Lue keskustelun säännöt.
Nuoriso syö liikaa lihaa?
26.08.2026 |
Tutkimuksen mukaan nuoret syövät kasviksia, marjoja ja hedelmiä keskimäärin vain puolet vähimmäissuosituksen mukaisesta 500 grammasta päivässä. Vähimmäissuositukseen yltää vain viisi prosenttia nuorista.
Ravitsemussuositusten mukaan punaista lihaa ja lihavalmisteita tulisi terveydellisistä syistä syödä enintään 350 grammaa viikossa. Tyttöjen keskimääräinen lihankulutus jää rajan alle, mutta pojat taas syövät punaista lihaa tai lihavalmisteita lähes 640 grammaa viikossa.
https://www.iltalehti.fi/terveysuutiset/a/6ac47550-4cd4-4acf-96bb-cc05a…
Kommentit (216)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olihan lihansyönti itselläkin lapsena jokin "miehisyyden" mittari. Samaa lapsellista ajatustapaa näkee esimerkiksi laitaoikeistolaisilla foorumeilla.
Sittemmin on liha jäänyt kokonaan ja hyvin tuo lihas salilla kasvaa. Parempi vain vähentää tai jättää kokonaan, ei ihme että nuoret lihovat muodottomiksi palloiksi ja alkaa sydän- ja verisuonitaudit jo kolmikymppisenä.
Lihan yhteys sydän- ja verisuonitauteihin on tunnistettu havainnoivissa tutkimuksissa eli käytännösä kyselyille pohjautuvissa kohorttitutkimuksissa, joissa osallistujat täyttävät ravintopäiväkirjaansa oman muistinsa varassa. Terveysvalistuksen johdosta terveysintoilijat usein ovat vuosikymmenien aikana syöneet vähemmän punaista lihaa, mutta samaan aikaan he käyttävät paljon vähemmän päihteitä, liikkuvat enemmän jne.. Näitä elintapatekijöitä voidaan tilastollisesti jossain määrin kontrolloida, mutta usein jää mittaus- ja raportointivirheistä johtuvaa jäännössekoittumista erityisesti päihteiden käytön osalta, koska päihteiden käyttöä aliraprotoidaan 20- 50 %. Tästä huolimatta yhteys on etenkin prosessoimattoman lihan suhteen sydän- ja verisuonitauteihin matala ja epäjohdonukainen, minkä lisäksi se pohjautuu lähinnä heikkotasoiselle näytölle edellä mainituista syistä.
Esimerkiksi meta-analyysissa Associations of the consumption of unprocessed red meat and processed meat with the incidence of cardiovascular disease and mortality, and the dose-response relationship: A systematic review and meta-analysis of cohort studies "(2023) ei havaittu tilastollisesti merkitsevää yhteyttä prosessoimattoman punaisen lihan kulutuksella muuhun kuin aivohalvauksen riskiin, ja sekin oli efektikooltaan pieni. Verenvuotoiseen aivohalvaukseen liittyvä kuolleisuus oli itse asiassa matalampi naisilla, jotka söivät enemmän punaista prosessoimatonta lihaa:
"Meta-analyysin tulokset prosessoimattoman punaisen lihan kulutuksen ja sydän- ja verisuonitautien välisestä yhteydestä osoittivat, että prosessoimattoman punaisen lihan kulutus oli merkitsevästi yhteydessä aivohalvausten kokonaisilmaantuvuuteen (RR 1,10; 95 % LV 1,01–1,19; p = 0,02). Prosessoimattoman punaisen lihan kulutuksella ei havaittu yhteyttä iskeemisen aivohalvauksen ilmaantuvuuteen eikä sepelvaltimotautikuolleisuuteen. Sen sijaan verenvuotoiseen aivohalvaukseen liittyvän kuolleisuuden osalta prosessoimattoman punaisen lihan kulutuksen havaittiin olevan naisilla yhteydessä pienempään riskiin (RR 0,64; 95 % LV 0,45–0,91; p = 0,01)."
Toisen meta-analyysin Red and processed meat consumption and mortality: dose-response meta-analysis of prospective cohort studies (2016) punaisen lihan ja sydän- ja verisuonitautikuolleisuduen välillä löydetiin tilastollisesti merkitsevä yhteys, mutta vain Yhdysvalloissa:
"Tähän meta-analyysiin hyväksyttiin yhdeksän artikkelia, jotka sisälsivät yhteensä 17 prospektiivista kohorttia ja 150 328 kuolemantapausta.
Prosessoidun lihan kulutuksen ja kokonaiskuolleisuuden sekä sydän- ja verisuonitautikuolleisuuden välillä havaittiin näyttöä epälineaarisesta yhteydestä, mutta syöpäkuolleisuuden osalta tällaista yhteyttä ei havaittu. Prosessoidun lihan kulutuksessa yhden päivittäisen annoksen lisäykseen liittyvä yhdistetty suhteellinen riski oli:
kokonaiskuolleisuudelle RR 1,15 (95 % LV 1,11–1,19; viisi tutkimusta; lineaarisen trendin p < 0,001), sydän- ja verisuonitautikuolleisuudelle RR 1,15 (95 % LV 1,07–1,24; kuusi tutkimusta; p < 0,001), syöpäkuolleisuudelle RR 1,08 (95 % LV 1,06–1,11; viisi tutkimusta; p < 0,001). Samankaltaisia yhteyksiä havaittiin myös lihan kokonaiskulutuksen osalta.
Prosessoimattoman punaisen lihan kulutuksen ja kuolleisuusriskin välinen yhteys havaittiin yhdysvaltalaisissa väestöissä, mutta ei eurooppalaisissa tai aasialaisissa väestöissä."
Jos kiistää lihan yhteyden sv-tauteihin, on kiistettävä kohonneen kolesterolin (tarkemmin ldl:n) vaikutus sv-tautehin. Tyydyttynyt rasva nostaa ldl:ää ja tämä on helppo nähdä tutkimuksista esimerkiksi ketoilijoilla. Ja nykyään kun on noita karnivoreja, niillähän on käytännössä aina korkea kolesteroli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos syötte lihaa, syökää prosessoimatonta, puhdasta lihaa. Ei savustettua, grillattua tai epämääräisillä kaupan maustekastikkeilla maronoituja. Ainakaan usein. Sekasyönti on järkevintä ja ihmiselle ominaisinta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olihan lihansyönti itselläkin lapsena jokin "miehisyyden" mittari. Samaa lapsellista ajatustapaa näkee esimerkiksi laitaoikeistolaisilla foorumeilla.
