IL: Sara ei käy enää töissä: Ei pysty
https://www.iltalehti.fi/mieli/a/7421975f-90f7-487d-968b-7f1c19b1a67b
"Ei pysty
Espoolainen Sara Sytelä sinnitteli työelämässä aikansa. Nyt hän on pitkällä sairauslomalla, johon on erityinen syy. Ulkopuolisten ihmisten on vaikea ymmärtää hänen tilannettaan."
"Viime talvena lopullinen seinä tuli vastaan. Työhön oli palattu ja sieltä jääty pois lukuisia kertoja.
Nyt Sara Sytelä tietää yhden asian varmasti: hän ei voi enää palata töihinsä, koska ei yksinkertaisesti jaksa tehdä töitä.
Osasairauspäivärahaa on kokeiltu. Toivoa on herännyt ja sitten petytty ankarasti. Nyt meneillään on pitkä sairausloma."
No eipä tuosta syy vielä selviä.
Kommentit (220)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Autisti, trans ja ADHD. Koko värisuora kasassa.
Autisminkirjo harvoin tulee yhdellä oireella vaan yleensä sateenvarjo dg alle mahtuu useampikin oireisto. Autistiset henkilöt kokevat useammin olevansa ns ei mitään sukupuolta, tai sitten naiset kokevat olevansa miehiä koska eivät löydä naiseudesta itseään.
Kys hlö ei pysty selittämään tarkemmin miksi ei jaksa, koska se on mahdotonta selittää.
Autisti uupuu, koska ei kestä ääniä, valoja, hajuja ja ihmisjoukkoja sekä joutuu koko ajan esittämään neurotyypillistä ihmistä., vaikka sosiaalisen elämän säännöt ovat hänelle vaikeita ymmärtää.
Ja kun sosiaalisen elämän säännöt ovat vaikeita ymmärtää tämä antaa vapaapassin käyttäytyä miten hyvänsä seuraamuksitta?
Ei anna vapaapassia. Mutta seuraamuksilla ei yleensä pysty lisäämään ymmärrystä sellaiseen asiaan, jota ei vaan ymmärrä. Sosiaalisten tilanteiden ymmärtämiseen kun ei riitä se, että ei tee uudestaan sitä nimenomaista asiaa, josta tulee seuraamuksia, vaan pitäisi pystyä "haistamaan", mitä kenellekin voi sanoa missäkin tilanteessa. Ei ole olemassa mitään kiellettyjen lauseiden ja toivottavien lauseiden listoja, jotka voisi opetella ulkoa, eikä looginen päättelykään auta, koska nämä asiat eivät juuri noudata mitään logiikkaa. Lisäksi jokainen ihminen on yksilö, ja se mistä yksi tykkää voikin suututtaa toisen pahasti. Jos tällainen "sosiaalinen pelisilmä" syystä tai toisesta puuttuu, ei se rangaistuksilla kasva yhtään sen enempää kuin halvaantunut ala kävelemään rangaistuksia jakamalla - mutta molemmat voivat aiheuttaa sen, että tiettyihin työtehtäviin ei kertakaikkiaan sovellu.
Milloin ihmiset ymmärtäisivät, että sosiaalisella elämällä ei ole mitään sääntöjä.
Höpöhöpö. Tietenkin on vaikka kuinka paljon sosiaalisia sääntöjä, ja vielä enemmän kirjoittamattomia sosiaalisia sääntöjä (jälkimmäiset on niitä autisteille hankalia, usein).
Kun vähänkin aikaa kiertelet ihmisten parissa, niin huomaat, että usea ei toimi minkään kaavan mukaan, toimivat eri tavalla eri tunnetiloissa yms., variaatioita on lukemattomia. "Säännöt" on vain kätevä tekosyy olla tekemättä henkistä työtä kasvaakseen sellaisrksi ihmiseksi kuin on.
Niin, sehän se ongelma autistille onkin, että ne ei toimi minkään kaavan mukaan, vaan pitäisi vaan automaattisesti tietää, millaiset säännöt missäkin tilanteessa sattuu olemaan.
Huokaus, taidat itse olla autisti, kun tartut "sääntöihin", joita et edes itse pysty mainitsemaan.
Tietenkin olen autisti. Ei säännöillä tarkoiteta tässä yhteydessä jotain virallisia, määriteltyjä sääntöjä - sellaisethan olisi autisteille helppoja. Vaan tarkoitetaan nimenomaan sitä, että sosiaalisessa kanssakäymisessä on lukemattomia kirjoittamattomia "sääntöjä", jotka vaihtelevat tilanteen, ympäristön, läsnäolevien ihmisten aseman jne. mukaan.
Sitten kun autistina käyttäydyt jotenkin väärin, niin kyllähän sitä paheksutaan. Sitten jos yrität selvittää, että mitä olet tehnyt väärin, niin se vastaus on yleensä jotain "älä nyt viitsi esittää typerää", "Kyllä sinun pitäisi tietää", "tiedät kyllä itsekin" tms.
No ihan pikku vinkkinä, jokainen ihminen kommunikoi omalla tavallaan ilman mitään yleispätevää ohjetta. Loukkaantumiset ja väärinymmärrykset on ihmissuhteissa luonnollisia, mutta olet nyt eksternalisoinut sen "sääntöihin" ymmärtämättä, että m.ulkkujakin ihmisiä on.
Anteeksi, mutta kuvitteletko sä nyt, että mä olen itse keksinyt sosiaalisten sääntöjen konseptin? Etkö ole perillä tällaisen käsitteen olemassaolosta?
En yleensä viitsi käyttää näitä AI-koosteita, mutta en nyt jaksa kaivaa erikseen noita lähteitä, niin tässä:
Sosiaaliset säännöt eli sosiaaliset normit ovat kirjoittamattomia ohjeita ja odotuksia siitä, miten ihmisten kuuluu käyttäytyä ja elää yhdessä. [1, 2]
Mitä sosiaaliset säännöt ovat?
Kirjoittamattomia lakeja: Sosiaaliset normit eivät useinkaan lue missään laissa, vaan ne opitaan tarkkailemalla muita ihmisiä ja ympäristöä. [1, 2]
Tilannesidonnaisia: Säännöt vaihtuvat sen mukaan, missä olet ja kenen kanssa toimit. Esimerkiksi juhlissa ja kirjastossa on aivan eri tavat toimia.
Ryhmään kuulumisen tuki: Normien noudattaminen auttaa tulemaan toimeen muiden kanssa ja vahvistaa omaa paikkaa porukassa. [1]
Esimerkkejä arjen säännöistä
Vuorottelu ja kuuntelu: Toisen antaminen puhua loppuun ja oman vuoron odottaminen keskustelussa.
Tervehtiminen: Tuttujen tai tuntemattomien huomioiminen vaikkapa sanomalla "moi" tai nyökkäämällä.
Henkilökohtainen tila: Sopivan etäisyyden pitäminen toiseen ihmiseen puhuessa. [1]
Ja autismin kirjon diagnostiikkaan kuuluu juurikin vaikeudet näiden sosiaalisten sääntöjen kanssa.
Vihdoinkin annoit esimerkkejä, niin voidaan niitä käydä vähän läpi. Ensinäkin osa kuuntelee ja vuorottelee enemmän, osa puhuu suunapäänä, osa tervehtii toiset taas ei, riippuen myös mielentilasta ja pitääkö kyseisestä henkilöstä ja jokaisella on omansuuruinen sosiaalinen tila, toisilla pienenmpi ja toisilla suurempi, mikä voi välillä johtaa "rajaloukkauksiin". Sori nyt sun maailmankuvan hajoittamisesta, mutta unohda jo ne "säännöt" ja ala elää.
Ääliö. Juuri noita autisti EI OSAA EIKÄ YMMÄRRÄ. :D
Pointti onkin siinä, että riittää olla oma itsensä. Ä.äliö olet itse, kun sen ymmärtäminen on sinulle niin vaikeaa.
Jos kaikki käyttäytyisi samalla tavalla eikä juuri niin kuten kirjoitit yksi täten toinen näin ja jokainen olisi omia persooniaan, autistinen olisi todennäköisesti tilanteen herra. Mutta kun se käyttäytyminen ei ole absoluuttinen, niin autistinen ihminen ei osaa käsitellä tilannetta, koska ei ymmärrä, mitä siinä tapahtuu ja miten pitäisi tilanteessa toimia.
