Lue keskustelun säännöt.
Mitä ne maanviljelijät, joilla ei ole eläimiä, tekevät talvella?
Kommentit (41)
Niillä voi olla saha, jossa sahataan kaiketi oman metsän puuta laudoiksi, joita mökkiläiset kesällä ostaa. Maalla maa on halvempaa, niin lautojen hinta on halvempi kuin kaupungista ostaessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Naapureista (viljatilallisia) löytyy hammaslääkäri, luokanopettaja, kaivinkoneurakoitsija, suutari, sisäänostaja (tai siis joku sellainen, joka hankkii tuotteita erikoisalan kauppaan ja reissaa pitkin maailmaa), kirvesmies, varhaiskasvattaja, metsäkonekuski ja yksi sellainen, joka tekee talvella auraushommia ja kaikenlaista kiinteistöhuoltoa.
Keskimääräinen tilakohtainen maatalustuki on 15 000 e/v (verollista tuloa) ja hehtaarilta saa vehnää noin 4000 kg. Siitä saa noin 200 e/tonni eli noin 800 e (rahti pitää maksaa itse), joten ei viljatilallisella ole mahdollisuutta olla talvea tekemättä mitään. (keskimääräinen tilakoko on noin 60 ha, jos se kaikki olisi vehnällä ja sato olisi tasainen, niin rahaa saisi esimerkinomaisesti 48 000 e, josta pitäisi maksaa koneet, huollot, polttoaineet, siemenet, lainat, viljankuljetusten rahdit, lannoitteet,vakuutukset, verot jne, eli konekannasta riippuen tuosta voi jäädä peräti 4000 e itselle!) Jos valkoposkihanhet tulevat keväällä syömään, voi sadosta saadakin vain 20 000 e, mutta kulut on ihan samat kuin olisi ilman tuholaisia.
Eli sun tapauksessasi syysmuutolla lokakuussa valkoposkihanhet syö 140 tonnia viljaa, joka niiden muuttoaikaan noin syys- lokakuussa on siis jo puitu? Keväällä taas hanhet muuttaa toukokuun 15 päivän jälkeen, kuun loppuun mennessä. Vuosien omasta kokemuksesta tiedän, että virolahti- vaalimaan seudulla kylvöt tehdään toukokuun kolmannella viikolla, eli tuskin ovat itäneet hanhien muuttoaikaan. Säätilasta riippuen hanhiparvet voivat yhtä hyvin muuttaa myös venäjän puolelta, viipuria myöden? Mitä iloa tuottaa levittää moista paskapuhetta ja lietsoa perätöntä viholliskuvaa luonnon eläimiä kohtaan?
Mun tuntemat eläimettömät maanviljelijät tekee talvisin jotain työtä jolla tienaa, että on rahaa maanviljellä.
Vierailija kirjoitti:
Naapureista (viljatilallisia) löytyy hammaslääkäri, luokanopettaja, kaivinkoneurakoitsija, suutari, sisäänostaja (tai siis joku sellainen, joka hankkii tuotteita erikoisalan kauppaan ja reissaa pitkin maailmaa), kirvesmies, varhaiskasvattaja, metsäkonekuski ja yksi sellainen, joka tekee talvella auraushommia ja kaikenlaista kiinteistöhuoltoa.
Keskimääräinen tilakohtainen maatalustuki on 15 000 e/v (verollista tuloa) ja hehtaarilta saa vehnää noin 4000 kg. Siitä saa noin 200 e/tonni eli noin 800 e (rahti pitää maksaa itse), joten ei viljatilallisella ole mahdollisuutta olla talvea tekemättä mitään. (keskimääräinen tilakoko on noin 60 ha, jos se kaikki olisi vehnällä ja sato olisi tasainen, niin rahaa saisi esimerkinomaisesti 48 000 e, josta pitäisi maksaa koneet, huollot, polttoaineet, siemenet, lainat, viljankuljetusten rahdit, lannoitteet,vakuutukset, verot jne, eli konekannasta riippuen tuosta voi jäädä peräti 4000 e itselle!) Jos valkoposkihanhet tulevat keväällä syömään, voi sadosta saadakin vain 20 000 e, mutta kulut on ihan samat kuin olisi ilman tuholaisia.
Jos laskema on oikein niin aika järkyttävää jos viljelijälle jää vain 4000e tuosta koko summasta. Onko viljelyn verotus sitten liian suurta? Vai tuleeko se noista koneista ja muista.
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa maanviljelijöistä, jotka eivät ole eläintilallisia, käyvät muualla töissä.
Ja vitut käy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Uunin pankolla röhnötetään tukikaavakkeita täyttäen..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun mies opettaa amiksessa kasvinviljelyä. Minä lomitan.
Paljon kuuluu sulle!
