Päiväkoti-ikäisten sosiaaliset taidot

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Osa lapsista on tuollaisia vielä kouluiässäkin. 

Se on outoa. Toki ihmiset on erilaisia ja osalla voi olla joku veetutus menossa, mutta silti. Ainakin jos oma lapseni reagoisi noin toisen tervehdykseen, niin pyrkisin kyllä huomauttamaan asiasta. Ap

Tuossa iässä sitä vielä harjoitellaan. Oma lapsi yleensä moikkaa reippaasti päiväkodissa muita mutta saattaa jättää sen tekemättä kirjastossa. Joskus kysyin asiasta, niin ei ole aina huomannut, kun on ollut niin omissa maailmoissa. Itse moikkaan sitten takaisin, jos lapsi ei hoksaa. En siinä tilanteessa välttämättä ala sanomaan asiasta mutta esimerkin voimalla. Päiväkodissa aamulla lapset voivat myös olla niin väsyneitä, että eivät vain jaksa mitään ylimääräistä.

Mikset sano? Jos "Maija" moikkaa lastasi, niin miksi et sano lapsellesi, että huomasitko, että sinulle moikattiin?

Riippuu ihan tilanteesta. Jos lapsi on todella keskittynyt johonkin muuhun, niin turha mennä keskeyttämään sitä, että hei kuulitko, kun Maija tervehti sinua tuolta kadulta, kun pyöräili ohi. Maija on jo mennyt ennenkuin lapsi tajuaa tilanteen. Tai jos on ollut väsykiukkuaamu, niin tiedän ettei lapsi ole silloin vastaanottavaisella tuulella ja saattaisi tervehtiä Maijaa sanomalla tätä kakkapääksi. 

Eihän tuossa ole mitään samaa mitä aloituksessa. Kyse lapsista, jotka eivät tervehdi takaisin, vaikka huomaavat kyllä. 

Mistä tiedät, että huomaavat? Ehkä ovat vain jossain omassa kuplassa, kun möllöttävät. Kyllä sitä aikuisenakin joskus on niin omissa maailmoissa ettei kiinnitä huomiota ympäristöönsä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Osa lapsista on tuollaisia vielä kouluiässäkin. 

Se on outoa. Toki ihmiset on erilaisia ja osalla voi olla joku veetutus menossa, mutta silti. Ainakin jos oma lapseni reagoisi noin toisen tervehdykseen, niin pyrkisin kyllä huomauttamaan asiasta. Ap

Tuossa iässä sitä vielä harjoitellaan. Oma lapsi yleensä moikkaa reippaasti päiväkodissa muita mutta saattaa jättää sen tekemättä kirjastossa. Joskus kysyin asiasta, niin ei ole aina huomannut, kun on ollut niin omissa maailmoissa. Itse moikkaan sitten takaisin, jos lapsi ei hoksaa. En siinä tilanteessa välttämättä ala sanomaan asiasta mutta esimerkin voimalla. Päiväkodissa aamulla lapset voivat myös olla niin väsyneitä, että eivät vain jaksa mitään ylimääräistä.

Mikset sano? Jos "Maija" moikkaa lastasi, niin miksi et sano lapsellesi, että huomasitko, että sinulle moikattiin?

Riippuu ihan tilanteesta. Jos lapsi on todella keskittynyt johonkin muuhun, niin turha mennä keskeyttämään sitä, että hei kuulitko, kun Maija tervehti sinua tuolta kadulta, kun pyöräili ohi. Maija on jo mennyt ennenkuin lapsi tajuaa tilanteen. Tai jos on ollut väsykiukkuaamu, niin tiedän ettei lapsi ole silloin vastaanottavaisella tuulella ja saattaisi tervehtiä Maijaa sanomalla tätä kakkapääksi. 

Eihän tuossa ole mitään samaa mitä aloituksessa. Kyse lapsista, jotka eivät tervehdi takaisin, vaikka huomaavat kyllä. 

Mistä tiedät, että huomaavat? Ehkä ovat vain jossain omassa kuplassa, kun möllöttävät. Kyllä sitä aikuisenakin joskus on niin omissa maailmoissa ettei kiinnitä huomiota ympäristöönsä.

Kyllä sen nyt tietää! Jos ollaan päiväkodin eteisessä ihan vierekkäin ja toinen tulee viereen istumaan ja sanoo moikka, niin toinen vaan katsoo päin ja lähtee pois. Jos aikuisenakin olet näin omissa maailmoissa, niin huhhuh...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Osa lapsista on tuollaisia vielä kouluiässäkin. 

Se on outoa. Toki ihmiset on erilaisia ja osalla voi olla joku veetutus menossa, mutta silti. Ainakin jos oma lapseni reagoisi noin toisen tervehdykseen, niin pyrkisin kyllä huomauttamaan asiasta. Ap

Tuossa iässä sitä vielä harjoitellaan. Oma lapsi yleensä moikkaa reippaasti päiväkodissa muita mutta saattaa jättää sen tekemättä kirjastossa. Joskus kysyin asiasta, niin ei ole aina huomannut, kun on ollut niin omissa maailmoissa. Itse moikkaan sitten takaisin, jos lapsi ei hoksaa. En siinä tilanteessa välttämättä ala sanomaan asiasta mutta esimerkin voimalla. Päiväkodissa aamulla lapset voivat myös olla niin väsyneitä, että eivät vain jaksa mitään ylimääräistä.

