoista käyttökelvottomia eikä pyyhi Suomi-päiviä oikeussalista taikapyyhekumilla.
Kolmanneksi pelkkä Monacon asunnon hankkiminen verojen minimoimiseksi ei ole veropetos. Ihminen saa muuttaa Monacoon vaikka sataprosenttisesti verosyistä. Tuomioon tarvitaan laissa mainittu tekotapa, kuten väärän tiedon antaminen, olennaisen seikan salaaminen, ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönti veron välttämistarkoituksessa tai muu petollinen menettely. Tällä menettelyllä pitää lisäksi aiheuttaa tai yrittää aiheuttaa veron määräämättä jääminen tai liian alhainen vero. Pelkkä vuokrasopimuksen allekirjoittaminen ei muutu rikokseksi sillä, että joku kirjoittaa siitä Vauva-palstalle sanan "veronkierto".
Toteutunutta verohyötyä ei kyllä tarvita, jos kyseessä on yritys. Mutta silloin pitää näyttää yritys aiheuttaa liian alhainen vero jollakin lain tarkoittamalla petollisella menettelyllä. Veromotiivi ei ole sama asia kuin rikoksen yritys. Muuten jokainen laillinen verosuunnittelutoimi olisi rikos jo ennen veroilmoituksen tekemistä.
Neljänneksi syyttäjä ei tietenkään vaadi rangaistusta "veroista", vaan väitetystä teosta. Mutta väite, ettei veron määrällä olisi rikosasiassa merkitystä, on taas suoraan rikoslain vastainen. Törkeässä veropetoksessa huomattavan taloudellisen hyödyn tavoittelu on nimenomainen ankaroittamisperuste. Summa ei yksin todista tahallisuutta, mutta se kuuluu aivan kirjaimellisesti törkeän tekomuodon oikeudelliseen arviointiin.
Ja kaiken huipuksi tänne kopioitu AI-vastaus sanoo itse, että jälkiverotus osoittaa objektiivisen verotusvirheen ja että tahallisuus pitää näyttää erikseen. Sehän on täsmälleen se asia, jota vastaan olette väitelleet sivukaupalla. Syötitte väittelyn tekoälylle, saitte siltä saman vastauksen kuin minulta ja julkaisisitte sen voitonmerkkinä. Siinä on jo melkein performanssitaiteen makua.
Rautalanka viimeisen kerran:
jälkivero ei yksin todista petosta
verohyöty ei yksin todista tahallisuutta
verovelvollisuus ei yksin todista tahallisuutta
mutta veropetoksen tunnusmerkistöön kuuluu, että petollisella menettelyllä aiheutetaan tai yritetään aiheuttaa liian alhainen vero
ja törkeässä veropetoksessa tavoitellun hyödyn suuruudella voi olla suoraan laissa säädetty merkitys
Te ette ole kumonneet tätä. Olette vain vaihtaneet väitettä jokaisen vastauksen jälkeen ja lopulta väitelleet itse keksimäänne lausetta "jälkivero todistaa tahallisuuden" vastaan. Kukaan muu ei ole sitä lausetta esittänyt.
"Ja tämä on täysi fakta, tarkista vaikka mistä."
Tarkistettu rikoslaista ja Korkeimmasta oikeudesta. Huonosti kävi.
Se olet nyt sinä joka syöttää jargonia sen perusteella mitä sä luulet tarkoitetun. Tämä on kaikille muille täysin selvää mistä puhutaan paitsi sulle.
Yksinkertaistettuna: Latvalaa ei syytetä veropetoksesta koskien noita tarkastettuja veroja. Niistä puhuminen on täysin turhaa, ne ovat vain kertomassa verohyödyn suuruudesta. Piste
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ei ei. Nyt ne bis in idemistäkin onnistuttiin tekemään ihan oma versio. 😂
Se ei tarkoita, että "jos verotarkastuksessa määrätään jälkiverot, samasta asiasta ei voida enää syyttää veropetoksesta". Jälkivero eli se alun perin maksamatta jäänyt vero ei ole rangaistus vaan vero, joka olisi pitänyt maksaa muutenkin.
