Vaimon ns. säästökohteet
Meillä on 2 lasta, minä palkkatyössä ja vaimo kotona. Ei edes hae työtä. Tiukkaa on taloudellisesti.
Vaimo yrittää kompensoida tulottomuuttaan: säästää jossain niksipirkka tyyppisissä asioissa ehkä 20€/v. Kirpparilla on pöytä usein ja nettona käteen jää, siis kaikki kulut vähennettynä jotain samaa luokkaa. Joskus nollat. Kulkee ryysyissä, ei kuntoile eikä muutenkaan huolehdi itsestään. Hompsukas.
Kateellisena katson muita perheitä: vaimot käy töissä, ovat tässä päivässä ja talous ei ole pankrotin partaalla.
Vaimo suuttuu kun ottaa puheeksi. Miten mä saan puhuttua tuolle järkeä? :( vapaa ehtoistyötä tekee ja sekin tekee loven lompakkoon kun menee bensaa, tulostin puksuttaa, uunissa tulee hyviä tuoksuja muille! Ja aikaa menee.
Ei ollut tuollainen ennen lapsia.
Ollaan alle 40v.
Kommentit (272)
Ap voi laittaa eropaperit vetämään. Lapset viikko-viikko. Jää äidillekin aikaa kuntoilla. Vai onko kivempi pitää kotiorjaa ja kitistä vauva palstalla.
Vierailija kirjoitti:
Ap voi laittaa eropaperit vetämään. Lapset viikko-viikko. Jää äidillekin aikaa kuntoilla. Vai onko kivempi pitää kotiorjaa ja kitistä vauva palstalla.
Eipä taida viikko-viikko tälle äidille sopia. Pitäisi löytää jostain elättäjä ensin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitinä (ja sisäpiiriläisenä) tähän ilmiöön törmää jatkuvasti missä lapsiin vedoten osa äideistä tekee perheen hyvinvoinnin kannalta loppujen lopuksi aika itsekkäitä päätöksiä. Ajatellaan, että omilla valinnoilla hoivataan lasta, vaikka ensisijaisesti hoivataan omia tarpeita tulla nähdyksi, elää kiireettömämpää ja rennompaa elämää, tuntea olonsa tärkeäksi ym. Mikäs sii, jos perheellä on resursseja loputtomasti, mutta harvalla on tällainen tilanne. Yleensä äiti lopulta vain siirtää osan taakastaan muiden kannettavaksi, kunnes joku lopulta irtautuu, tavalla tai toisella, tästä tilanteesta. Jos (ts) työelämä ei nappaa, aina voi yrittää siirtyä vaikka 60% tai 80% työajalle. Lasten kannalta se jo riittää. Loppu on itseä varten, vaikka mitä sanoisi.
Tässäkin aloittajan vaimo oli vedonnut siihen, että hänen oma isänsä on aikanaan perheen elättänyt. Siis joskus arviolta 30-40 vuotta sitten, kun elintaso ollut hyvin erilainen kuin tänään. Riippuen tietysti asuinkunnasta, jossain pk-seudulla alkaa jo kahden keskituloisenkin olla vaikeaa tulla toimeen, saati sitten yksillä tuloilla. Ei tuossa mielestäni perheen hyvinvoinnin puolesta toimita. Joillain on tietysti sellainen ideologia, etteivät lapset saa mennä päiväkotiin. En ole vielä yhtäkään korkeakoulutettua naista tavannut, joka näin ajattelisi.
No nämä eivät koskaan olekaan korkeastikoulutettuja, tai korkeintaan hyvin harvoin. Uskallan väittää, että isoin kausaliteetti päiväkotivastaisuuden kanssa löytyy kouluttamattomista äideistä ketkä tekevät matalapalkkatyötä.
Tottakai. Onko järkeä maksaa päivähoidosta, jotta pääsee tekemään kouluttamatonta, fyysisesti kuluttavaa, puuduttavaa työtä minimipalkalla, paikassa, jossa pätee viidakon laki, vieläpä lapsiaan juuri enää valveilla näkemättä? Korkeammin koulutetuilla on usein siisti, henkisesti rikastuttava, hyvin palkattu sisätyö miellyttävillä työajoilla, jossa kolleegat ovat sivistyneitä ja työnantaja noudattaa ihan Suomen lakeja. Kukapa ei kippaisi lapsia kiireenvilkkaan hoitoon ja lähtisi sine nautiskelemaan? Ja vielä palkallisesti ja eläkettä kartuttaen. Ymmärtäkää nyt, että työ voi merkitä hyvin erilaista tilannetta eri ihmisille.