Sittemmin on liha jäänyt kokonaan ja hyvin tuo lihas salilla kasvaa. Parempi vain vähentää tai jättää kokonaan, ei ihme että nuoret lihovat muodottomiksi palloiksi ja alkaa sydän- ja verisuonitaudit jo kolmikymppisenä.
Lihan yhteys sydän- ja verisuonitauteihin on tunnistettu havainnoivissa tutkimuksissa eli käytännösä kyselyille pohjautuvissa kohorttitutkimuksissa, joissa osallistujat täyttävät ravintopäiväkirjaansa oman muistinsa varassa. Terveysvalistuksen johdosta terveysintoilijat usein ovat vuosikymmenien aikana syöneet vähemmän punaista lihaa, mutta samaan aikaan he käyttävät paljon vähemmän päihteitä, liikkuvat enemmän jne.. Näitä elintapatekijöitä voidaan tilastollisesti jossain määrin kontrolloida, mutta usein jää mittaus- ja raportointivirheistä johtuvaa jäännössekoittumista erityisesti päihteiden käytön osalta, koska päihteiden käyttöä aliraprotoidaan 20- 50 %. Tästä huolimatta yhteys on etenkin prosessoimattoman lihan suhteen sydän- ja verisuonitauteihin matala ja epäjohdonukainen, minkä lisäksi se pohjautuu lähinnä heikkotasoiselle näytölle edellä mainituista syistä.
Esimerkiksi meta-analyysissa Associations of the consumption of unprocessed red meat and processed meat with the incidence of cardiovascular disease and mortality, and the dose-response relationship: A systematic review and meta-analysis of cohort studies "(2023) ei havaittu tilastollisesti merkitsevää yhteyttä prosessoimattoman punaisen lihan kulutuksella muuhun kuin aivohalvauksen riskiin, ja sekin oli efektikooltaan pieni. Verenvuotoiseen aivohalvaukseen liittyvä kuolleisuus oli itse asiassa matalampi naisilla, jotka söivät enemmän punaista prosessoimatonta lihaa:
"Meta-analyysin tulokset prosessoimattoman punaisen lihan kulutuksen ja sydän- ja verisuonitautien välisestä yhteydestä osoittivat, että prosessoimattoman punaisen lihan kulutus oli merkitsevästi yhteydessä aivohalvausten kokonaisilmaantuvuuteen (RR 1,10; 95 % LV 1,01–1,19; p = 0,02). Prosessoimattoman punaisen lihan kulutuksella ei havaittu yhteyttä iskeemisen aivohalvauksen ilmaantuvuuteen eikä sepelvaltimotautikuolleisuuteen. Sen sijaan verenvuotoiseen aivohalvaukseen liittyvän kuolleisuuden osalta prosessoimattoman punaisen lihan kulutuksen havaittiin olevan naisilla yhteydessä pienempään riskiin (RR 0,64; 95 % LV 0,45–0,91; p = 0,01)."
Toisen meta-analyysin Red and processed meat consumption and mortality: dose-response meta-analysis of prospective cohort studies (2016) punaisen lihan ja sydän- ja verisuonitautikuolleisuduen välillä löydetiin tilastollisesti merkitsevä yhteys, mutta vain Yhdysvalloissa:
"Tähän meta-analyysiin hyväksyttiin yhdeksän artikkelia, jotka sisälsivät yhteensä 17 prospektiivista kohorttia ja 150 328 kuolemantapausta.
Prosessoidun lihan kulutuksen ja kokonaiskuolleisuuden sekä sydän- ja verisuonitautikuolleisuuden välillä havaittiin näyttöä epälineaarisesta yhteydestä, mutta syöpäkuolleisuuden osalta tällaista yhteyttä ei havaittu. Prosessoidun lihan kulutuksessa yhden päivittäisen annoksen lisäykseen liittyvä yhdistetty suhteellinen riski oli:
kokonaiskuolleisuudelle RR 1,15 (95 % LV 1,11–1,19; viisi tutkimusta; lineaarisen trendin p < 0,001), sydän- ja verisuonitautikuolleisuudelle RR 1,15 (95 % LV 1,07–1,24; kuusi tutkimusta; p < 0,001), syöpäkuolleisuudelle RR 1,08 (95 % LV 1,06–1,11; viisi tutkimusta; p < 0,001). Samankaltaisia yhteyksiä havaittiin myös lihan kokonaiskulutuksen osalta.
Prosessoimattoman punaisen lihan kulutuksen ja kuolleisuusriskin välinen yhteys havaittiin yhdysvaltalaisissa väestöissä, mutta ei eurooppalaisissa tai aasialaisissa väestöissä."
Jos kiistää lihan yhteyden sv-tauteihin, on kiistettävä kohonneen kolesterolin (tarkemmin ldl:n) vaikutus sv-tautehin. Tyydyttynyt rasva nostaa ldl:ää ja tämä on helppo nähdä tutkimuksista esimerkiksi ketoilijoilla. Ja nykyään kun on noita karnivoreja, niillähän on käytännössä aina korkea kolesteroli.
Ei kai tarvitse erikseen kiistää asiaa, joka on aina tiedetty. Kolesteroli ei itsellään ole yhteydessä sydän- ja verisuonitauteihin. Matalilla kolesteroileilla kuollaan niihin enemmän kuin korkeilla kolesteroleilla. Naisilla, joilla on ikää yli 90 vuotta, kolesterolit ovat yli 10 ja jos eivät ole, he ovat kuolleet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olihan lihansyönti itselläkin lapsena jokin "miehisyyden" mittari. Samaa lapsellista ajatustapaa näkee esimerkiksi laitaoikeistolaisilla foorumeilla.
Sittemmin on liha jäänyt kokonaan ja hyvin tuo lihas salilla kasvaa. Parempi vain vähentää tai jättää kokonaan, ei ihme että nuoret lihovat muodottomiksi palloiksi ja alkaa sydän- ja verisuonitaudit jo kolmikymppisenä.
Lihan yhteys sydän- ja verisuonitauteihin on tunnistettu havainnoivissa tutkimuksissa eli käytännösä kyselyille pohjautuvissa kohorttitutkimuksissa, joissa osallistujat täyttävät ravintopäiväkirjaansa oman muistinsa varassa. Terveysvalistuksen johdosta terveysintoilijat usein ovat vuosikymmenien aikana syöneet vähemmän punaista lihaa, mutta samaan aikaan he käyttävät paljon vähemmän päihteitä, liikkuvat enemmän jne.. Näitä elintapatekijöitä voidaan tilastollisesti jossain määrin kontrolloida, mutta usein jää mittaus- ja raportointivirheistä johtuvaa jäännössekoittumista erityisesti päihteiden käytön osalta, koska päihteiden käyttöä aliraprotoidaan 20- 50 %. Tästä huolimatta yhteys on etenkin prosessoimattoman lihan suhteen sydän- ja verisuonitauteihin matala ja epäjohdonukainen, minkä lisäksi se pohjautuu lähinnä heikkotasoiselle näytölle edellä mainituista syistä.