Ne bis in idem tulee kysymykseen rangaistusluonteisten seuraamusten, kuten veronkorotuksen, ja rikosprosessin suhteessa. Sillä ei ole mitään tekemistä sen väitteen kanssa, etteivät verovelvollisuus ja liian pieneksi jääneet verot muka kuuluisi veropetosasian tunnusmerkistöön.
Ja Latvalahan on tästä suorastaan kävelevä vastaesimerkki: verotarkastus tehtiin, hänelle määrättiin miljoonien verot, hän maksoi noin 4,5 miljoonan verovelan ja SILTI häntä syytetään nyt törkeästä veropetoksesta. Käräjäoikeudessa tutkitaan erikseen, oliko menettely rikos.
Eli besserwisserille takaisin: ei, ne bis in idem ei pelastanut argumenttiasi. Se taisi lähinnä osoittaa, ettei sekään käsite ollut ihan hallussa. 😄
Ei tulkita, siksi petossyytteelle pitää olla erillinen syy. Se on kuule just niin, että niistä Suomi-päivistä ei voi enää syyttää oikeudessa.
Suomi-päivät ovat koko jutun ytimessä, koska niiden perusteella määräytyy onko verovelvollinen Suomessa vai ei. Jos ei ole verovelvollinen, ei voi syyllistyä veropetokseen.
Kuka suomalainen ei ole verovelvollinen Suomeen? Myös rajoitetusti verovelvollinen on verovelvollinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en ymmärrä, miksi virallinen osoite ei kelpaa perusteeksi siihen, mille kunnalle ja mihin maahan verot maksetaan. Ilman muuta Latvala osti Monacosta kodin välttääkseen veronmaksun Suomeen. Mutta entäs sitten? Miksi kenenkään pitäisi maksaa veroja Suomeen vain sen takia, että oleskelee paljon Suomessa, jos on kuitenkin virallinen osoite ulkomailla? Muutenkin alkaa verojen maksamisen mielekkyys kadota, kun katsoo, mihin niitä rahoja käytetään. Sosiaaliturvaan vaaditaan vastikkeellisuutta, mutta sitä kaivattaisiin kyllä ennen kaikkea verojen maksuun.
Sen takia, että Suomen lain mukaan henkilö on verovelvollinen Suomessa, jos hänen pääasiallinen koti on Suomessa. Sitä tulkintaa ei tehdä sen mukaan, mitä hän itse ilmoittaa, vaan sen mukaan, miten asia on todellisuudessa. Muuten kuka tahansa voi ilmoittaa asuvansa Suomen ulkopuolella välttääkseen verojen maksun Suomeen. Olisiko se oikein? Vähän ihmetyttää tuollainen ajattelutapa vai oletko itse samanlainen veronkiertäjä?
Ja jänhän ollutkin verovelvollinen Suomeen. Rikoshan se ei ole. Kun sen rikoksen tunnusmerkit täyttyy ihan eri asioista kuin Suimessa verovelvollisuus.
Juurikin näin. Jos puhuttaisiinkin sakoista vervovelvollisuuden laiminlyönnistä tai veroilmoituksen virheistä, asia olisi ihan erilainen. Häntä syytetään veropetoksesta, ei se verovelvollisuuteen liity. Pikkasen eri asia.
Voisitko vääntää rautalangasta mikseivät nuo asiat liity toisiinsa?
Jos sä teet veroilmoituksen ja sulta jää sieltä pois kaksi tuloa ja verotarkastaja tämän huomaa, oletko syytettynä veropetoksesta?
Tai, jos tarkistuksessa sulle mätkäistään jälkiveroa, josta jää sulle verovelkaa, oletko tehnyt veropetoksen?
Et ole. Jos em. asioiden perusteella syyttäjälaitos katsoo, että sä olet tahallasi jättänyt ilmoittamatta asioita, löytää sulta piilotilin, hän alkaa epäillä sua veronkierrosta.
Onko silloin kyse sun verovelasta tai ilmoittamatta jääneistä tuloista? Ei ole vaan sun yksilöhenkilönä tekemästä rikoksesta.