Näinkin voidaan puolustella kotihoidon tukijärjestelmää. Joka sallii heikkolahjaisille ja laiskoille nuorille naisille vaihtoehdon kouluttautumisesta ja työnteosta.
Näennäisesti "yhteiskunnalle halvempi kuin päiväkoti", mutta näiltä naisilta jäävät työtulot saamatta, eläkkeet olemattomiksi ja verotkin maksamatta.
Näennäisesti "laatuaikaa äidille ja lapsille", mutta näiltä äideiltä jää osallistumatta yhteiskunnan pyörittämiseen aikuisina, työkykyisinä ihmisinä. Elinpiiri rajoittuu pirttiviljelyyn.
Eli työpaikkoja löytyy edelleen kaikille halukkaille sekä niitä tarvitseville? Jos niin ei ole, on minusta perusteltavaa olla poissa oravanpyörästä siinä elämänvaiheessa, kun on jotakin järkevää muuta tekemistä. Vai antaisitko mielelläsi oman työpaikkasi kotiäidille, "jotta hän pääsee pois kotoa makaamasta"? Ei vain kotiäitiys vaan koko äitiys on riski naisen uralle. Työelämään palaaminen ei ole välttämättä helppoa, se on selvää ja tappiollisen työnkin tekeminen voi kannattaa tulevaa silmälläpitäen. Kokonaisuus ratkaisee. Ap:n vaimo tekee varmaan myös siksi juuri vapaaehtoistyötä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitinä (ja sisäpiiriläisenä) tähän ilmiöön törmää jatkuvasti missä lapsiin vedoten osa äideistä tekee perheen hyvinvoinnin kannalta loppujen lopuksi aika itsekkäitä päätöksiä. Ajatellaan, että omilla valinnoilla hoivataan lasta, vaikka ensisijaisesti hoivataan omia tarpeita tulla nähdyksi, elää kiireettömämpää ja rennompaa elämää, tuntea olonsa tärkeäksi ym. Mikäs sii, jos perheellä on resursseja loputtomasti, mutta harvalla on tällainen tilanne. Yleensä äiti lopulta vain siirtää osan taakastaan muiden kannettavaksi, kunnes joku lopulta irtautuu, tavalla tai toisella, tästä tilanteesta. Jos (ts) työelämä ei nappaa, aina voi yrittää siirtyä vaikka 60% tai 80% työajalle. Lasten kannalta se jo riittää. Loppu on itseä varten, vaikka mitä sanoisi.
Tässäkin aloittajan vaimo oli vedonnut siihen, että hänen oma isänsä on aikanaan perheen elättänyt. Siis joskus arviolta 30-40 vuotta sitten, kun elintaso ollut hyvin erilainen kuin tänään. Riippuen tietysti asuinkunnasta, jossain pk-seudulla alkaa jo kahden keskituloisenkin olla vaikeaa tulla toimeen, saati sitten yksillä tuloilla. Ei tuossa mielestäni perheen hyvinvoinnin puolesta toimita. Joillain on tietysti sellainen ideologia, etteivät lapset saa mennä päiväkotiin. En ole vielä yhtäkään korkeakoulutettua naista tavannut, joka näin ajattelisi.
No nämä eivät koskaan olekaan korkeastikoulutettuja, tai korkeintaan hyvin harvoin. Uskallan väittää, että isoin kausaliteetti päiväkotivastaisuuden kanssa löytyy kouluttamattomista äideistä ketkä tekevät matalapalkkatyötä.
Tottakai. Onko järkeä maksaa päivähoidosta, jotta pääsee tekemään kouluttamatonta, fyysisesti kuluttavaa, puuduttavaa työtä minimipalkalla, paikassa, jossa pätee viidakon laki, vieläpä lapsiaan juuri enää valveilla näkemättä? Korkeammin koulutetuilla on usein siisti, henkisesti rikastuttava, hyvin palkattu sisätyö miellyttävillä työajoilla, jossa kolleegat ovat sivistyneitä ja työnantaja noudattaa ihan Suomen lakeja. Kukapa ei kippaisi lapsia kiireenvilkkaan hoitoon ja lähtisi sine nautiskelemaan? Ja vielä palkallisesti ja eläkettä kartuttaen. Ymmärtäkää nyt, että työ voi merkitä hyvin erilaista tilannetta eri ihmisille.