Pidä vaan huolta omista asioistaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuntemistani yksi tekee lumitöitä, yksi ajaa taksia, yksi tekee myyntiin polttopuuta. Jokainen heistä myös lomailee talvella, koska kesällä ei ehdi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naapureista (viljatilallisia) löytyy hammaslääkäri, luokanopettaja, kaivinkoneurakoitsija, suutari, sisäänostaja (tai siis joku sellainen, joka hankkii tuotteita erikoisalan kauppaan ja reissaa pitkin maailmaa), kirvesmies, varhaiskasvattaja, metsäkonekuski ja yksi sellainen, joka tekee talvella auraushommia ja kaikenlaista kiinteistöhuoltoa.
Keskimääräinen tilakohtainen maatalustuki on 15 000 e/v (verollista tuloa) ja hehtaarilta saa vehnää noin 4000 kg. Siitä saa noin 200 e/tonni eli noin 800 e (rahti pitää maksaa itse), joten ei viljatilallisella ole mahdollisuutta olla talvea tekemättä mitään. (keskimääräinen tilakoko on noin 60 ha, jos se kaikki olisi vehnällä ja sato olisi tasainen, niin rahaa saisi esimerkinomaisesti 48 000 e, josta pitäisi maksaa koneet, huollot, polttoaineet, siemenet, lainat, viljankuljetusten rahdit, lannoitteet,vakuutukset, verot jne, eli konekannasta riippuen tuosta voi jäädä peräti 4000 e itselle!) Jos valkoposkihanhet tulevat keväällä syömään, voi sadosta saadakin vain 20 000 e, mutta kulut on ihan samat kuin olisi ilman tuholaisia.
Eli sun tapauksessasi syysmuutolla lokakuussa valkoposkihanhet syö 140 tonnia viljaa, joka niiden muuttoaikaan noin syys- lokakuussa on siis jo puitu? Keväällä taas hanhet muuttaa toukokuun 15 päivän jälkeen, kuun loppuun mennessä. Vuosien omasta kokemuksesta tiedän, että virolahti- vaalimaan seudulla kylvöt tehdään toukokuun kolmannella viikolla, eli tuskin ovat itäneet hanhien muuttoaikaan. Säätilasta riippuen hanhiparvet voivat yhtä hyvin muuttaa myös venäjän puolelta, viipuria myöden? Mitä iloa tuottaa levittää moista paskapuhetta ja lietsoa perätöntä viholliskuvaa luonnon eläimiä kohtaan?
Ei, se vilja syödään jo keväällä. Oletko kuullut sellaisesta ihmeellisestä asiasta, jonka nimi on syysvehnä? Se kylvetään jo syksyllä, se on oraalla keväällä ja maistuu hanhille.
Oletan, että sinulla on samanlainen kokemus kuin Birdlifen asiantuntijoilla, jotka ihastelivat sitä, miten hanhet söivät "vain heinää". Ei, se oli vehnää!
En levitä paskapuhetta, kerron faktaa siitä, miten 2 vko pelloilla viihtyvät 30 000 hanhea onnistuvat tuhoamaan kaiken syysviljan ja nurmet siihen päälle. Birdlifen edustajien mukaan hanhet tulisi ohjata hanhipelloille, mutta he eivät kerro, missä niitä on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naapureista (viljatilallisia) löytyy hammaslääkäri, luokanopettaja, kaivinkoneurakoitsija, suutari, sisäänostaja (tai siis joku sellainen, joka hankkii tuotteita erikoisalan kauppaan ja reissaa pitkin maailmaa), kirvesmies, varhaiskasvattaja, metsäkonekuski ja yksi sellainen, joka tekee talvella auraushommia ja kaikenlaista kiinteistöhuoltoa.
Keskimääräinen tilakohtainen maatalustuki on 15 000 e/v (verollista tuloa) ja hehtaarilta saa vehnää noin 4000 kg. Siitä saa noin 200 e/tonni eli noin 800 e (rahti pitää maksaa itse), joten ei viljatilallisella ole mahdollisuutta olla talvea tekemättä mitään. (keskimääräinen tilakoko on noin 60 ha, jos se kaikki olisi vehnällä ja sato olisi tasainen, niin rahaa saisi esimerkinomaisesti 48 000 e, josta pitäisi maksaa koneet, huollot, polttoaineet, siemenet, lainat, viljankuljetusten rahdit, lannoitteet,vakuutukset, verot jne, eli konekannasta riippuen tuosta voi jäädä peräti 4000 e itselle!) Jos valkoposkihanhet tulevat keväällä syömään, voi sadosta saadakin vain 20 000 e, mutta kulut on ihan samat kuin olisi ilman tuholaisia.
Jos laskema on oikein niin aika järkyttävää jos viljelijälle jää vain 4000e tuosta koko summasta. Onko viljelyn verotus sitten liian suurta? Vai tuleeko se noista koneista ja muista.