Mikset sano? Jos "Maija" moikkaa lastasi, niin miksi et sano lapsellesi, että huomasitko, että sinulle moikattiin?

Saman voi sanoa sille lapselle joka ei vastaa oman lapsen tervehdyksen.

Vierailija kirjoitti:

Tuli siis mieleen, kun viimeksi tänään oli tällainen tilanne. Aamulla mentiin ja samaan aikaan tuli muutama muukin. Poikani iloisesti tervehti lasta, joka istui penkillä ottamassa kenkiä pois ja poika meni tähän viereen ottamaan omiaan. Toinen vaan katsoi vakavana ja marssi nokka pystyssä seuraavaan tilaan. Hämmennyin tästä ja poikanikin, joka kuitenkin hymyili, mutta huomasi, että oli jotenkin ihmeissään myös tästä... Tämän lapsen vanhempikaan ei reagoinut asiaan. Ap

Sun poika on kiusaaja, toinen ei lähtenyt paikalta nokka pystyssä vaan epävarmana siitä, tuleeko sitä lyöntiä tai potkua, joka yleensä on lapsesi seuraava reaktio kuvan hymyn jälkeen.

Sosiaalinen ahdistus ja pelko, varautuneisuus. Yleistä Suomessa. Häiriköihin kiinnitetään huomio tarhoissa ja kouluissa, ei edellä mainittuihin. 

Moikkaatko sinä kaikkia lapsia siellä? Ja jos tuo toinen lapsi oli siinä ilman vanhempaa, niin mistä tiedät, oliko omissa maailmoissaan möllöttämässä vai pelkäsi sinua?

Ehkä lapsi on vain ujo? 

Vierailija kirjoitti:

Ehkä lapsi on vain ujo? 

Ujo moikkaisi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Osa lapsista on tuollaisia vielä kouluiässäkin. 

Se on outoa. Toki ihmiset on erilaisia ja osalla voi olla joku veetutus menossa, mutta silti. Ainakin jos oma lapseni reagoisi noin toisen tervehdykseen, niin pyrkisin kyllä huomauttamaan asiasta. Ap

Tuossa iässä sitä vielä harjoitellaan. Oma lapsi yleensä moikkaa reippaasti päiväkodissa muita mutta saattaa jättää sen tekemättä kirjastossa. Joskus kysyin asiasta, niin ei ole aina huomannut, kun on ollut niin omissa maailmoissa. Itse moikkaan sitten takaisin, jos lapsi ei hoksaa. En siinä tilanteessa välttämättä ala sanomaan asiasta mutta esimerkin voimalla. Päiväkodissa aamulla lapset voivat myös olla niin väsyneitä, että eivät vain jaksa mitään ylimääräistä.

Miksi ei siellä kirjastossa voisi myös ohjata moikkaamaan takaisin? 

Voihan siinä olla lapsella vaikka koti-ikävää tai muuta mielen päällä. Tai ehkä lapsesi ei ole kiva kaveri, jos puistossakin kaverit lähtevät muualle.

Lisäksi mistä tiedät millainen oma lapsesi on, kun et ole paikalla. Ehkä hänkään ei silloin tervehdi iloisesti muiden lasten vanhempia ja muita lapsia. Lapset ovat erilaisia kotona ja vanhempien seurassa.

Vierailija kirjoitti:

Voihan siinä olla lapsella vaikka koti-ikävää tai muuta mielen päällä. Tai ehkä lapsesi ei ole kiva kaveri, jos puistossakin kaverit lähtevät muualle.

 

Lisäksi mistä tiedät millainen oma lapsesi on, kun et ole paikalla. Ehkä hänkään ei silloin tervehdi iloisesti muiden lasten vanhempia ja muita lapsia. Lapset ovat erilaisia kotona ja vanhempien seurassa.

tämä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuli siis mieleen, kun viimeksi tänään oli tällainen tilanne. Aamulla mentiin ja samaan aikaan tuli muutama muukin. Poikani iloisesti tervehti lasta, joka istui penkillä ottamassa kenkiä pois ja poika meni tähän viereen ottamaan omiaan. Toinen vaan katsoi vakavana ja marssi nokka pystyssä seuraavaan tilaan. Hämmennyin tästä ja poikanikin, joka kuitenkin hymyili, mutta huomasi, että oli jotenkin ihmeissään myös tästä... Tämän lapsen vanhempikaan ei reagoinut asiaan. Ap

Sun poika on kiusaaja, toinen ei lähtenyt paikalta nokka pystyssä vaan epävarmana siitä, tuleeko sitä lyöntiä tai potkua, joka yleensä on lapsesi seuraava reaktio kuvan hymyn jälkeen.