Näinkin voidaan puolustella kotihoidon tukijärjestelmää. Joka sallii heikkolahjaisille ja laiskoille nuorille naisille vaihtoehdon kouluttautumisesta ja työnteosta.
Näennäisesti "yhteiskunnalle halvempi kuin päiväkoti", mutta näiltä naisilta jäävät työtulot saamatta, eläkkeet olemattomiksi ja verotkin maksamatta.
Näennäisesti "laatuaikaa äidille ja lapsille", mutta näiltä äideiltä jää osallistumatta yhteiskunnan pyörittämiseen aikuisina, työkykyisinä ihmisinä. Elinpiiri rajoittuu pirttiviljelyyn.
Pirttiviljely! :D en kestä :D
Vierailija kirjoitti:
Valintojen maailmassa täällä eletään. Tämä on sinun valintasi joka sekunti uudelleen.
On valittu hankkia lapsia. Toivon mukaan ei sen takia mennä tuuliviirinä impulssien perässä elämän tärkeissä asioissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap voi laittaa eropaperit vetämään. Lapset viikko-viikko. Jää äidillekin aikaa kuntoilla. Vai onko kivempi pitää kotiorjaa ja kitistä vauva palstalla.
Eipä taida viikko-viikko tälle äidille sopia. Pitäisi löytää jostain elättäjä ensin.
Väärin. Mies maksaa ex:lle elarit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap voi laittaa eropaperit vetämään. Lapset viikko-viikko. Jää äidillekin aikaa kuntoilla. Vai onko kivempi pitää kotiorjaa ja kitistä vauva palstalla.
Eipä taida viikko-viikko tälle äidille sopia. Pitäisi löytää jostain elättäjä ensin.
Väärin. Mies maksaa ex:lle elarit.
Elarit lapsista. Naisen pitäisi itse omakin elätys hankkia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valintojen maailmassa täällä eletään. Tämä on sinun valintasi joka sekunti uudelleen.
On valittu hankkia lapsia. Toivon mukaan ei sen takia mennä tuuliviirinä impulssien perässä elämän tärkeissä asioissa.
Mielestäni ap ei missään väistele velvollisuuttaan elättää lapsiaan. Ainoastaan halveksuu puolisoaan haluttomuudesta tehdä sitä samaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitinä (ja sisäpiiriläisenä) tähän ilmiöön törmää jatkuvasti missä lapsiin vedoten osa äideistä tekee perheen hyvinvoinnin kannalta loppujen lopuksi aika itsekkäitä päätöksiä. Ajatellaan, että omilla valinnoilla hoivataan lasta, vaikka ensisijaisesti hoivataan omia tarpeita tulla nähdyksi, elää kiireettömämpää ja rennompaa elämää, tuntea olonsa tärkeäksi ym. Mikäs sii, jos perheellä on resursseja loputtomasti, mutta harvalla on tällainen tilanne. Yleensä äiti lopulta vain siirtää osan taakastaan muiden kannettavaksi, kunnes joku lopulta irtautuu, tavalla tai toisella, tästä tilanteesta. Jos (ts) työelämä ei nappaa, aina voi yrittää siirtyä vaikka 60% tai 80% työajalle. Lasten kannalta se jo riittää. Loppu on itseä varten, vaikka mitä sanoisi.
Tässäkin aloittajan vaimo oli vedonnut siihen, että hänen oma isänsä on aikanaan perheen elättänyt. Siis joskus arviolta 30-40 vuotta sitten, kun elintaso ollut hyvin erilainen kuin tänään. Riippuen tietysti asuinkunnasta, jossain pk-seudulla alkaa jo kahden keskituloisenkin olla vaikeaa tulla toimeen, saati sitten yksillä tuloilla. Ei tuossa mielestäni perheen hyvinvoinnin puolesta toimita. Joillain on tietysti sellainen ideologia, etteivät lapset saa mennä päiväkotiin. En ole vielä yhtäkään korkeakoulutettua naista tavannut, joka näin ajattelisi.