Esimerkiksi meta-analyysissa Associations of the consumption of unprocessed red meat and processed meat with the incidence of cardiovascular disease and mortality, and the dose-response relationship: A systematic review and meta-analysis of cohort studies "(2023) ei havaittu tilastollisesti merkitsevää yhteyttä prosessoimattoman punaisen lihan kulutuksella muuhun kuin aivohalvauksen riskiin, ja sekin oli efektikooltaan pieni. Verenvuotoiseen aivohalvaukseen liittyvä kuolleisuus oli itse asiassa matalampi naisilla, jotka söivät enemmän punaista prosessoimatonta lihaa:
"Meta-analyysin tulokset prosessoimattoman punaisen lihan kulutuksen ja sydän- ja verisuonitautien välisestä yhteydestä osoittivat, että prosessoimattoman punaisen lihan kulutus oli merkitsevästi yhteydessä aivohalvausten kokonaisilmaantuvuuteen (RR 1,10; 95 % LV 1,01–1,19; p = 0,02). Prosessoimattoman punaisen lihan kulutuksella ei havaittu yhteyttä iskeemisen aivohalvauksen ilmaantuvuuteen eikä sepelvaltimotautikuolleisuuteen. Sen sijaan verenvuotoiseen aivohalvaukseen liittyvän kuolleisuuden osalta prosessoimattoman punaisen lihan kulutuksen havaittiin olevan naisilla yhteydessä pienempään riskiin (RR 0,64; 95 % LV 0,45–0,91; p = 0,01)."
Toisen meta-analyysin Red and processed meat consumption and mortality: dose-response meta-analysis of prospective cohort studies (2016) punaisen lihan ja sydän- ja verisuonitautikuolleisuduen välillä löydetiin tilastollisesti merkitsevä yhteys, mutta vain Yhdysvalloissa:
"Tähän meta-analyysiin hyväksyttiin yhdeksän artikkelia, jotka sisälsivät yhteensä 17 prospektiivista kohorttia ja 150 328 kuolemantapausta.
Prosessoidun lihan kulutuksen ja kokonaiskuolleisuuden sekä sydän- ja verisuonitautikuolleisuuden välillä havaittiin näyttöä epälineaarisesta yhteydestä, mutta syöpäkuolleisuuden osalta tällaista yhteyttä ei havaittu. Prosessoidun lihan kulutuksessa yhden päivittäisen annoksen lisäykseen liittyvä yhdistetty suhteellinen riski oli:
kokonaiskuolleisuudelle RR 1,15 (95 % LV 1,11–1,19; viisi tutkimusta; lineaarisen trendin p < 0,001), sydän- ja verisuonitautikuolleisuudelle RR 1,15 (95 % LV 1,07–1,24; kuusi tutkimusta; p < 0,001), syöpäkuolleisuudelle RR 1,08 (95 % LV 1,06–1,11; viisi tutkimusta; p < 0,001). Samankaltaisia yhteyksiä havaittiin myös lihan kokonaiskulutuksen osalta.
Prosessoimattoman punaisen lihan kulutuksen ja kuolleisuusriskin välinen yhteys havaittiin yhdysvaltalaisissa väestöissä, mutta ei eurooppalaisissa tai aasialaisissa väestöissä."
Jos kiistää lihan yhteyden sv-tauteihin, on kiistettävä kohonneen kolesterolin (tarkemmin ldl:n) vaikutus sv-tautehin. Tyydyttynyt rasva nostaa ldl:ää ja tämä on helppo nähdä tutkimuksista esimerkiksi ketoilijoilla. Ja nykyään kun on noita karnivoreja, niillähän on käytännössä aina korkea kolesteroli.
Koko kolestrolihypoteesi on debunkattu aikoja sitten. Puska haukkui väärää puuta ja kusi suomalaisten kintuille.
Ja mitä ketoilijoihin tulee, niin korkean LDL:n omaavilla ketoilijoilla plakit verisuonissa jopa pieneni tutkimuksissa. LDL ei ole plakkien syy.
Vierailija kirjoitti:
Jos syötte lihaa, syökää prosessoimatonta, puhdasta lihaa. Ei savustettua, grillattua tai epämääräisillä kaupan maustekastikkeilla maronoituja. Ainakaan usein. Sekasyönti on järkevintä ja ihmiselle ominaisinta.
Ihmiselle ominaisinta on lihan ja eläinrasvan syönti. Ei tärkkelyspitoisia kasveja voi syödä pieniä määriä satokausina - ei satokausien ulkopuolella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olihan lihansyönti itselläkin lapsena jokin "miehisyyden" mittari. Samaa lapsellista ajatustapaa näkee esimerkiksi laitaoikeistolaisilla foorumeilla.
Sittemmin on liha jäänyt kokonaan ja hyvin tuo lihas salilla kasvaa. Parempi vain vähentää tai jättää kokonaan, ei ihme että nuoret lihovat muodottomiksi palloiksi ja alkaa sydän- ja verisuonitaudit jo kolmikymppisenä.
Lihan yhteys sydän- ja verisuonitauteihin on tunnistettu havainnoivissa tutkimuksissa eli käytännösä kyselyille pohjautuvissa kohorttitutkimuksissa, joissa osallistujat täyttävät ravintopäiväkirjaansa oman muistinsa varassa. Terveysvalistuksen johdosta terveysintoilijat usein ovat vuosikymmenien aikana syöneet vähemmän punaista lihaa, mutta samaan aikaan he käyttävät paljon vähemmän päihteitä, liikkuvat enemmän jne.. Näitä elintapatekijöitä voidaan tilastollisesti jossain määrin kontrolloida, mutta usein jää mittaus- ja raportointivirheistä johtuvaa jäännössekoittumista erityisesti päihteiden käytön osalta, koska päihteiden käyttöä aliraprotoidaan 20- 50 %. Tästä huolimatta yhteys on etenkin prosessoimattoman lihan suhteen sydän- ja verisuonitauteihin matala ja epäjohdonukainen, minkä lisäksi se pohjautuu lähinnä heikkotasoiselle näytölle edellä mainituista syistä.