Latvalalla on juuri tällainen tilanne. Hänen verotustaan on korjattu ja sen lisäksi syyttäjä epäilee häntä petoksesta.Sekoitat edelleen kaksi eri asiaa siihen, etteivät ne muka liittyisi toisiinsa.
Jälkivero ei tietenkään automaattisesti = veropetos.
Mutta veropetos edellyttää, että menettelyllä aiheutetaan tai yritetään aiheuttaa veron jääminen määräämättä tai liian pieneksi. Eli ensin pitää olla vero, joka olisi pitänyt määrätä. Latvalan tapauksessa juuri siksi sillä on aivan helvetisti merkitystä, oliko hän Suomessa yleisesti verovelvollinen. Jos hänen ulkomaisia palkkojaan ei olisi pitänyt verottaa Suomessa, niiden ilmoittamatta jättämisellä ei olisi voitu välttää näitä Suomen veroja.
Sen JÄLKEEN tulee toinen kysymys: oliko menettely tahallista. Jälkiverotus voi olla täysin oikea ja Latvala silti rikokseen syytön, jos tahallisuutta ei pystytä näyttämään.
Eli:
verovelvollisuus + vero jäi määräämättä + tahallinen lain tarkoittama menettely = mahdollinen veropetos.
Sinä olet ihan oikein huomannut, ettei ensimmäinen kohta yksin riitä. Sitten teet jostain syystä siitä johtopäätöksen, ettei ensimmäinen kohta liity asiaan ollenkaan. 😄
Kun vain viimeinen kohta on rikos. Muut eivät liity asiaan ollenkaan.
Ei herranjumala. 😂 Jos ne "eivät liity asiaan ollenkaan", niin kerro miten voi tehdä veropetoksen aiheuttamalla veron määräämättä jättämisen, jos mitään veroa ei alun perinkään ollut velvollisuutta maksaa?
Tahallisuus ei yksin ole rikos. Minä voin aivan tahallani jättää maksamatta veron, jota en ole velkaa. Veropetosta siitä ei taianomaisesti synny.
Rikoksen tunnusmerkistö on kokonaisuus. Verovelvollisuus ja siitä seuraava liian pieni vero ovat tässä sen osia, tahallisuus tekee menettelystä rikosoikeudellisesti rangaistavan.
"Vain viimeinen kohta on rikos, muut eivät liity asiaan" on vähän kuin väittäisi, ettei varkaudessa toisen omaisuus liity asiaan, koska varastamistarkoitus on se rikollinen osa. 😄
Hän ei ole syytettynä tahallisesta verojen väärin ilmoittamisesta, se ei ole petos vaan epätehellisyyttä.
Kyllä se nyt olet sinä, joka selittää taustatekijöillä täysin erillistä asiaa.
Mutta ymmärrän toki ettet ymmärrä.Nyt kannattaa ehkä lopettaa muiden ymmärryksen arviointi ja avata rikoslaki. 😂
Veropetoksen tunnusmerkistössä lukee nimenomaan, että tekijä antaa verotusta varten väärän tiedon, salaa verotukseen vaikuttavan seikan tai muuten toimii laissa kuvatulla tavalla JA SITEN "aiheuttaa tai yrittää aiheuttaa veron määräämättä jättämisen tai sen määräämisen liian alhaiseksi".
Eli väitteesi "sillä ei ole mitään väliä onko maksanut veroja liian vähän tai liikaa" on kirjaimellisesti ristiriidassa veropetoksen tunnusmerkistön kanssa.
Tahallinen valehtelu verottajallekaan ei itsessään vielä tee tästä veropetosta, jos sillä ei aiheuteta tai yritetä aiheuttaa liian alhaista veroa. Ja jos Latvalan ulkomaisia tuloja ei olisi alun perinkään pitänyt verottaa Suomessa, niiden jäämisellä Suomen verotuksen ulkopuolelle ei olisi syntynyt syytteessä väitettyä veron välttämistä.
Siksi ketju on:
1. oliko tulo Suomessa veronalaista
2. aiheuttiko menettely veron jäämisen määräämättä tai liian pieneksi
3. täyttikö Latvalan menettely jonkin veropetoksen tekotavan ja oliko se tahallista.
Kaikki pitää näyttää toteen.