No nämä eivät koskaan olekaan korkeastikoulutettuja, tai korkeintaan hyvin harvoin. Uskallan väittää, että isoin kausaliteetti päiväkotivastaisuuden kanssa löytyy kouluttamattomista äideistä ketkä tekevät matalapalkkatyötä.
Tottakai. Onko järkeä maksaa päivähoidosta, jotta pääsee tekemään kouluttamatonta, fyysisesti kuluttavaa, puuduttavaa työtä minimipalkalla, paikassa, jossa pätee viidakon laki, vieläpä lapsiaan juuri enää valveilla näkemättä? Korkeammin koulutetuilla on usein siisti, henkisesti rikastuttava, hyvin palkattu sisätyö miellyttävillä työajoilla, jossa kolleegat ovat sivistyneitä ja työnantaja noudattaa ihan Suomen lakeja. Kukapa ei kippaisi lapsia kiireenvilkkaan hoitoon ja lähtisi sine nautiskelemaan? Ja vielä palkallisesti ja eläkettä kartuttaen. Ymmärtäkää nyt, että työ voi merkitä hyvin erilaista tilannetta eri ihmisille.
Näinkin voidaan puolustella kotihoidon tukijärjestelmää. Joka sallii heikkolahjaisille ja laiskoille nuorille naisille vaihtoehdon kouluttautumisesta ja työnteosta.
Näennäisesti "yhteiskunnalle halvempi kuin päiväkoti", mutta näiltä naisilta jäävät työtulot saamatta, eläkkeet olemattomiksi ja verotkin maksamatta.
Näennäisesti "laatuaikaa äidille ja lapsille", mutta näiltä äideiltä jää osallistumatta yhteiskunnan pyörittämiseen aikuisina, työkykyisinä ihmisinä. Elinpiiri rajoittuu pirttiviljelyyn.
Eli työpaikkoja löytyy edelleen kaikille halukkaille sekä niitä tarvitseville? Jos niin ei ole, on minusta perusteltavaa olla poissa oravanpyörästä siinä elämänvaiheessa, kun on jotakin järkevää muuta tekemistä. Vai antaisitko mielelläsi oman työpaikkasi kotiäidille, "jotta hän pääsee pois kotoa makaamasta"? Ei vain kotiäitiys vaan koko äitiys on riski naisen uralle. Työelämään palaaminen ei ole välttämättä helppoa, se on selvää ja tappiollisen työnkin tekeminen voi kannattaa tulevaa silmälläpitäen. Kokonaisuus ratkaisee. Ap:n vaimo tekee varmaan myös siksi juuri vapaaehtoistyötä.
Jo se, että kerrot työn, minkä tahansa työn, olevan naiselle oravanpyörää, kertoo mitä ajattelet asiasta. Siinä on minun aivan turha esittää vastaväitteitä, että näihin minun töihin ei ketä tahansa kotiäitiä kadulta voida ottaa tilalleni.
Niin, olen feministi, jonka mielestä naisen ei milloinkaan tule taantua olemaan miehen armoilla oleva tradwife.
Ap, näistä ei puhuta tarpeeksi...
vaimosi on aivan tietoisesti lokki joka härskisti elää siivelläsi. Se on äärimmäisen epäreilua silloin kun talouden varat eivät riitä. kyllä sinustakin varmaan olisi kiva heitäyttyä elätiksi vai mitä? ei työelämä ole herkkua kellekään.
minua inhottaa tuossa tilanteessa erityisesti se, että vaimosi on vain itse keskenään päättänyt alkaa loisimaan... tiesi varmaan, että jos reippaasti avaisit keskustelun ikuisesta kotiäidin eli tosiasiassa lorvin roolista, et hänen valintaansa hyväksyisi. nyt olet sitten nalkissa tuon siipeilijän kanssa. ei reilua.