Esimerkiksi meta-analyysissa Associations of the consumption of unprocessed red meat and processed meat with the incidence of cardiovascular disease and mortality, and the dose-response relationship: A systematic review and meta-analysis of cohort studies "(2023) ei havaittu tilastollisesti merkitsevää yhteyttä prosessoimattoman punaisen lihan kulutuksella muuhun kuin aivohalvauksen riskiin, ja sekin oli efektikooltaan pieni. Verenvuotoiseen aivohalvaukseen liittyvä kuolleisuus oli itse asiassa matalampi naisilla, jotka söivät enemmän punaista prosessoimatonta lihaa:
"Meta-analyysin tulokset prosessoimattoman punaisen lihan kulutuksen ja sydän- ja verisuonitautien välisestä yhteydestä osoittivat, että prosessoimattoman punaisen lihan kulutus oli merkitsevästi yhteydessä aivohalvausten kokonaisilmaantuvuuteen (RR 1,10; 95 % LV 1,01–1,19; p = 0,02). Prosessoimattoman punaisen lihan kulutuksella ei havaittu yhteyttä iskeemisen aivohalvauksen ilmaantuvuuteen eikä sepelvaltimotautikuolleisuuteen. Sen sijaan verenvuotoiseen aivohalvaukseen liittyvän kuolleisuuden osalta prosessoimattoman punaisen lihan kulutuksen havaittiin olevan naisilla yhteydessä pienempään riskiin (RR 0,64; 95 % LV 0,45–0,91; p = 0,01)."
Toisen meta-analyysin Red and processed meat consumption and mortality: dose-response meta-analysis of prospective cohort studies (2016) punaisen lihan ja sydän- ja verisuonitautikuolleisuduen välillä löydetiin tilastollisesti merkitsevä yhteys, mutta vain Yhdysvalloissa:
"Tähän meta-analyysiin hyväksyttiin yhdeksän artikkelia, jotka sisälsivät yhteensä 17 prospektiivista kohorttia ja 150 328 kuolemantapausta.
Prosessoidun lihan kulutuksen ja kokonaiskuolleisuuden sekä sydän- ja verisuonitautikuolleisuuden välillä havaittiin näyttöä epälineaarisesta yhteydestä, mutta syöpäkuolleisuuden osalta tällaista yhteyttä ei havaittu. Prosessoidun lihan kulutuksessa yhden päivittäisen annoksen lisäykseen liittyvä yhdistetty suhteellinen riski oli:
kokonaiskuolleisuudelle RR 1,15 (95 % LV 1,11–1,19; viisi tutkimusta; lineaarisen trendin p < 0,001), sydän- ja verisuonitautikuolleisuudelle RR 1,15 (95 % LV 1,07–1,24; kuusi tutkimusta; p < 0,001), syöpäkuolleisuudelle RR 1,08 (95 % LV 1,06–1,11; viisi tutkimusta; p < 0,001). Samankaltaisia yhteyksiä havaittiin myös lihan kokonaiskulutuksen osalta.
Prosessoimattoman punaisen lihan kulutuksen ja kuolleisuusriskin välinen yhteys havaittiin yhdysvaltalaisissa väestöissä, mutta ei eurooppalaisissa tai aasialaisissa väestöissä."
Jos kiistää lihan yhteyden sv-tauteihin, on kiistettävä kohonneen kolesterolin (tarkemmin ldl:n) vaikutus sv-tautehin. Tyydyttynyt rasva nostaa ldl:ää ja tämä on helppo nähdä tutkimuksista esimerkiksi ketoilijoilla. Ja nykyään kun on noita karnivoreja, niillähän on käytännössä aina korkea kolesteroli.
Ei kai tarvitse erikseen kiistää asiaa, joka on aina tiedetty. Kolesteroli ei itsellään ole yhteydessä sydän- ja verisuonitauteihin. Matalilla kolesteroileilla kuollaan niihin enemmän kuin korkeilla kolesteroleilla. Naisilla, joilla on ikää yli 90 vuotta, kolesterolit ovat yli 10 ja jos eivät ole, he ovat kuolleet.
Kolesteroli on itsessäänkin sv-tautien riskitekijä. "Low-density lipoproteins cause atherosclerotic cardiovascular disease. 1. Evidence from genetic, epidemiologic, and clinical studies. A consensus statement from the European Atherosclerosis Society Consensus Panel". Ja tuolla suoraan sanotaan "Consistent evidence from numerous and multiple different types of clinical and genetic studies unequivocally establishes that LDL causes ASCVD."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eivät syö liikaa lihaa mutta liian vähän kasvista sen lihan kanssa.
Kasviksissa ei ole mitään mitä ihminen ravinnostaan tarvitsee. Ihminen saa kaiken tarvitsemansa lihasta.
Kukaan ei syö pelkkää lihaa. Ihmiset eivät ole mitään kissoja.
Ihminen on luontojaan hyperkarnivori. Kasvien syönti sairastuttaa kuten nyky-yhteiskunnasta näemme. Et syöttäisi kasviksia kissallesikaan, niin miksi söisit niitä itse?
Hyperkarnivorin syljessä ei tasan tarkkaan olis sylkiamylaasia hiilihydraattien pilkkomiseen 😃.
Ei se haittaa kun tuollaiset voi aina sivuuttaa. Voi päättää nähdä vain sen minkä haluaa nähdä.
Niin kuten vaikka vegaani sivuuttaa biologiset sivuseikat kuten ihmisen mahan happopitoisuuden (happamampi kuin sekasyöjillä), olkanivelen sopeuman aseiden käyttöön, kasveja syövillä apinoilla olevan pitkän cecumin typistymisen hyödyttömäksi umpisuoleksi, hampaiden tuhoutumisen tärkkelysperäisellä/kasviravinnolla jne. näitähän löytyy. Puhumattakaan siitä että kasviperäisestä ruoasta ihminen ei saa kaikkia tarvitsemiaan ravintoaineita mutta eläinperäisestä saa.
Mistä vitamiinit?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olihan lihansyönti itselläkin lapsena jokin "miehisyyden" mittari. Samaa lapsellista ajatustapaa näkee esimerkiksi laitaoikeistolaisilla foorumeilla.
Sittemmin on liha jäänyt kokonaan ja hyvin tuo lihas salilla kasvaa. Parempi vain vähentää tai jättää kokonaan, ei ihme että nuoret lihovat muodottomiksi palloiksi ja alkaa sydän- ja verisuonitaudit jo kolmikymppisenä.