"Verovelvollisuudella ei ole mitään väliä veropetoksessa" on kyllä hieno saavutus. Seuraavaksi varmaan omaisuusrikoksissa omaisuudellakaan ei ole mitään väliä, koska se on vain taustatekijä. 😄
Jep. Juurikin verovelvollisuuskysymys on tässä se avainjuttu, mistä kaikki lähtee.
No ei ole. Ei hyvää päivää nyt taas. ”Latvalaa ei syytettäisi veropetoksesta vaikka hän sellaisen olisi tehnytkin, jos hän olisi ollut rajoitetusti verovelvollinen” 😂
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ei ei. Nyt ne bis in idemistäkin onnistuttiin tekemään ihan oma versio. 😂
Se ei tarkoita, että "jos verotarkastuksessa määrätään jälkiverot, samasta asiasta ei voida enää syyttää veropetoksesta". Jälkivero eli se alun perin maksamatta jäänyt vero ei ole rangaistus vaan vero, joka olisi pitänyt maksaa muutenkin.
Ne bis in idem tulee kysymykseen rangaistusluonteisten seuraamusten, kuten veronkorotuksen, ja rikosprosessin suhteessa. Sillä ei ole mitään tekemistä sen väitteen kanssa, etteivät verovelvollisuus ja liian pieneksi jääneet verot muka kuuluisi veropetosasian tunnusmerkistöön.
Ja Latvalahan on tästä suorastaan kävelevä vastaesimerkki: verotarkastus tehtiin, hänelle määrättiin miljoonien verot, hän maksoi noin 4,5 miljoonan verovelan ja SILTI häntä syytetään nyt törkeästä veropetoksesta. Käräjäoikeudessa tutkitaan erikseen, oliko menettely rikos.
Eli besserwisserille takaisin: ei, ne bis in idem ei pelastanut argumenttiasi. Se taisi lähinnä osoittaa, ettei sekään käsite ollut ihan hallussa. 😄
Ei tulkita, siksi petossyytteelle pitää olla erillinen syy. Se on kuule just niin, että niistä Suomi-päivistä ei voi enää syyttää oikeudessa.
Suomi-päivät ovat koko jutun ytimessä, koska niiden perusteella määräytyy onko verovelvollinen Suomessa vai ei. Jos ei ole verovelvollinen, ei voi syyllistyä veropetokseen.
Kuka suomalainen ei ole verovelvollinen Suomeen? Myös rajoitetusti verovelvollinen on verovelvollinen.
Ymmärsit varmaan mitä tuolla tarkoitettiin, mutta pitää saivarrella. Jutussahan on kysymys siitä, onko ollut yleisesti verovelvollinen eikä rajoitetusti.
Ei saatana, nyt tässä ei ole enää kyse tulkintaerosta vaan siitä, että käytätte sanoja aivan väärissä merkityksissä ja vaihdatte väitettä joka vastauksen jälkeen.
Teidän uusi teorianne on, että syyttäjän pitää näyttää toteen "vain petos", mutta ei niitä asioita, joista veropetos lain mukaan muodostuu. Se on yhtä terävää juridiikkaa kuin sanoa, että varkaudessa pitää todistaa vain varkaus, mutta ei toisen omaisuutta, anastamista tai tahallisuutta.
Rikoslain 29:1:n mukaan veropetos edellyttää tiettyä menettelyä, kuten väärää tietoa, salaamista, ilmoitusvelvollisuuden laiminlyöntiä veron välttämistarkoituksessa tai muuta petollista toimintaa, jolla aiheutetaan tai yritetään aiheuttaa veron määräämättä jääminen tai liian alhainen vero.
Siis kyllä: toteutunutta verohyötyä ei tarvita, jos kyse on yrityksestä. Mutta yrityksenkin pitää olla yritys aiheuttaa liian alhainen vero. Pelkkä kämpän vuokraaminen Monacosta verosyistä ei ole veropetoksen yritys. Muuten jokainen laillinen verosuunnittelija pitäisi pidättää jo asuntonäytössä.