Sinun tuntuu olevan vaikea ymmärtää, että tällaisessa maailmassa jossa mikään ei ole selkeää, on todella vaikea klaarata arkea uupumatta.
Vika onkin siinä että autisti kuvittelee että jokainen tilanne pitää ymmärtää ja lokeroida johonkin loogiseen sääntökokonaisuuteen. Autistin tehtävä onkin opetella päästämään irti tuosta harhasta ja oppia päästämään irti. Eikä velloa ahdistuksessa ja ruokkia pahaa oloaan mutku mä olen autisti-selityksillä. Tätä tarkoittaa henkinen kasvu, jota ijan jokainen tarvitsee jossain asiassa.
Anteeksi mutta mitä ihmettä sä oikein höpiset? Ei autisti kuvittele tuollaista. Se on se muu maailma, joka olettaa ja vaatii, että niissä tilanteissa täytyisi osata käyttäytyä tilanteeseen sopivalla tavalla. Ei se ole autistin mielessä se asia. Autisti on täysin tietoinen, ettei ole mitään yleispäteviä sääntöjä. Mutta kun sen autistin täytyis jotenkin selvitä niistä tilanteista.
Ootas vaan kun autisti päästää irti näistä, ei siinä kunnian kukko laula.
Henkinen kasvu ei tarkoita sitä, että päättää ignoorata yleiset kohteliaisuussäännöt ynnä muut.
Miksi sun sellaista täytyy pelätä? Oletko luonteeltasi m.ulkku?
Pelätä mitä?
Ei, en ole. Mä olen tosi kiltti ja empaattinen ja anteeksiantavainen ja s u vait seva - ja onnettoman huono asettamaan omia rajoja. Eli aika helposti hyv ä ksik äyt ettävä.
Kaikki ovat lähes poikkeuksetta kilttejä, empaattisia, anteeksiantavia jne. kun pääsevät itse kertomaan, niin minäkin. Kun taas puoliso, suku, työyhteisö ... voi voi sitä toksisen narsismin ja itsekkyyden määrää :(
Ei, kyllä nää oli nimenomaan mun lähipiirin kuvauksia minusta.
Mutta jos jättäisin välittämättä niistä sosiaalisista säännöistä, niin saattaisin innoissani jauhaa sulle pari tuntia kasvien tieteellisistä nimistä, siitä että linnut on dinosauruksia, ollaanko me oikeasti mustan aukon sisällä tms. mikä tuskin kiinnostaisi sua. Niinpä mun on ihan oikeasti tärkeää tiedostaa, että mun pitää pyrkiä ymmärtämään ihmisten välisen kanssakäymisen sääntöjä järkeilemällä, kun ne ei tule multa luonnostaan ilman sitä.
Mutta jos jättäisin välittämättä niistä sosiaalisista säännöistä, niin saattaisin innoissani jauhaa sulle pari tuntia kasvien tieteellisistä nimistä, siitä että linnut on dinosauruksia, ollaanko me oikeasti mustan aukon sisällä tms. mikä tuskin kiinnostaisi sua.
En usko että menet niin raiteiltasi keskustellessa, muuten et kykenisi edes keskustelemaan täällä. OIkeilla aspergereilla ja autisteilla nuo oireet ovat 'vähän' tymäkämpiä kuin nyt mainitut. Silloin puhutaan jo oikeasti työkyvyttömyydestä. Tarinasta poikkeminen kuulijan tappioksi ja muu paskanjauhaminen on ihan normaalia huonoa kommunikaatiota, jota lähes jokainen harrastaa aika ajoin.
Minä olen kyllä ihan oikea asperger. Mulla on aika voimakkaita ne piirteet, en todellakaan ole niitä autisteja, joille sanotaan, että "mutta ethän sä vaikuta yhtään autistilta".
Niin, enhän mä mene niin raiteiltani, koska otan huomioon ne sosiaaliset säännöt. Jos olisin vaan oma itseni, niin infodumppaisin vaan loputtomasti kaikesta itseäni tavattomasti kiehtovasta. Tää on erittäin tyypillinen autismin kirjon piirre. Mun kognitiivinen taso on kuitenkin sellainen, että kykenen tiedostamaan, ettei muita ihmisiä todennäköisesti kiinnosta ne asiat (en kyllä pysty käsittämään, miten ei!), ja ettei ole sosiaalisesti sopivaa vaan jauhaa asioista, jotka ei kiinnosta mua. Kaikki autismin kirjolla olevat ei kykene tiedostamaan tuota ja käyttäytymään sen mukaan.
Työkyvytön kyllä olen.
Miten voit olla työkyvytön? Vaikutat sinänsä normaalilta ja ajatuskin juoksee normaalisti.
Niin, mullahan ei ole vikaa älyssä ja ymmärryksessä, vaan pystymisessä ja kykenemisessä. En ole onnistunut lukuisista yrityksistä huolimatta suorittamaan yhtään ammatillista koulutusta loppuun. Pystyn aina alottamaan, suorittamaan muutaman kuukauden hienosti, ja sitten romahdan. Ilmeisesti ihan jo se, että joutuu päivittäin olemaan sosiaalisessa kontaktissa ison määrän vieraita ihmisiä kanssa johtaa siihen. Suoritan siis, kunnes romahdan. Sitten en yhtäkkiä pääse sängystä ylös, en onnistu käymään suihkussa, pesemään hampaita, pukemaan päälle, en juuri mitään. En tietenkään haluaisi, että asia olisi näin. Siksi olen yrittänyt kerta toisensa jälkeen uudestaan antamatta periksi, mutta aina se päätyy samoin.
Sinulla näyttää olevan oikeasti tuota oireilua joka hankaloittaa asioita. On paljon autisteja jotka ovat ihan normaaleja, sillä tavalla ja työnteko kyllä onnistuu jos ei draamaile liikaa. Sinun tapauksessasi ymmärtää jos olet pois työmarkkinoilta.
Olet varmaan kokeillut jo etähommia, koulutusta tai osa-aikatyötä? Onko sekin liian kuluttavaa? Nehän aina suosittelevat noita etäjuttuja nykyään, ei ainakaan tarvitsisi tavata ketään fyysisesti.
Ei kannata antaa periksi, sinä ainakin yrität pitää kiinni siitä punaisesat langasta eli et halua heittäytyä ihan pohjalle. Tsemppiä.
Joo, monet autistit pystyy työelämään, vaikka se onkin kuormittavaa. Moni onnistunee löytämään itselleen sopivan työn, jossa ei tule liikaa sosiaalisia kontakteja ym.
Nykyaikana etätyömahdollisuudet saattaiskin mahdollistaa jotain. Ongelmana on tietysti ne koulutusasiat, ja ikä. Keski-ikäisenä alkaa vaikuttaa kokoajan vähemmän todennäköiseltä se, että onnistuisi ensin sen koulutuksen hankkimisessa, ja sitten vielä saisi niitä töitä - kuka ihme palkkaisi tällaisen henkilön.
Mutta kiitos.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei itsekään jaksais mutta pakko, Saralla todellisuudessa mitään hätää ja murhetta ole
Jaa oletko sinäkin autisti?
En mutta ihmetyttää miksi näistä suurinosa "en jaksa en pysty" ihmisistä on aina: autisteja, adhd, yms. Siis aina ja kyseessä on hyvin pitkälti "oma diagnoosi" tai sitten luullaan että on joku tälläinen "sairaus" Ja haetaan kaikenmaailman diagnooseja ja lääkitystä.
Sua ihmetyttää, että juuri autisteilla on autismiin liittyviä ongelmia ja haasteita?
Autismi ei ole mitenkään hyvin pitkälti "oma diagnoosi", vaan lääkärin asettama diagnoosi. Diagnooseja ei pysty itse hakemaan. Autusmiin ei ole lääkitystä.
Mikä siinä on, että pitää tuolla lailla julistaa tietämättömyyttään?
Joo kyllä nämä artistit ja Aspergerin tiedetään. Märisebät aina miten HEILLÄ on rakastan kun eivät pysty joustamaan yhtään missään ja muut joutuvat sietämään heidän ehdottomuuttaan kun pienikin improvisaatio on NIIN Raskasta heidän pikku aivoilleen.
Niin eli et tiedä oikeasti yhtään?
Nimenomaanhan me autistit joustetaan aivan jatkuvasti, joka päivä.