t. nainen itsekin... joka ei hyväksy kummaltakaan sukupuolelta tullaista kumppanin niljakasta hyv. käyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitinä (ja sisäpiiriläisenä) tähän ilmiöön törmää jatkuvasti missä lapsiin vedoten osa äideistä tekee perheen hyvinvoinnin kannalta loppujen lopuksi aika itsekkäitä päätöksiä. Ajatellaan, että omilla valinnoilla hoivataan lasta, vaikka ensisijaisesti hoivataan omia tarpeita tulla nähdyksi, elää kiireettömämpää ja rennompaa elämää, tuntea olonsa tärkeäksi ym. Mikäs sii, jos perheellä on resursseja loputtomasti, mutta harvalla on tällainen tilanne. Yleensä äiti lopulta vain siirtää osan taakastaan muiden kannettavaksi, kunnes joku lopulta irtautuu, tavalla tai toisella, tästä tilanteesta. Jos (ts) työelämä ei nappaa, aina voi yrittää siirtyä vaikka 60% tai 80% työajalle. Lasten kannalta se jo riittää. Loppu on itseä varten, vaikka mitä sanoisi.
Tässäkin aloittajan vaimo oli vedonnut siihen, että hänen oma isänsä on aikanaan perheen elättänyt. Siis joskus arviolta 30-40 vuotta sitten, kun elintaso ollut hyvin erilainen kuin tänään. Riippuen tietysti asuinkunnasta, jossain pk-seudulla alkaa jo kahden keskituloisenkin olla vaikeaa tulla toimeen, saati sitten yksillä tuloilla. Ei tuossa mielestäni perheen hyvinvoinnin puolesta toimita. Joillain on tietysti sellainen ideologia, etteivät lapset saa mennä päiväkotiin. En ole vielä yhtäkään korkeakoulutettua naista tavannut, joka näin ajattelisi.
No nämä eivät koskaan olekaan korkeastikoulutettuja, tai korkeintaan hyvin harvoin. Uskallan väittää, että isoin kausaliteetti päiväkotivastaisuuden kanssa löytyy kouluttamattomista äideistä ketkä tekevät matalapalkkatyötä.
Tottakai. Onko järkeä maksaa päivähoidosta, jotta pääsee tekemään kouluttamatonta, fyysisesti kuluttavaa, puuduttavaa työtä minimipalkalla, paikassa, jossa pätee viidakon laki, vieläpä lapsiaan juuri enää valveilla näkemättä? Korkeammin koulutetuilla on usein siisti, henkisesti rikastuttava, hyvin palkattu sisätyö miellyttävillä työajoilla, jossa kolleegat ovat sivistyneitä ja työnantaja noudattaa ihan Suomen lakeja. Kukapa ei kippaisi lapsia kiireenvilkkaan hoitoon ja lähtisi sine nautiskelemaan? Ja vielä palkallisesti ja eläkettä kartuttaen. Ymmärtäkää nyt, että työ voi merkitä hyvin erilaista tilannetta eri ihmisille.
Näinkin voidaan puolustella kotihoidon tukijärjestelmää. Joka sallii heikkolahjaisille ja laiskoille nuorille naisille vaihtoehdon kouluttautumisesta ja työnteosta.
Näennäisesti "yhteiskunnalle halvempi kuin päiväkoti", mutta näiltä naisilta jäävät työtulot saamatta, eläkkeet olemattomiksi ja verotkin maksamatta.
Näennäisesti "laatuaikaa äidille ja lapsille", mutta näiltä äideiltä jää osallistumatta yhteiskunnan pyörittämiseen aikuisina, työkykyisinä ihmisinä. Elinpiiri rajoittuu pirttiviljelyyn.
Pirttiviljely! :D en kestä :D
Irwin Goodmanin kappaleessa Ryysyranta:
Pirtti on ainoa viljelyssarka
Satoa kantaa saa emäntäparka
Ihanuuksien ihmemaa
Minkä Jooseppi kylvää sen vaimo taas niittää
On pirtissä Joosepin elämäntyö
Siinä yhdelle miehelle touhua riittää
Niin pitkä on pohjolan valoisa yö
Vierailija kirjoitti:
Menettikö työt kenties kun hoiti yhteisiä lapsia kotona ja nyt sinua ei hävetä kun et anna rahaa edes kulkea säällisissä vaatteissa
Eli miehenkö vika tämäkin oli.
