Lue keskustelun säännöt.
Päiväkoti-ikäisten sosiaaliset taidot
24.08.2026 |
Poikamme on 4-vuotias ja on aina iloisin mielin menossa päiväkotiin. Puhuu positiiviseen sävyyn useista lapsista ja kuinka nämä on kavereita. Olen kuitenkin useamman kerran ottanut huomioon, että poikani iloisesti tervehtiessä läheskään kaikki ei vastaa yhtään mitään. Möllöttää vaan ilmeettömänä tai lähtee pois. Osa tietysti moikkaa, kuten kuuluukin, mutta osalla on ihme tyyli reagoida toisen tervehdykseen. Kyse 3-5-vuotiaista lapsista.
Ymmärrän, ettei sos. taidot ole vielä kehittyneet, mutta jotenkin erikoinen reaktio iloiseen tervehdykseen on zombiemainen möllötys.
Kommentit (57)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä lapsi on vain ujo?
Ujo moikkaisi.
Ei moikkaisi. Kaverilla on lapsi joka on todella hitaasti lämpenevä. Ei todellakaan tervehdi muita ja jos on mahdollista, niin piilottelee syrjässä. Mutta sitten, kun on saanut tutustua rauhassa, niin tulee juttelemaan yms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moikkaatko sinä kaikkia lapsia siellä? Ja jos tuo toinen lapsi oli siinä ilman vanhempaa, niin mistä tiedät, oliko omissa maailmoissaan möllöttämässä vai pelkäsi sinua?
Toisen lapsen vanhempi nimenomaan oli siinä vieressä. Sanoin huomenta ja hän jotain vaivalloisesti mumisi takaisin. Lapseni meni ottamaan kenkiä pois samalle penkille, jossa tämä toinen lapsi oli ja moikkasi, mutta toinen vaan lähti pois sanomatta mitään. Ap
Huomaatko itse, että suhtaudut asiaan erityisen ylimielisesti? Vai onko tämä tiedostamatonta?
Itse en ole aamuihminen, eikä minun tarvitse ollakaan. Joten "mumisen epäselvästi" sulle jonkin lyhyen tervehdyksen, enkä halua aamulla jutella. Mun vireystilan huippu on iltaisin klo 18 jälkeen. Tuolloin sosialisoin ja tapaan ystäviä. Joku toinen taas on tuolloin jo umpiväsynyt.
Toisilla lapsilla voi olla vaikeampaa se päiväkotiin jääminen, eikä heidän tehtävänsä ole viihdyttää sinun lastasi. Myös kuka tahansa lapsi ei huomioi kaikkea ympäristössään silloin kun keskittyy johonkin (riisumiseen), toimet voi myös jollekin toiselle olla vaikeampia kuin sun lapselle. Sun lapselle voi sitten jokin toinen asia olla vaikeampaa, mitä taas muut vanhemmat ylimielisesti haukkuvat nettipalstoilla. Aika turhaa ja tyhjäpäistä touhua, sanon minä. Itse pyrin hyväksymään ympärilläni näkemäni erilaisuuden.
No, tuo "en ole aamuihminen" on sitä ylimielisyyttä. Töissäkin olet samanlainen urpo aamuisin?
Sovitaan sit niin. Mut miks aamuihmiset on sitten iltapäivisin urpoja ja väsyneitä?
On mielestäni heikkolahjaisuuden merkki, ettei hyväksy erilaisuutta, vaan vaatii muiden olevan samanlaisia kuin itse. Silloin ei liene kauheasti elämänkokemusta tai kykyä tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Lasten kohdallahan nyt kaikilla on tuo sama, että tarkkaavaisuus lukittuu siihen keskittymisen kohteeseen, ja kaikki muu menee ohi. Eli ei edes ole mistään "tollukan lapsi" -ilmiöstä kyse. Aloittajan lapsi toimii ihan samoin keskittyessään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osa lapsista on tuollaisia vielä kouluiässäkin.