Te mitään jousta. Naama on norsun perheessä heti kun pitäisi jotain muuttaa jossakin toiminta tavassa. Sitten ihmettelette kun töksäyttelette "totuuksianne" töykeästi muille vailla minkäänlaista tunneälyä. Ketään ei kiinnosta teidän yksioikoisen "totuutenne" mitkä 99% ovat vieläpä aivan väärin mutta kuvittelette tietävänne kun joskus olette jostain niin lukeneet.
Miten autisti voisi olla joustamatta, kun koko yhteiskunta on suunniteltu neurotyypillisten ehdoilla?
Yhteiskunta on suunniteltu normaalien ehdoilla. Mitens nyt näin? Voitte lopettaa tuon oman termistönne käyttämisen keskustelussa jossa suurin osa on normaaleja. Teillehän tuo autismi on koko persoonallisuus eikä vika/tila. Itse sairastan GADia, OCDta ja paria muuta, päälle vielä melkein jokapäiväinen migreeni eli oikeaakin neurologista-oireilua löytyy. Ei tulisi mieleenkään tehdä sairauksistani ja vajaavaisuuksistani omaa persoonallisuutani vaikka ne jokapäiväiseen elämääni vaikuttavatkin. Miten absurdia.
Ja btw, en ole päässyt työkyvyttömyyseläkkeelle vaikka en monesti pääse edes sängystä ylös jäätävien migreenisärkyjen ja pahoinvoinnin takia. Siihen päälle kunnon ahdistustutinat. Kumma miten kela katsoo minut työkykyiseksi mutta teikeläisiä, terveellä kropalla, työkyvyttömäksi. Tämä systeemi on epäoikeudenmukainen ja syrjivä.
Ei Kela todellakaan katso "meikäläisiä" työkyvyttömiksi, vaikka kaikki hoitavat lääkärit usean vuoden ajalta on todennut täysin työkyvyttömäksi.
Autismi ei ole joku minusta erillinen tila, joka vaikuttaisi vain johonkin yksittäisiin asioihin, vaan se vaikuttaa kaikkeen joka ikinen hetki. En mä siis voi erottaa ja irroittaa autismia mun persoonallisuudesta, koska se on läsnä kaikessa.
Jaa, onko kela "teikeläistenkin" kimpussa? Aikaisemmin puhuttiin miten helposti pääsee työkyvyttömyyseläkkeelle tuolla diagnoosilla. Että sinne lampsittiin vain. Ne ovat sitten kiristäneet siitäkin, tuo on viddumaista ettei lääkäreiden lausuntoja hyväksytä!
Tuntuu että mediassa esillä on vain näitä vähäoireisia autisteja ja siitä saa sitten sellaisen kuvan että kaikki ovat samanlaisia.
Tässä se taas se todennettiin, että muuntautuminen miehestä naiseksi kemiallisiin, kehon ulkopuolelta tulevien hormonien sekä erilaisten femininisyyttä tavoittelevien leikkausten avulla ei tehnytkään tätä henkilöä onnelliseksi. Eikös tämä jo tutkimuksilla ole todettu ettei sukupuolen muuntaminen korjaa mitään jos on pääpuolella ongelmatiikkaa, vaan päinvastoin lisää mielenterveysongelmia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei itsekään jaksais mutta pakko, Saralla todellisuudessa mitään hätää ja murhetta ole
Jaa oletko sinäkin autisti?
En mutta ihmetyttää miksi näistä suurinosa "en jaksa en pysty" ihmisistä on aina: autisteja, adhd, yms. Siis aina ja kyseessä on hyvin pitkälti "oma diagnoosi" tai sitten luullaan että on joku tälläinen "sairaus" Ja haetaan kaikenmaailman diagnooseja ja lääkitystä.
Sua ihmetyttää, että juuri autisteilla on autismiin liittyviä ongelmia ja haasteita?
Autismi ei ole mitenkään hyvin pitkälti "oma diagnoosi", vaan lääkärin asettama diagnoosi. Diagnooseja ei pysty itse hakemaan. Autusmiin ei ole lääkitystä.
Mikä siinä on, että pitää tuolla lailla julistaa tietämättömyyttään?
Joo kyllä nämä artistit ja Aspergerin tiedetään. Märisebät aina miten HEILLÄ on rakastan kun eivät pysty joustamaan yhtään missään ja muut joutuvat sietämään heidän ehdottomuuttaan kun pienikin improvisaatio on NIIN Raskasta heidän pikku aivoilleen.
Niin eli et tiedä oikeasti yhtään?
Nimenomaanhan me autistit joustetaan aivan jatkuvasti, joka päivä.
Te mitään jousta. Naama on norsun perheessä heti kun pitäisi jotain muuttaa jossakin toiminta tavassa. Sitten ihmettelette kun töksäyttelette "totuuksianne" töykeästi muille vailla minkäänlaista tunneälyä. Ketään ei kiinnosta teidän yksioikoisen "totuutenne" mitkä 99% ovat vieläpä aivan väärin mutta kuvittelette tietävänne kun joskus olette jostain niin lukeneet.
Miten autisti voisi olla joustamatta, kun koko yhteiskunta on suunniteltu neurotyypillisten ehdoilla?
Yhteiskunta on suunniteltu normaalien ehdoilla. Mitens nyt näin? Voitte lopettaa tuon oman termistönne käyttämisen keskustelussa jossa suurin osa on normaaleja. Teillehän tuo autismi on koko persoonallisuus eikä vika/tila. Itse sairastan GADia, OCDta ja paria muuta, päälle vielä melkein jokapäiväinen migreeni eli oikeaakin neurologista-oireilua löytyy. Ei tulisi mieleenkään tehdä sairauksistani ja vajaavaisuuksistani omaa persoonallisuutani vaikka ne jokapäiväiseen elämääni vaikuttavatkin. Miten absurdia.
Ja btw, en ole päässyt työkyvyttömyyseläkkeelle vaikka en monesti pääse edes sängystä ylös jäätävien migreenisärkyjen ja pahoinvoinnin takia. Siihen päälle kunnon ahdistustutinat. Kumma miten kela katsoo minut työkykyiseksi mutta teikeläisiä, terveellä kropalla, työkyvyttömäksi. Tämä systeemi on epäoikeudenmukainen ja syrjivä.
Vaikuttaa se kyllä mielivaltaiselta jos pitää paikkansa että voit lypsää itsellesi sesam aukene- diagnoosin jolla luistelet kätevästi pois työvelvotteista jopa loppuiäksi. Eihän tuollaisessa valheessa ole mitään kestävää kehitystä kenenkään kannalta.
Tietääkseni pysyvää eläkettä on hyvin vaikea saada mutta ovatko ajat muuttuneet lorvikatarri-lintsareita suosivaksi?
Huomautan täältä sivusta, että asperger/autismin kirjon diagnoosilla ei todellakaan pääse eläkkeelle, päin vastoin se hankaloittaa eläkkeelle pääsemistä.
On tosi surullista että ihmisille myydään valetta sukupuolin vaihtamisesta ja vieläpä mutiloidaan kehoa niin pahasti että poistetaan sukuelimet. Aivan järkyttävää puoskarointia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Autisti, trans ja ADHD. Koko värisuora kasassa.
Autisminkirjo harvoin tulee yhdellä oireella vaan yleensä sateenvarjo dg alle mahtuu useampikin oireisto. Autistiset henkilöt kokevat useammin olevansa ns ei mitään sukupuolta, tai sitten naiset kokevat olevansa miehiä koska eivät löydä naiseudesta itseään.
Kys hlö ei pysty selittämään tarkemmin miksi ei jaksa, koska se on mahdotonta selittää.
Autisti uupuu, koska ei kestä ääniä, valoja, hajuja ja ihmisjoukkoja sekä joutuu koko ajan esittämään neurotyypillistä ihmistä., vaikka sosiaalisen elämän säännöt ovat hänelle vaikeita ymmärtää.
Ja kun sosiaalisen elämän säännöt ovat vaikeita ymmärtää tämä antaa vapaapassin käyttäytyä miten hyvänsä seuraamuksitta?