Kylläpäs ap puhuu ikävästi vaimostaan. Aika epäkunnioittavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitinä (ja sisäpiiriläisenä) tähän ilmiöön törmää jatkuvasti missä lapsiin vedoten osa äideistä tekee perheen hyvinvoinnin kannalta loppujen lopuksi aika itsekkäitä päätöksiä. Ajatellaan, että omilla valinnoilla hoivataan lasta, vaikka ensisijaisesti hoivataan omia tarpeita tulla nähdyksi, elää kiireettömämpää ja rennompaa elämää, tuntea olonsa tärkeäksi ym. Mikäs sii, jos perheellä on resursseja loputtomasti, mutta harvalla on tällainen tilanne. Yleensä äiti lopulta vain siirtää osan taakastaan muiden kannettavaksi, kunnes joku lopulta irtautuu, tavalla tai toisella, tästä tilanteesta. Jos (ts) työelämä ei nappaa, aina voi yrittää siirtyä vaikka 60% tai 80% työajalle. Lasten kannalta se jo riittää. Loppu on itseä varten, vaikka mitä sanoisi.
Tässäkin aloittajan vaimo oli vedonnut siihen, että hänen oma isänsä on aikanaan perheen elättänyt. Siis joskus arviolta 30-40 vuotta sitten, kun elintaso ollut hyvin erilainen kuin tänään. Riippuen tietysti asuinkunnasta, jossain pk-seudulla alkaa jo kahden keskituloisenkin olla vaikeaa tulla toimeen, saati sitten yksillä tuloilla. Ei tuossa mielestäni perheen hyvinvoinnin puolesta toimita. Joillain on tietysti sellainen ideologia, etteivät lapset saa mennä päiväkotiin. En ole vielä yhtäkään korkeakoulutettua naista tavannut, joka näin ajattelisi.
No nämä eivät koskaan olekaan korkeastikoulutettuja, tai korkeintaan hyvin harvoin. Uskallan väittää, että isoin kausaliteetti päiväkotivastaisuuden kanssa löytyy kouluttamattomista äideistä ketkä tekevät matalapalkkatyötä.
Tottakai. Onko järkeä maksaa päivähoidosta, jotta pääsee tekemään kouluttamatonta, fyysisesti kuluttavaa, puuduttavaa työtä minimipalkalla, paikassa, jossa pätee viidakon laki, vieläpä lapsiaan juuri enää valveilla näkemättä? Korkeammin koulutetuilla on usein siisti, henkisesti rikastuttava, hyvin palkattu sisätyö miellyttävillä työajoilla, jossa kolleegat ovat sivistyneitä ja työnantaja noudattaa ihan Suomen lakeja. Kukapa ei kippaisi lapsia kiireenvilkkaan hoitoon ja lähtisi sine nautiskelemaan? Ja vielä palkallisesti ja eläkettä kartuttaen. Ymmärtäkää nyt, että työ voi merkitä hyvin erilaista tilannetta eri ihmisille.
Näinkin voidaan puolustella kotihoidon tukijärjestelmää. Joka sallii heikkolahjaisille ja laiskoille nuorille naisille vaihtoehdon kouluttautumisesta ja työnteosta.
Näennäisesti "yhteiskunnalle halvempi kuin päiväkoti", mutta näiltä naisilta jäävät työtulot saamatta, eläkkeet olemattomiksi ja verotkin maksamatta.
Näennäisesti "laatuaikaa äidille ja lapsille", mutta näiltä äideiltä jää osallistumatta yhteiskunnan pyörittämiseen aikuisina, työkykyisinä ihmisinä. Elinpiiri rajoittuu pirttiviljelyyn.
Eli työpaikkoja löytyy edelleen kaikille halukkaille sekä niitä tarvitseville? Jos niin ei ole, on minusta perusteltavaa olla poissa oravanpyörästä siinä elämänvaiheessa, kun on jotakin järkevää muuta tekemistä. Vai antaisitko mielelläsi oman työpaikkasi kotiäidille, "jotta hän pääsee pois kotoa makaamasta"? Ei vain kotiäitiys vaan koko äitiys on riski naisen uralle. Työelämään palaaminen ei ole välttämättä helppoa, se on selvää ja tappiollisen työnkin tekeminen voi kannattaa tulevaa silmälläpitäen. Kokonaisuus ratkaisee. Ap:n vaimo tekee varmaan myös siksi juuri vapaaehtoistyötä.