Lihan yhteys sydän- ja verisuonitauteihin on tunnistettu havainnoivissa tutkimuksissa eli käytännösä kyselyille pohjautuvissa kohorttitutkimuksissa, joissa osallistujat täyttävät ravintopäiväkirjaansa oman muistinsa varassa. Terveysvalistuksen johdosta terveysintoilijat usein ovat vuosikymmenien aikana syöneet vähemmän punaista lihaa, mutta samaan aikaan he käyttävät paljon vähemmän päihteitä, liikkuvat enemmän jne.. Näitä elintapatekijöitä voidaan tilastollisesti jossain määrin kontrolloida, mutta usein jää mittaus- ja raportointivirheistä johtuvaa jäännössekoittumista erityisesti päihteiden käytön osalta, koska päihteiden käyttöä aliraprotoidaan 20- 50 %. Tästä huolimatta yhteys on etenkin prosessoimattoman lihan suhteen sydän- ja verisuonitauteihin matala ja epäjohdonukainen, minkä lisäksi se pohjautuu lähinnä heikkotasoiselle näytölle edellä mainituista syistä.
Esimerkiksi meta-analyysissa Associations of the consumption of unprocessed red meat and processed meat with the incidence of cardiovascular disease and mortality, and the dose-response relationship: A systematic review and meta-analysis of cohort studies "(2023) ei havaittu tilastollisesti merkitsevää yhteyttä prosessoimattoman punaisen lihan kulutuksella muuhun kuin aivohalvauksen riskiin, ja sekin oli efektikooltaan pieni. Verenvuotoiseen aivohalvaukseen liittyvä kuolleisuus oli itse asiassa matalampi naisilla, jotka söivät enemmän punaista prosessoimatonta lihaa:
"Meta-analyysin tulokset prosessoimattoman punaisen lihan kulutuksen ja sydän- ja verisuonitautien välisestä yhteydestä osoittivat, että prosessoimattoman punaisen lihan kulutus oli merkitsevästi yhteydessä aivohalvausten kokonaisilmaantuvuuteen (RR 1,10; 95 % LV 1,01–1,19; p = 0,02). Prosessoimattoman punaisen lihan kulutuksella ei havaittu yhteyttä iskeemisen aivohalvauksen ilmaantuvuuteen eikä sepelvaltimotautikuolleisuuteen. Sen sijaan verenvuotoiseen aivohalvaukseen liittyvän kuolleisuuden osalta prosessoimattoman punaisen lihan kulutuksen havaittiin olevan naisilla yhteydessä pienempään riskiin (RR 0,64; 95 % LV 0,45–0,91; p = 0,01)."
Toisen meta-analyysin Red and processed meat consumption and mortality: dose-response meta-analysis of prospective cohort studies (2016) punaisen lihan ja sydän- ja verisuonitautikuolleisuduen välillä löydetiin tilastollisesti merkitsevä yhteys, mutta vain Yhdysvalloissa:
"Tähän meta-analyysiin hyväksyttiin yhdeksän artikkelia, jotka sisälsivät yhteensä 17 prospektiivista kohorttia ja 150 328 kuolemantapausta.
Prosessoidun lihan kulutuksen ja kokonaiskuolleisuuden sekä sydän- ja verisuonitautikuolleisuuden välillä havaittiin näyttöä epälineaarisesta yhteydestä, mutta syöpäkuolleisuuden osalta tällaista yhteyttä ei havaittu. Prosessoidun lihan kulutuksessa yhden päivittäisen annoksen lisäykseen liittyvä yhdistetty suhteellinen riski oli:
kokonaiskuolleisuudelle RR 1,15 (95 % LV 1,11–1,19; viisi tutkimusta; lineaarisen trendin p < 0,001), sydän- ja verisuonitautikuolleisuudelle RR 1,15 (95 % LV 1,07–1,24; kuusi tutkimusta; p < 0,001), syöpäkuolleisuudelle RR 1,08 (95 % LV 1,06–1,11; viisi tutkimusta; p < 0,001). Samankaltaisia yhteyksiä havaittiin myös lihan kokonaiskulutuksen osalta.
Prosessoimattoman punaisen lihan kulutuksen ja kuolleisuusriskin välinen yhteys havaittiin yhdysvaltalaisissa väestöissä, mutta ei eurooppalaisissa tai aasialaisissa väestöissä."
Jos kiistää lihan yhteyden sv-tauteihin, on kiistettävä kohonneen kolesterolin (tarkemmin ldl:n) vaikutus sv-tautehin. Tyydyttynyt rasva nostaa ldl:ää ja tämä on helppo nähdä tutkimuksista esimerkiksi ketoilijoilla. Ja nykyään kun on noita karnivoreja, niillähän on käytännössä aina korkea kolesteroli.
Koko kolestrolihypoteesi on debunkattu aikoja sitten. Puska haukkui väärää puuta ja kusi suomalaisten kintuille.
Ja mitä ketoilijoihin tulee, niin korkean LDL:n omaavilla ketoilijoilla plakit verisuonissa jopa pieneni tutkimuksissa. LDL ei ole plakkien syy.
En näe videoita, mutta viittaatkohan tutkimukseen joka sittemmin vedettiin pois huonoutensa takia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olihan lihansyönti itselläkin lapsena jokin "miehisyyden" mittari. Samaa lapsellista ajatustapaa näkee esimerkiksi laitaoikeistolaisilla foorumeilla.
Sittemmin on liha jäänyt kokonaan ja hyvin tuo lihas salilla kasvaa. Parempi vain vähentää tai jättää kokonaan, ei ihme että nuoret lihovat muodottomiksi palloiksi ja alkaa sydän- ja verisuonitaudit jo kolmikymppisenä.
Lihan yhteys sydän- ja verisuonitauteihin on tunnistettu havainnoivissa tutkimuksissa eli käytännösä kyselyille pohjautuvissa kohorttitutkimuksissa, joissa osallistujat täyttävät ravintopäiväkirjaansa oman muistinsa varassa. Terveysvalistuksen johdosta terveysintoilijat usein ovat vuosikymmenien aikana syöneet vähemmän punaista lihaa, mutta samaan aikaan he käyttävät paljon vähemmän päihteitä, liikkuvat enemmän jne.. Näitä elintapatekijöitä voidaan tilastollisesti jossain määrin kontrolloida, mutta usein jää mittaus- ja raportointivirheistä johtuvaa jäännössekoittumista erityisesti päihteiden käytön osalta, koska päihteiden käyttöä aliraprotoidaan 20- 50 %. Tästä huolimatta yhteys on etenkin prosessoimattoman lihan suhteen sydän- ja verisuonitauteihin matala ja epäjohdonukainen, minkä lisäksi se pohjautuu lähinnä heikkotasoiselle näytölle edellä mainituista syistä.