Tuskinpa on. Ei ole koskaan tullut mitään tällaista palautetta päiväkodilta! Päin vastoin. Ap

Oliko kasvattajia tilanteessa? Minä kasvattajana olisin palannut tilanteeseen päiväpiirillä ja keskustellut tuosta yleisesti lasten kanssa nimiä mainitsematta.

Vierailija kirjoitti:

Moikkaatko sinä kaikkia lapsia siellä? Ja jos tuo toinen lapsi oli siinä ilman vanhempaa, niin mistä tiedät, oliko omissa maailmoissaan möllöttämässä vai pelkäsi sinua?

Toisen lapsen vanhempi nimenomaan oli siinä vieressä. Sanoin huomenta ja hän jotain vaivalloisesti mumisi takaisin. Lapseni meni ottamaan kenkiä pois samalle penkille, jossa tämä toinen lapsi oli ja moikkasi, mutta toinen vaan lähti pois sanomatta mitään. Ap

Vierailija kirjoitti:

Voihan siinä olla lapsella vaikka koti-ikävää tai muuta mielen päällä. Tai ehkä lapsesi ei ole kiva kaveri, jos puistossakin kaverit lähtevät muualle.

 

Lisäksi mistä tiedät millainen oma lapsesi on, kun et ole paikalla. Ehkä hänkään ei silloin tervehdi iloisesti muiden lasten vanhempia ja muita lapsia. Lapset ovat erilaisia kotona ja vanhempien seurassa.

En tietenkään näe häntä, kun en ole paikalla :D mutta kummasti jotkut lapset vastaavat tervehdyksiin iloisesti ja tervehtivät takaisin, mutta toiset ovat möllöttäjiä. Ehkä kuten vanhemmatkin. Ap

Tuomitsevuus välittyy ja on pelottavaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voihan siinä olla lapsella vaikka koti-ikävää tai muuta mielen päällä. Tai ehkä lapsesi ei ole kiva kaveri, jos puistossakin kaverit lähtevät muualle.

 

Lisäksi mistä tiedät millainen oma lapsesi on, kun et ole paikalla. Ehkä hänkään ei silloin tervehdi iloisesti muiden lasten vanhempia ja muita lapsia. Lapset ovat erilaisia kotona ja vanhempien seurassa.

En tietenkään näe häntä, kun en ole paikalla :D mutta kummasti jotkut lapset vastaavat tervehdyksiin iloisesti ja tervehtivät takaisin, mutta toiset ovat möllöttäjiä. Ehkä kuten vanhemmatkin. Ap

Ja siis tervehtivät itsekin! Ap

Et sinä tervehtimättömyyttä sure vaan haurasta egoasi. Ja lapsesi egoa. 

Kyllä sitä välillä töissäkin tulee ihmeteltyä, että kuka on kussut jonkun muroihin aamulla. En vaan jotenkaan ymmärrä miten joku voi olla NIIN omissa ajatuksissaan, ettei muka kuule toisen selvällä suomenkielellä esitettyä tervehdystä ja jos vielä kävellään vastaan. 

Meillä on esimerkiksi yksi esihenkilö tällainen ja hän kyllä ihan varmasti kuulee ja huomaa, mutta haluaa vaan näyttää mahtinsa ja että tänään ei kannata häiritä... 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Moikkaatko sinä kaikkia lapsia siellä? Ja jos tuo toinen lapsi oli siinä ilman vanhempaa, niin mistä tiedät, oliko omissa maailmoissaan möllöttämässä vai pelkäsi sinua?

Toisen lapsen vanhempi nimenomaan oli siinä vieressä. Sanoin huomenta ja hän jotain vaivalloisesti mumisi takaisin. Lapseni meni ottamaan kenkiä pois samalle penkille, jossa tämä toinen lapsi oli ja moikkasi, mutta toinen vaan lähti pois sanomatta mitään. Ap

Huomaatko itse, että suhtaudut asiaan erityisen ylimielisesti? Vai onko tämä tiedostamatonta?

Itse en ole aamuihminen, eikä minun tarvitse ollakaan. Joten "mumisen epäselvästi" sulle jonkin lyhyen tervehdyksen, enkä halua aamulla jutella. Mun vireystilan huippu on iltaisin klo 18 jälkeen. Tuolloin sosialisoin ja tapaan ystäviä. Joku toinen taas on tuolloin jo umpiväsynyt.

Toisilla lapsilla voi olla vaikeampaa se päiväkotiin jääminen, eikä heidän tehtävänsä ole viihdyttää sinun lastasi. Myös kuka tahansa lapsi ei huomioi kaikkea ympäristössään silloin kun keskittyy johonkin (riisumiseen), toimet voi myös jollekin toiselle olla vaikeampia kuin sun lapselle. Sun lapselle voi sitten jokin toinen asia olla vaikeampaa, mitä taas muut vanhemmat ylimielisesti haukkuvat nettipalstoilla. Aika turhaa ja tyhjäpäistä touhua, sanon minä. Itse pyrin hyväksymään ympärilläni näkemäni erilaisuuden.