Se on outoa. Toki ihmiset on erilaisia ja osalla voi olla joku veetutus menossa, mutta silti. Ainakin jos oma lapseni reagoisi noin toisen tervehdykseen, niin pyrkisin kyllä huomauttamaan asiasta. Ap
Jaahas, näitä ammattimaisia sosialiseeraajia, joiden mukaan täysin tuntemattomienkin pitää olla iloisia ja kiitollisia siitä jatkuvasta tungettelusta ja iholle tulemisesta.
Vierailija kirjoitti:
Osa aikuisista samanlaisia :D turha luulla että heidän lapset esim oppisivat jos ei vanhemmat osaa edes.
Ei yhtään syyllistämistä mihinkään suuntaan jos joku lapsi ei moikkaa.Ei ole vanhempuen syy, ei lapsen eikä kenenkään.
Semmosia lapset vaan ovat.
Ap, lapsesi ei ole yhtään parempi eikä yhtän huonompi kuin kuka tahansa muu lspsi.
Sinulle tietenkin erityinen ja niin se pitää ollakkin.
Ehkä sinulla on vähän kokemusta yleensäkkin lapsista.
Antakaa lasten olla kuin ovat.Jos joku ei tervehdi niin ei tarvitse aikuisten sättiä ja uhriutua ja jos oma lapsi ei jotakin moikkaa niin sitte ei, ei maailma siihen kaadu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä jos antaisitte niiden lasten kasvaa ihan rauhassa? Noudattakaa itse niitä sosiaalisia tapoja ja olkaa hyvänä esimerkkinä. Kyllä ne oppii seuraamalla
Todella suomalaista nähdä huonokäytöksisyys erilaisuutena. Ei ole vaikeaa moikata takaisin, mutta kuten täälläkin näkee, vanhemmistahan tuollainen on aina lähtöisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osa lapsista on tuollaisia vielä kouluiässäkin.
Se on outoa. Toki ihmiset on erilaisia ja osalla voi olla joku veetutus menossa, mutta silti. Ainakin jos oma lapseni reagoisi noin toisen tervehdykseen, niin pyrkisin kyllä huomauttamaan asiasta. Ap
Jaahas, näitä ammattimaisia sosialiseeraajia, joiden mukaan täysin tuntemattomienkin pitää olla iloisia ja kiitollisia siitä jatkuvasta tungettelusta ja iholle tulemisesta.
Onko tervehtiminen tungettelua ja iholle tulemista?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moikkaatko sinä kaikkia lapsia siellä? Ja jos tuo toinen lapsi oli siinä ilman vanhempaa, niin mistä tiedät, oliko omissa maailmoissaan möllöttämässä vai pelkäsi sinua?
Toisen lapsen vanhempi nimenomaan oli siinä vieressä. Sanoin huomenta ja hän jotain vaivalloisesti mumisi takaisin. Lapseni meni ottamaan kenkiä pois samalle penkille, jossa tämä toinen lapsi oli ja moikkasi, mutta toinen vaan lähti pois sanomatta mitään. Ap
Huomaatko itse, että suhtaudut asiaan erityisen ylimielisesti? Vai onko tämä tiedostamatonta?
Itse en ole aamuihminen, eikä minun tarvitse ollakaan. Joten "mumisen epäselvästi" sulle jonkin lyhyen tervehdyksen, enkä halua aamulla jutella. Mun vireystilan huippu on iltaisin klo 18 jälkeen. Tuolloin sosialisoin ja tapaan ystäviä. Joku toinen taas on tuolloin jo umpiväsynyt.
Toisilla lapsilla voi olla vaikeampaa se päiväkotiin jääminen, eikä heidän tehtävänsä ole viihdyttää sinun lastasi. Myös kuka tahansa lapsi ei huomioi kaikkea ympäristössään silloin kun keskittyy johonkin (riisumiseen), toimet voi myös jollekin toiselle olla vaikeampia kuin sun lapselle. Sun lapselle voi sitten jokin toinen asia olla vaikeampaa, mitä taas muut vanhemmat ylimielisesti haukkuvat nettipalstoilla. Aika turhaa ja tyhjäpäistä touhua, sanon minä. Itse pyrin hyväksymään ympärilläni näkemäni erilaisuuden.