Esimerkiksi meta-analyysissa Associations of the consumption of unprocessed red meat and processed meat with the incidence of cardiovascular disease and mortality, and the dose-response relationship: A systematic review and meta-analysis of cohort studies "(2023) ei havaittu tilastollisesti merkitsevää yhteyttä prosessoimattoman punaisen lihan kulutuksella muuhun kuin aivohalvauksen riskiin, ja sekin oli efektikooltaan pieni. Verenvuotoiseen aivohalvaukseen liittyvä kuolleisuus oli itse asiassa matalampi naisilla, jotka söivät enemmän punaista prosessoimatonta lihaa:
"Meta-analyysin tulokset prosessoimattoman punaisen lihan kulutuksen ja sydän- ja verisuonitautien välisestä yhteydestä osoittivat, että prosessoimattoman punaisen lihan kulutus oli merkitsevästi yhteydessä aivohalvausten kokonaisilmaantuvuuteen (RR 1,10; 95 % LV 1,01–1,19; p = 0,02). Prosessoimattoman punaisen lihan kulutuksella ei havaittu yhteyttä iskeemisen aivohalvauksen ilmaantuvuuteen eikä sepelvaltimotautikuolleisuuteen. Sen sijaan verenvuotoiseen aivohalvaukseen liittyvän kuolleisuuden osalta prosessoimattoman punaisen lihan kulutuksen havaittiin olevan naisilla yhteydessä pienempään riskiin (RR 0,64; 95 % LV 0,45–0,91; p = 0,01)."
Toisen meta-analyysin Red and processed meat consumption and mortality: dose-response meta-analysis of prospective cohort studies (2016) punaisen lihan ja sydän- ja verisuonitautikuolleisuduen välillä löydetiin tilastollisesti merkitsevä yhteys, mutta vain Yhdysvalloissa:
"Tähän meta-analyysiin hyväksyttiin yhdeksän artikkelia, jotka sisälsivät yhteensä 17 prospektiivista kohorttia ja 150 328 kuolemantapausta.
Prosessoidun lihan kulutuksen ja kokonaiskuolleisuuden sekä sydän- ja verisuonitautikuolleisuuden välillä havaittiin näyttöä epälineaarisesta yhteydestä, mutta syöpäkuolleisuuden osalta tällaista yhteyttä ei havaittu. Prosessoidun lihan kulutuksessa yhden päivittäisen annoksen lisäykseen liittyvä yhdistetty suhteellinen riski oli:
kokonaiskuolleisuudelle RR 1,15 (95 % LV 1,11–1,19; viisi tutkimusta; lineaarisen trendin p < 0,001), sydän- ja verisuonitautikuolleisuudelle RR 1,15 (95 % LV 1,07–1,24; kuusi tutkimusta; p < 0,001), syöpäkuolleisuudelle RR 1,08 (95 % LV 1,06–1,11; viisi tutkimusta; p < 0,001). Samankaltaisia yhteyksiä havaittiin myös lihan kokonaiskulutuksen osalta.
Prosessoimattoman punaisen lihan kulutuksen ja kuolleisuusriskin välinen yhteys havaittiin yhdysvaltalaisissa väestöissä, mutta ei eurooppalaisissa tai aasialaisissa väestöissä."
Jos kiistää lihan yhteyden sv-tauteihin, on kiistettävä kohonneen kolesterolin (tarkemmin ldl:n) vaikutus sv-tautehin. Tyydyttynyt rasva nostaa ldl:ää ja tämä on helppo nähdä tutkimuksista esimerkiksi ketoilijoilla. Ja nykyään kun on noita karnivoreja, niillähän on käytännössä aina korkea kolesteroli.
Koko kolestrolihypoteesi on debunkattu aikoja sitten. Puska haukkui väärää puuta ja kusi suomalaisten kintuille.
Ja mitä ketoilijoihin tulee, niin korkean LDL:n omaavilla ketoilijoilla plakit verisuonissa jopa pieneni tutkimuksissa. LDL ei ole plakkien syy.En näe videoita, mutta viittaatkohan tutkimukseen joka sittemmin vedettiin pois huonoutensa takia?
Jos viittaat KETO-CTA tutkimukseen, niin se ollaan julkaisemassa uudelleen. Nyt kun Cleerlyn viallinen analyysi on poistettu, tutkimus on jälleen peer review-vaiheessa.. Ja viallisen analyysin poisto tulee vain vahvistamaan tutkimuksen tuloksia. Ja se päätulos on: LDL:llä ei ole korrelaatiota plakkien kehittymiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eivät syö liikaa lihaa mutta liian vähän kasvista sen lihan kanssa.
Kasviksissa ei ole mitään mitä ihminen ravinnostaan tarvitsee. Ihminen saa kaiken tarvitsemansa lihasta.
Kukaan ei syö pelkkää lihaa. Ihmiset eivät ole mitään kissoja.
Ihminen on luontojaan hyperkarnivori. Kasvien syönti sairastuttaa kuten nyky-yhteiskunnasta näemme. Et syöttäisi kasviksia kissallesikaan, niin miksi söisit niitä itse?
Hyperkarnivorin syljessä ei tasan tarkkaan olis sylkiamylaasia hiilihydraattien pilkkomiseen 😃.
Ei se haittaa kun tuollaiset voi aina sivuuttaa. Voi päättää nähdä vain sen minkä haluaa nähdä.
Niin kuten vaikka vegaani sivuuttaa biologiset sivuseikat kuten ihmisen mahan happopitoisuuden (happamampi kuin sekasyöjillä), olkanivelen sopeuman aseiden käyttöön, kasveja syövillä apinoilla olevan pitkän cecumin typistymisen hyödyttömäksi umpisuoleksi, hampaiden tuhoutumisen tärkkelysperäisellä/kasviravinnolla jne. näitähän löytyy. Puhumattakaan siitä että kasviperäisestä ruoasta ihminen ei saa kaikkia tarvitsemiaan ravintoaineita mutta eläinperäisestä saa.
Mistä vitamiinit?
Eläinperäisestä ravinnosta ihminen saa kaiken tarvitsemansa. Myös vitamiinit.
Vierailija kirjoitti:
Olihan lihansyönti itselläkin lapsena jokin "miehisyyden" mittari. Samaa lapsellista ajatustapaa näkee esimerkiksi laitaoikeistolaisilla foorumeilla.
Sittemmin on liha jäänyt kokonaan ja hyvin tuo lihas salilla kasvaa. Parempi vain vähentää tai jättää kokonaan, ei ihme että nuoret lihovat muodottomiksi palloiksi ja alkaa sydän- ja verisuonitaudit jo kolmikymppisenä.