Ei anna vapaapassia. Mutta seuraamuksilla ei yleensä pysty lisäämään ymmärrystä sellaiseen asiaan, jota ei vaan ymmärrä. Sosiaalisten tilanteiden ymmärtämiseen kun ei riitä se, että ei tee uudestaan sitä nimenomaista asiaa, josta tulee seuraamuksia, vaan pitäisi pystyä "haistamaan", mitä kenellekin voi sanoa missäkin tilanteessa. Ei ole olemassa mitään kiellettyjen lauseiden ja toivottavien lauseiden listoja, jotka voisi opetella ulkoa, eikä looginen päättelykään auta, koska nämä asiat eivät juuri noudata mitään logiikkaa. Lisäksi jokainen ihminen on yksilö, ja se mistä yksi tykkää voikin suututtaa toisen pahasti. Jos tällainen "sosiaalinen pelisilmä" syystä tai toisesta puuttuu, ei se rangaistuksilla kasva yhtään sen enempää kuin halvaantunut ala kävelemään rangaistuksia jakamalla - mutta molemmat voivat aiheuttaa sen, että tiettyihin työtehtäviin ei kertakaikkiaan sovellu.
Milloin ihmiset ymmärtäisivät, että sosiaalisella elämällä ei ole mitään sääntöjä.
Höpöhöpö. Tietenkin on vaikka kuinka paljon sosiaalisia sääntöjä, ja vielä enemmän kirjoittamattomia sosiaalisia sääntöjä (jälkimmäiset on niitä autisteille hankalia, usein).
Kun vähänkin aikaa kiertelet ihmisten parissa, niin huomaat, että usea ei toimi minkään kaavan mukaan, toimivat eri tavalla eri tunnetiloissa yms., variaatioita on lukemattomia. "Säännöt" on vain kätevä tekosyy olla tekemättä henkistä työtä kasvaakseen sellaisrksi ihmiseksi kuin on.
Niin, sehän se ongelma autistille onkin, että ne ei toimi minkään kaavan mukaan, vaan pitäisi vaan automaattisesti tietää, millaiset säännöt missäkin tilanteessa sattuu olemaan.
Huokaus, taidat itse olla autisti, kun tartut "sääntöihin", joita et edes itse pysty mainitsemaan.
Tietenkin olen autisti. Ei säännöillä tarkoiteta tässä yhteydessä jotain virallisia, määriteltyjä sääntöjä - sellaisethan olisi autisteille helppoja. Vaan tarkoitetaan nimenomaan sitä, että sosiaalisessa kanssakäymisessä on lukemattomia kirjoittamattomia "sääntöjä", jotka vaihtelevat tilanteen, ympäristön, läsnäolevien ihmisten aseman jne. mukaan.
Sitten kun autistina käyttäydyt jotenkin väärin, niin kyllähän sitä paheksutaan. Sitten jos yrität selvittää, että mitä olet tehnyt väärin, niin se vastaus on yleensä jotain "älä nyt viitsi esittää typerää", "Kyllä sinun pitäisi tietää", "tiedät kyllä itsekin" tms.
No ihan pikku vinkkinä, jokainen ihminen kommunikoi omalla tavallaan ilman mitään yleispätevää ohjetta. Loukkaantumiset ja väärinymmärrykset on ihmissuhteissa luonnollisia, mutta olet nyt eksternalisoinut sen "sääntöihin" ymmärtämättä, että m.ulkkujakin ihmisiä on.
Anteeksi, mutta kuvitteletko sä nyt, että mä olen itse keksinyt sosiaalisten sääntöjen konseptin? Etkö ole perillä tällaisen käsitteen olemassaolosta?
En yleensä viitsi käyttää näitä AI-koosteita, mutta en nyt jaksa kaivaa erikseen noita lähteitä, niin tässä:
Sosiaaliset säännöt eli sosiaaliset normit ovat kirjoittamattomia ohjeita ja odotuksia siitä, miten ihmisten kuuluu käyttäytyä ja elää yhdessä. [1, 2]
Mitä sosiaaliset säännöt ovat?
Kirjoittamattomia lakeja: Sosiaaliset normit eivät useinkaan lue missään laissa, vaan ne opitaan tarkkailemalla muita ihmisiä ja ympäristöä. [1, 2]
Tilannesidonnaisia: Säännöt vaihtuvat sen mukaan, missä olet ja kenen kanssa toimit. Esimerkiksi juhlissa ja kirjastossa on aivan eri tavat toimia.
Ryhmään kuulumisen tuki: Normien noudattaminen auttaa tulemaan toimeen muiden kanssa ja vahvistaa omaa paikkaa porukassa. [1]
Esimerkkejä arjen säännöistä
Vuorottelu ja kuuntelu: Toisen antaminen puhua loppuun ja oman vuoron odottaminen keskustelussa.
Tervehtiminen: Tuttujen tai tuntemattomien huomioiminen vaikkapa sanomalla "moi" tai nyökkäämällä.
Henkilökohtainen tila: Sopivan etäisyyden pitäminen toiseen ihmiseen puhuessa. [1]
Ja autismin kirjon diagnostiikkaan kuuluu juurikin vaikeudet näiden sosiaalisten sääntöjen kanssa.
Vihdoinkin annoit esimerkkejä, niin voidaan niitä käydä vähän läpi. Ensinäkin osa kuuntelee ja vuorottelee enemmän, osa puhuu suunapäänä, osa tervehtii toiset taas ei, riippuen myös mielentilasta ja pitääkö kyseisestä henkilöstä ja jokaisella on omansuuruinen sosiaalinen tila, toisilla pienenmpi ja toisilla suurempi, mikä voi välillä johtaa "rajaloukkauksiin". Sori nyt sun maailmankuvan hajoittamisesta, mutta unohda jo ne "säännöt" ja ala elää.
Ääliö. Juuri noita autisti EI OSAA EIKÄ YMMÄRRÄ. :D
Pointti onkin siinä, että riittää olla oma itsensä. Ä.äliö olet itse, kun sen ymmärtäminen on sinulle niin vaikeaa.
Jos kaikki käyttäytyisi samalla tavalla eikä juuri niin kuten kirjoitit yksi täten toinen näin ja jokainen olisi omia persooniaan, autistinen olisi todennäköisesti tilanteen herra. Mutta kun se käyttäytyminen ei ole absoluuttinen, niin autistinen ihminen ei osaa käsitellä tilannetta, koska ei ymmärrä, mitä siinä tapahtuu ja miten pitäisi tilanteessa toimia.
Sinun tuntuu olevan vaikea ymmärtää, että tällaisessa maailmassa jossa mikään ei ole selkeää, on todella vaikea klaarata arkea uupumatta.
Vika onkin siinä että autisti kuvittelee että jokainen tilanne pitää ymmärtää ja lokeroida johonkin loogiseen sääntökokonaisuuteen. Autistin tehtävä onkin opetella päästämään irti tuosta harhasta ja oppia päästämään irti. Eikä velloa ahdistuksessa ja ruokkia pahaa oloaan mutku mä olen autisti-selityksillä. Tätä tarkoittaa henkinen kasvu, jota ijan jokainen tarvitsee jossain asiassa.
Anteeksi mutta mitä ihmettä sä oikein höpiset? Ei autisti kuvittele tuollaista. Se on se muu maailma, joka olettaa ja vaatii, että niissä tilanteissa täytyisi osata käyttäytyä tilanteeseen sopivalla tavalla. Ei se ole autistin mielessä se asia. Autisti on täysin tietoinen, ettei ole mitään yleispäteviä sääntöjä. Mutta kun sen autistin täytyis jotenkin selvitä niistä tilanteista.
Ootas vaan kun autisti päästää irti näistä, ei siinä kunnian kukko laula.
Henkinen kasvu ei tarkoita sitä, että päättää ignoorata yleiset kohteliaisuussäännöt ynnä muut.
Miksi sun sellaista täytyy pelätä? Oletko luonteeltasi m.ulkku?
Pelätä mitä?
Ei, en ole. Mä olen tosi kiltti ja empaattinen ja anteeksiantavainen ja s u vait seva - ja onnettoman huono asettamaan omia rajoja. Eli aika helposti hyv ä ksik äyt ettävä.
Kaikki ovat lähes poikkeuksetta kilttejä, empaattisia, anteeksiantavia jne. kun pääsevät itse kertomaan, niin minäkin. Kun taas puoliso, suku, työyhteisö ... voi voi sitä toksisen narsismin ja itsekkyyden määrää :(
Ei, kyllä nää oli nimenomaan mun lähipiirin kuvauksia minusta.
