Kuinka jätit alkoholin tai tupakan?
Joo, joo, tiedän, et vaan juonut. Et vain polttanut...
Mikä oli motivaattorisi?? Millä sait korvattua nuo? Millä kulutit aikasi? Hyvät puolet? Huonot puolet? Jotain muuta mitä haluat sanoa noiden luopumisesta?
Kommentit (59)
En varsinaisesti jättänyt vaan potkin heidät ovesta ulos 140 läskikilon keralla eräänä perjantaina marraskuun alussa kaksi vuotta sitten. Seuraavana yönä satoi ihan hitokseen lunta, mikä oli oudon tyydyttävää :D
Ilmoitin, että mä en enää ole kolmas pyörä tämän läskin ja hänen päihderiippuvuuksiensa rakkaussuhteessa, adios.
Join kaikki alkoholit enkä enää ostanut lisää. Muistin, että pienetkin määrät aiheuttavat syöpää.
Tuota hypnoosia olen joskus googletellut! Missä kävit? Koitko sen hyödylliseksi?
Lopetin kun lentokoneissa ei saanut enää polttaa ja olin lähdössä pitkään reissuun. En halunnut saada hepulia koneessa. Aina vain olin polttamatta sen yhden. Fyysiset vieroitusoireet yllätti. Mutta kun olin ollut päivän polttamatta, se oli iso saavutus. En asunut pilata sitä. Ja tiesin, että jos poltan yhden, niin se siitä sitten. Eli aina vain olin polttamatta sen yhden tupakan. Aluksi käytin nikotiinipurkkaa. Mutta siitäkin piti vierottua tavallisella purkalla. Se oli suht helppoa.
Tupakka on lopulta helppo, kun riippuvuudesta katkeaa viimeinen lanka. Vähentämällä ja uudet yritykset, aikoinaan. Salvia ym. Alkoholia ei kaipaa juuri, sitä voi ottaa joskus vähän tai ei ollenkaan. Ilman on ihan hyvä olla.
Mulla on ollut jo syöpä. Joten se ei ole motivaattorini. Syöpäni ei tullut elintavoista.
Keuhkot ei jossain vaiheessa vaan enää kestäneet tupakoimista. Olin polttanut parin viikon ajan normaalia enemmän, ja sit vaan lopetin. Oli vaikeaa, mutta kannatti. En noin 25 vuoteen polttanut yhtään tupakkaa, eikä enää tee missään tilanteessa edes mieli.
Alkosta tuli vain rahanmenoa eikä mitään hyödyllistä.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on ollut jo syöpä. Joten se ei ole motivaattorini. Syöpäni ei tullut elintavoista.
Jos terveys ei kiinnosta niin ei ole mitään syytä vähentää/lopettaa.
Naiseni kauniisti pyysi, niin eihän siinä ollut vaihtoehtoja.
Se, että ymmärtää syvällä sisällään miksi nuo ovat pahasta eikä vaan mieti, että "ei kyllä pitäisi" vaan koska joku on niin sanonut, mutta et ole sisäistänyt miksi niin sanotaan.
Syöpä ja suolistosairaus. Ei ollut vaikea lopettaa.
Jätin kerran vahingossa viinat Alkon kassalle ja tupakat takin taskuun. Nyt olen korjannut tilanteen.
En jättänyt. Juon nytkin, kohta autoilemaan. Tupakka ei maistu.
Varmaan tosi hassua ja outoa, mutta en koskaan ollut ajatellut itseäni tupakoitsijana vaikka poltin. Sitten eräänä kauniina päivänä se jotenkin meni tajuntaan, että minä olen tupakoitsija ja se taas oli sen sortin järkytys ja niin kaukana minusta ja arvoistani, että oikeastaan se lopetuspäätös tuli sen kummempia ajattelematta. Enkä edes päättänyt mitään, että poltan vielä tämän askin tai lopetan ensi maanantaina vaan lopulta se röökinpoltto loppui juna-asemalla kesken röökin. En vaan kyennyt enää ottamaan sitä seuraavaa hatsia.
Röökiaski pyöri avattuna mukana varmaan kuukauden ja sitten se siirtyi lipaston laatikkoon, mutta kertaakaan en repsahtanut ja lopulta se aski meni roskiin. Suht samaan aikaan loppui alkoholinkäyttökin, mutta sitä olin kyllä suunnitellut jo pidempään ja aika harvakseltaan sitä silloin enää käytinkään.
Mitään en kyllä koe saaneeni tilalle enkä tiedä käytänkö aikaani yhtään sen järkevämmin -olenhan nytkin täällä mutta ainakin omalla kohdalla se lopettaminen oli jopa ärsyttävänkin helppoa. Olisinpa tajunnut sen jo aiemmin.
Unohdin tohon pöydälle äsken.
Onneks ne on nyt taas tässä.
En ole koskaan noita aloittanut, niin ei ole koskaan tarvinut lopettaakaan.
Jeesus vapauttaa kaikista päihteistä ja riippuvuuksista.
Tupakan osalta alkoi terveys huolettaa noin nelikymppisenä. Mietin lopettamista varmaan vuoden ja päätin hyvissä ajoin, että lopetan tiettynä päivänä. Yritin edeltävinä viikkoina vähentää, mutta se oli ihan virhe, sai vain ajattelen tupakkaa entistä enemmän. Mulle sopii joko-tai - ajattelu paremmin.
Kävin lisäksi hypnoosissa. Luulisin, että oli merkittävä tuki.
Ennalta päättämänä päivänä sitten lopetin. Yhtään tupakkaa en ole edes maistanut sen jälkeen. Nyt tiedän, että en enää aloita uudestaan. 15 vuotta kohta lopettamisesta.