Mikä siinä edes voisi olla miehekästä, kun sitä ei ole yleensä itse edes saalistettu. Löntystelty kauppaan hakemaan paketti jauhelihaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos syötte lihaa, syökää prosessoimatonta, puhdasta lihaa. Ei savustettua, grillattua tai epämääräisillä kaupan maustekastikkeilla maronoituja. Ainakaan usein. Sekasyönti on järkevintä ja ihmiselle ominaisinta.
Harmillisen vähän on lihaa nykyään ilman jotain marinadia. Samoin kanaa. Varsinkin pienissä kaupoissa ongelma.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos syötte lihaa, syökää prosessoimatonta, puhdasta lihaa. Ei savustettua, grillattua tai epämääräisillä kaupan maustekastikkeilla maronoituja. Ainakaan usein. Sekasyönti on järkevintä ja ihmiselle ominaisinta.
Harmillisen vähän on lihaa nykyään ilman jotain marinadia. Samoin kanaa. Varsinkin pienissä kaupoissa ongelma.
Kyllä sitä lihaa on tarjolla. Turhaa tuollainen tekosyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olihan lihansyönti itselläkin lapsena jokin "miehisyyden" mittari. Samaa lapsellista ajatustapaa näkee esimerkiksi laitaoikeistolaisilla foorumeilla.
Sittemmin on liha jäänyt kokonaan ja hyvin tuo lihas salilla kasvaa. Parempi vain vähentää tai jättää kokonaan, ei ihme että nuoret lihovat muodottomiksi palloiksi ja alkaa sydän- ja verisuonitaudit jo kolmikymppisenä.
Lihan yhteys sydän- ja verisuonitauteihin on tunnistettu havainnoivissa tutkimuksissa eli käytännösä kyselyille pohjautuvissa kohorttitutkimuksissa, joissa osallistujat täyttävät ravintopäiväkirjaansa oman muistinsa varassa. Terveysvalistuksen johdosta terveysintoilijat usein ovat vuosikymmenien aikana syöneet vähemmän punaista lihaa, mutta samaan aikaan he käyttävät paljon vähemmän päihteitä, liikkuvat enemmän jne.. Näitä elintapatekijöitä voidaan tilastollisesti jossain määrin kontrolloida, mutta usein jää mittaus- ja raportointivirheistä johtuvaa jäännössekoittumista erityisesti päihteiden käytön osalta, koska päihteiden käyttöä aliraprotoidaan 20- 50 %. Tästä huolimatta yhteys on etenkin prosessoimattoman lihan suhteen sydän- ja verisuonitauteihin matala ja epäjohdonukainen, minkä lisäksi se pohjautuu lähinnä heikkotasoiselle näytölle edellä mainituista syistä.
Esimerkiksi meta-analyysissa Associations of the consumption of unprocessed red meat and processed meat with the incidence of cardiovascular disease and mortality, and the dose-response relationship: A systematic review and meta-analysis of cohort studies "(2023) ei havaittu tilastollisesti merkitsevää yhteyttä prosessoimattoman punaisen lihan kulutuksella muuhun kuin aivohalvauksen riskiin, ja sekin oli efektikooltaan pieni. Verenvuotoiseen aivohalvaukseen liittyvä kuolleisuus oli itse asiassa matalampi naisilla, jotka söivät enemmän punaista prosessoimatonta lihaa:
"Meta-analyysin tulokset prosessoimattoman punaisen lihan kulutuksen ja sydän- ja verisuonitautien välisestä yhteydestä osoittivat, että prosessoimattoman punaisen lihan kulutus oli merkitsevästi yhteydessä aivohalvausten kokonaisilmaantuvuuteen (RR 1,10; 95 % LV 1,01–1,19; p = 0,02). Prosessoimattoman punaisen lihan kulutuksella ei havaittu yhteyttä iskeemisen aivohalvauksen ilmaantuvuuteen eikä sepelvaltimotautikuolleisuuteen. Sen sijaan verenvuotoiseen aivohalvaukseen liittyvän kuolleisuuden osalta prosessoimattoman punaisen lihan kulutuksen havaittiin olevan naisilla yhteydessä pienempään riskiin (RR 0,64; 95 % LV 0,45–0,91; p = 0,01)."
Toisen meta-analyysin Red and processed meat consumption and mortality: dose-response meta-analysis of prospective cohort studies (2016) punaisen lihan ja sydän- ja verisuonitautikuolleisuduen välillä löydetiin tilastollisesti merkitsevä yhteys, mutta vain Yhdysvalloissa:
"Tähän meta-analyysiin hyväksyttiin yhdeksän artikkelia, jotka sisälsivät yhteensä 17 prospektiivista kohorttia ja 150 328 kuolemantapausta.
Prosessoidun lihan kulutuksen ja kokonaiskuolleisuuden sekä sydän- ja verisuonitautikuolleisuuden välillä havaittiin näyttöä epälineaarisesta yhteydestä, mutta syöpäkuolleisuuden osalta tällaista yhteyttä ei havaittu. Prosessoidun lihan kulutuksessa yhden päivittäisen annoksen lisäykseen liittyvä yhdistetty suhteellinen riski oli:
kokonaiskuolleisuudelle RR 1,15 (95 % LV 1,11–1,19; viisi tutkimusta; lineaarisen trendin p < 0,001), sydän- ja verisuonitautikuolleisuudelle RR 1,15 (95 % LV 1,07–1,24; kuusi tutkimusta; p < 0,001), syöpäkuolleisuudelle RR 1,08 (95 % LV 1,06–1,11; viisi tutkimusta; p < 0,001). Samankaltaisia yhteyksiä havaittiin myös lihan kokonaiskulutuksen osalta.
Prosessoimattoman punaisen lihan kulutuksen ja kuolleisuusriskin välinen yhteys havaittiin yhdysvaltalaisissa väestöissä, mutta ei eurooppalaisissa tai aasialaisissa väestöissä."
Jos kiistää lihan yhteyden sv-tauteihin, on kiistettävä kohonneen kolesterolin (tarkemmin ldl:n) vaikutus sv-tautehin. Tyydyttynyt rasva nostaa ldl:ää ja tämä on helppo nähdä tutkimuksista esimerkiksi ketoilijoilla. Ja nykyään kun on noita karnivoreja, niillähän on käytännössä aina korkea kolesteroli.