Mutta jos jättäisin välittämättä niistä sosiaalisista säännöistä, niin saattaisin innoissani jauhaa sulle pari tuntia kasvien tieteellisistä nimistä, siitä että linnut on dinosauruksia, ollaanko me oikeasti mustan aukon sisällä tms. mikä tuskin kiinnostaisi sua. Niinpä mun on ihan oikeasti tärkeää tiedostaa, että mun pitää pyrkiä ymmärtämään ihmisten välisen kanssakäymisen sääntöjä järkeilemällä, kun ne ei tule multa luonnostaan ilman sitä.
Mutta jos jättäisin välittämättä niistä sosiaalisista säännöistä, niin saattaisin innoissani jauhaa sulle pari tuntia kasvien tieteellisistä nimistä, siitä että linnut on dinosauruksia, ollaanko me oikeasti mustan aukon sisällä tms. mikä tuskin kiinnostaisi sua.
En usko että menet niin raiteiltasi keskustellessa, muuten et kykenisi edes keskustelemaan täällä. OIkeilla aspergereilla ja autisteilla nuo oireet ovat 'vähän' tymäkämpiä kuin nyt mainitut. Silloin puhutaan jo oikeasti työkyvyttömyydestä. Tarinasta poikkeminen kuulijan tappioksi ja muu paskanjauhaminen on ihan normaalia huonoa kommunikaatiota, jota lähes jokainen harrastaa aika ajoin.
Minä olen kyllä ihan oikea asperger. Mulla on aika voimakkaita ne piirteet, en todellakaan ole niitä autisteja, joille sanotaan, että "mutta ethän sä vaikuta yhtään autistilta".
Niin, enhän mä mene niin raiteiltani, koska otan huomioon ne sosiaaliset säännöt. Jos olisin vaan oma itseni, niin infodumppaisin vaan loputtomasti kaikesta itseäni tavattomasti kiehtovasta. Tää on erittäin tyypillinen autismin kirjon piirre. Mun kognitiivinen taso on kuitenkin sellainen, että kykenen tiedostamaan, ettei muita ihmisiä todennäköisesti kiinnosta ne asiat (en kyllä pysty käsittämään, miten ei!), ja ettei ole sosiaalisesti sopivaa vaan jauhaa asioista, jotka ei kiinnosta mua. Kaikki autismin kirjolla olevat ei kykene tiedostamaan tuota ja käyttäytymään sen mukaan.
Työkyvytön kyllä olen.
Miten voit olla työkyvytön? Vaikutat sinänsä normaalilta ja ajatuskin juoksee normaalisti.
Niin, mullahan ei ole vikaa älyssä ja ymmärryksessä, vaan pystymisessä ja kykenemisessä. En ole onnistunut lukuisista yrityksistä huolimatta suorittamaan yhtään ammatillista koulutusta loppuun. Pystyn aina alottamaan, suorittamaan muutaman kuukauden hienosti, ja sitten romahdan. Ilmeisesti ihan jo se, että joutuu päivittäin olemaan sosiaalisessa kontaktissa ison määrän vieraita ihmisiä kanssa johtaa siihen. Suoritan siis, kunnes romahdan. Sitten en yhtäkkiä pääse sängystä ylös, en onnistu käymään suihkussa, pesemään hampaita, pukemaan päälle, en juuri mitään. En tietenkään haluaisi, että asia olisi näin. Siksi olen yrittänyt kerta toisensa jälkeen uudestaan antamatta periksi, mutta aina se päätyy samoin.
Voi vee mikä LAISKURI Olet. Mitään ei pysty tekemään mutta yhteiskunnan rahat kyllä kelpaa. Jos tuommoisesta lirvikatarrilta otettas tukirahat pois niin takaan että yhdessä päivässä ne jalat kyllä löytäus kouluun/töihin koska olis PAKKO
Persu voi raivota vaikka kuinka sydämensä pohjasta, mutta se ei muuta tosiasioita. Jos keskushermosto antaa periksi, niin ei siinä mikään määrä syyllistämistä auta. Jos ei pysty keskittymään, niin sattuu työtapaturmia. Jos sivuuttaa henkisen hyvinvointinsa täysin, lopulta sekoaa ja tulee viedyksi mielisairaalaan.
Vierailija kirjoitti:
Pakko on aliarvostettu asia tässä yhteiskunnassa. Itsensä pakottamiseen oppii pienin askelin. Jos jo lapsena on joutunut siivoamaan huoneensa, viemään koiran lenkille, heräämään aamuisin kouluun jne. on oppinut samalla pakottamaan itseään myös epämieluisiin tehtäviin.
Jos itse en olisi yh ja vastuussa jälkikasvusta, olisin varmaankin helposti irtisanoutunut työstä. Mutta on ollut pakko mennä töihin kerta toisensa jälkeen jotta saa palkan. Itsekuria ja pakottamistakin oppii. Ei aina voi antaa periksi heti, kun tuntuu epämieluisalta.
Ei näe mitä tuossa il jutussa lukee mutta itsellä autismi ja adhd tehnyt lapsesta saakka elämästä todella vaikeaa ja vaikka useammat normi jutut onnistuu niin oppiminen ollut tuskallisen hidasta monessa asiassa ja joissakin mahdotonta vaikka mitä yrittäisi et kyse ei ole siitä että tuntuu epämieluisalta vaan ettei yksinkertaisesti pysty ja opi vaikka kuinka yrittäisi ja väkisin yrittäminen johonkin johtaa vaan ongelmiin ja loppuun palamiseen minkä jälkeen oletkin enää varjo entisestä ja yrität sitten vaan kituutella eteenpäin mutta tarvitsee jo apua asioissa kun pää ei ole enää entisensä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Autisti, trans ja ADHD. Koko värisuora kasassa.
Autisminkirjo harvoin tulee yhdellä oireella vaan yleensä sateenvarjo dg alle mahtuu useampikin oireisto. Autistiset henkilöt kokevat useammin olevansa ns ei mitään sukupuolta, tai sitten naiset kokevat olevansa miehiä koska eivät löydä naiseudesta itseään.
Kys hlö ei pysty selittämään tarkemmin miksi ei jaksa, koska se on mahdotonta selittää.
Autisti uupuu, koska ei kestä ääniä, valoja, hajuja ja ihmisjoukkoja sekä joutuu koko ajan esittämään neurotyypillistä ihmistä., vaikka sosiaalisen elämän säännöt ovat hänelle vaikeita ymmärtää.
Ja kun sosiaalisen elämän säännöt ovat vaikeita ymmärtää tämä antaa vapaapassin käyttäytyä miten hyvänsä seuraamuksitta?
Ei anna vapaapassia. Mutta seuraamuksilla ei yleensä pysty lisäämään ymmärrystä sellaiseen asiaan, jota ei vaan ymmärrä. Sosiaalisten tilanteiden ymmärtämiseen kun ei riitä se, että ei tee uudestaan sitä nimenomaista asiaa, josta tulee seuraamuksia, vaan pitäisi pystyä "haistamaan", mitä kenellekin voi sanoa missäkin tilanteessa. Ei ole olemassa mitään kiellettyjen lauseiden ja toivottavien lauseiden listoja, jotka voisi opetella ulkoa, eikä looginen päättelykään auta, koska nämä asiat eivät juuri noudata mitään logiikkaa. Lisäksi jokainen ihminen on yksilö, ja se mistä yksi tykkää voikin suututtaa toisen pahasti. Jos tällainen "sosiaalinen pelisilmä" syystä tai toisesta puuttuu, ei se rangaistuksilla kasva yhtään sen enempää kuin halvaantunut ala kävelemään rangaistuksia jakamalla - mutta molemmat voivat aiheuttaa sen, että tiettyihin työtehtäviin ei kertakaikkiaan sovellu.
Milloin ihmiset ymmärtäisivät, että sosiaalisella elämällä ei ole mitään sääntöjä.
Höpöhöpö. Tietenkin on vaikka kuinka paljon sosiaalisia sääntöjä, ja vielä enemmän kirjoittamattomia sosiaalisia sääntöjä (jälkimmäiset on niitä autisteille hankalia, usein).
Kun vähänkin aikaa kiertelet ihmisten parissa, niin huomaat, että usea ei toimi minkään kaavan mukaan, toimivat eri tavalla eri tunnetiloissa yms., variaatioita on lukemattomia. "Säännöt" on vain kätevä tekosyy olla tekemättä henkistä työtä kasvaakseen sellaisrksi ihmiseksi kuin on.