Summa koostuu tuotantopanoksista, esimerkiksi huolloissa voi säästää, jos itse osaa tehdä, mutta osa koneista alkaa jo olla sellaisia, ettei niitä noin vain korjata, esim. varaosien hankkiminen on hankalaa.
Naapuri maksaa konehallistaan kiinteistöveroa melkein 1600 e/v. Sen siitä saa, kun haluaa siedettävät tilat korjaamiselle.
Tietenkin raadamme tukiaishakemuksia, näpläämme kalujamme ja välillä kerromme viljan viljelyn kannattamattomuutta sekä alhaista kantohinnoista mikäli tilan isäntäväki sattuu olla metsäomaisuudella siunattua.
Aikaa kuluu myös politiikassa. Suurilla tiloilla kokoomuksessa, pienemmillä keskustapuolueessa.
Ja tietenkin verosuunnittelu vie aikaa tuetun maatilamatkailun ohella. Ensi talvenakin parin viikon opinto- ja tutustumisreissu brasilialaiseen alkutuotantoon.
Niin, että kyllä talvellakin tekemistä riittää !
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naapureista (viljatilallisia) löytyy hammaslääkäri, luokanopettaja, kaivinkoneurakoitsija, suutari, sisäänostaja (tai siis joku sellainen, joka hankkii tuotteita erikoisalan kauppaan ja reissaa pitkin maailmaa), kirvesmies, varhaiskasvattaja, metsäkonekuski ja yksi sellainen, joka tekee talvella auraushommia ja kaikenlaista kiinteistöhuoltoa.
Keskimääräinen tilakohtainen maatalustuki on 15 000 e/v (verollista tuloa) ja hehtaarilta saa vehnää noin 4000 kg. Siitä saa noin 200 e/tonni eli noin 800 e (rahti pitää maksaa itse), joten ei viljatilallisella ole mahdollisuutta olla talvea tekemättä mitään. (keskimääräinen tilakoko on noin 60 ha, jos se kaikki olisi vehnällä ja sato olisi tasainen, niin rahaa saisi esimerkinomaisesti 48 000 e, josta pitäisi maksaa koneet, huollot, polttoaineet, siemenet, lainat, viljankuljetusten rahdit, lannoitteet,vakuutukset, verot jne, eli konekannasta riippuen tuosta voi jäädä peräti 4000 e itselle!) Jos valkoposkihanhet tulevat keväällä syömään, voi sadosta saadakin vain 20 000 e, mutta kulut on ihan samat kuin olisi ilman tuholaisia.
Eli sun tapauksessasi syysmuutolla lokakuussa valkoposkihanhet syö 140 tonnia viljaa, joka niiden muuttoaikaan noin syys- lokakuussa on siis jo puitu? Keväällä taas hanhet muuttaa toukokuun 15 päivän jälkeen, kuun loppuun mennessä. Vuosien omasta kokemuksesta tiedän, että virolahti- vaalimaan seudulla kylvöt tehdään toukokuun kolmannella viikolla, eli tuskin ovat itäneet hanhien muuttoaikaan. Säätilasta riippuen hanhiparvet voivat yhtä hyvin muuttaa myös venäjän puolelta, viipuria myöden? Mitä iloa tuottaa levittää moista paskapuhetta ja lietsoa perätöntä viholliskuvaa luonnon eläimiä kohtaan?
Et sitten ole kuullut syysviljasta, joka orastaa jo syksyllä ja talvehtii lumen alla? Ottamatta sen kummemmin kantaa hanhien syömisiin tms.
Vierailija kirjoitti:
Niillä voi olla saha, jossa sahataan kaiketi oman metsän puuta laudoiksi, joita mökkiläiset kesällä ostaa. Maalla maa on halvempaa, niin lautojen hinta on halvempi kuin kaupungista ostaessa.
Näinhän se on. Kerrostalon pihasta jo pelkkä puun kaataminen voi maksaa 500€. Kyllä kaupungissa tulee kallista lautaa. Totta törisit.
Laulu ”pohjolan pidot” on tutkijoiden mukaan tarkka kuvaus…
Vierailija kirjoitti:
Yksi tuttu ainakin auraa teitä.
Tuota tukijussien rääpimistä ei voi sanoa auraamiseksi
Täyttää tukipapereita, valvontapöytäkirjoja ja raportteja ruokavirastolle. Välillä osallistuvat vero- ja EU-tarkastuksiin. Työtä on vaikka kuinka paljon, toki kaikki paperilla.
Viljelevät maata tietenkin. Sanoohan sen jo ammattinimikin (maanviljelijä). Karjankasvattajat ovat oma ammattiryhmänsä.
Meillä lajiteltiin kellarissa perunaa suurtalouskeittiöihin. Vähän myöhemmin porukat hankki myös kuorimakoneet, ja sitten silmukoitiin perunoita koulupäivän jälkeen.