Suomalaistenkin keskuudessa yleiselle metaboliselle oireyhtymälle on ominaista aterogeeninen lipoproteiinifenotyyppi, jolle on tyypillistä korkeat triglyseridipitoisuudet, matala HDL-kolesterolipitoisuus ja suuri pienten ja tiheiden LDL-hiukkasten osuus. Erityisesti pienet ja tiheät LDL-hiukkaset ennustavat sydän- ja verisuonitauteja, kun taas suuret paljon kolesterolia sisältävät hiukkaset eivät juuri lainkaan. Ketogeeninen dieetti nostaa LDL-kolesterolin määrää. Esimerkiksi tutkimuksessa Impact of a 2-year trial of nutritional ketosis on indices of cardiovascular disease risk in patients with type 2 diabetes havaittiin, että LDL-kolesterolin määrän nousi johtui kuitenkin suurten LDL-hiukkasten määrän noususta, kun taas ApoB ja LDL-hiukkasten määrä ei noussut. Tutkimuksissa on havaittu, että LDL-hiukkasten kokonaismäärä ja ApoB ennustavat paremmin sydän- ja verisuonitautia kuin LDL-kolesterolin määrä. Lukuisissa tutkimuksissa on havaittu, että ketogeeninen dieetti myös laskee triglyseridipitoisuuksia ja pienten, tiheiden LDL-hiukkasten määrää ja nostaa HDL-kolesterolipitoisuutta sekä parantaa maksa-arvoja, eli toimii hyvänä hoitona metaboliselle oireyhtymälle. Esimerkiksi kliinisiä tutkimuksia sisältävässä meta-analyysissa Impact of very low carbohydrate ketogenic diets on cardiovascular risk factors among patients with type 2 diabetes; GRADE-assessed systematic review and meta-analysis of clinical trials havaittiin, että ketogeeninen dieetti paransi lukuisia sydän- ja verisuonitautiriskiin liittyviä veriarvoja:
"Alkuperäisessä haussa löytyi yhteensä 2 568 julkaisua, ja lopulliseen analyysiin sisällytettiin 29 tutkimusta. Tulokset osoittivat, että erittäin vähähiilihydraattisen ketogeenisen ruokavalion (VLCKD) noudattaminen johti merkitsevään laskuun seuraavissa muuttujissa: paastoverensokeri (WMD = 11,68 mg/dl; 95 % LV 18,79 – 4,56; p = 0,001) HbA1c (WMD = 0,29; 95 % LV 0,44 – 0,14; p < 0,001), HOMA-IR (WMD = 0,71; 95 % LV 1,14 – 0,29; p = 0,001), insuliini (WMD = 1,45; 95 % LV 2,54 – 0,36; p = 0,009), triglyseridit (WMD = 17,95; 95 % LV 26,82 – 9,07; p < 0,001), systolinen verenpaine (WMD = 2,85; 95 % LV 4,99 – 0,71; p = 0,009), diastolinen verenpaine (WMD = 1,40; 95 % LV 2,66 – 0,13; p = 0,03).Lisäksi erittäin vähähiilihydraattisen ketogeenisen ruokavalion noudattamisen jälkeen havaittiin merkitsevä HDL-kolesterolipitoisuuden nousu (WMD = 3,93; 95 % LV 2,03–5,84; p < 0,001). Sen sijaan ryhmien välillä ei havaittu tilastollisesti merkitseviä eroja LDL-kolesterolin eikä kokonaiskolesterolin pitoisuuksissa."
Myös vuonna 2026 julkaistussa meta-analyysissa Ketogenic diets and cardiovascular health balancing metabolic benefits against lipid-related risk havaitiin suotuisia vaikutuksia:
"Katsaukseen sisällytettiin 24 tutkimusta: 20 satunnaistettua kontrolloitua tutkimusta (RCT), kaksi prospektiivista kohorttitutkimusta, yksi ei-satunnaistettu kliininen tutkimus ja yksi pilotti-interventio. Osallistujia oli yhteensä yli 47 000. Kontrolliruokavalioihin verrattuna ketogeeninen ruokavalio (KD) nosti LDL-kolesterolia keskimäärin 12,2 mg/dl (95 % LV 7,5–16,9; I = 67,7 %) sekä kokonaiskolesterolia. HDL-kolesteroli nousi hieman. Triglyseridipitoisuus puolestaan laski keskimäärin 16,1 mg/dl (95 % LV 20,3 – 11,8; I = 17,1 %).Ketogeeninen ruokavalio paransi myös paastoverensokeria, HbA1c-arvoa, painoa, painoindeksiä, systolista verenpainetta.
Kohorttitutkimuksista saatu näyttö viittasi pienempään kokonaiskuolleisuuteen, mutta sydän- ja verisuonitautikuolleisuuden vähenemisestä ei saatu selvää näyttöä.
Ateroskleroosin kuvantamiseen perustuva näyttö oli vähäistä ja ristiriitaista."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos syötte lihaa, syökää prosessoimatonta, puhdasta lihaa. Ei savustettua, grillattua tai epämääräisillä kaupan maustekastikkeilla maronoituja. Ainakaan usein. Sekasyönti on järkevintä ja ihmiselle ominaisinta.
Harmillisen vähän on lihaa nykyään ilman jotain marinadia. Samoin kanaa. Varsinkin pienissä kaupoissa ongelma.
Kyllä sitä lihaa on tarjolla. Turhaa tuollainen tekosyy.
On toku. Mutta suuri osa pilattu marinaadilla tai "kevyesti suolaamalla". Eikö ihmisillä ole kotona mausteita, edes suolaa?
Jos taas etsii näyttöä RCT-kokeista lihansyönnin haitallisesta vaikutuksesta veriarvoihin, niin vuonna 2024 julkaistu meta-analyysi Beef Consumption and Cardiovascular Disease Risk Factors: A Systematic Review and Meta-analysis of Randomized Controlled Trials tuottaa sekin pettymyksen:
"Kriteerit täyttäneitä relevantteja satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia (RCT) sisällytettiin katsaukseen 20.
Naudanlihan kulutuksella ei ollut vaikutusta verenpaineeseen eikä useimpiin lipoproteiineihin liittyviin muuttujiin, kuten kokonaiskolesteroliin, HDL-kolesteroliin, triglyserideihin, non-HDL-kolesteroliin, apolipoproteiini A:han tai B:hen eikä VLDL-kolesteroliin. Naudanlihan kulutuksella havaittiin pieni mutta tilastollisesti merkitsevä vaikutus LDL-kolesteroliin (0,11; 95 % LV 0,008–0,20; p = 0,03). Tämä vastasi noin 2,7 mg/dl korkeampaa LDL-kolesterolipitoisuutta ruokavalioissa, jotka sisälsivät enemmän naudanlihaa verrattuna vähän naudanlihaa sisältäviin tai naudanlihattomiin vertailuruokavalioihin. Herkkyysanalyysit kuitenkin osoittivat, että tämä vaikutus ei enää ollut merkitsevä, kun yksi tuloksiin voimakkaasti vaikuttanut tutkimus poistettiin analyysistä."