Niin, sehän se ongelma autistille onkin, että ne ei toimi minkään kaavan mukaan, vaan pitäisi vaan automaattisesti tietää, millaiset säännöt missäkin tilanteessa sattuu olemaan.
Huokaus, taidat itse olla autisti, kun tartut "sääntöihin", joita et edes itse pysty mainitsemaan.
Tietenkin olen autisti. Ei säännöillä tarkoiteta tässä yhteydessä jotain virallisia, määriteltyjä sääntöjä - sellaisethan olisi autisteille helppoja. Vaan tarkoitetaan nimenomaan sitä, että sosiaalisessa kanssakäymisessä on lukemattomia kirjoittamattomia "sääntöjä", jotka vaihtelevat tilanteen, ympäristön, läsnäolevien ihmisten aseman jne. mukaan.
Sitten kun autistina käyttäydyt jotenkin väärin, niin kyllähän sitä paheksutaan. Sitten jos yrität selvittää, että mitä olet tehnyt väärin, niin se vastaus on yleensä jotain "älä nyt viitsi esittää typerää", "Kyllä sinun pitäisi tietää", "tiedät kyllä itsekin" tms.
No ihan pikku vinkkinä, jokainen ihminen kommunikoi omalla tavallaan ilman mitään yleispätevää ohjetta. Loukkaantumiset ja väärinymmärrykset on ihmissuhteissa luonnollisia, mutta olet nyt eksternalisoinut sen "sääntöihin" ymmärtämättä, että m.ulkkujakin ihmisiä on.
Anteeksi, mutta kuvitteletko sä nyt, että mä olen itse keksinyt sosiaalisten sääntöjen konseptin? Etkö ole perillä tällaisen käsitteen olemassaolosta?
En yleensä viitsi käyttää näitä AI-koosteita, mutta en nyt jaksa kaivaa erikseen noita lähteitä, niin tässä:
Sosiaaliset säännöt eli sosiaaliset normit ovat kirjoittamattomia ohjeita ja odotuksia siitä, miten ihmisten kuuluu käyttäytyä ja elää yhdessä. [1, 2]
Mitä sosiaaliset säännöt ovat?
Kirjoittamattomia lakeja: Sosiaaliset normit eivät useinkaan lue missään laissa, vaan ne opitaan tarkkailemalla muita ihmisiä ja ympäristöä. [1, 2]
Tilannesidonnaisia: Säännöt vaihtuvat sen mukaan, missä olet ja kenen kanssa toimit. Esimerkiksi juhlissa ja kirjastossa on aivan eri tavat toimia.
Ryhmään kuulumisen tuki: Normien noudattaminen auttaa tulemaan toimeen muiden kanssa ja vahvistaa omaa paikkaa porukassa. [1]
Esimerkkejä arjen säännöistä
Vuorottelu ja kuuntelu: Toisen antaminen puhua loppuun ja oman vuoron odottaminen keskustelussa.
Tervehtiminen: Tuttujen tai tuntemattomien huomioiminen vaikkapa sanomalla "moi" tai nyökkäämällä.
Henkilökohtainen tila: Sopivan etäisyyden pitäminen toiseen ihmiseen puhuessa. [1]
Ja autismin kirjon diagnostiikkaan kuuluu juurikin vaikeudet näiden sosiaalisten sääntöjen kanssa.
Vihdoinkin annoit esimerkkejä, niin voidaan niitä käydä vähän läpi. Ensinäkin osa kuuntelee ja vuorottelee enemmän, osa puhuu suunapäänä, osa tervehtii toiset taas ei, riippuen myös mielentilasta ja pitääkö kyseisestä henkilöstä ja jokaisella on omansuuruinen sosiaalinen tila, toisilla pienenmpi ja toisilla suurempi, mikä voi välillä johtaa "rajaloukkauksiin". Sori nyt sun maailmankuvan hajoittamisesta, mutta unohda jo ne "säännöt" ja ala elää.
Ääliö. Juuri noita autisti EI OSAA EIKÄ YMMÄRRÄ. :D
Pointti onkin siinä, että riittää olla oma itsensä. Ä.äliö olet itse, kun sen ymmärtäminen on sinulle niin vaikeaa.
Jos kaikki käyttäytyisi samalla tavalla eikä juuri niin kuten kirjoitit yksi täten toinen näin ja jokainen olisi omia persooniaan, autistinen olisi todennäköisesti tilanteen herra. Mutta kun se käyttäytyminen ei ole absoluuttinen, niin autistinen ihminen ei osaa käsitellä tilannetta, koska ei ymmärrä, mitä siinä tapahtuu ja miten pitäisi tilanteessa toimia.
Sinun tuntuu olevan vaikea ymmärtää, että tällaisessa maailmassa jossa mikään ei ole selkeää, on todella vaikea klaarata arkea uupumatta.
Vika onkin siinä että autisti kuvittelee että jokainen tilanne pitää ymmärtää ja lokeroida johonkin loogiseen sääntökokonaisuuteen. Autistin tehtävä onkin opetella päästämään irti tuosta harhasta ja oppia päästämään irti. Eikä velloa ahdistuksessa ja ruokkia pahaa oloaan mutku mä olen autisti-selityksillä. Tätä tarkoittaa henkinen kasvu, jota ijan jokainen tarvitsee jossain asiassa.
Anteeksi mutta mitä ihmettä sä oikein höpiset? Ei autisti kuvittele tuollaista. Se on se muu maailma, joka olettaa ja vaatii, että niissä tilanteissa täytyisi osata käyttäytyä tilanteeseen sopivalla tavalla. Ei se ole autistin mielessä se asia. Autisti on täysin tietoinen, ettei ole mitään yleispäteviä sääntöjä. Mutta kun sen autistin täytyis jotenkin selvitä niistä tilanteista.
Ootas vaan kun autisti päästää irti näistä, ei siinä kunnian kukko laula.
Henkinen kasvu ei tarkoita sitä, että päättää ignoorata yleiset kohteliaisuussäännöt ynnä muut.
Miksi sun sellaista täytyy pelätä? Oletko luonteeltasi m.ulkku?
Pelätä mitä?
Ei, en ole. Mä olen tosi kiltti ja empaattinen ja anteeksiantavainen ja s u vait seva - ja onnettoman huono asettamaan omia rajoja. Eli aika helposti hyv ä ksik äyt ettävä.
Kaikki ovat lähes poikkeuksetta kilttejä, empaattisia, anteeksiantavia jne. kun pääsevät itse kertomaan, niin minäkin. Kun taas puoliso, suku, työyhteisö ... voi voi sitä toksisen narsismin ja itsekkyyden määrää :(
Ei, kyllä nää oli nimenomaan mun lähipiirin kuvauksia minusta.
Mutta jos jättäisin välittämättä niistä sosiaalisista säännöistä, niin saattaisin innoissani jauhaa sulle pari tuntia kasvien tieteellisistä nimistä, siitä että linnut on dinosauruksia, ollaanko me oikeasti mustan aukon sisällä tms. mikä tuskin kiinnostaisi sua. Niinpä mun on ihan oikeasti tärkeää tiedostaa, että mun pitää pyrkiä ymmärtämään ihmisten välisen kanssakäymisen sääntöjä järkeilemällä, kun ne ei tule multa luonnostaan ilman sitä.
Mutta jos jättäisin välittämättä niistä sosiaalisista säännöistä, niin saattaisin innoissani jauhaa sulle pari tuntia kasvien tieteellisistä nimistä, siitä että linnut on dinosauruksia, ollaanko me oikeasti mustan aukon sisällä tms. mikä tuskin kiinnostaisi sua.
En usko että menet niin raiteiltasi keskustellessa, muuten et kykenisi edes keskustelemaan täällä. OIkeilla aspergereilla ja autisteilla nuo oireet ovat 'vähän' tymäkämpiä kuin nyt mainitut. Silloin puhutaan jo oikeasti työkyvyttömyydestä. Tarinasta poikkeminen kuulijan tappioksi ja muu paskanjauhaminen on ihan normaalia huonoa kommunikaatiota, jota lähes jokainen harrastaa aika ajoin.
Minä olen kyllä ihan oikea asperger. Mulla on aika voimakkaita ne piirteet, en todellakaan ole niitä autisteja, joille sanotaan, että "mutta ethän sä vaikuta yhtään autistilta".