No, tuo "en ole aamuihminen" on sitä ylimielisyyttä. Töissäkin olet samanlainen urpo aamuisin?
Sovitaan sit niin. Mut miks aamuihmiset on sitten iltapäivisin urpoja ja väsyneitä?
On mielestäni heikkolahjaisuuden merkki, ettei hyväksy erilaisuutta, vaan vaatii muiden olevan samanlaisia kuin itse. Silloin ei liene kauheasti elämänkokemusta tai kykyä tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Lasten kohdallahan nyt kaikilla on tuo sama, että tarkkaavaisuus lukittuu siihen keskittymisen kohteeseen, ja kaikki muu menee ohi. Eli ei edes ole mistään "tollukan lapsi" -ilmiöstä kyse. Aloittajan lapsi toimii ihan samoin keskittyessään.
Olen iltaihminen, inhoan aikaisia aamuja. Mutta sentään tervehdin/vastaan tervehdykseen reippaasti, kuten aikuisen ihmisen kuuluu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Todella suomalaista nähdä huonokäytöksisyys erilaisuutena. Ei ole vaikeaa moikata takaisin, mutta kuten täälläkin näkee, vanhemmistahan tuollainen on aina lähtöisin.
Sinun lapsellesi ap voi olla joku muu juttu vaikea. Pitäisikö sitäkin kauhistella. Mieluummin positiivisen kautta.
Mielestäni tässä on kyse samasta kuin täällä pyörivässä koulukeskustelussakin: nykylapsilta ei saa vaatia eikä varsinkaan olettaa minkäänlaista sivistynyttä käytöstä tai oma-aloitteisuutta. Vauvat ja taaperot erikseen, mutta jos 4-vuotiaaltakaan ei voida olettaa tervehtimiseen vastaamista tai se on jotain lapsuuden sekoittamista, ollaan hyvällä matkalla täyteen uuvattiuteen missä vanhempi vaatii ohjaamaan lukiolaistakin kuin pientä lasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todella suomalaista nähdä huonokäytöksisyys erilaisuutena. Ei ole vaikeaa moikata takaisin, mutta kuten täälläkin näkee, vanhemmistahan tuollainen on aina lähtöisin.
Sinun lapsellesi ap voi olla joku muu juttu vaikea. Pitäisikö sitäkin kauhistella. Mieluummin positiivisen kautta.
Siis kenelle vai luenko väärin?
Nokun kyse ei ole sosiaalisuudesta vaan keskittymisestä, tarkkaavuudesta, lasten aivojen kehittymättömyydestä...
Lukekaa joku kirja joskus, OK?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moikkaatko sinä kaikkia lapsia siellä? Ja jos tuo toinen lapsi oli siinä ilman vanhempaa, niin mistä tiedät, oliko omissa maailmoissaan möllöttämässä vai pelkäsi sinua?
Toisen lapsen vanhempi nimenomaan oli siinä vieressä. Sanoin huomenta ja hän jotain vaivalloisesti mumisi takaisin. Lapseni meni ottamaan kenkiä pois samalle penkille, jossa tämä toinen lapsi oli ja moikkasi, mutta toinen vaan lähti pois sanomatta mitään. Ap
Huomaatko itse, että suhtaudut asiaan erityisen ylimielisesti? Vai onko tämä tiedostamatonta?
Itse en ole aamuihminen, eikä minun tarvitse ollakaan. Joten "mumisen epäselvästi" sulle jonkin lyhyen tervehdyksen, enkä halua aamulla jutella. Mun vireystilan huippu on iltaisin klo 18 jälkeen. Tuolloin sosialisoin ja tapaan ystäviä. Joku toinen taas on tuolloin jo umpiväsynyt.
Toisilla lapsilla voi olla vaikeampaa se päiväkotiin jääminen, eikä heidän tehtävänsä ole viihdyttää sinun lastasi. Myös kuka tahansa lapsi ei huomioi kaikkea ympäristössään silloin kun keskittyy johonkin (riisumiseen), toimet voi myös jollekin toiselle olla vaikeampia kuin sun lapselle. Sun lapselle voi sitten jokin toinen asia olla vaikeampaa, mitä taas muut vanhemmat ylimielisesti haukkuvat nettipalstoilla. Aika turhaa ja tyhjäpäistä touhua, sanon minä. Itse pyrin hyväksymään ympärilläni näkemäni erilaisuuden.