Jo se, että kerrot työn, minkä tahansa työn, olevan naiselle oravanpyörää, kertoo mitä ajattelet asiasta. Siinä on minun aivan turha esittää vastaväitteitä, että näihin minun töihin ei ketä tahansa kotiäitiä kadulta voida ottaa tilalleni.
Niin, olen feministi, jonka mielestä naisen ei milloinkaan tule taantua olemaan miehen armoilla oleva tradwife.
Mielenkiintoista, että jonkun mielestä kotiäidit vaan makaa kotona. Hah. Sopii kokeilla itse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäs valitsit hänet vaimoksi? Oma syysi.
Juuri sanoin ettei ollut tuollainen :( kävi töissä, olo kaunis, huolehti itsestään ja talous kunnossa. Oli.
Ap.
Oli kaunis? Kaikkihan ovat nuorena kauniita ja sitten ikääntyvät, äly hoi... Toki ymmärrän, että töiden hakemattomuus ärsyttää.
Vierailija kirjoitti:
Kylläpäs ap puhuu ikävästi vaimostaan. Aika epäkunnioittavaa.
Tällä palstalla aika monet puhuvat aika ikävästi puolisoistaan. Aika epäkunnioittavaa.
Oletko muuten huomannut heidän olevan naisia, jotka haukkuvat miehiään?
Minkä ikäisiä lapset? Pienten lasten äidin paikka on kotona, ainakin kun lapsi on alle 3-vuotias
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitinä (ja sisäpiiriläisenä) tähän ilmiöön törmää jatkuvasti missä lapsiin vedoten osa äideistä tekee perheen hyvinvoinnin kannalta loppujen lopuksi aika itsekkäitä päätöksiä. Ajatellaan, että omilla valinnoilla hoivataan lasta, vaikka ensisijaisesti hoivataan omia tarpeita tulla nähdyksi, elää kiireettömämpää ja rennompaa elämää, tuntea olonsa tärkeäksi ym. Mikäs sii, jos perheellä on resursseja loputtomasti, mutta harvalla on tällainen tilanne. Yleensä äiti lopulta vain siirtää osan taakastaan muiden kannettavaksi, kunnes joku lopulta irtautuu, tavalla tai toisella, tästä tilanteesta. Jos (ts) työelämä ei nappaa, aina voi yrittää siirtyä vaikka 60% tai 80% työajalle. Lasten kannalta se jo riittää. Loppu on itseä varten, vaikka mitä sanoisi.
Tässäkin aloittajan vaimo oli vedonnut siihen, että hänen oma isänsä on aikanaan perheen elättänyt. Siis joskus arviolta 30-40 vuotta sitten, kun elintaso ollut hyvin erilainen kuin tänään. Riippuen tietysti asuinkunnasta, jossain pk-seudulla alkaa jo kahden keskituloisenkin olla vaikeaa tulla toimeen, saati sitten yksillä tuloilla. Ei tuossa mielestäni perheen hyvinvoinnin puolesta toimita. Joillain on tietysti sellainen ideologia, etteivät lapset saa mennä päiväkotiin. En ole vielä yhtäkään korkeakoulutettua naista tavannut, joka näin ajattelisi.
No nämä eivät koskaan olekaan korkeastikoulutettuja, tai korkeintaan hyvin harvoin. Uskallan väittää, että isoin kausaliteetti päiväkotivastaisuuden kanssa löytyy kouluttamattomista äideistä ketkä tekevät matalapalkkatyötä.
Tottakai. Onko järkeä maksaa päivähoidosta, jotta pääsee tekemään kouluttamatonta, fyysisesti kuluttavaa, puuduttavaa työtä minimipalkalla, paikassa, jossa pätee viidakon laki, vieläpä lapsiaan juuri enää valveilla näkemättä? Korkeammin koulutetuilla on usein siisti, henkisesti rikastuttava, hyvin palkattu sisätyö miellyttävillä työajoilla, jossa kolleegat ovat sivistyneitä ja työnantaja noudattaa ihan Suomen lakeja. Kukapa ei kippaisi lapsia kiireenvilkkaan hoitoon ja lähtisi sine nautiskelemaan? Ja vielä palkallisesti ja eläkettä kartuttaen. Ymmärtäkää nyt, että työ voi merkitä hyvin erilaista tilannetta eri ihmisille.