Niin, enhän mä mene niin raiteiltani, koska otan huomioon ne sosiaaliset säännöt. Jos olisin vaan oma itseni, niin infodumppaisin vaan loputtomasti kaikesta itseäni tavattomasti kiehtovasta. Tää on erittäin tyypillinen autismin kirjon piirre. Mun kognitiivinen taso on kuitenkin sellainen, että kykenen tiedostamaan, ettei muita ihmisiä todennäköisesti kiinnosta ne asiat (en kyllä pysty käsittämään, miten ei!), ja ettei ole sosiaalisesti sopivaa vaan jauhaa asioista, jotka ei kiinnosta mua. Kaikki autismin kirjolla olevat ei kykene tiedostamaan tuota ja käyttäytymään sen mukaan.
Työkyvytön kyllä olen.
Miten voit olla työkyvytön? Vaikutat sinänsä normaalilta ja ajatuskin juoksee normaalisti.
Niin, mullahan ei ole vikaa älyssä ja ymmärryksessä, vaan pystymisessä ja kykenemisessä. En ole onnistunut lukuisista yrityksistä huolimatta suorittamaan yhtään ammatillista koulutusta loppuun. Pystyn aina alottamaan, suorittamaan muutaman kuukauden hienosti, ja sitten romahdan. Ilmeisesti ihan jo se, että joutuu päivittäin olemaan sosiaalisessa kontaktissa ison määrän vieraita ihmisiä kanssa johtaa siihen. Suoritan siis, kunnes romahdan. Sitten en yhtäkkiä pääse sängystä ylös, en onnistu käymään suihkussa, pesemään hampaita, pukemaan päälle, en juuri mitään. En tietenkään haluaisi, että asia olisi näin. Siksi olen yrittänyt kerta toisensa jälkeen uudestaan antamatta periksi, mutta aina se päätyy samoin.
Sinulla näyttää olevan oikeasti tuota oireilua joka hankaloittaa asioita. On paljon autisteja jotka ovat ihan normaaleja, sillä tavalla ja työnteko kyllä onnistuu jos ei draamaile liikaa. Sinun tapauksessasi ymmärtää jos olet pois työmarkkinoilta.
Olet varmaan kokeillut jo etähommia, koulutusta tai osa-aikatyötä? Onko sekin liian kuluttavaa? Nehän aina suosittelevat noita etäjuttuja nykyään, ei ainakaan tarvitsisi tavata ketään fyysisesti.
Ei kannata antaa periksi, sinä ainakin yrität pitää kiinni siitä punaisesat langasta eli et halua heittäytyä ihan pohjalle. Tsemppiä.
Joo, monet autistit pystyy työelämään, vaikka se onkin kuormittavaa. Moni onnistunee löytämään itselleen sopivan työn, jossa ei tule liikaa sosiaalisia kontakteja ym.
Nykyaikana etätyömahdollisuudet saattaiskin mahdollistaa jotain. Ongelmana on tietysti ne koulutusasiat, ja ikä. Keski-ikäisenä alkaa vaikuttaa kokoajan vähemmän todennäköiseltä se, että onnistuisi ensin sen koulutuksen hankkimisessa, ja sitten vielä saisi niitä töitä - kuka ihme palkkaisi tällaisen henkilön.
Mutta kiitos.
Jep, ja moni autisti on aika näkyvillä esim somessa. Mutta sitten on myös sinunlaisia joilla on oikeasti näitä ongelmia. Tuo sopivan työn löytäminen olisi se juttu mutta ottaen huomioon Suomen tilanteen se taitaa olla jo mahdotonta.
Jos olet jo keski-ikäinen niin voi sanoa kyllä heippa tuolle työllistymiselle, ei sinua kukaan palkkaisi niin kuin sanoit. Työttömiä on jo niin paljon että paikoilla on varaa valkata supersol ttu-työntekijät muiden joukosta:S Mutta ei kannata tuntea itseään huonoksi, opiskele vaikka omaksi iloksi etänä jotain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin miksi ei pysty? Mikä se syy oikeesti oli?
Ei yksinkertaisesti jaksa. Se kai se syy nyt sitten on.
Miksi ei ? Tässä maassa on ihmisiä käynyt töissä vaikkei jaksaisi, mutta kun on pakko jos aikoo syödä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei itsekään jaksais mutta pakko, Saralla todellisuudessa mitään hätää ja murhetta ole
Jaa oletko sinäkin autisti?
En mutta ihmetyttää miksi näistä suurinosa "en jaksa en pysty" ihmisistä on aina: autisteja, adhd, yms. Siis aina ja kyseessä on hyvin pitkälti "oma diagnoosi" tai sitten luullaan että on joku tälläinen "sairaus" Ja haetaan kaikenmaailman diagnooseja ja lääkitystä.
Sua ihmetyttää, että juuri autisteilla on autismiin liittyviä ongelmia ja haasteita?
Autismi ei ole mitenkään hyvin pitkälti "oma diagnoosi", vaan lääkärin asettama diagnoosi. Diagnooseja ei pysty itse hakemaan. Autusmiin ei ole lääkitystä.
Mikä siinä on, että pitää tuolla lailla julistaa tietämättömyyttään?
Joo kyllä nämä artistit ja Aspergerin tiedetään. Märisebät aina miten HEILLÄ on rakastan kun eivät pysty joustamaan yhtään missään ja muut joutuvat sietämään heidän ehdottomuuttaan kun pienikin improvisaatio on NIIN Raskasta heidän pikku aivoilleen.
Niin eli et tiedä oikeasti yhtään?
Nimenomaanhan me autistit joustetaan aivan jatkuvasti, joka päivä.
Te mitään jousta. Naama on norsun perheessä heti kun pitäisi jotain muuttaa jossakin toiminta tavassa. Sitten ihmettelette kun töksäyttelette "totuuksianne" töykeästi muille vailla minkäänlaista tunneälyä. Ketään ei kiinnosta teidän yksioikoisen "totuutenne" mitkä 99% ovat vieläpä aivan väärin mutta kuvittelette tietävänne kun joskus olette jostain niin lukeneet.
Miten autisti voisi olla joustamatta, kun koko yhteiskunta on suunniteltu neurotyypillisten ehdoilla?
Yhteiskunta on suunniteltu normaalien ehdoilla. Mitens nyt näin? Voitte lopettaa tuon oman termistönne käyttämisen keskustelussa jossa suurin osa on normaaleja. Teillehän tuo autismi on koko persoonallisuus eikä vika/tila. Itse sairastan GADia, OCDta ja paria muuta, päälle vielä melkein jokapäiväinen migreeni eli oikeaakin neurologista-oireilua löytyy. Ei tulisi mieleenkään tehdä sairauksistani ja vajaavaisuuksistani omaa persoonallisuutani vaikka ne jokapäiväiseen elämääni vaikuttavatkin. Miten absurdia.
Ja btw, en ole päässyt työkyvyttömyyseläkkeelle vaikka en monesti pääse edes sängystä ylös jäätävien migreenisärkyjen ja pahoinvoinnin takia. Siihen päälle kunnon ahdistustutinat. Kumma miten kela katsoo minut työkykyiseksi mutta teikeläisiä, terveellä kropalla, työkyvyttömäksi. Tämä systeemi on epäoikeudenmukainen ja syrjivä.
Ei Kela todellakaan katso "meikäläisiä" työkyvyttömiksi, vaikka kaikki hoitavat lääkärit usean vuoden ajalta on todennut täysin työkyvyttömäksi.
Autismi ei ole joku minusta erillinen tila, joka vaikuttaisi vain johonkin yksittäisiin asioihin, vaan se vaikuttaa kaikkeen joka ikinen hetki. En mä siis voi erottaa ja irroittaa autismia mun persoonallisuudesta, koska se on läsnä kaikessa.
Jaa, onko kela "teikeläistenkin" kimpussa? Aikaisemmin puhuttiin miten helposti pääsee työkyvyttömyyseläkkeelle tuolla diagnoosilla. Että sinne lampsittiin vain. Ne ovat sitten kiristäneet siitäkin, tuo on viddumaista ettei lääkäreiden lausuntoja hyväksytä!
Tuntuu että mediassa esillä on vain näitä vähäoireisia autisteja ja siitä saa sitten sellaisen kuvan että kaikki ovat samanlaisia.