No, tuo "en ole aamuihminen" on sitä ylimielisyyttä. Töissäkin olet samanlainen urpo aamuisin?
Sovitaan sit niin. Mut miks aamuihmiset on sitten iltapäivisin urpoja ja väsyneitä?
On mielestäni heikkolahjaisuuden merkki, ettei hyväksy erilaisuutta, vaan vaatii muiden olevan samanlaisia kuin itse. Silloin ei liene kauheasti elämänkokemusta tai kykyä tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Lasten kohdallahan nyt kaikilla on tuo sama, että tarkkaavaisuus lukittuu siihen keskittymisen kohteeseen, ja kaikki muu menee ohi. Eli ei edes ole mistään "tollukan lapsi" -ilmiöstä kyse. Aloittajan lapsi toimii ihan samoin keskittyessään.
Olen iltaihminen, inhoan aikaisia aamuja. Mutta sentään tervehdin/vastaan tervehdykseen reippaasti, kuten aikuisen ihmisen kuuluu.
Eli epäselvä "moi" ei riitä, pitää ottaa militaristinen ryhti, pullistaa silmät ammolleen, ojentaa käsi eteen adolfin tavoin, karjaista "hyvää huomenta rouva päiväkotirouva" ja napauttaa saappankannat yhteen? Kuka nää kriteerit määrittää, ap:ko? Miksi? Eiks oo vähän ylimielistä alkaa määritellä muiden puolesta, mikä on riittävää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moikkaatko sinä kaikkia lapsia siellä? Ja jos tuo toinen lapsi oli siinä ilman vanhempaa, niin mistä tiedät, oliko omissa maailmoissaan möllöttämässä vai pelkäsi sinua?
Toisen lapsen vanhempi nimenomaan oli siinä vieressä. Sanoin huomenta ja hän jotain vaivalloisesti mumisi takaisin. Lapseni meni ottamaan kenkiä pois samalle penkille, jossa tämä toinen lapsi oli ja moikkasi, mutta toinen vaan lähti pois sanomatta mitään. Ap
Huomaatko itse, että suhtaudut asiaan erityisen ylimielisesti? Vai onko tämä tiedostamatonta?
Itse en ole aamuihminen, eikä minun tarvitse ollakaan. Joten "mumisen epäselvästi" sulle jonkin lyhyen tervehdyksen, enkä halua aamulla jutella. Mun vireystilan huippu on iltaisin klo 18 jälkeen. Tuolloin sosialisoin ja tapaan ystäviä. Joku toinen taas on tuolloin jo umpiväsynyt.
Toisilla lapsilla voi olla vaikeampaa se päiväkotiin jääminen, eikä heidän tehtävänsä ole viihdyttää sinun lastasi. Myös kuka tahansa lapsi ei huomioi kaikkea ympäristössään silloin kun keskittyy johonkin (riisumiseen), toimet voi myös jollekin toiselle olla vaikeampia kuin sun lapselle. Sun lapselle voi sitten jokin toinen asia olla vaikeampaa, mitä taas muut vanhemmat ylimielisesti haukkuvat nettipalstoilla. Aika turhaa ja tyhjäpäistä touhua, sanon minä. Itse pyrin hyväksymään ympärilläni näkemäni erilaisuuden.
No, tuo "en ole aamuihminen" on sitä ylimielisyyttä. Töissäkin olet samanlainen urpo aamuisin?
Sovitaan sit niin. Mut miks aamuihmiset on sitten iltapäivisin urpoja ja väsyneitä?