Näinkin voidaan puolustella kotihoidon tukijärjestelmää. Joka sallii heikkolahjaisille ja laiskoille nuorille naisille vaihtoehdon kouluttautumisesta ja työnteosta.
Näennäisesti "yhteiskunnalle halvempi kuin päiväkoti", mutta näiltä naisilta jäävät työtulot saamatta, eläkkeet olemattomiksi ja verotkin maksamatta.
Näennäisesti "laatuaikaa äidille ja lapsille", mutta näiltä äideiltä jää osallistumatta yhteiskunnan pyörittämiseen aikuisina, työkykyisinä ihmisinä. Elinpiiri rajoittuu pirttiviljelyyn.
Eli työpaikkoja löytyy edelleen kaikille halukkaille sekä niitä tarvitseville? Jos niin ei ole, on minusta perusteltavaa olla poissa oravanpyörästä siinä elämänvaiheessa, kun on jotakin järkevää muuta tekemistä. Vai antaisitko mielelläsi oman työpaikkasi kotiäidille, "jotta hän pääsee pois kotoa makaamasta"? Ei vain kotiäitiys vaan koko äitiys on riski naisen uralle. Työelämään palaaminen ei ole välttämättä helppoa, se on selvää ja tappiollisen työnkin tekeminen voi kannattaa tulevaa silmälläpitäen. Kokonaisuus ratkaisee. Ap:n vaimo tekee varmaan myös siksi juuri vapaaehtoistyötä.
Jo se, että kerrot työn, minkä tahansa työn, olevan naiselle oravanpyörää, kertoo mitä ajattelet asiasta. Siinä on minun aivan turha esittää vastaväitteitä, että näihin minun töihin ei ketä tahansa kotiäitiä kadulta voida ottaa tilalleni.
Niin, olen feministi, jonka mielestä naisen ei milloinkaan tule taantua olemaan miehen armoilla oleva tradwife.
Mielenkiintoista, että jonkun mielestä kotiäidit vaan makaa kotona. Hah. Sopii kokeilla itse.
Kukaan ei ole väittänyt, että kotiäidit makaisivat kotona.
Ainoa väite on ollut, että kotiäidit elävät miestensä ja yhteiskunnan rahoilla, eivät itse omalla työllään ansaitse rahaa omaan ja perheensä elätykseen.
Sopii kokeilla itse sitä työntekoa.
N55
Vierailija kirjoitti:
Miespuolisella kaverilla oli tuollainen vaimo, yli 10 vuotta jaksoi sitä katsella kunnes lopulta alkoi tympimään perheen elätys, köyhäily, ja tyhjät lupaukset. Tuo nainen on nyt täysin pudonnut työelämästä, enkä näe että hän voisi sinne palata enää. Haaveilee kuulemma nyt eron jälkeen kahvilan pidosta, just nuo kirppistelyt ja arjen säästöt kuulostaa erittäin tutulta.
Naapuriperheellä oli täsmälleen sama tilanne, rouvaa ei huvittanut enää työnteko ja olivat jumissa kerrostalokaksiossa, koska eivät uutta lainaakaan yksillä tuloilla saaneet. Mies tuntui olevan täysin kypsä tilanteeseen. En tiedä miten heidän kävi kun muutettiin pois. Mitenköhän jotkut naiset päätyvät tuohon tilanteeseen, elätiksi?
Katsos kun palkkatöitä ei vain riitä kaikille ja tilanne on ollut tämä yli 30 vuotta. On Kiina-ilmiö, robotiikka, tekoäly, u l k k a r i t jotka tekevät työtä halvemmalla. Missä kolossa olet asunut kun et näistä tiennyt?
Näinkin voidaan puolustella kotihoidon tukijärjestelmää. Joka sallii heikkolahjaisille ja laiskoille nuorille naisille vaihtoehdon kouluttautumisesta ja työnteosta.
Näennäisesti "yhteiskunnalle halvempi kuin päiväkoti", mutta näiltä naisilta jäävät työtulot saamatta, eläkkeet olemattomiksi ja verotkin maksamatta.
Näennäisesti "laatuaikaa äidille ja lapsille", mutta näiltä äideiltä jää osallistumatta yhteiskunnan pyörittämiseen aikuisina, työkykyisinä ihmisinä. Elinpiiri rajoittuu pirttiviljelyyn.