Joo, ei todellakaan hyväksytä nykyään autismin kirjoa työkyvyttömyyden perustaksi sitten niin millään. Itsekin olen ollut vuosikausia työtön työnhakija ilman työnhakuvelvoitetta - työkkäri sentään ymmärtää, ettei lääkäri perusteetta ketään arvio työkyvyttömäksi. Kela taas ei lääkärinlausunnoista piittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei itsekään jaksais mutta pakko, Saralla todellisuudessa mitään hätää ja murhetta ole
Jaa oletko sinäkin autisti?
En mutta ihmetyttää miksi näistä suurinosa "en jaksa en pysty" ihmisistä on aina: autisteja, adhd, yms. Siis aina ja kyseessä on hyvin pitkälti "oma diagnoosi" tai sitten luullaan että on joku tälläinen "sairaus" Ja haetaan kaikenmaailman diagnooseja ja lääkitystä.
Sua ihmetyttää, että juuri autisteilla on autismiin liittyviä ongelmia ja haasteita?
Autismi ei ole mitenkään hyvin pitkälti "oma diagnoosi", vaan lääkärin asettama diagnoosi. Diagnooseja ei pysty itse hakemaan. Autusmiin ei ole lääkitystä.
Mikä siinä on, että pitää tuolla lailla julistaa tietämättömyyttään?
Joo kyllä nämä artistit ja Aspergerin tiedetään. Märisebät aina miten HEILLÄ on rakastan kun eivät pysty joustamaan yhtään missään ja muut joutuvat sietämään heidän ehdottomuuttaan kun pienikin improvisaatio on NIIN Raskasta heidän pikku aivoilleen.
Niin eli et tiedä oikeasti yhtään?
Nimenomaanhan me autistit joustetaan aivan jatkuvasti, joka päivä.
Te mitään jousta. Naama on norsun perheessä heti kun pitäisi jotain muuttaa jossakin toiminta tavassa. Sitten ihmettelette kun töksäyttelette "totuuksianne" töykeästi muille vailla minkäänlaista tunneälyä. Ketään ei kiinnosta teidän yksioikoisen "totuutenne" mitkä 99% ovat vieläpä aivan väärin mutta kuvittelette tietävänne kun joskus olette jostain niin lukeneet.
Miten autisti voisi olla joustamatta, kun koko yhteiskunta on suunniteltu neurotyypillisten ehdoilla?
Yhteiskunta on suunniteltu normaalien ehdoilla. Mitens nyt näin? Voitte lopettaa tuon oman termistönne käyttämisen keskustelussa jossa suurin osa on normaaleja. Teillehän tuo autismi on koko persoonallisuus eikä vika/tila. Itse sairastan GADia, OCDta ja paria muuta, päälle vielä melkein jokapäiväinen migreeni eli oikeaakin neurologista-oireilua löytyy. Ei tulisi mieleenkään tehdä sairauksistani ja vajaavaisuuksistani omaa persoonallisuutani vaikka ne jokapäiväiseen elämääni vaikuttavatkin. Miten absurdia.
Ja btw, en ole päässyt työkyvyttömyyseläkkeelle vaikka en monesti pääse edes sängystä ylös jäätävien migreenisärkyjen ja pahoinvoinnin takia. Siihen päälle kunnon ahdistustutinat. Kumma miten kela katsoo minut työkykyiseksi mutta teikeläisiä, terveellä kropalla, työkyvyttömäksi. Tämä systeemi on epäoikeudenmukainen ja syrjivä.
Vaikuttaa se kyllä mielivaltaiselta jos pitää paikkansa että voit lypsää itsellesi sesam aukene- diagnoosin jolla luistelet kätevästi pois työvelvotteista jopa loppuiäksi. Eihän tuollaisessa valheessa ole mitään kestävää kehitystä kenenkään kannalta.
Tietääkseni pysyvää eläkettä on hyvin vaikea saada mutta ovatko ajat muuttuneet lorvikatarri-lintsareita suosivaksi?
Ei se niin mene, ysärillä vielä onnistui milloin mistäkin syystä muttei tänäpäivänä.
Ja usean burnoutista voin todeta ettei ole järkeä pitää töissä loppuunpalanutta joka ei ymmärrä edes yksinkertaisinta asiaa tilansa vuoksi, saati pystyisi suoriutumaan tehtävistä.
Keksittynä esimerkkinä vaikka hyllyttäjä joka ehtii käydä koko kaupan läpi puolessa päivässä mutta loppuunpalaneella menee yhdessä hyllyssä koko päivä jossa myös työvirheitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin miksi ei pysty? Mikä se syy oikeesti oli?
Ei yksinkertaisesti jaksa. Se kai se syy nyt sitten on.
Miksi ei ? Tässä maassa on ihmisiä käynyt töissä vaikkei jaksaisi, mutta kun on pakko jos aikoo syödä
Väärin. Ihminen voi käydä töissä, jos ei huvita. Mutta kukaan ei voi tehdä mitään sellaista mitä ei jaksa, koska se on mahdotonta.
Joo pitäis olla aina vaan helppoa ja mukavaa työnteon jos vähäänkään poikkeaa rutiineista niin romahdetaan.
Tottakai suurimmassa osassa työyhteisössä on toksisuutta, selän takana puhumista yms mutta niille ei yksittäinen ihminen voi mitään pitää vain kestää. Jotkut kestää ja jaksaa kun on pakko saada leipää pöytään ja laskut maksettua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Googlen mukaan aikuisviihdetähti on hänen ammattinsa.
Onhan tuo raskas ala. Hoh-hoijaa.
Veikkaan ettei kuuppa ollut kunnossa alalle lähtiessäkään ja nyt ollaan kunnossa missä oltaisiin. Hyvinä aikoina otettu sairaalaan sisään.
Vierailija kirjoitti:
Joo pitäis olla aina vaan helppoa ja mukavaa työnteon jos vähäänkään poikkeaa rutiineista niin romahdetaan.
Tottakai suurimmassa osassa työyhteisössä on toksisuutta, selän takana puhumista yms mutta niille ei yksittäinen ihminen voi mitään pitää vain kestää. Jotkut kestää ja jaksaa kun on pakko saada leipää pöytään ja laskut maksettua.
Kyllä minä sen uskon, että sinulla on elämä ihan hele-ve-tin helppoa, mutta on ihmisiä, joilla on oikeitakin ongelmia.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä tämä Suomi on sairas. Ihmisiä vaivaa mikä milloinkin ja harva on ilman mitään vaivaa ja murhetta. Toisille niitä osuu kohdalle enemmän ja toisille vähemmän. Olisin itsekin mielelläni pois työstä, sillä usein yö menee valvomiseksi ja pidäpä siinä sitten pää kasassa seuraavana päivänä kuten tänään.
Herää Suomen kansa, kääntykää kaikki pois synneistänne ja tehkää parannus. Jeesus Kristus on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti. Vielä tänään hän kutsuu uusia seuraajia ja kulkemaan kapeaa tietä kohti Taivasten valtakuntaa. Ilmestyskirjan aika on täällä jo.
Mene töihin, ota Ukko Ylijumala sydämeesi. Muuta neuvoa ei tule.
Töissä jos on niin sehän on etuoikeus ja työlliset siitä nauttivat sekä saavat palkkaa! Se heille suotakoon. Ei meitä työttömiä kannata väkisin töihin pakottaa. Työllisten pitäisi kantaa vastuunsa ja tehdä kovemmin töitä, jotta meillä kaikilla olisi ihmisarvoinen elintaso.
Jotenkin typerää marinaa aloituksen henkilöltä, kun ei ole ilmeisesti edes koittanut vaihtaa alaa, hakeutua etätöihin ym. mikä auttaisi jaksamista työssä. Nyt paistattelee lehtien palstoilla milloin mihinkin asiaan liittyen: ADHD, autismi, trans, seksityö, deittailu. 🙄
Vaikuttaa se kyllä mielivaltaiselta jos pitää paikkansa että voit lypsää itsellesi sesam aukene- diagnoosin jolla luistelet kätevästi pois työvelvotteista jopa loppuiäksi. Eihän tuollaisessa valheessa ole mitään kestävää kehitystä kenenkään kannalta.
Tietääkseni pysyvää eläkettä on hyvin vaikea saada mutta ovatko ajat muuttuneet lorvikatarri-lintsareita suosivaksi?