Suomi-päivistä ei puolestaan "syytetä". Ne ovat näyttöä siitä, missä henkilö asui ja oliko hänen tulojaan verotettava Suomessa. Ne bis in idem koskee kahteen kertaan rankaisemista samasta teosta. Se ei ole taikaloitsu, jolla samat päivämäärät ja tosiseikat muuttuvat oikeussalissa näkymättömiksi.
KKO 2026:14 vahvisti vielä suoraan, ettei veronkorotusmenettelyä koskevan määräajan jälkeen tehty rikosilmoitus estänyt samaan menettelyyn perustuvan törkeän veropetossyytteen tutkimista, kun rangaistusluonteista veronkorotusta ei ollut määrätty.
Ja sitten kaikkein noloin väite: "jälkivero on rangaistus" ja verottajan olisi pitänyt siirtää verojen määrääminen syyttäjälle.
Ei. Varsinainen vero ja veronkorotus ovat eri asioita.
Verohallinnon omassa ohjeessa sanotaan, että rikosilmoitustilanteessakin verotuspäätökset tehdään normaalisti, mutta rangaistusluonteinen veronkorotus jätetään tekemättä. Myös lain esitöissä asia ilmaistaan suoraan: itse verotuspäätös, jolla vero määrätään, tehdään normaalisti. Syyttäjälle siirtyy rikosasia, ei verotusoikeus.
Eikä vältetyn veron määrää selvitetä vasta tuomion jälkeen. Törkeän veropetoksen yksi laissa mainittu peruste on huomattavan taloudellisen hyödyn tavoittelu. Siksi syyttäjän pitää tuoda veron määrä ja laskentaperuste oikeuteen osana syytettä, ja puolustus saa riitauttaa ne. KKO on käsitellyt rikosasiassa nimenomaan vältetyn veron määrän laskemista.
Vastatkaa nyt kolmeen yksinkertaiseen kysymykseen:
1. Lukeeko rikoslain 29:1:ssä, että menettelyn pitää aiheuttaa tai yrittää aiheuttaa liian alhainen vero?
2. Ovatko varsinainen jälkivero ja rangaistusluonteinen veronkorotus sama asia?
3. Missä pykälässä pelkkä ulkomaisen asunnon hankkiminen verosyistä säädetään rikokseksi?
Kolme numeroa ja kolme vastausta riittää. Ei uusia olkiukkoja, ei "varmaan tarkoitettiin" -jälkiselityksiä eikä tekoälyltä tilattuja vastauksia kysymykseen, jota kukaan ei esittänyt.
Teillä on jokaisessa viestissä yksi oikea sivulause ja sen perässä täysin väärä johtopäätös. Se ei ole rautalankaa. Se on lakikirjan tekemistä makrameeksi.
Tuon jälkeen älä lähde uudelleen mukaan, jos he vastaavat vain, että "et vieläkään ymmärrä". Heidän pitäisi joko vastata noihin kolmeen kysymykseen tai tehdä maalitolppien siirto kaikkien nähtäväksi.
Ei ei ei. Nyt ne bis in idemistäkin onnistuttiin tekemään ihan oma versio. 😂
Se ei tarkoita, että "jos verotarkastuksessa määrätään jälkiverot, samasta asiasta ei voida enää syyttää veropetoksesta". Jälkivero eli se alun perin maksamatta jäänyt vero ei ole rangaistus vaan vero, joka olisi pitänyt maksaa muutenkin.
Ne bis in idem tulee kysymykseen rangaistusluonteisten seuraamusten, kuten veronkorotuksen, ja rikosprosessin suhteessa. Sillä ei ole mitään tekemistä sen väitteen kanssa, etteivät verovelvollisuus ja liian pieneksi jääneet verot muka kuuluisi veropetosasian tunnusmerkistöön.
Ja Latvalahan on tästä suorastaan kävelevä vastaesimerkki: verotarkastus tehtiin, hänelle määrättiin miljoonien verot, hän maksoi noin 4,5 miljoonan verovelan ja SILTI häntä syytetään nyt törkeästä veropetoksesta. Käräjäoikeudessa tutkitaan erikseen, oliko menettely rikos.
Eli besserwisserille takaisin: ei, ne bis in idem ei pelastanut argumenttiasi. Se taisi lähinnä osoittaa, ettei sekään käsite ollut ihan hallussa. 😄