On mielestäni heikkolahjaisuuden merkki, ettei hyväksy erilaisuutta, vaan vaatii muiden olevan samanlaisia kuin itse. Silloin ei liene kauheasti elämänkokemusta tai kykyä tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Lasten kohdallahan nyt kaikilla on tuo sama, että tarkkaavaisuus lukittuu siihen keskittymisen kohteeseen, ja kaikki muu menee ohi. Eli ei edes ole mistään "tollukan lapsi" -ilmiöstä kyse. Aloittajan lapsi toimii ihan samoin keskittyessään.
Olen iltaihminen, inhoan aikaisia aamuja. Mutta sentään tervehdin/vastaan tervehdykseen reippaasti, kuten aikuisen ihmisen kuuluu.
Näinpä. Aikuinen ei voi enää naamioida "erilaisuuden" taakse huonokäytöksisyyttään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moikkaatko sinä kaikkia lapsia siellä? Ja jos tuo toinen lapsi oli siinä ilman vanhempaa, niin mistä tiedät, oliko omissa maailmoissaan möllöttämässä vai pelkäsi sinua?
Toisen lapsen vanhempi nimenomaan oli siinä vieressä. Sanoin huomenta ja hän jotain vaivalloisesti mumisi takaisin. Lapseni meni ottamaan kenkiä pois samalle penkille, jossa tämä toinen lapsi oli ja moikkasi, mutta toinen vaan lähti pois sanomatta mitään. Ap
Huomaatko itse, että suhtaudut asiaan erityisen ylimielisesti? Vai onko tämä tiedostamatonta?
Itse en ole aamuihminen, eikä minun tarvitse ollakaan. Joten "mumisen epäselvästi" sulle jonkin lyhyen tervehdyksen, enkä halua aamulla jutella. Mun vireystilan huippu on iltaisin klo 18 jälkeen. Tuolloin sosialisoin ja tapaan ystäviä. Joku toinen taas on tuolloin jo umpiväsynyt.
Toisilla lapsilla voi olla vaikeampaa se päiväkotiin jääminen, eikä heidän tehtävänsä ole viihdyttää sinun lastasi. Myös kuka tahansa lapsi ei huomioi kaikkea ympäristössään silloin kun keskittyy johonkin (riisumiseen), toimet voi myös jollekin toiselle olla vaikeampia kuin sun lapselle. Sun lapselle voi sitten jokin toinen asia olla vaikeampaa, mitä taas muut vanhemmat ylimielisesti haukkuvat nettipalstoilla. Aika turhaa ja tyhjäpäistä touhua, sanon minä. Itse pyrin hyväksymään ympärilläni näkemäni erilaisuuden.
No, tuo "en ole aamuihminen" on sitä ylimielisyyttä. Töissäkin olet samanlainen urpo aamuisin?
Sovitaan sit niin. Mut miks aamuihmiset on sitten iltapäivisin urpoja ja väsyneitä?
On mielestäni heikkolahjaisuuden merkki, ettei hyväksy erilaisuutta, vaan vaatii muiden olevan samanlaisia kuin itse. Silloin ei liene kauheasti elämänkokemusta tai kykyä tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Lasten kohdallahan nyt kaikilla on tuo sama, että tarkkaavaisuus lukittuu siihen keskittymisen kohteeseen, ja kaikki muu menee ohi. Eli ei edes ole mistään "tollukan lapsi" -ilmiöstä kyse. Aloittajan lapsi toimii ihan samoin keskittyessään.
Olen iltaihminen, inhoan aikaisia aamuja. Mutta sentään tervehdin/vastaan tervehdykseen reippaasti, kuten aikuisen ihmisen kuuluu.
Eli epäselvä "moi" ei riitä, pitää ottaa militaristinen ryhti, pullistaa silmät ammolleen, ojentaa käsi eteen adolfin tavoin, karjaista "hyvää huomenta rouva päiväkotirouva" ja napauttaa saappankannat yhteen? Kuka nää kriteerit määrittää, ap:ko? Miksi? Eiks oo vähän ylimielistä alkaa määritellä muiden puolesta, mikä on riittävää?
Miksi et vaan sano selvästi "moi"? Miksi jotain epäselvää muminaa?
No, tuo "en ole aamuihminen" on sitä ylimielisyyttä. Töissäkin olet samanlainen urpo aamuisin?